LIITE 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOSANALYYSI VUODEN 2006 TOIMINNASTA 1. Yhteenveto tuloksista vuonna 2006 1.1 Keskeiset onnistumiset Jyväskylän ammattikorkeakoulu antoi missionsa ja visionsa mukaisesti vuoden 2006 aikana merkittävän panoksen alueen kehittämiseen sekä koko maakunnan tasolla että T&K strategiassa tunnistettujen osaamiskeskittymiensä alueilla. Matkailu- ravitsemis- ja talousala toimi osaamiskeskustoiminnassa valtakunnallisella tasolla ja koordinoi ainoana ammattikorkeakouluna alueellista osaamiskeskustoimintaa sekä Elintarvikealan että Matkailun verkostoosaamiskeskuksessa. Tätä kautta vahvistettiin JAMKin Elintarvikealan ja hyvinvointimatkailun osaamiskeskittymiä. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoille oli vastuutettu Keski-Suomen maakuntaohjelmaan 2007 2010 sisältyvä hyvinvointiklusterin valmistelu- ja kirjoittamistyö. Keski- Suomen maakuntasuunnitelman johtoryhmätyöskentelyyn, Keski-Suomen teknologiastrategian toteutukseen. Keski-Suomen maakuntaohjelman uusiutuvan energia klusteriohjelman 2007 2013, Tulevaisuuden Energiateknologian osaamiskeskusohjelman 2007 2013 kuin Keski-Suomen Maaseutustrategian 2030 valmistelutyöryhmien asiantuntijatehtäviä sekä johtoryhmien jäsenyyksiä hoitivat JAMKilaiset. Määrätietoisen rakenteellisen kehittämisen ohjaamana Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus teki päätöksen Jämsänkosken Tiimiakatemian nuorisoasteen koulutuksen lopettamisesta. Ammattikorkeakoulu sitoutui alueelliseen kehittämiseen Jämsän seudulla laatimalla suunnitelman monialaisen aluekehitystoiminnan käynnistämisestä. Ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus kehittyi edelleen suotuisaan suuntaan ollen 5,8 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Luonnonvara-ala sai nostettua hakijamäärää. IT instituutti, jonka hakijamäärä koulutusohjelmiin on 2,4, on silti vastaaviin muihin IT-alan koulutusohjelmiin (0,99) verrattuna valtakunnallista huippua. Työllistyminen sekä OPALA-lukujen että sisäisen vuosi valmistumisesta kyselyn mukaan on edelleen korkea. Ammattikorkeakoulu toimii osaavan henkilöstön imupumppuna alueelle. Jyväskylän ammattikorkeakoululla oli merkittävä rooli sekä virtuaaliammattikorkeakoulun että avoimen ammattikorkeakoulun kehittäjänä. Avoimessa ammattikorkeakoulussa suorittettujen opintopisteiden määräksi asetettu tavoite ylitettiin reilusti. Opintopisteitä kertyi kaikkiaan yli 1800. Jyväskylän ammattikorkeakoulun T&K-työn ja sitä kautta toteutettavan aluekehitystoiminnan laatu, vaikuttavuus ja volyymi ovat kehittyneet ammattikorkeakoulun strategioiden suuntaisesti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun T&K-toiminnan volyymi on 7,0 M vuodessa ja aluekehittämistä edistäviä T&K-hankkeita on toteutuksessa 137. Uusia T&K-toiminnan työkaluja on kehitetty ja otettu käyttöön. Reportronic-projektinhallintajärjestelmän antavat mahdollisuuden koko JAMKin ja yksiköiden projektisalkun hallintaan. 1.2 Keskeiset epäonnistumiset ECTS:n mukaista sähköistä opinto-opasta kehitettiin ECTS-neuvonantajien ehdotusten mukaisesti, kuitenkaan label-hakemus ei mennyt läpi. Keskeisenä syynä olivat osin puutteelliset opintojaksokuvaukset sekä tietojen saatavuuden vaikeus. Erityisesti kiinnitettiin huomiota tavoitteena olevien oppimistulosten ja opetusmenetelmien puuttumiseen kuvauksista. Opintojen mitoitus ei niin ikään ollut riittävän selkeä. Kansainvälisten hankkeiden läpimenossa ei ole päästy suuriin hankkeisiin. 1.3 Suoritettujen ulkopuolisten arviointien tulokset Opetusministeriö myönsi vuonna 2006 Jyväskylän ammattikorkeakoululle aluekehittämisen huippuyksikköstatuksen ja jo toisen kerran peräkkäin tuloksellisuusrahan T&K-toiminnasta. Jyväskylän seutu oli mukana OECD:n kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, jossa arvioitiin korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta. OECD suositti alueellisen yhteistyön tiivistämistä ja järjestelmällisempää yhteistyötä korkeakoulujen kesken. JAMKin laadunvarmistusjärjestelmä läpäisi Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnin.
2 Tekniikan ja liikenteen yksikkö sekä IT -instituutti saivat tammikuussa uuden kolmivuotisen ISO 9001 sertifikaatin Det Norske Veritaksen suorittaman auditoinnin perusteella. Opetusministeriön rakennerahastohanke "Näyttöaineistojen valmistelu" palkittiin kansallisena mallihankkeena, joka on merkittävästi edistänyt osaamisen laadukasta ja pitkäjänteistä kehittämistä. Competent-sys-trainer -hanke, jossa ammatillinen opettajakorkeakoulu oli yhtenä partnerina, palkittiin EU:n toimesta vuosien 2000-2005 aikana toteutettujen 2000 Leonardo projektin joukosta. Tämä "The award for best projects relating to Cohenhagen prosess" palkinto annettiin kategoriassa The changing role of vocational teachers and trainers. Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmalle tehtiin kansainvälinen asiantuntijaarviointi syksyllä 2006. Arviointi tuki koulutusohjelmakokonaisuuden uudelleenjäsentämistä. 2. Vuosia 2004 2006 koskevassa sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen 2.1 Rakenteellinen kehittäminen Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa vuoden 2006 aikana on ollut säännöllistä liittyen aluekehitystyön ja OECD:n arviointiin. Rakenteellista kehittämistä on edistetty laaditun yhteisen aluekehitysstrategian suuntaisesti mm. liiketalouden koulutusyksikön koulutustarjonnan ja kauppatieteellisen koulutustarjonnan sekä laboratorioiden yhteiskäytön selvityksillä. Bioenergian osaamiskeskittymän ja Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yhteistyössä suunnittelema ja rakentama vihermassan tutkimuskäyttöön tarkoitettu biokaasureaktori sijoitettiin Luonnonvarainstituutin tiloihin. Myös koulutusohjelmien välinen opetusyhteistyö lisääntyi. Esitys DMM:n koulutusohjelman rakenteen uudistamisesta tehtiin ja se hyväksyttiin OPM:ssä. Selvitys koulutusohjelmarakenteen uudistamiseksi musiikin ja viestinnän alan kansainvälisen liiketoimintaosaamisen ja tuottajuuden osalta laadittiin ja se julkaistiin ammattikorkeakoulun raporttina. Restonomikoulutuksen alueelliseksi laajentamiseksi neuvottelut Etelä- ja Keski- Pohjanmaan kanssa ovat käynnistyneet. Tavoitteena on toteuttaa alueella sekä tutkintoon johtavaa että erikoistumisopintoina tarjottavaa matkailun koulutusta ja osaamiskeskustoimintaa. Uudet ylemmät amk-tutkinnot suunniteltiin keskisuomalaisiin strategisiin valintoihin voimakkaammin tukeutuvaksi niin luonnonvara-alalla kuin tietotekniikassa. Kaikissa valmisteluissa tehtiin yhteistyötä valtakunnallisten verkostojen kanssa. Uutena käynnistettiin yhteistyö YAMKopintotarjonnan kehittämiseksi Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteellisen tiedekunnan kanssa (terveyskasvatus ja fysioterapia). Koulutuksen alueellisen saatavuuden edistämiseksi ammatillisen opettajankoulutuksen toteuttaminen vakiinnutettiin Jyväskylän ja Joensuun toimipisteiden ohella myös Kuopion, Mikkelin ja Seinäjoen alueille. Erityisopettajankoulutusta toteutettiin Jyväskylässä ja Pohjanmaalla. Musiikin ja tanssin alan opettajankoulutusta on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen kulttuurialan toimijoiden kanssa. 2.2 Koulutustarjonta vuonna 2006 Tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa opiskelevia oli yhteensä 148 (v. 2005 yht. 95). Nuorten koulutuksessa ammatillista väylää tulevien osuus opiskelupaikan vastaanottaneista 2006 oli 25,6 % (v. 2005 22,2 %). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja yamk-opiskelijoista sosiaali- ja terveysalalla oli 321 (tavoitteena 170) 20.9.2006. Palveluliiketoiminnan (2,6 hakijaa /alpa) ja Automaatioteknologian (1,2 hakijaa/alpa) yamk-tutkinnot käynnistyivät syksyllä. Hakijoita opettajankoulutukseen vuonna 2006 oli yhteensä 1 610, joista ensisijaisia 975 hakijaa. 2.3 Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Laadittiin ammattikorkeakoulun yhteinen pedagoginen strategia ja käynnistettiin yksikkökohtaisten pedagogisten toimintasuunnitelmien työstäminen. Opetussuunnitelmatyössä hyödynnettiin neuvottelukuntien asiantuntemusta ja tärkeimpiä kehittäjäkumppaneita. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa edettiin. Koulutusohjelmakohtaisia yhteisiä kompetensseja laadittiin yhteistyössä eri verkostoissa ja opetussuunnitelmat uudistettiin ECTS-vaatimusten
3 mukaisiksi. Koulutusohjelmien profiloitumista tulevaisuuden työvoiman kysyntätarpeista lähtien kehitettiin. Verkko-oppimisalustana on käytössä tuettuna R5 Generation ympäristö sekä ilman käyttäjätukea Open Source alustoista Moodle. Generationin käyttö vakiintui niin työtilojen kuin käyttäjämäärien osalta. Vuonna 2006 perustettiin yli 800 uutta työtilaa. Yhtäaikaisten käyttäjien määrä ylitti koulupäivien aikana säännöllisesti 250 käyttäjän rajan. Käyttöä on erityisesti lisännyt henkilöstön jatkuva kouluttaminen (9 koulutusta R5-ympäristöstä vuonna 2006, sekä lisäksi tätä tukevat kuvankäsittelykoulutukset). Opintojaksojen tarjonta virtuaaliammattikorkeakoulun portaalin kautta lisääntyi merkittävästi. Loppuvuodesta käynnistyi kaupankäynti virtuaaliopintojaksojen toteuttamisesta kokonaisille opiskelijaryhmille, myös ylemmässä amk-tutkinnossa. Vuoden 2006 suoritetut virtuaaliopintopisteet ovat 20013 op. Kasvu vuoteen 2005 on lähes 30 % Tutkintojen läpäisyn tehostamiseksi, lisäaika-anomusten määrän vähentämiseksi sekä monipuolisempien ja harkitumpien tutkintojen aikaansaamiseksi ohjeajassa kehitettiin opiskelijahallintojärjestelmä ASIOon kaksi työkalua: ehops ja työkalu harjoittelun sähköiseen hallintaan. Harjoittelun osalta työnantajille laadittiin alakohtaiset esitteet ja näin parannettiin harjoittelun tunnettuutta. Työnantajilta kerättiin palautetta harjoittelusta sekä käynnistettiin useita harjoittelun kehittämisen toimintatapoja eri yksiköissä. Harjoittelun ohjauksen resursointia kasvatettiin ja ohjausprosessia jäntevöitettiin. Tekniikan ja liikenteen oppimisympäristöjä kehitettiin investoimalla uusia koneita ja laitteita oppimis- sekä T&K-ympäristöön (laboratoriokokonaisuus Intelligent Factory). Tehdasympäristön rakentuminen edistää merkittävästi sekä koneteknisten että logistiikan opiskelijoiden oppimista tarjoten samalla oppimisympäristön Jyväskylän yliopiston ja ammattiopiston opiskelijoille Vieraalla kielellä annettua opetusta oli yhteensä 1118, 5 opintopistettä (vuonna 2005 1212 op). Alueellisen osaamis- ja työvoimatarpeen täyttämiseksi toteutettiin useita muuntokoulutuksia työvoimahallinnon rahoituksella sekä avoimen ammattikorkeakoulun erillisryhmiä eri paikkakunnilla. Koulutusohjelmien systemaattista kehittämistä jatkettiin EFQM-itsearvioinneilla, jota kehitettiin Mikkelin AMKin, DIAKin ja TTY kanssa. Koulutusohjelmien ristiinarviointeja toteutettiin arvioimalla kahdeksan koulutusohjelmaa. Raportit ovat valmistuttuaan sekä opiskelijoiden että työelämän saatavissa kirjastosta. Mittarointia kehitettiin auditontipalautteen pohjalta JAMKOTA hankkeessa, jossa luodaan aktiivisen johtamisen mittaristo sekä seurantajärjestelmä. Kulttuurinyksikkö kutsuttiin partneriksi kansainväliseen Joint Degree hankkeeseen. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Keski-Suomen maakuntaohjelman 2007 2013 valmistelutyöhön osallistuminen yksikössä oli aktiivista. Tekniikan ja liikenteen yksikkö vastasi Keski-Suomen liiton liikennetyöryhmän puheenjohtajuudesta ja osallistui aktiivisesti klusteripohjaiseen toimialakehitykseen. Keski-Suomen elintarvikeyrittäjyyden kehittämisohjelma 2007 2013 tehtiin Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan johdolla Osaamiskeskittymien kehittyminen eteni sisäisen T&K-rahoituksen turvin. Osaamiskeskittymissä on kuvattu kärkihankkeiden tavoitteet, painopistealueet sekä keskittymän toiminta-ajatus ja toteutusmalli. Bioenergian osaamiskeskittymän käynnistäminen osoittautui oikeaaikaiseksi toimenpiteeksi. Yhdistetyt voimavarat mahdollistivat entistä paremman ja uskottavamman roolin muodostamisen keskisuomalaisessa bioenergiakentässä. Tämä näkyi niin Keski-Suomen maakuntaohjelman uusiutuvan energia klusteriohjelman 2007 2013, Tulevaisuuden Energiateknologian osaamiskeskusohjelman 2007-2013 kuin Keski-Suomen Maaseutustrategian 2030 valmistelutyöryhmien asiantuntijatehtävinä sekä johtoryhmien jäsenyyksinä. Osaamiskeskittymä pystyi saamaan merkittäviä toimeksiantoja esim. Motivalta ja Jyväskylän energialta. Tekniikan ja liikenteen yksikön aluekehittämishankkeista hyvinä esimerkkeinä toimivat Jämsän seudun teollisten yritysten kehittämishanke, jatkunut ohutlevy- ja kennoteknologian kehittämishanke, osallistuminen Innoroad Parkiin sekä hyötyajoneuvojen turvallisuus- ja testausratahankkeen suunnitteluun. Jämsän seudun tarpeisiin kehitetty komposiittipainotteinen insinöörikoulutus jatkui. Luovan toimialan alueellisen rooli alkoi vakiintua lukuisten
4 verkostotapaamisten ja -neuvottelujen avulla. Luovan toimialan rooli vahvistui siihen liittyvien LINKO- ja kärkiyrityshankkeiden tuloksellisen etenemisen takia. Erityisen myönteistä oli kulttuuriyrittäjyyden kasvu alueella LINKO-projektin tuloksena sekä yrittäjyysasteen vahvistuminen vastavalmistuneiden opiskelijoiden piirissä. Korkeakoulujen aluekehitysstrategiaan liittyvässä Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen -hankkeessa rakennettiin duaalimallin mukainen Keski-Suomen korkeakoulujen gerontologinen toimintamalli. T&K -työ integroitiin opetukseen entistä selkeämmin. Henkilöstön T&K-työaika oli 165 283 tuntia, joka oli 21 % henkilöstön kokonaistyöajasta. Yliopettajien T&K-työaika oli 14 589 tuntia, joka oli 20 % heidän kokonaistyöajastaan. Koko opetushenkilöstön T&K-työaika oli 38 426 tuntia, joka oli 23 % henkilöstön T&K-työajasta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on hoidettu lähes täysin ulkopuolisella rahoituksella sijoittaen omarahoituksena vain rahoitusehtojen vaatiman minimiomarahoitusmäärään. Luonnonvarainstituutti on esimerkki toimintatavasta, jossa T&K-työ ja koulutus integroidaan toisiaan tukeviksi toiminnoikseen, siellä perusrahoituksen osuus oli 57,8 % ja ulkopuolinen rahoitus T&K-työhön 39,6 % (0,75 M ). Henkilöstö kirjoitti runsaat 250 artikkelia kansallisiin ja kansainvälisiin ammattilehtiin ja yhteisjulkaisuihin ja piti useita esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Tavoitesopimuksessa 2004-2006 mainitut hankkeet 3D modeling and architecture Turun AMK:n kanssa ja kansainvälisesti kilpailukykyisen IT-alan T&K toiminnan kehittäminen Satakunnan AMK:n vetämänä eivät ole toteutuneet. c) Kansainvälistäminen Merkittävää edistymistä saavutettiin järjestämällä kansainvälinen konferenssi IFME (International Forum of Mechanical Engineering), jossa suunniteltiin insinööriopiskelijoille avoimia, intensiivisiä opintojaksoja, joita Euroopan korkeakoulut ryhtyvät järjestämään omilla erityisosaamisalueillaan. Uusia kansainvälistymisen muotoja kokeiltiin ja toimintaa jatkettiin kvverkostoissa (esim. Consumer Education for Adults Network issa laatimalla Guidelines for Consumer Education for Adults). Järjestettiin sekä osallistuttiin eri alojen kesäkouluihin. Tiimiakatemiametodin kansainvälistyminen edistyi. Käynnistettiin valmistelutyö logistiikan masterohjelman englanninkielisen lukukauden toteuttamisesta yhteistyössä Ljubljanan yliopiston Portorozin yksikön kanssa. Hoitotyön koulutusohjelmaan kehitettiin yhteistyössä Second Military Medical University Shanghain Nursing Departmentin ja University of Central Lancashiren kanssa Nursing in International Fields suuntautumisvaihtoehtoa kriisivalmiuksiin liittyvän osaamisen lisäämiseksi. Uuden rahastokauden taittuessa panostettiin entistä enemmän uusien hankkeiden valmisteluun ja toimittiin yhteydessä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin ja mahdollisiin uusiin hankepartnereihin. Opettajakorkeakoulun edustaja osallistui kansainväliseen yliopistokoulutuksen arviointitehtävään Virossa. JAMKin henkilöstöliikkuvuus lisääntyi. Erityisesti muihin kuin opetustehtäviin lähteneiden määrä kasvoi reilusti, kun toteumaksi kertyi 259 (tavoite 127). Opetustehtäviin lähteneiden tavoitelukema oli 73 ja toteuma 66 (7 yli kuukauden kestoista ja 59 alle kuukauden). Ulkomaille vaihtoon lähteviä opiskelijoita oli 200,joka on hieman alle tavoitteen 232. Saapuvien opiskelijoiden määrässä ylitimme tavoitteen, joka oli 139 saapuvaa ja toteutuma oli 226 vaihto-opiskelijaa yli kolmen kuukauden vaihdoissa. Kansainvälistymisen laadun tukemiseksi toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa Benchmarking -arviointi koskien ulkomaisten opiskelijoiden palveluja. d) Henkilöstön kehittäminen Ammattikorkeakoulun strategisen osaamisen johtamista sekä henkilöstön systemaattista kehittämistä varten käynnistettiin osaamisen johtamisen kehittämisprojekti. Siinä määriteltiin ammattikorkeakoulun ydinkyvykkyyksistä lähtien keskeiset osaamiset. Tavoitteena on analysoida koko henkilöstön osaamistaso vuonna 2007. Henkilöstön eläköityessä kiihtyvää vauhtia (20 % yli 55-vuotiaita) pätevän henkilöstön rekrytoiminen osoittautui haasteelliseksi. Uusilla rekrytoiduilla yliopettajilla on tieteellinen ja työelämäkokemus, mutta opettajan koulutus puuttuu. Hallitussa sukupolvenvaihdoksessa edettiin käynnistämällä henkilöstön työssä jaksamiseen liittyvä kehitysohjelma, johon sisältyy hiljaisen
5 tiedon siirtäminen (senioriohjelma). AOKK keskittyi kahteen ammattikorkeakoulun aikuisopetuksen kehittämishankkeeseen (TAITURI ja AAKE), jotka vievät eteenpäin osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittämistä ja aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää osaamista korkeakouluympäristössä. Opettajia sidottiin aiempaa vahvemmin T&K-toimintaan. Erilaisia projektiosaamiseen liittyviin sisäisiä koulutuksiin osallistui 45 henkilöä. Valmiuksia opettaa englanninkielellä sekä toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä kehitettiin English as a Tool for Teachingkoulutuskokonaisuudella. Uraohjauskoulutuksen osallistui 25 opettajaa ja verkkopedagogiikka koulutuksiin 258. Satoja henkilöstön jäseniä on ristiinarviointiin osallistumalla tutustunut arviointikulttuuriin ja hankkinut osaamista arvioinnin suorittamisesta ja arvioitavana olemisesta. Useimmat koulutusohjelmat ovat tehneet myös EFQM-pohjaisen itsearvionnin vähintään kertaalleen, mikä on myös merkittävästi lisännyt arviointiosaamista henkilöstön keskuudessa. Koulutuspäälliköt kehittivät kuukausittain johtamis- ja esimiestaitojaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtamisen kehittäminen -valmennuksessa. Opiskelijapalveluiden kansainvälistymiskoulutus saatiin päätökseen. Neljän ammattikorkeakoulun yhteisesti toteuttamaan koulutukseen osallistui viisi JAMKilaista. e) Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishakujärjestelmää kehitettiin hakijoita paremmin palvelevaksi. Kelpoisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista kasvoi 5 prosenttiyksikköä. Opintoihin liittyvää ohjauksellista jatkumoa rakennettiin kattamaan opiskeluprosessin kaikki vaiheet. Opiskelija- ja muita tukipalveluja selkiinnytettiin vastaamaan aikuisten opiskelijoiden ja opettajankoulutustoiminnan tarpeita. Virtuaaliopintojen mahdollisuutta lisättiin ja opettajien verkko-osaamista kehitettiin. Vuoden aikana kehitettiin opetussuunnitelmia ja niistä laadittiin ensimmäistä kertaa opiskelijoiden käyttöön sähköinen käsikirja. Opetussuunnitelman opintojakokuvauksiin lisättiin aiemmin opitun tunnistaminen ja arviointi. Opetuksen kehittämistyötä tukeva pro gradu työ Ammatillisen opettajan osaaminen tulevaisuudessa valmistui. Sitä käytetään opetuksen sisällöllisen ja menetelmällisen suunnittelun lähdeaineistona. Julkaistiin Tunnistatko taiturin raportti sekä sisällöntuotantohankkeesta yhteinen loppuraportti. 3. Voimavarat Käyttötalouden tuloista 19 % (9,5 M ) tuli muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta (tavoite 22 % (10 M )). Tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista oli sopimuskaudella 11 % (5,4 M ) tavoite 14 % (6,3 M ).
6 LIITE 2 Ammattikorkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto Tulosanalyysi 2006 /Marja-Liisa Martén Ammattikorkeakouluverkoston koordinaatioyksikön toiminta vuonna 2006 perustui pääasiassa kolmen työryhmän suunnitelmien ja linjausten sekä johtoryhmässä tehtyjen ehdotusten ja päätösten mukaisesti. Johtoryhmän muodosti kymmenen ammattikorkeakoulujen edustajaa. Työryhmätyöskentelyssä olivat mukana ammattikorkeakoulujen (29) nimittämät Aasiayhteyshenkilöt. 1. Henkilöliikkuvuustyöryhmä Ammattikorkeakoulujen yhteiset valintakokeet toteutettiin kuudennen kerran Kiinassa kolmessa kaupungissa, toisen kerran Intiassa, Vietnamissa ja Thaimaassa ja nyt ensimmäistä kertaa valintakoeyhteistyö kattoi myös Nepalin, Bangladeshin ja Pakistanin.Valintakokeissa oli mukana IB, BIT, IT, Engineering, Tourism ja Nursing koulutus-ohjelmat. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa esiteltiin Intiassa, New Delhissä CIMOn kanssa yhteisellä EU:n messuosastolla Higher Education in Europe tapahtumassa, johon liittyi myös Asialink kontaktiseminaari. Vuonna 2005 toteutetun Education to Education tapahtuman aikana syntyneiden kontaktien edelleen kehittämiseksi IT, Business ja Soical& Health Care aloja edustava ns. ammattikorkeakoulujen ydintiimi kävi neuvotteluja Intiassa New Delhissä ja Bangaloressa opettaja- ja opiskelijavaihdon käynnistämiseksi. Neuvottelujen tuloksena syntyi kolme yhteistyösopimusta, joista kaksi New Delhissä (IT & Business) ja yksi Bangaloressa (monialainen instituutti). Em. korkeakoulujen lisäksi yhteistyöhalukkuutta on muissakin intialaisissa korkeakouluissa (mm. erittäin arvostetuissa Delhin yliopistossa ja IIM instituutissa Bangaloressa) Laurea ammattikorkeakoulussa järjestettiin neljännen kerran valtakunnalliset, kaksipäiväiset Aasiaorientaatiopäivät, joille osallistui useiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja kv-henkilökuntaa, yhteensä n. 190. 2. Ammattikorkeakoulujen Aasia-ohjelman kehittäminen -työryhmä Aasia-tuotantorenkaassa on suunniteltu ja tuotettu virtuaalisia Aasia-opintoja, jotka ovat nyt valmiina ja kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Vastuutuottajina olivat Satakunnan, Vaasan, Seinäjoen, Keski-Pohjanmaan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut. Virtuaalisten Aasiaopintojen päivitykset tehtiin syksyn 2006 aikana. 3. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön Aasia-osaamisen kehittäminen -työryhmä Työryhmä on suunnitellut ns. tarvelähtöisiä Aasia -koulutuskokonaisuuksia henkilöstölle, opettajille, opintotoimistojen henkilöstölle ja hallintohenkilöstölle. Kansainvälistyminen työelämässä seminaari järjestettiin yhteistyössä PINNET verkoston kanssa. Vieraskielisen koulutuksen yhteishakuun liittyen Aasia-verkoston valintakoeyhteistyötä esiteltiin opetushallituksessa ja ko. asiaan liittyvissä seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa Aasia-verkoston koordinaatioyksikön tukitoiminnot 2006 - Verkoston koordinointi, tiedotus ja säännöllinen yhteydenpito lukuisiin yhteistyötahoihin - Työryhmien, johtoryhmän ja neuvottelukunnan kokousten organisointi - Yhteistyö yliopistojen tarjoaman Aasian-opintojen ohjelman toteuttamisessa - Asia Specialist Database -tietokannan seuranta ja ylläpito - AMK Aasia-verkoston www-sivujen työstäminen, kehittäminen ja ylläpito - Yksittäisten ammattikorkeakoulujen valtakunnallisesti tarjoamien Aasia-kurssien tukeminen ja markkinointi
7 - Ammattikorkeakoulujen Aasiaan liittyvät markkinointi- ja rekrytointiasiat - yhteisten esittelymateriaalien tuottamien - AsiaMatch harjoittelijapörssin edelleen suunnittelu ja kehittäminen Projekti ylitti budjetoidut kustannukset 18 000 eurolla, koska Turun yliopisto laskutti AMK verkostoa sekä vuoden 2005 että vuoden 2006 osalta, eli verkosto maksoi kaikkien AMK-opiskelijoiden Aasia-opintosuorituksista Turun yliopistolle.