Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 526/2002 vp Viagran korvattavuus Parkinsonin tautia sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Viagra-lääkkeestä saavat Kelan korvausta tietyin lääketieteellisin kriteerein määritellyt henkilöt, kuten esimerkiksi MS-tautia sairastavat. Korvausta eivät saa kuitenkaan Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt siitä huolimatta, että Parkinsonin tauti on elimellinen sairaus. Sairaus johtuu aivojen välittäjäaineen, dopamiinin, puutoksesta. Dopamiini vaikuttaa käskytyksen etenemiseen hermoratajärjestelmässä. Parkinsonin tautia sairastavien keskuudessa on paljon sellaisia henkilöitä, joilla on aktiivinen sukupuolielämä. Alle 50-vuotiaita Parkinsonin tautia sairastavia arvioidaan olevan noin 10 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 8 000 10 000 henkilöä. Asia vaikuttaa suuren ihmisryhmän elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Viagra on useimmille ihmisille kuitenkin liian kallis lääke. Kahdeksan tabletin pakkaus maksaa Kelan taksan mukaan 85 euroa, ja apteekissa hinta on korkeampi. Siksi olisi kohtuullista, että myös Parkinsoinin tautia sairastavat pääsisivät korvauksen piiriin. Viagran peruskorvaus toisi monelle Parkinsonin tautia sairastavalle helpotusta elämään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Parkinsonin tautia sairastavien on mahdollista saada sairausvakuutuksesta korvaus Viagra-lääkitykseensä? Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2002 Irja Tulonen /kok Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 526/2002 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Parkinsonin tautia sairastavien on mahdollista saada sairausvakuutuksesta korvaus Viagra-lääkitykseensä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Sairausvakuutuslaki määrittelee sairausvakuutuksesta korvattavat hoidot. Lääkehoidon kustannuksista suoritetaan joko peruskorvaus tai erityiskorvaus siten kuin sairausvakuutuslain 9 :ssä säädetään. Sairausvakuutuslain 9 :n 4 momentin perusteella valtioneuvoston asetuksella säädetään sairaudet ja niiden hoitoon käytettävät merkittävät ja kalliit lääkkeet, joiden korvaaminen peruskorvattuna edellyttää erillisselvityksellä osoitettua riittävää hoidollista perustetta. Valtioneuvoston asetuksen mukaan merkittävät ja kalliit erektiohäiriöiden hoidossa käytettävät lääkkeet ovat peruskorvattavia edellyttäen, että erillisselvityksellä on osoitettu riittävä hoidollinen peruste ja muut korvattavuuden edellytykset täyttyvät. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti Kansaneläkelaitos päättää, mitkä ovat ne erityiset käyttöaiheet, joilla näiden lääkkeiden korvattavuus on perusteltu ottaen huomioon lääkkeen hoidollinen arvo. Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan erektiohäiriöiden hoidossa käytettävät lääkkeet voivat olla sairausvakuutuksesta peruskorvattavia vaikeasta perustaudista johtuvan vaikean erektiohäiriön hoidossa. Vaikealla perustaudilla tarkoitetaan objektiivisesti osoitettavissa olevaa vaikeaa hermovauriota, josta vaikean erektiohäiriön voidaan arvioida aiheutuvan. Erektiohäiriöt ovat Kansaneläkelaitoksen lisäohjeiden mukaan peruskorvattavia, kun tapaturma on aiheuttanut selkäydinvamman, josta yleensä on seurauksena alaraajojen vaikea toimintakyvyn häiriö ja rakon toiminnan häiriöt, tai kun eturauhassyövän vuoksi on suoritettu eturauhasen täydellinen poisto, josta voidaan arvioida aiheutuneen siittimen vaikea hermovaurio. Sen sijaan lääkehoidon seurauksena, diabetekseen liittyen, verisuonisairauden yhteydessä tai psyykkisistä syistä aiheutunut erektiohäiriö eivät kuulu syihin, joiden vuoksi erektiohäiriölääkkeet ovat peruskorvattavia. Poikkeuksellisesti erektiohäiriölääkkeet saattavat olla peruskorvattavia, kun esimerkiksi MS-taudin yhteydessä taudinkuva vastaa selkäydinvammapotilaan taudinkuvaa. Erityiskorvausoikeus Parkinsonin taudin vuoksi vuonna 2001 oli yli 10 000 henkilöllä. Mainitun sairauden lääkkeitä käytetään useissa muissakin sairauksissa. Kysymyksessä on todettu, että Parkinsonin tautia sairastavista noin 10 prosenttia olisi alle 50-vuotiaita ja vain noin 2 prosenttia on alle 40-vuotiaita. Parkinsonin tauti diagnosoidaan yleensä keskimäärin 60 vuoden iässä. Erektiovaikeuksia esiintyy muun muassa ikään usein liittyvien tekijöiden, kuten hormonierityksen muutosten, eturauhasten liikakasvun sekä verenkiertohäiriöiden yleistymisen vuoksi enemmän vanhemmilla ikäryhmillä. Itse Parkinsonin taudin aiheuttamat neurologiset oireet eivät ole kuitenkaan verrattavissa eturauhassyövän hoidon tai selkäydinvamman taikka selkäyti- 2

Ministerin vastaus KK 526/2002 vp Irja Tulonen /kok men tulehduksen jälkitilaan, joissa tapauksissa erektiohäiriölääkkeet ovat peruskorvattavia. Peruskorvausluokkaan kuuluvien merkittävien ja kalliiden lääkkeiden ryhmä otettiin käyttöön vuoden 1999 alusta toteutetun lääkekorvausuudistuksen yhteydessä (HE 175/1997 vp). Tarkoituksena on ollut kohdentaa erityisen kalliiden lääkehoitojen peruskorvaukset sellaisiin hoitotilanteisiin, joissa hoito on lääketieteellisesti perusteltua. Mainitulla hallituksen esityksellä toteutettu useita säädösmuutoksia koskeva kokonaisuus perustuu laajoihin ja perusteellisiin selvityksiin. Toimenpiteillä pyrittiin muun muassa kehittämään lääkekorvausjärjestelmää sosiaalija terveysministeriön asettaman lääkekustannustyöryhmän ehdotusten (STM 1997:11) pohjalta. Lainsäädäntöön tehdyt muutokset on pyritty laatimaan parhaan lääketieteellisen ymmärryksen mukaisesti ja valmistelutyössä on käytetty viimeisintä lääketieteellistä tietoa ja osaamista. Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Irja Tulonen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 526/2002 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att personer med Parkinsons sjukdom skall få ersättning från sjukförsäkringen för medicinering med Viagra? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Bestämmelser om vilken typ av behandling som ersätts från sjukförsäkringen finns i sjukförsäkringslagen. För läkemedel ges antingen grundersättning eller specialersättning ut i enlighet med 9 sjukförsäkringslagen. Med stöd av 9 4 mom. sjukförsäkringslagen bestäms det genom förordning av statsrådet vilka betydelsefulla och dyra läkemedel och för vilka sjukdomar behandling med läkemedlen ersätts. För grundersättning krävs det att tillräckliga terapeutiska kriterier skall ha påvisats genom särskild utredning. Enligt en förordning av statsrådet kan grundersättning ges ut för betydelsefulla och dyra läkemedel vid behandling av erektionsstörningar under förutsättning att adekvata terapeutiska kriterier har påvisats genom särskild utredning och de övriga villkoren för ersättning uppfylls. Enligt förordning av statsrådet är det Folkpensionsanstalten som beslutar om de särskilda indikationer som i medicinskt hänseende motiverar att dessa läkemedel ersätts från sjukförsäkringen med beaktande av deras terapeutiska värde. Enligt ett beslut av Folkpensionsanstalten kan grundersättning ges ut för de läkemedel som används i behandlingen av erektionsstörningar, om störningarna beror på en svår grundsjukdom. Med en svår grundsjukdom avses en objektivt påvisbar svår nervskada som kan anses vara orsaken till erektionsstörningen. Enligt närmare anvisningar av Folkpensionsanstalten kan grundersättning ges ut för läkemedel vid erektionsstörningar, när patienten har en ryggmärgsskada som orsakats av en olycka och som vanligen leder till svåra störningar i de nedre extremiteternas funktionsförmåga och blåsrubbningar eller när hela prostatan har opererats bort på grund av prostatacancer och det kan antas att detta lett till en svår nervskada i mannens penis. Däremot räknas erektionsstörningar till följd av läkemedelsbehandling, diabetes, kärlsjukdomar eller psykiska besvär inte till de kriterier som motiverar att grundersättning ges ut för läkemedlen. I undantagsfall kan grundersättning betalas ut för läkemedel vid erektionsstörningar, när sjukdomsbilden vid till exempel MS motsvarar sjukdomsbilden vid ryggmärgsskador. År 2001 hade drygt 10 000 personer rätt att få specialersättning för läkemedel vid Parkinsons sjukdom. Läkemedlen används också vid en rad andra sjukdomar. I spörsmålet sägs det att ungefär 10 procent av parkinsonpatienterna är under 50 år och att bara ungefär 2 procent av dem är under 40 år. Vanligen är patienterna i snitt 60 år när de får diagnosen Parkinsons sjukdom. Erektionsproblem kan ofta också vara åldersbetingade och bero på till exempel ändrad hormonsekretion, prostataförstoring och cirkulationsrubbningar, och är därför vanligare i de äldre åldersgrupperna. Men de neurologiska symtomen vid Parkinsons sjukdom kan inte jämställas med eftertillstånden vid behandling av prostatacancer, en ryggmärgsskada eller ryggmärgsinflammation. I 4

Ministerns svar KK 526/2002 vp Irja Tulonen /kok dessa uppräknade fall ges grundersättning ut för läkemedel vid erektionsstörningar. Gruppen betydelsefulla och dyra läkemedel som berättigar till grundersättning infördes i samband med att läkemedelsersättningarna sågs över i början av 1999 (RP 175/1997 rd). Syftet har varit att grundersättningarna för dyr läkemedelsbehandling skall ges ut i de fall då det finns medicinska grunder för behandlingen. Genom den ovan nämnda propositionen infördes flera författningsändringar och de byggde på omfattande och grundliga utredningar. Åtgärderna avsåg bland annat att utforma reglerna för läkemedelsersättningarna utifrån de förslag som socialoch hälsovårdsministeriets arbetsgrupp för läkemedelskostnader (SHM 1997:11) hade lagt fram. Ändringarna i lagstiftningen baserar sig på den bästa tillgängliga medicinska förståelsen och de bereddes med hjälp av den nyaste kunskapen och kompetensen inom medicinens område. Helsingfors den 20 juni 2002 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5