Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1061/2004 vp Yhtiöitetyn VR:n kilpailukyky Eduskunnan puhemiehelle Osin valtion omistaman Outokumpu Chrome Oy:n vuoden alussa solmiman sopimuksen mukaan Elijärven kaivoksen rikasteet kuljetetaan vuoden 2006 alusta lähtien maanteitse Tornion ferrokromitehtaalle. Sopimus on voimassa viisi vuotta. VR-yhtiöihin kuuluva VR Cargo olisi halunnut jatkaa nykyistä rautatiekuljetusta, mutta hävisi tarjouskilpailun. Syksyllä 1985 käyttöön otettu yli kahdeksan kilometriä pitkä ns. kromirata maksoi 18,2 miljoonaa markkaa. Ratahanketta perusteltiin aikoinaan taloudellisten syiden lisäksi ympäristöystävällisyydellä ja liikenneturvallisuudella. Nyt kaivoksen ja terästehtaan välisissä kuljetuksissa palataan takaisin menneeseen aikaan. Rekkojen edestakaisia matkoja Elijärveltä Röyttään kertyy noin 80 vuorokautta kohden. Tämä tarkoittaa, että rekkoja lähtee liikkeelle noin 20 minuutin välein. Aikoinaan uiton siirtyessä kumipyörälle vakuutettiin, että Lapin tiet kestävät. Toisin kuitenkin kävi. Alueen ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan päätöksen vaikutuksista alueen luontoon ja liikenneturvallisuuteen. Valtionrautatiet on hajotettu eri yhtiöiksi. Viime vuoden lopulla Oy VR-Rata Ab:n tarjous Ratahallintokeskukselle Pohjois-Suomen rataverkon kunnossapidosta myöhästyi. Nyt VR-yhtiöihin kuuluva VR Cargo hävisi tarjouskilpailun Elijärven kaivoksen rikastekuljetuksista. Yhtiöittämisen tuoma tehokkuus vaikuttaa näiden esimerkkien valossa olemattomalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka hallitus huolehtii siitä, ettei Elijärven kaivoksen rikastekuljetusten siirtäminen maanteille heikennä Kemi Tornio-alueen tiestön, ympäristön ja liikenneturvallisuuden tasoa ja mitä hallitus aikoo tehdä, että Valtionrautateiden yhtiöittämisestä yhteiskunnalle aiheutuvat vahingot jatkossa minimoidaan? Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2005 Maija Rask /sd Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maija Raskin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1061/2004 vp: Kuinka hallitus huolehtii siitä, ettei Elijärven kaivoksen rikastekuljetusten siirtäminen maanteille heikennä Kemi Tornio-alueen tiestön, ympäristön ja liikenneturvallisuuden tasoa ja mitä hallitus aikoo tehdä, että Valtionrautateiden yhtiöittämisestä yhteiskunnalle aiheutuvat vahingot jatkossa minimoidaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Outokumpu Crome Oy kilpailutti Elijärven kaivoksen kuljetuksensa. Tämän kilpailun VR Cargo hävisi kilpailijalleen. VR:ltä saatujen tietojen mukaan tähän vaikutti se, että tarjouspyynnön mukaisen kuljetuspalvelun tarjoaminen olisi edellyttänyt VR Cargolta kahden miljoonan euron investointia vaunukalustoon. Tällainen investointi lisäisi merkittävästi kaluston pääomakustannuksia, jonka takia VR ei pystynyt tarjoamaan ko. kuljetuksia yhtä halvalla kuin kilpailijansa, vaikka VR ei sisällyttänyt tarjoushintaansa kaluston pääomakustannuksia täysimääräisesti. VR ei voi kuitenkaan yhtiönä jättää tarjousta, jonka se jo etukäteen tietää tappiolliseksi. Rikastekuljetukset Elijärven kaivokselta Tornion ferrokromitehtaalle siirtyvät vuoden 2006 alusta kuorma-autoille. Kuorma-autoliikenteen lisääntymisellä on vaikutuksia tiestöön ja liikenneturvallisuuteen. Rikastekuljetusten arvioidaan lisäävän raskaan liikenteen määrää kuljetusreitillä noin 80 ajoneuvolla vuorokaudessa. Raskaan liikenteen lisäys on valtateillä 4 ja 29 noin 10 prosenttia ja maantiellä 922 noin 15 40 prosenttia. Maantiellä 9205 raskaan liikenteen määrä lähes nelinkertaistuu, mikä aiheuttanee kantavuuden parantamistarvetta lähivuosien aikana. Valtatien 4 moottoriliikennetieosuuden rampeilla ei ole kiihdytyskaistoja, joten lisääntyvä raskas liikenne heikentää liittyvän liikenteen sujuvuutta ja huonontaa valtatien liikenneturvallisuutta. Valtatien 4 moottoritieosuudella ja valtatiellä 29, joka on koko pituudeltaan moottoritie, lisääntyvä raskas liikenne ei aiheuttane merkittävää heikennystä liikenteen sujuvuuteen eikä liikenneturvallisuuteen. Valtatiet 4 ja 29 ovat hyväkuntoisia ja niiden rakenteet kestävät lisääntyvän raskaan liikenteen. Maantiellä 922 lisääntyvä raskas liikenne huonontaa liikenteen sujuvuutta erityisesti terästehtaan työmatkaliikenteestä johtuvina ruuhka-aikoina. Maantiehen nähden poikittaisen kevyen liikenteen mahdollisuudet ylittää maantie huononevat ja myös liikenneturvallisuus heikkenee. Lisääntyvä raskas liikenne maantiellä aikaistaa tien kantavuuden parantamistarvetta. Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille 2004 2013 valmistelleen ministerityöryhmän mietinnön vuosien 2004 2007 investointiohjelmaan sisältyy teemahankkeen "Satamien ja terminaalien tieyhteyksien kehittäminen" yhtenä kohteena Röyttän satamatien parantaminen. Hankkeen toteuttamisesta on jo tehty päätös ja hanke alkaa vuonna 2005. Hankkeen toteuttaminen parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta noin puolella maantien 922 pituudesta. Ministerityöryhmän mietinnön vuosien 2004 2007 investointiohjelmassa on mukana hanke "Valtatie 4 Kemin kohta ja sillat", jossa nykyinen moottoriliikennetie muutettaisiin moottoritieksi, rakennettaisiin toinen silta Kemijoen yli ja varustettaisiin rampit kiihdytyskais- 2

Ministerin vastaus KK 1061/2004 vp Maija Rask /sd toilla. Toimenpiteet poistaisivat toteutuessaan pääosan nykyisen moottoriliikennetieosuuden liikenneongelmista. Lisääntyvä raskas liikenne aiheuttaa tarpeen hankkeen pikaiseksi toteuttamiseksi. Valtionrautateiden yhtiöittämisen hyödyt ovat olleet yhteiskunnalle suuremmat kuin haitat. Kymmenisen vuotta jatkuneella yhtiökaudellaan VR on pystynyt tehostamaan ja modernisoimaan toimintaansa kaikissa suhteissa enemmän kuin mihin se olisi virastomuodossa yltänyt. VR:n yhtiöittämisellä ei ole mitään tekemistä esim. Oy VR-Rata Ab:n häviämän Pohjois-Suomen kunnossapitourakan kanssa. Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1061/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Maija Rask /sd: Hur tillser regeringen att inte överföringen av anrikningstransporterna från Elijärvi gruva till landsvägarna försämrar nivån på Kemi Torneå-områdets vägnät, miljö och trafiksäkerhet och vad avser regeringen göra för att skadorna av att Statsjärnvägarna bolagiserats minimeras i fortsättningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Outokumpu Chrome Oy konkurrensutsatte sina transporter vid Elijärvi gruva. Denna anbudstävling förlorade VR Cargo till en konkurrent. Enligt uppgifter från VR föranleddes detta av att lämnandet av ett anbud om transporttjänster enligt anbudsbegäran hade förutsatt att VR Cargo investerar två miljoner euro i sin vagnspark. En sådan investering skulle avsevärt öka kapitalkostnaderna för vagnsparken, varför VR inte kunde erbjuda ifrågavarande transporter lika billigt som konkurrenten, fastän VR inte inkluderade kapitalkostnaderna till fullt belopp i sitt anbudspris. VR kan dock inte som bolag lämna ett anbud som enligt VR:s förhandskunskap är förlustbringande. Anrikningstransporterna från Elijärvi gruva till Torneå ferrokromverket förs över på lastbilar vid ingången av 2006. Den ökade lastbilstrafiken inverkar på vägnätet och trafiksäkerheten. Anrikningstransporterna beräknas öka den tunga trafiken på transportrutten med ca 80 fordon per dygn. Den tunga trafiken ökar på riksvägarna 4 och 29 med ca 10 procent och på landsväg 922 med ca 15 40 procent. På landsväg 9205 närapå fyrfaldigas den tunga trafiken, vilket sannolikt medför ett behov att förbättra bärigheten under de närmaste åren. Ramperna till motortrafikledsavsnittet för riksväg 4 har inga accelerationskörfält, varför den ökade tunga trafiken minskar smidigheten för den anslutande trafiken och försämrar trafiksäkerheten på riksvägen. På riksväg 4:s motorvägsavsnitt och på riksväg 29, som i hela sin längd är motorväg, leder en ökning i den tunga trafiken sannolikt inte till någon betydande försämring av smidigheten i trafiken eller trafiksäkerheten. Riksvägarna 4 och 29 är i gott skick och deras konstruktion tål en ökning av den tunga trafiken. På landsväg 922 försämrar ökningen i den tunga trafiken smidigheten i trafiken särskilt under rusningstiderna då trafiken beror på arbetsresorna till och från stålverket. Den i förhållande till landsvägen tvärgående lätta trafiken får sämre möjligheter att korsa landsvägen och trafiksäkerheten försämras också. Den ökande tunga trafiken på landsvägen tidigarelägger behovet att förbättra vägens bärighet. I ett investeringsprogram för 2004 2007, som ingår i ett betänkande av en ministerarbetsgrupp som dragit upp linjerna för trafikledspolitiken 2004 2013, inbegrips ett temaprojekt "Utvecklande av vägförbindelser till hamnar och terminaler". Ett av objekten är förbättring av hamnvägen i Röyttä. Beslut om genomförande av projektet har redan fattats och projektet inleds 2005. Genomförandet av projektet förbättrar smidigheten och säkerheten i trafiken på ungefär halva längden av landsväg 922. I investeringsprogrammet för 2004 2007 i ministerarbetsgruppens betänkande ingår ett projekt "Riksväg 4 avsnittet vid Kemi och broarna". 4

Ministerns svar KK 1061/2004 vp Maija Rask /sd Projektet omfattar en ombyggnad av den nuvarande motortrafikleden till motorväg, utbyggnad av en andra bro över Kemijoki och tillbyggnad av accelerationskörfält på ramperna. Vid genomförande avlägsnar åtgärderna den största delen av trafikproblemen på motortrafikledens avsnitt. Ökningen i den tunga trafiken medför ett behov att snabbt genomföra projektet. Fördelarna med bolagiseringen av Statsjärnvägarna har för samhället varit större än nackdelarna. Under sina cirka tio år som bolag har VR kommit att effektivera och modernisera sin verksamhet i alla avseenden mera än det hade lyckats med som ämbetsverk. VR:s bolagisering har t.ex. inget samband med att Oy VR-Rata Ab förlorade en underhållsentreprenad i norra Finland. Helsingfors den 17 februari 2005 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 5