2011-mut Missingersuutit Ukiullu 2012-imit 2014 tikillugu ukiut missiliuuteqarfiusut
Imai IMAI... 2 0.00 SIULEQUT... 4 0.01 PINGAARNERTUT TAKUSSUTISSIAQ... 6 0.02 ATAATSIMUT OQAASEQAATIT... 7 1.00 ALLAFFISSORNEQ... 9 1.10 QINIKKANUT ANINGAASARTUUTIT... 9 1.11 KOMMUNIP INGERLATSINERA... 10 1.12 KANTIINAMIK INGERLATSINEQ... 12 1.13 ATAATSIMOORTUMIK QARASAASIAQARNEQ... 12 1.18 SULIASSAT AKULERIIT... 13 2.00 TEKNIKKI... 15 2.20 AQQUSERNGIT, IKAARTARFIIT, SANAARTUKKAT, MAJUARTARFIIT IL.IL.... 15 2.21 SALIGAATSUUTITSINEQ APUTAAJAANERLU... 16 2.22 PISUUSSUTIT UUMASSUSILLIT... 17 2.23 KOMMUNIP SULLIVIUTAI ASSIGIINNGITSUT... 18 2.25 QATSERISARTOQARFIK... 19 2.27 TEKNIKKEQARFIMMI SULIAT ALLAT... 19 3.00 SULIFFISSAQARTITSINIARNEQ INUUTISSARSIUTINULLU TUNNGASUT... 22 3.34 SULIFFISSAQARTITSINIUTIT... 22 3.35 PIGINNAANNGORSAANEQ... 23 3.36 ILLUT INUUTISSARSIUTEQARFIUSUT... 24 3.37 INUUTISSARSIUTIT KOMMUNIP PEQATAAFFII... 24 3.38 PIAREERSARFIIT... 25 4.00 ILAQUTARIINNERMUT IMMIKKOORTORTAQ... 27 4.40 MEEQQERIVINNI AKILIUNNEQARLUNI INISSIAT... 27 4.41 MEEQQANUT INUUSUTTUNULLU IKIORSIINIUTIT... 27 4.43 SIUSINAARTUMIK PENSIONIT... 28 4.44 PILERSUISUSSAATITAANERMUT AKILERSUUTIT... 29 4.45 PISORTANIT IKIORSIISSUTIT... 30 4.46 ISUMAGINNINNIKKUT IKIORSIISSUTIT ALLAT ERNINERMUT ATATILLUGU ULLORMUSIAT... 31 4.47 UTOQQARNIK ISUMAGINNINNEQ... 32 4.48 INNARLUUTILINNUT TUNNGASUT... 33 4.49 ISUMAGINNINNERMI ANINGAASARTUUTIT ALLAT... 34 5.00 ILINNIARTITAANEQ KULTURILU... 35 5.50 MEEQQANUT INUUSUTTUNULLU ULLUUNERANI NEQEROORUTIT... 35 5.51 ATUARFIIT... 36 5.53 SUNNGIFFIMMI SAMMISASSAQARTITSINEQ... 37 5.55 ATUAKKANIK ATORNIARTARFIIT... 38 5.56 KATERSUGAASIVIIT... 39 5.59 KULTURIKKUT QAAMMARSAANIKKULLU SULIAT ASSIGIINNGITSUT... 40 6.00 PILERSUIVIIT... 41 6.66 EQQAAVILERINEQ IL.IL... 41 6.68 PILERSUIVIIT ALLAT... 42 7.00 SANAARTORNERMUT IMMIKKOORTORTUT... 43 7.71 SANAARTORNERMI ANINGAASARTUUTIT - ALLAFFISSORNERMUT TUNNGASUT... 45 2
7.72 SANAARTORNERMUT ANINGAASARTUUTIT TEKNIKKEQARFIMMUT TUNNGASUT... 45 7.73 SANAARTORNERMUT ANINGAASARTUUTIT INUUSSUTISSARSIUTINUT SULIFFISSA- QARTITSINIARNERMULLU IMMIKKORTORTAQ... 47 7.74 SANAARTORNERMUT ANINGAASARTUUTIT ILAQUTARIINNERMUT IMMIKKORTORTAQ... 48 7.75 SANAARTORNERMUT ANINGAASARTUUTIT ILINNIARTITAANERMUT KULTURIMULLU IMMIKKOORTORTAQ...49 7.76 SANAARTORNERMUT ANINGAASARTUUTIT PILERSUIVIIT... 50 7.77 SANAARTORNERMUT ANINGAASARTUUTIT SANAARTORFIGISSAANEQ... 51 8.00 ISERTITAT ERNIALLU... 53 8.80 ANINGAASARSIAANNIT AKILERAARUTIT... 53 8.81 SELSKABIT AKILERAARUTAAT... 54 8.83 ATAATSIMOORTUMIK TAPIISSUTIT AKILERAARUTITIGULLU NALIMMASSAARUTIT... 54 8.85 ERNIAT, ANINGAASALIISSUTIT ERNIAAT KIISALU PAPPIAQQATIGUT AJUNAARUTIT ILUANAARUTILLU55 8.86 ISERTITAT ALLAT... 55 8.88 PISASSANIK ISUMAKKEERINNINNEQ... 56 9.00 ANINGAASAATIT INISSISIMANERI... 56 9.90 ANINGAASAATIT / AKILIIGASUAATISSAT... 56 9.91 PISSARSIASSAT ERNGERLUNI AKILERNEQARTUSSAT... 57 9.92 AKILERAARUTITIGUT PISSARSIASSAT... 57 9.93 PISSARSIASSAT KINGUSINNERUSUKKUT AKILERNEQARTUSSAT... 57 9.94 PIGISAT TUNINEQARSINNAANNGITSUT... 57 9.96 PIFFISSAMI SIVIKITSUMI AKILERSUGASSAT... 57 9.97 PIFFISSAMI SIVISUUMI AKILERSUGASSAT... 57 9.98 AKILIGASSAT ILUARSINEQARTARTUT... 57 9.99 ANINGAASAATINUT KONTO... 57 10.00 TAKUSSUTISSAT... 58 10.01 SISIMIUT ILLOQARFIAT... 58 10.02 MANIITSUP ILLOQARFIA... 59 10.03 KANGERLUSSUAQ... 60 10.04 KANGAAMIUT...61 10.05 ATAMMIK... 62 10.06 SARFANNGUIT... 63 10.07 ITILLEQ... 64 10.08 NAPASOQ... 65 10.09 KONTONUT ATAATSIMOORUSSANUT TAKUSSUTISSIAQ... 66 10.10 KOMMUNIMI AKIGITITAT... 67 3
0.00 Siulequt Naak, aningaasarliorneq atuukkaluartoq sukangasuumik aningaasaqarnikkut aqutsinissaq, sanaartugassatigut missingersuutitigut annertuumik aningaasaliinissaq, akileraarutitigullu akiliutissap appasissumiisinneqarnissaa ta suli salliutippaa. Namminersorlutik Oqartussat, Naalagaaffik namminersorlutillu inuutissarsiutaatillit suliffeqarfiutitik matoorpaat imaluunniit matungajalivillugit. Taamaalilluni Atammiup eqqaani Niaqunngunami olivinimik piiaaffik 2009-p naanerani matuvoq, Sisimiut eqqaanni erngup nukissiorfiliaq 2010-p aallartisimalernerani naammassineqarpoq, Kangerlussuarmi efterskole 2010-p aasaanerani matuvoq, Kangerlussuarmilu pillaatisialinnut inissiisarfik 2010-p naaneranut matuneqarluni kiisalu Royal Greenland-ip aalisakkeriviutaa pitsanngorsaanerup kinguneranik 2011-p aallartisimalernerani sulisuminik ikilisaangaatsiartariaqarluni. Suliffissat ikilineratigut soorunalimi akileraarutitigut isertitat annikilleriassapput. Peqatigitillugulu Namminersorlutik Oqartussat ataatsimoortumik tapiissutit eqqunngikkaluamik ikilileriffigimmagit, ni 2011-mi ukiunilu missiliuuteqarfiusuni isertitassat annertuumik appariartussaallutik. Massakkumut missingersuutaasutigut 41 mio. koruuninik amigartooruteqarfiusussaapput, tamannalu taamaallaat nammanneqarsinnaalluni ni karsimiittuutit toqqammavigalugit. Arlaatigut allannguisoqanngippat karsimiittuuteqarluarnerup 2011-p naanerani killissani tikissavaa, taamaattumillu ataatsimiititaliat tamarmik 2010-p naaneranut procentinik tallimanik sipaarutissanik nassaarniaqqullugit piumaffigineqarlutik. Siunnersuutissat tamakku januaarip ingerlanerani allaffissornikkut misissuataarneqassapput, inaarutaasumillu ferbuaarimi kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqassallutik. Kommunalbestyrelsip naatsorsuutigivaa, taama sipaaruteqarnikkut sapinngisamik innuttaasut eqqorneqassanngitsut. Aningaasarliortoqaraluartoq piffissaq alimasinnerusoq eqqarsaatigalugu, kommunimik aqutsinissamik anguniakki Qeqqata kommunalbestyrelsiata attatiinnarpaa. Kommunalbestyrelsip ingerlatsinikkut aningaasaqarnikkut sukangasuumik aqutsinissaq suli pingaartippaa, taamaaliornikkut aamma sanaartugassatigut annertuumik aningaasaliissuteqartoqarsinnaammat kiisalu akiliutit pingaartumik meeqqeriveqarnikkut appasillutik. Taamatuttaaq kommunalbestyrelsip pingaartippaa, kommunimut akileraarutip taamaatiinnarnissaa, tassalu kalaallit nunaanni kommunit akornanni appasinnerpaaffimmi. Aningaasarliulerutta kiisalu Namminersorlutik Oqartussat sipaarniarneratigut eqqugaagatta, aningaasaqarnikkut aqutsinissaq suli pingaaruteqarnerulissaaq. Namminersortut kommunimit pitsaanerusumik akikinnerusumillu suliassat suliarisinnaanerat misissortuassavarput. Taamaattumik periarfissatigut namminersortunut tunniussisarnerit neqerooruteqartitsinerillu ingerlappavut. Pitsaaneruppat akikinnerulluniluunniit, taava suliassat namminersorlutik suliffeqarfiutilinnut tunniukkusuppavut. Namminersortulli akigitinniagaat nalunngisatsinnit qaffasinneruppat, taava kommunip ingerlatiinnassavai. Sanaartugassat eqqarsaatigalugit suli inissiat meeqqeriviliortiternerillu salliutinneqarput. Pitsaasumilli Namminersorlutik Oqartussanik namminersorlutillu suliffiutilinnik suleqateqartigani ajornakusoorluni. Sanaartugassalli eqqarsaatigalugit pisariaqartutigut Namminersorlutik Oqartussaniit aningaasaliissuteqartoqarnissaa akuersissuteqartoqartarnissaalu suli pisariaqarpoq, tamatumani inissialiortoqassanersoq, atuarfinnik iluarsartuussisoqassanersoq umiarsualivinnilluunnit alliliisoqarniarnersoq apeqqutaatinnagu. Aningaasatigut nammineq nammassinnaaneq ornitsillugu inuutissarsiutitigut annertuunik pilersaaruterpassuaqarpoq, kommunip Qeqqani Inuutissarsiutitigut Siunnersuisoqatigiit peqatigalugit piviusunngortikkusutaannik. Alcoa-lli pilersaarutaa annerpaamilli neriuuteqarfigineqarluni, kisiannili aamma uuliamik, gassimik aatsitassanillu misissuinerit aamma neriuutissaqarfiullutik. 4
Neriuutigivara missingersuutit ta suliniuterpassuinik pitsaasunik takussutissiiissasut. Ukioq soqutiginarluinnartoq ornipparput. Hermann Berthelsen Borgmesteri 5
0.01 Pingaarnertut takussutissiaq Konto Kontop taaguutaa Naatsors. Akuersiss. Missinger. Ukiut missiliuuteqarfiusut 1 Allaffissornermut tunngasut 88.135 91.569 93.415 93.415 93.415 93.415 2 Teknikkimut avatangiisinullu tunngasut 34.552 35.567 37.836 37.748 37.748 37.537 Suliffissaqartitsiniarnermut inuutissarsiutinullu 3 tunngasut 19.426 22.828 22.507 22.507 22.505 22.505 4 Isumaginninnermut tunngasut 106.732 121.236 171.717 171.717 171.717 171.717 5 Ilinniartitaanermut kulturimullu tunngasut 200.509 210.809 213.568 211.673 211.673 211.673 6 Pilersuinermut tunngasut 10.439 7.799 7.181 7.181 7.181 7.181 Ingerlatsinermut aningaasartuutit katillugit 459.793 489.808 546.224 544.241 544.239 544.028 70 Ineqarnermut tunngasut 15.688 21.848 25.101 14.750 950 0 71 Allaffissornermut tunngasut 0 0 0 0 0 0 72 Teknikkimut avatangiisinullu tunngasut 12.511 23.812 13.459 7.735 9.352 7.085 Suliffissaqartitsiniarnermut inuutissarsiutinullu 73 tunngasut 2.767 6.277 0 0 0 0 74 Isumaginninnermut tunngasut 3.066 340 0 0 4990 0 75 Ilinniartitaanermut kulturimullu tunngasut 4.792 10.273 21.086 7.300 3.000 0 76 Pilersuinermut tunngasut 1.015 5.605 0 0 0 0 77 Sanaartorfigissaaneq 3.464 23.097 6.000 5.000 3.857 5.000 Sanaartornermut aningaasartuutit katillugit 43.303 91.252 65.646 34.785 22.149 12.085 Aningaasartuutit katillugit 503.096 581.060 611.870 579.026 566.388 556.113 80 Inuit isertitamikkut akileraarutaat -280.516-278.000-275.600-278.000-278.000-278.000 81 Selskabit akileraarutaat -6.314-4.000-4.000-4.000-4.000-4.000 83 Ataatsimoortumik tapiissutit nalimmassaarutillu -210.097-229.180-275.239-257.508-257.508-257.508 Erniat, aningaasaliissutit erniaat kiisalu annaasat 85 iluanaarutillu -12.997-12.976-12.976-12.976-12.976-12.976 86 Allatigut isertitat -6.486-5.400-4.600-4.600-4.600-4.600 88 Isumakkeerinnissutit/nalikillisaanerit 993 1.100 1.100 1.100 1.100 1.100 Isertitat katillugit -515.417-528.456-571.315-555.984-555.984-555.984 Ingerlatsinikkut naammassisat -12.321 52.604 40.555 23.042 10.404 129 9 Killiffimi nikeraatit 24.742 4.788 5.000 5.000 10.000 10.000 Oqimaaqatigiissitsineq 12.421 57.392 45.555 28.042 20.404 10.129 Ukiup aallartinnerani akiliisinnaassutsit 89.622 77.201 19.809-25.746-53.788-74.192 Ukiup naanerani akiliisinnaassutsit 77.201 19.809-25.746-53.788-74.192-84.321 6
0.02 Ataatsimut oqaaseqaatit Missingersuusioriaaseq Sisimiut Maniitsullu 2009-mi kattunneqarnerini aningaasaqarnikkut inissisimaneri kiisalu kattunnerup kingunerisaanik akitigut kiffartuussinikkullu naapertuuttunngorsaanissami piumasaqaatit takkuttut missingersuusiornermi aallaavigineqarput. 2010-11-mut missingersuutitigut siunissami aningaasaqarnikkut aqutsinerunissaq pingaartinneqarpoq, tamatumani kiffartuussinikkut naleqqussaaneq ilanngullugu. Ingerlatsinikkut aningaasaqarnikkut sukangasuumik aqutsisoqarnissaa salliutillugu Kommunalbestyrelsip piumasarivaa, matumani sanaartugassatigut annertuumik aningaasaliissuteqaramik. Aappaattullu ingerlatsiviit annersaasut pingasuusut meeqqeriviit, atuarfiit kiisalu utoqqarnik sul-lissineq misissueqqissaarnerit suliarineqassallutik ingerlanneqarlutilluunniit. Ukiuni tulliuttuni pineqartut iluini kiffartuussinerup inissisimaneratigut annertuumik naleqqussaasoqarnissaa naat-sorsuutigineqarpoq. Akissarsiat iluarsiissutissaattut 3 procentit ikkunneqarput, aningaasartuu-tilli allat 2 procentinik iluarsiiffiullutik. Akileraarutitigut ataatsimoortumillu tapiissutissatigut isertitassatut naatsorsuutigineqartut tunngavigalugit aningaasaliissuteqarneq iluarsiiffiuvoq. Aningaa-sarsiatigut akileraarutissaq 25 procentimut inissitaavoq. Aningaasat tigoriaannaasussatut naatsorsuutigineqartut Nikingassutissat naapertorlugit 2011-mi 40,6 mio. kr.-inik amigartooruteqarnissami, 2011-p naanerani aningaasaatit -25,7 mio. kr.-inut appariarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Naatsorsueriaaseq naapertorlugu 2011-p aallartinnerani aningaasaatissat naatsorsorneqarput, imalu paasineqassalluni 2010-mi aningaasartuutissatut isertitassatullu missingersuusiarineqarsimasut tamarmik piviusunngornissaat eqqarsaatigalugu naatsorsorneqarsimallutik. Ataatsimiititaliat aqutsinerat ni ataatsimiititaliat, sulianik kommunalbestyrelsimut ingerlateqqitassanik suliaqartarnermikkut piareersaasarnermikkullu kommunemi aqutsisuupput, ulluinnarnilu borgmesteri kommunip allaffissuani pingaarnertut aqutsisutut inissisimalluni. Kommunalbestyrelsi ataatsimiititaliallu tullinnguuttunit ilaasortaqarput Kommunalbestyrelsimut ilaasortat Hermann Berthelsen, borgmesteri (S) Karl Lyberth, borgmesterip tullia (S) Søren Alaufesen (A), borgmesterip tulliata tullia (A) Evelyn Frederiksen, (S) Alfred Olsen (S) Efraim Olsen (S) Hans Frederik Olsen (S) Morten Siegstad (S) Karl Davidsen (A) Bitten Heilmann (A) Katrine Larsen Lennert (IA) Beathe Poulsen (IA) Anda Berthelsen (IA) Olga Berthelsen Ljungdahl (IA) Ane Marie Schmidt Hansen (IA) Palle Christiansen (D) sulinngiffeqarpoq, Ane Marie Schmidt Hansen-ip (IA) taarseqqallugu Agathe Fontain (IA) sulinngiffeqarpoq, Anda Berthelsen-ip (IA) taarseqqallugu Mimi Karlsen (IA) sulinngiffeqarpoq, Olga Berthelsen Ljungdahl-ip (IA) taarseqqallugu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq Hermann Berthelsen (S), siulittaasoq. Karl Lyberth (S) - Evelyn Frederiksen (S) sinniisussaralugu 7
Karl Davidsen (S) - Bitten Heilmann (A) sinniisussaralugu Søren Alaufesen (A) - Morten Siegstad (S) sinniisussaralugu Katrine Larsen Lennert (IA) - Olga Berthelsen Ljungdahl (IA) sinniisussaralugu Aatsitassanut attaveqaqatigiinnermullu ataatsimiititaliaq Karl Lyberth (S), siulittaasoq - Efraim Olsen (S) sinniisussaralugu Søren Alaufesen (A), siulittaasup tullia Karl Davidsen (A) sinniisussaralugu Morten Siegstad (S) - Alfred Olsen (S) sinniisussaralugu Hans Frederik Olsen (S) - Evelyn Frederiksen (S) sinniisussaralugu Olga Berthelsen Ljungdahl (IA) Anda Berthelsen (IA) sinniisussaralugu Teknikkimut avatangiisinullu ataatsimiititaliaq Karl Davidsen (S) - Søren Alaufesen (A) sinniisussaralugu Hans Frederik Olsen (S), siulittaasup tullia - Karl Lyberth (S) sinniisussaralugu Morten Siegstad (S) - sinniisussaralugu Alfred Olsen (S) sinniisussaralugu Anda Berthelsen (IA) - sinniisussaralugu Beathe Poulsen (IA) sinniisussaralugu Olga Berthelsen Ljungdahl (IA) Ane Marie Schmidt Hansen (IA) sinniisussaralugu Inuutissarsiutinut Suliffissaqartitsiniarnermullu ataatsimiititaliaq Alfred Olsen (S), siulittaasoq - Morten Siegstad (S) sinniisussaralugu Efraim Olsen (S), siulittaasup tullia - Hermann Berthelsen (S) sinniisussaralugu Søren Alaufesen (A) - Hans Frederik Olsen (S) sinniisussaralugu Evelyn Frederiksen (S) - Bitten Heilmann (A) sinniisussaralugu Anda Berthelsen (IA) Ane Marie Schmidt Hansen (IA) sinniisussaralugu Ilaqutariinnermut ataatsimiititaliaq Bitten Heilmann (A), siulittaasoq - Evelyn Frederiksen (S) sinniisussaralugu Alfred Olsen (S), siulittaasup tullia - Karl Lyberth (S) sinniisussaralugu Efraim Olsen (S) - Morten Siegstad (S) sinniisussaralugu Olga Berthelsen Ljungdahl (IA) - Katrine Larsen Lennert (IA) sinniisussaralugu Ane Marie Schmidt Hansen (IA) - Beathe Poulsen (IA) sinniisussaralugu Ilinniartitaanermut, kulturimut Sunngiffimmullu ataatsimiititaliaq Søren Alaufesen (A), siulittaasoq - Bitten Heilmann (A) sinniisussaralugu Morten Siegstad (S), siulittaasup tullia - Hans Frederik Olsen (S) sinniisussaralugu Evelyn Frederiksen (S) -Alfred Olsen (S) sinniisussaralugu Beathe Poulsen (IA) Ane Marie Schmidt Hansen (IA) sinniisussaralugu Katrine Larsen Lennert (IA) Olga Berthelsen Ljungdahl (IA) sinniisussaralugu 8
1.00 Allaffissorneq Missingersuutini allaffissornermut tunngasut immikkoortumi matumani sammineqarput. Taakku eqitsimmi tullinnguuttumi takuneqarsinnaapput. Immikkoortoq pingaarneq 10-18: Allaffissorneq 10 Qinikkanut aningaasartuutit 11 Kommunip ingerlatsinera 12 Kantiinamik ingerlatsineq 12 Kantiinamik ingerlatsineq 18 Akimoortumik suliassat Naatsros. Missingers Ukiut missiliuuteqarfiusut 7.260 7.999 7.939 7.939 7.939 7.939 72.505 75.025 68.844 68.844 68.844 68.844 998 912 972 972 972 972 0 0 8.284 8.284 8.284 8.284 7.372 7.633 7.376 7.376 7.376 7.376 88.135 91.569 93.415 93.415 93.415 93.415 Isumalluutissat agguataarnissaat naleqqussarnissaallu siunertaralugu, innuttaasut politikerillu akornanni ataqatigiissaarinermik suliaqartutut allaffissorneq isigineqarsinnaavoq. Kommunip qitiusumik aqutsinera pillugu aningaasartuutit isertitallu tassaanerupput allaffissornermut tunngasuni aningaasartuutit. 1.10 Qinikkanut aningaasartuutit Suliat, matumani aningaasartuutit isertitallu ilanngullugit qinikkanut attuumassuteqarsinnaasut uani pineqarput. Pineqartut tassaapput: Kommunalbestyrelsi Nunaqarfinni aqutsisut Ataatsimiititaliarsuit, siunnersuisoqatigiit ataatsimiititaliallu Qinersinerit Qinikkanut aningaasartuutit allat 2. Aningaasaliiffigineqartut Akissarsianut il.il. atatillugu aningaasartuutit pineqartillugit Kommunalbestyrelsimut nunaqarfinnilu aqutsisunut ilaasortat kiisalu ataatsimiititaliarsuarnut, siunnersuisoqatigiinnut il.il. ilaasortat pineqarput. Qinersinernut atatillugu aningaasartuutit pineqartillugit ni qinersisinnaatitaasut tamarmik pineqarput. 3. Siunertat suliassallu Kommunalbestyrelsip Nunaqarfinnilu aqutsisut ataatsimiittarnissaannut aqutsinermi inatsisitigut piumasaqaatit naammassissallugit. ta susassaqarfii, Kommunalbestyrelsimut ilaasortaasunit 15-iusunit aqunneqarput. Nunaqarfiit susassaqarfii Kommunalbestyrelsip innersuussisarnera malillugu nunaqarfinni aqutsisunit aqunneqartarput. arfinilinnik nunaqarfeqarpoq, nunaqarfinni aqutsisut sisamaallutik Kangerlussuaq Kangaamiut Atammik/Napasoq Sarfannguit/Itilleq 9
4. Aningaasaliissutit Immikkoortoq pingaarneq 10: Qinikkanut aningaasartuutit Naatsros. Missingers. Ukiut missiliuuteqarfiusut 10-01 Kommunalbestyrelsi 10-02 Nunaqarfimmi Aqutsisut 10-03 Ataatsimiititaliarsuit, siunnersortit nævnillu 10-11 Qinersineq 10-16 Qinikkanut aningaasartuutit allat 5232 4.998 5.041 5.041 5.041 5.041 1611 1.980 2.130 2.130 2.130 2.130 0 66 0 0 0 0 196 207 212 212 212 212 220 748 556 556 556 556 7.259 7.999 7.939 7.939 7.939 7.939 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit Akissarsianut nalunaarut nutaaq 2008-p ukiaani Inatsisartut akuersissutigaat. 2010-mut akissarsiat apriilip 1-ani 2010-mi iluarsiiffigineqassapput imaallutillu: Qaammammut akissarsiat koruuninngorlugit Januar - Marts April - December Kommunalbestyrelsimut ilaasortaq 11.864 11.864,66 Nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortaq 5.932 6.051 Ataatsimiititaliap siulittaasui 5.932 6.051 Nunaqarfimmi aqutsisut siulittaasuat 5.932 6.051 Borgmesterip tullia siulleq, borgmesterip akissarsiaasa 15%-iat 10.678 10.892 1.11 Kommunip ingerlatsinera Immikkoortumi suliat tullinnguuttut pineqarput: Kommunip ingerlatsinera Sisimiuni Maniitsumilu allaffissuit, matumani Sisimiuni Teknikkimut avatangiisinullu immikkoortortaq ilanngullugu Kangerlussuarmi, Sarfannguani, Itillimi, Atammimmi, Kangaamiuni Napasumilu kiffartuussiviit Utaqqiisaasumik inissiat 2. Aningaasaliiffigineqartut Innuttaasut tamarmik, namminersorlutik inuussutissarsiortut politikerillu. 3. Siunertat suliassallu 2008-mi Ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliap ni tulliuttutigut iluaqutaasussamik aaqqissuunneqarnissaa aalajangiuppaa: A. Eqaatsuumik pissuseqarnissaq taamaalilluni arlaatigut akornutaasinnaasut ajornaatsumik qaangersinnaaniarlugit kiisalu aaqqissuussaanikkut annertuutigut unamminartutigut periarfissaqarsinnaasariaqarmat, soorlu alumiiniumik aatsiteriffiliornissami B. Assigiimmik periuseqarnissaq taamaalilluni Sisimiuni Maniitsumilu pitsaaqutaasut nutaamik aaqqissuussinermi tamakkiisumik ilanngusinnaaqqullugit C. Qullersaqarfik mikisoq taamaalilluni periusissat ineriartortitsinerlu pingaartinneqaqqullugit, ingerlatsiviit piusut suliariaatsiminnik tigumminniinnaqqullugit D. Sulisut suliinnarnissaannik qulakkeerinninneq taamaalilluni sulisut suliaminnik tigumminniinnarsinnaaqqullugit, aaqqissuussaanermiluunniit suliamut qanittumut nuussinnaaqqullugit E. Suliaqarfiit anginerit taamaalilluni sulisut assigiimmik suliallit ataatsimoortinniarlugit kiisalu immikkoortunut pisortat akisussaaffimminnik ikinnerusunik immikkoortortani pisortaqaleqqullu-git/suleqateqaleqqullugit 10
F. Inoqarfinni tamani kiffartuussiviit taamaalilluni innuttaasunik kiffartuussineq innuttaasunut qaninnerulersikkumallugu G. Allaffissornikkut sipaaruteqarneq taamaalilluni innuttaasunik kiffartuussineq sanaartugassallu allaffissornermi sulisut piffissanngortumik soraarnerisigut kiisalu innuttaasunik sullissinerunngitsut qitiusumut katersornerisigut sipaaruteqarsinnaaneq aqqutigalugu pingaartinneruniarlugu, taamatullu Namminersornerullutik Oqartussaniit suliassat tigusat nuunnerisigut 4. Aningaasaliissutit Immikkoortortaq pingaarneq 11: Kommunip ingerlatsinera Naatsors. Missingers. Ukiut missiliuuteqarfiusut 11-00 Kommunip ingerlatsinera 69.611 72.597 66.083 66.083 66.083 66.083 11-01 Kommunip allaffeqarfii 2.893 2.428 2.761 2.761 2.761 2.761 72.504 75.025 68.844 68.844 68.844 68.844 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit Kommunip ingerlatsinermut missingersuutaasa 2/3-iisa missaat akissarsianut aningaasartuutinut sulisoqarnermullu tunngasunut atorneqartarput. Missingersuutit sinneri allat sullissinerannut, ingerlatsinermi aningaasartuutinut, pisiassanut assigiinngitsunut aserfallatsaaliinermullu atorneqartarput. 6. Iliuusissatut pilersaarut Pingaarnertut aaqqissuussaanikkut iliuusissatut pilersaarut ilaatigut ullumikkut kommunit taakku marluusut aaqqissuussaanerinit aallaaveqarpoq, tamatumalu kingunerissallugu, 1. Sisimiuni inissisimasumik nutaamik qullersaqarfeqalernissaq pingasunik inuttalimmik 2. Sisimiut Maniitsullu kommuniini ullumikkut immikkoortortani pisortaasut ullumikkut suliffeqarfimminni immikkoortortami pisortanngornissaannik neqeroorfigineqarnissaat 3. Sisimiut Maniitsullu kommuniini ullumikkut sulisorisat nutaamik aaqqissuussaanerup iluani atorfimminnut naleqquttumik neqeroorfigineqassasut, tassa kommunimi suliffimminnut naleqquttumik. 4. Maniitsumi inissisimasussamik nutaamik pisortamut suleqateqarfimmik pingasunik inuttalimmik pilersitsisoqassasoq 5. piffissanngortumik soraarnermut atatillugu allaffissornikkut atorfiit 10 procentiisa, tassa atorfiit 16-it nalingisa, naligiimmik Sisimiut Maniitsullu kommuniisa allaffissuini sipaarutaanissaat (ilanngussaq 2) o Maniitsumi qullersaqarfiup allatseqarfiani aningaasaqarnermullu tunngasutigut o Sisimiuni immikkoortortaqarfinni tamani 6. Atammimmi nunaqarfiup allaffeqarfianiit atorfik ataaseq Kangerlussuarmut nuunneqassasoq 7. Sisimiuni perorsaasutut siunnersortitut atorfik Sisimiuni meeqqerivinnut allaffeqarfimmi pisortatut atorfimmut nuunneqassasoq 8. Sisimiuni allaffissornikkut sulisunut nassuiaat siunissami atorneqassasoq, tamatumalu kingunerissallugu o sulisut ilaat (sisamat) ullumikkut Maniitsumi isumaginnittoqarfimmiittut o siunissami kommunip allaffiata avataanut inissinneqassasut sulisut ilaat (sisamat) Maniitsumi kommunip allaffiata avataaniittut siunissami allaffeqarfimmi ilinniartitaanerup ataani inissinneqassasut 9. illoqarfinni pinaveersaartitsinermi siunnersortit ilaqutariinnut kiffartuussivimmut inissinneqassasut 10. Piareersarfiit marluusut aaqqissuussaanikkut ilinniartitaanerup ataanut inissinneqassasut 11. aalisarnermut piniarnermullu siunnersortit aaqqissuussaanikkut qullersaqarfiup ataani pisortaanerup suleqataatut inissinneqassasut, inuutissarsiornermilu allaffeqarfiit allaffeqarfeqatigilerlugit 12. Sisimiuni pedellit qullersaqarfiup ataanut ataatsimoortillugit inissinneqassasut 11
13. Sisimiuni teknikkimut tunngasuni illoqarfimmi pilersaarusiortutut atorfik ataaseq Sisimiuni pisortaanerup ataani pilersaarusiornermi pisortatut (immikkut siunnersortitut) atorfimmut nuunneqassasoq 14. Maniitsumi ullumikkut allatseqarfimmi pisortatut atorfik siunissami Sisimiuni qullersaqarfimmi allatseqarfimmi pisortap ataanut inissinneqassasoq 15. Maniitsumi aningaasaqarnermut ingerlatsivimmi immikkoortortani pisortat siunissami Sisimiuni taamatut pisortat ataannut inissinneqassasut 16. Maniitsumi qarasaasiaqarfimmi sulisoq siunissami Sisimiuni qarasaasiaqarfimmi siunnersortip ataanut inissinneqassasoq 17. Maniitsumi nakkutilliisoq siunissami Sisimiut aningaasaqarnikkut pisortap ataanut inissinneqassasoq 18. Maniitsumi sunngiffimmi inspektøre siunissami Maniitsumi ilinniartitaanikkut pisortap ataanut inissinneqassasoq 19. nunaqarfinni allaffiit pisortaat siunissami qullersaqarfiup ataanut inissinneqassasut 20. kiffartuussinikkut suleqatigiinnissamillu sumiiffimmi inuutissarsiornikkut ataatsimoorussamik siunnersorteqarfimmut inuutissarsiuteqarnikkut takornariaqarnikkullu ineriartortitsinissamik isumaqatigiissusiussasoq 1.12 Kantiinamik ingerlatsineq Sisimiuni Maniitsumilu kommunip allaffiini kantiinamik ingerlatsinerit immikkoortumi kisimik pineqarput. 2. Aningaasaliiffigineqartut Sulisut, politikkikkut sinniissussaatitaasut, Maniitsumi allaffissuarmi allaffinnik attartortut Sisimiunilu A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mi sulisut. 3. Siunertat suliassallu Anguniakkat tassaapput, Sulisunik pitsaanerusumik sullissinissami peqataanissaq. Neriasassanik peqqinnartunik nioqquteqarnissaq. Iggaviup, toqqorsiviup allaffeqarfiatalu pitsaanerulersinneqarnissaat. 4. Aningaasaliissutit Immikkoortoq pingaarneq 12: Kantinen 12-01 Kantiinamik ingerlatsineq Naatsros. Missingers. Ukiut missiliuuteqarfiusut 998 912 972 972 972 972 998 912 972 972 972 972 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit Sisimiuni kantiina kommunip allaffiani INI A/S-illu qullersaqarfiani sulisunut kantiinaavoq. 1.13 Ataatsimoortumik Qarasaasiaqarneq Immikkoortumi pineqarput allaffissornermut tunnganerusutigut ataatsimoortumik qarasaasiaqarnermi aningaasartuutit. 2. Aningaasaliiffigineqartut Sulisut atorfillit politikkikkullu sinniisussaatitaasut. 3. Siunertat suliassallu 12
Tamatumani politikkerit sulisullu elektroniskiusunik ni ulluinnarni pitsaasunik atortussaqarnissaat anguniagaavoq. 4. Aningaasalioissutit Immikkoortoq pingaarneq 13: Ataatsimoortumik qarasaasiaqarneq Naatsros. Missingers Akuersiss. Ukiut missiliuuteqarfiusut 13-01 Ataatsimoortumik qarasaasiaqarneq 0 0 8.284 8.284 8.284 8.284 0 0 8.284 8.284 8.284 8.284 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit 2010 ilanngullugu aningaasaliissutit konto 11-mut ikkutaasimapput, kommunimili kontonut pilersaarut akuerisaasoq naapertorlugu ataatsimoortumik qarasaasiaqarneq konto 13-imiissalluni. Kommunalbestyrelsip 2010-mut missingersuutinik inaarutaasumik akuersissuteqarnermini allaffissuarmi qarasaasiat atortuisa ineriartortinnissaannut 0,5 mio. koruuninik tapiliussatut immikkut aningaasaliissuteqarnikuuvoq. Kommunimi qarasaasiatigut ingerlatsineq 2010-p naaneranut ukiunut pingasunut tulliuttunut pingasunut neqerooruteqarfigitippaa. 1.18 Suliassat akuleriit Immikkoortumi uani sillimmasiissutinut, illoqarfiit pilersaarusiornerinut, ilaasortaanermut akiliutinut, tapiissutinut isumaqatigiissutinut atatillugu akiliutinut nunaqarfinnullu aningaasaliissutinut tunngasut pineqarput. 2. Aningaasaliiffigineqartut Kommunimi sulisut, suliffiit, innuttaasut, suliffeqarfiit, KANUKOKA peqatigiiffiillu kiisalu nunaqarfiit. 3. Siunertat suliassallu 3.1 Pingaarnertut anguniakkat Kommunip suliffeqarfiutaanni sulisunut atugassarititaasut aalaakkaanissaasa qulakkeer-neqarnissaat. Kommunip pitsaasumik ineriartortinneqarnissaanut pilersaarusiornissami tunngavissamik suliaqartoqassasoq. Kalaallit Nunaanni kulturikkut allaffissornikkullu ingerlatanut atatillugu paarlaasseqatigiittarneq tunniusseqatigiittarnerlu. Nunaqarfiit ineriartortinneqarnissaannut kommunimi nunaqarfiit namminneerlutik pilersaarusiornissaannut periarfississallugit. Kulturikkut allaffissornikkullu sulianut atatillugu nunap iluani avataanilu paarlaasseqatigiittarneq ineriartortitsinerlu. 3.2 Anguniakkat ilaat KANUKOKA-p suleqatigineqarnissaa Kommunip nutaamik pilersaarusiorfigineqarnissaanut piffissaliussamik aaqqissuussinissamil-lu pilersaarusiornissaq Nunaqarfinni aqutsisut iliuuseqarsinnaassusaasa annertusineqarnissaat Illoqarfittut ikinngutigisat suleqatigineqarnissaat 13
4. Aningaasaliissutit Immikkoortoq pingaarneq 18: Akimoortumik suliassat 18-02 Sillimmasiissutit pigaartoqartarnerlu 18-04 Illoqarfinni pilersaarusiorneq 18-06 Ilaasortaanermut akiliutit, tapiissutit il.il. 18-07 Akiliutit isumaqatigiissutinut tunngasut 18-08 Inunngorlaanut tunissutit 18-20 Nunaqarfiit namminneq atugassaat Naatsors. Missingers. Ukiut missiliuuteqarfiusut 3.844 3.203 3.238 3.238 3.238 3.238 278 562 574 574 574 574 2.300 2.411 1.962 1.962 1.962 1.962 262 371 378 378 378 378 4 24 24 24 24 24 684 1.062 1.200 1.200 1.200 1.200 7.372 7.633 7.376 7.376 7.376 7.376 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit Aningaasartuutit annersaat sillimmassiissutinut, illoqarfiit pilersaarusiornerinut, KANUKOKA-mut ilaasortaanermut akiliummut, IIS-akiliutinut nunaqarfiillu namminneq atugassaannut tunngassuteqarput. KANUKOKA-mut ilaasortaanermut akiliut 2010-miit 2011-mut procentinik 20-nik appartinneqarpoq. Kommunimi nutaami pilersaarusiornermi periusissat nutaat 2010-mi nassiunneqarput, kommunimilu nutaamik pilersaarusiaq 2012-imi nassiunneqarnissaa naatsorsuutigineqarluni. Meeqqanut inunngorlaanut tikilluaqqusissutissanut aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq. Nunaqarfiit ataasiakkarluutik immikkut namminneq atugassaannut 200.000 koruuninik immikkoortinneqarput. 14
2.00 Teknikki Teknikkimut avatangisinullu immikkoortortamut missingersuutitigut tunngassuteqartut immikkoortumi uani pineqarput. Immikkoortoq pingaarneq 20-27: Teknikki 20 Aqquserngit, ikaartarfiit, sanaartukkat, 21 Saligaatsuutitsineq aputaajaanerlu 22 Pisuussutit uumassusillit 23 Kommunip sulliviutai assigiinngitsut 25 Qatserisartoqarneq 27 Teknikkeqarfimmi sulliviit allat 7.599 7.982 7.700 7.700 7.700 7.700 6.463 7.217 7.427 7.427 7.427 7.427 371 192 230 230 230 230 4.013 3.662 3.918 3.918 3.918 3.918 6.923 5.965 6.842 6.754 6.754 6.543 9.184 10.549 11.719 11.719 11.719 11.719 34.553 35.567 37.836 37.748 37.748 37.537 Teknikkimut tunngasuni suliassani nalinginnaasumik kommunip teknikkimut tunngasutigut sulias-saanut tunngasunut ingerlatsineq aamma aserfallatsaaliuineq pineqarput, matumani erntrepre-nøritut sulisitsinermi suliat kiisalu avatangiisinut oqartussaanermut, illuutinut oqartussaanermut, uumasunik ajoqutaasinnaasunik akiuiniarnermut, nunaminertanut aamma illoqarfiup pilersaarusiornerinut, nunaqarfinni kiffartuussiviinut, ataatsimut sannaviinut, illuaqqanut, iliveqarfinnut/toqusut biilinut, bussinik ingerlatsinermut aamma qatserisartoqarnermut tunngasut pineqarlutik. Tuniniaanermi akit najoqqutaralugit namminersortut pisortallu akornanni suliassat agguataarneqarnerat suli annertusiartortinneqartuarpoq. Illoqarfiit avatangiisaat kusanartuunissaat torersuunissaallu aamma anguniarneqartuassaaq, matumani ilisat atortullu atorunnaartut illoqarfimmiittut (pisoqqat: Umiatsiat, biilit, aalisartut piniartullu atortui allallu) piiarneqarnissaat ilanngullugit. 2.20 Aqquserngit, ikaartarfiit, sanaartukkat, majuartarfiit il.il. Tamatumani aqquserngit, ikaartarfiit, sanaartukkat, majuartarfiit il.il. ingerlanneqarneri aserfallatsaaliorneqarnerilu pineqarput. Aqquserngit asfalterneqarsimasut aserfallatsaalineqarnissaat, aserfallatsaaliuinissamik pilersaarummut ilanngunniarneqassasoq aamma anguniarneqarpoq. Aqqusinermi nalinginnaasumik qullersuaqarneq tassungalu aningaasartuuteqarneq 1/3-imik Qeqqata kommunianit nammanneqarpoq. Kontomi tassani aamma pisuinnaat aqqusinikkut ikaar-tarfiini qulliit kalerrisaarutit, imiliaralaallu eqqaanni sermiiaaneq pineqarput. Taamatuttaaq kommunip pinnguartarfiutaanik ingerlatsineq minnerusunillu iluarsartuussisarnerit pineqarput. Iliveqarfimmut konto eqqarsaatigalugu aputaajaanermi ikiuunneq, ilivissanik assaaneq suliassal-lu allat pisariaqartut pineqarput. Ingerlatsinermut aamma kuuffissuup pingaarnerup alaatsinaanneqarnissaa, ajorsitsaaliuutaasumik iluarsaataasumillu iliuuseqartarneq, serpartarlugu iluarsartuunneqartarneralu pineqarpoq. 2. Aningaasaliiffigineqartut Siammasissumik isiginnilluni aqqusinernik tamanik atuisut tamarmik kiisalu illoqatigiit, inuutissar-siorfiit suliffeqarfiillu kuuffissuarmut pingaarnermut attavillit pineqarput. Meeqqat pinnguartarfin-nik atuisartut. 3. Siunertaq suliassallu Aqqusinertigut angallanneq qaqugukkulluunniit aqqusinerni aserfallatsaaliorluagaallutik itersaqanngitsuni ilaartugaanngitsunilu toqqissisimanartumik ingerlanneqarsinnaassasoq. Iliveqarfiit paarilluagaallutik isikkuminartuujuaannassasut, pisariaqartitsinerlu naapertorlugu tamatumunnga ikiuutissalluni peqatigiiffiit ilageeqarnermut tunngasunik suliallit aqqutigalugit. 15
Immikkoortup aqqutai naammaginartuussasut, pingaartumik atuisunut sunniuteqartumik ukiuunerani ingerlatsineq akornusersorneqaqqunagu. 4. Aningaasaliissutit Immikkoortoq pingaarneq 20: Aqquserngit, ikaartarfiit, sanaartukkat majuartarfiilt il.il. 20-01 Ataatsimoortumik isertitat aningaasartuutillu 4.836 5.390 5.071 5.071 5.071 5.071 20-02 Sanaartorneq, pinnguartarfiit, eqqaassutissallu 547 756 777 777 777 777 20-05 Iliveqarfiit 19 83 93 93 93 93 20-10 Kuuffissuarnik ingerlatsineq 2.197 1.753 1.759 1.759 1.759 1.759 7.599 7.982 7.700 7.700 7.700 7.700 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit 6. Iliuusissatut pilersaarut Angallannermi angallattut annerusumik akornusersuutaanngitsumik angallassinnaanngorlugit aserfallatsaaliineq ingerlanneqassasoq. Avatangiisitigut iliuusissatigut pilersaarutit maanna ingerlanneqartuni kuuffissuit pingaarnerit pilersaarusiornermi annersaasa ilagivaat. Illoqarfiup ilangaatsiarsua kuuffissuaqanngilaq, sumiiffinnilu kuuffissualinni qanoq pitsaatiginera apeqqusertariaqarluni. Pilersaarusiorfiup kuuffissuarnik nalunaarsuinertik annertusineqarnissaannullu siunnersuusiornertik ingerlatiinnassavaat, soorluttaaq Qinngunnguanut imikoorutip kuuffissuata salinneqarsinnaanissaanut periarfissat misissorneqassasut. Kangerlussuarmi, Maniitsumi Sisimiunilu kuuffissuit taarsersorneqarnissaannut Namminersorlutik Oqartussat aningaasanik immikkoortitsipput. Aningaasaliissutit sanaartugassatigut missingersuutinut ilanngutaapput. 2.21 Saligaatsuutitsineq aputaajaanerlu Tamatumani aqqusinernik, aqqusineeqqanik, majuartarfinnik illoqannginnersanillu aputaajaaneq sioqqersuinerlu pineqarput. Tamatuma saniatigut aqqusinernik, aqqusineeqqanik, illoqannginnersanik majuartarfinnillu saligaatsuutitsineq sioraajaanerlu aamma pineqarput. Aputaarunnerata kinguninnguatigut suliaq taanna as-sut sulinarpoq, tamatumanissaaq suliami Illoqarfiit eqqiluitsuutiguk -mi illoqarfimmi innuttaasut suleqataasarlutik. 2. Aningaasaliiffigineqartut Aqqusinernut atassuteqaataasunut illoqannginnersanilu atuisut tamarmik. Illoqarfinni innuttaasut tikeraallu. 3. Siunertaq suliassallu Silap qanoq issusia najoqqutaralugu pisariaqartumik aputaajaasarnissap/siorarterisarnissap, tamatumunngalu atatillugu aqquserngup immikkoortuisa assigiinngitsut aputaajarneqarnissaannut ilitsersuut najoqqutaralugu aqqusernit illoqannginnersallu aputaajarneqartarnissaat qulakkiissallugu. Aputaajaanermi aqqusernit/illoqannginnersat aqqusinertut pingaarnertut, pingaannginnertut imaluunniit suli pingaannginnerusutut inissinneqarsimanera apeqqutaatillugit aputaajaaneq ingerlanneqartassaaq. Aputaajagassap nalunaarsoqqissaarnera minnerpaamik 95%-imik tamatigut malinneqartassaaq. Innuttaasut tikeraallu avatangiisimik minguitsumik naatsorsuuteqarnerat aallaavigalugu inuutissarsiuteqartut pisariaqartitaat eqeersimaartumillu peqataanissaasa ataqatigiissinneqarnissaat. Maniitsup Sisimiullu illoqarfiisa minguitsuullutillu eqqiluinnerisa attatiinnarneqarnissaat anguniagaraarput. 16
4. Aningaasaliissutit Immikkoortoq pingaarneq 21: Saligaatsuutitsineq aputaajaanerlu 21-01 Aputaajaaneq 5.180 5.773 6.011 6.011 6.011 6.011 21-02 Saligaatsuutitsineq 1.282 1.444 1.416 1.416 1.416 1.416 6.462 7.217 7.427 7.427 7.427 7.427 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit Aningaasartuutit annersaat allat sullissinerinut atorneqartarput, matumani aqqusinernik aputaajaanerit 75 %-iat entreprenørinit namminersortunit isumagineqartarmata. 2011-mi tamassuma aamma ingerlatiinnarneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Pisortat saliisitsisarnerata pitsaassusaata piujuaannarnissaanut aningaasaliissutit aamma atorne-qassapput. 6. Iliuusissatut pilersaarut Kommunip namminersortullu aputaajaasartut akornanni suleqatigiinneq pitsanngorsassallugu. Aqqusinerni apummit illinerit ulorianarlutillu itisuut pinngitsoortinneqarnissaat immikkut suliniarfigineqartarnissaat. Mingunnersat suunerinik paasiniarneqarnissaat annersaasalu piiarneqarnissaat, eqqagassallu maangaannaq siammarterneqarnissaasa pinaveersaartinneqarnissaa siunertaralugu eqqaavinnik amerlanerusumik takujuminarnerusunillu ilioraaneq. 7. Angusassatut piumasat Apinera apeqqutaatillugu aputaajaanermut missingersuutit sipporneqassanngitsut. Illoqarfiit iluisa avataasalu minguitsuutinneqarnissaannut takujuminartuutinneqarnissaannullu aningaasat immikkoortinneqartut iluini suliniuteqarnissaq. Maniitsoq ilaatigut tikillugu isikkuminartuunermigut eqqiluitsuunermigullu 2004-mi kommunitsialattut toqqarneqarpoq. Eqqiluisaarnerup ni ingerlatiinnarneqarnissaa kissaatigineqarpoq. 2.22 Pisuussutit uumassusillit Immikkoortumi uani uumasunik ajoqutaasunik nungusaaneq pineqarpoq, pingaartumillu qimmit qimuttoqatigiit sulissutigineqarnerinut qimminillu nakkutilliisup akiuussutissalersuilluni kapuineranut il.il. tunngasut pineqarlutik. 2. Aningaasaliiffigineqartut Sisimiut Kommunerisimasaani qimmiutillit. Illoqarfinni innuttaasut tikeraallu illoqarfinnik takujuminartitsisussat ornikkuminartitsisussallu. 3. Siunertat suliassallu Innuttaasut tikeraallu avatangiisimik minguitsumik naatsorsuuteqarnerat aallaavigalugu inuutissarsiuteqartut pisariaqartitaat eqeersimaartumillu peqataanissaasa ataqatigiissinneqarnissaat. 4. Aningaasaliissutit 17
Immikkoortoq pingaarneq 22: Pisuussutit uumassusillit 22-02 Qimmiliviit uumasunillu ajoqutaasinnaasunik nungusaaneq 371 192 230 230 230 230 371 192 230 230 230 230 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit Sisimiut Kommuniata qimmeqarfiunerata piujuaannartinniarneqarnissaanut aningaasat atorneqassapput. 2.23 Kommunip sulliviutai assigiinngitsut Konto 23-miipput suliassat arlallit assigiinngissititaartut, imalu nassuiaatigineqarsinnaasut: Nunaqarfinni kiffartuussiviit innuttaasunut atugassiaasut tallimat. Illuni taakkunani atorneqarsinnaasut tassaapput errorsiviit, panersiiviit, errorsisarfik, uffarfik kiisalu ataatsimoorussamik atortussat assigiinngitsut. ni Sisimiuni, Maniitsumi nunaqarfinnilu tamanit atorneqarsinnaasunik ataatsimoorussamik sannaveqartiterpoq, pingaartumilli aalisartunit piniartuniillu kiisalu umiatsiaaraatilinnut atugassiaallutik. Aalisarnermi atortunik, motoorinik, umiatsianik il.il. iluarsartuussinerni sannaviit atorneqartarput. Ataatsimoorussanik sannavinnut konto aamma Sisimiuni Maniitsumilu aalisartut piniartullu pisaminnik suliaqarfigisartagaannut tuniniaavigisartagaasalu ingerlanneqarnerinut atugassaavoq. Illuaqqanut kontomit piniartut illuaraat 15-it aserfallatsaalineqarlutillu salinneqartarput, ingerlatsinermilu aningaasartuutit tassannga matussuserneqartarlutik. Kommunip sannavia entreprenøreqarfimmiippoq, tassaniippullu teknikimut avatangiisinullu ingerlatsivimmi silami sulisut, sannavillu minnerusunik iluarsaassinnernut, biilinik inissiisarfittut, kingoraartissanik toqqorsivittut kiisalu maskiinanik minnerusunik ingerlatsinermi atortunik inissiisarfittut atorneqarluni. 2. Aningaasaliiffigineqartut Nalinginnaasumik innuttaasunut, immikkulli aalisartunut piniartunullu tunngatitaalluni kiisalu tuni-niaavimmi pisiniartartunut. 3. Siunertat suliassallu Tuniniaaviit torersuullutillu iserfikkuminartuutinneqarlutik ingerlanneqarnerat atorneqarnerilu Kalaallit Nunaanni atukkanut tulluartuussasut. Tuniniaaviit niuernerpalaartumik ingerlanniarlugit, ilaatigut Aalisartunut Piniartunullu tunniunneqarnikuupput. Ataatsimoorussamik atugassarititaasut tamanut pitsaanerpaamik iluaqutaasussanngorlugit ingerlanneqassasut. Illuaqqat aalajangersimasut eqqarsaatigalugit iluarsartuussineq saligaatsuutitsinerlu sapinngisamik appasinnerpaaffissaani inissisimatikkumallugu, ingerlatsinerup atorneqarnerisalu akornanni ataqqinninnerulersitsisoqassasoq. 4. Aningaasaliissutit 18
Immikkoortoq pingaarneq 23: Kommunip sulliviutai assigiinngitsut 23-01 Kiffartuussiviit uffartarfiillu 1.574 1.403 1.458 1.458 1.458 1.458 23-02 Ataatsimoorussamik sannaviit 548 306 338 338 338 338 23-03 Inissiisarfiit -4 56 56 56 56 56 23-10 Illuaqqat piniariartarfiit -74 82 83 83 83 83 23-20 Kommunip sannavii 398 463 518 518 518 518 23-21 Tuniniaaviit 1.572 1.352 1.465 1.465 1.465 1.465 4.014 3.662 3.918 3.918 3.918 3.918 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit 6. Angusassatut piumasarisat Aningaasat immikkoortinneqartut eqqarsaatigalugit, sipaaruteqarsinnaajumalluni suliassat suliarineqassasut. 2.25 Qatserisartoqarfik Ingerlatat tamarmik, taassuma iluaniillutik aningaasartuutit isertitallu qatserisartoqarfimmut tunngatinneqarsinnaasut. Sisimiuni Maniitsumilu qatserutaasiveqarpoq. 2. Aningaasaliiffigineqartut Kommunimi innuttaasut, suliffeqarfiit inuutissarsiortullu. 3. Siunertat suliassallu ni ikuallattoorsinnaanernik akiuiniarneq pinaveersaartitsinerlu, annaassiniar-neq, ujaasineq avatangiisitigullu ajutoortoqaratarsinnaaneranik pinaveersaartitsineq. 4. Aningaasaliissutit Immikkoortortaq pingaarneq 25: Qatserisartoqarneq Naatsors. Akuersiss. Missingers Ikiut missiliuuteqarfiusut 25-02 Qatserisartoqarneq 6.923 5.965 6.842 6.754 6.754 6.543 I alt 6.923 5.965 6.842 6.754 6.754 6.543 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit Sisimiuni Maniitsumilu ininik atuagarsorluni ilinniartitsivittalinnik qatserutaasiveqarpoq. Tamatuma saniatigut nunaqarfinni tamani qatserutaasiveqarpoq. Kommunip qatserutaasiveqarnermut ileqqoreqqusaani qatserutaasiviit taakku atortuuteqarput nalunaarsorneqarsimasunik. Avatangiisinut tunngatillugu sulianut atugassanik atortunik Namminersorlutik Oqartussat atugassaqartitsipput. 6. Iliuusissatut pilersaarut Upalungaarsimaneq pillugu inatsit nutaaq Inatsisartunit akuersissutaanikuuvoq. Taasuma 2011- miit 2013 tikillugu atuutsilernissaanut kommunit ataatsimoortumik tapiissutit aqqutigalugit aningaasaliiffiullutik. Tamatumunnga atatillugu upalungaarsimaniarnermi pisortamik atorfinitsitsissaaq. 2.27 Teknikkeqarfimmi suliat allat 19
Immikkoortumi tassani immikkoortut aqutsinikkut ingerlatsinermi suliassanik aamma imaqartut pineqarput: Kommunip entreprenøritut sulisitsisuulluni ingerlatai. Sisimiuni siorarterivik matunikuuvoq, Teknikkimut avatangiinullu ingerlatsiviulli innersuussute-qarneratigut sioqqanik suli aallertoqarsinnaavoq, matumanili pinngortitap qanoq issusia iluar-siumallugu sivinganernik maniinnersanillu nalimmassaatissat kisimik pineqarlutik. Siorarteri-viup inissiivissaanik pilersaarusiornermi immikkoortortaqarfik ujartuivoq. Sisimiuni Kangerlussuarmilu bussinik ingerlatsineq. Toqusunut biilit, matumanil ingerlatitsisoqartitsinissaq biileqartitsinissarlu isumagineqassallutik. Asfaltiliorfik; asfaltiliorluni aqqusinernillu asfaltiliineq. Avatangiisinik nakkutilliinertalimmik avatangiisinut oqartussaaneq. Eqqagassat avatangiisinut mianernarsinnaasut, eqqagassalerineq ataatsimoorussamik ingerlanneqarfianut ikuallaavim-mut nuunneqarnikuuvoq. Kalaallit Nunaanni illuliornermi malittarisassat malillugit sanaartukkanik nakkutilliinertalimmik illuutinik nakkutilliineq. 2. Aningaasaliiffigineqartut Innuttaasut tamat, piniarnermut tunngasunut soqutigisaqaqatigiit, sanaartornermut inuutissarsiu-tinullu tunngasunut kiisalu suliffeqarfiit. 3. Siunertat suliassallu Aqquserngit aserfallatsaalineqarnissaanni, soorlu asfaltilersuinerni, aputaajanerni, pisortallu saliisitsineranni il.il atortut sulisorisallu isumagineqarnissaat. Soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsut soqutigisaat aallaavigalugit avatangiisinut oqartussaaneq aqqutigalugu avatangiisinik nakkutilliinneq ingerlatissallugu, avatangiisunut inatsisit atuuttut malinneqarnissaat qularnaarlugu. Lokalagenda 21-p isumaata siunertaatalu innuttaasuni piujuartinneqarnissaanut peqataanissaq. 4. Aningaasaliissutit Immikkoortoq pingaarneq 27: Teknikkeqarfimmi sulliviit allat 27-01 Kommunip entreprenøreqarfia 2.344 2.462 1.538 1.538 1.538 1.538 27-21 Bussit 1.839 1.959 3.746 3.746 3.746 3.746 27-22 Biilit ilisinermi atorneqartartut 41 35 35 35 35 35 27-26 Formandit akissarsiaat 1.666 1.857 2.014 2.014 2.014 2.014 27-27 Asfaltilerineq 1.097 1.789 1.933 1.933 1.933 1.933 27-30 Majuartaateqarfik 1.823 2.060 2.008 2.008 2.008 2.008 27-31 Aasarsiortarfik 183 201 225 225 225 225 27-32 Arsaattarfik 52 52 83 83 83 83 27-40 Ataatsimoorluni qamuteralannik pisineq 170 86 88 88 88 88 27-99 Illuliornermi oqartussaaneq -31 48 49 49 49 49 9.184 10.549 11.719 11.719 11.719 11.719 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit Sisimiuni majuartaateqarfik 2009-p ingerlanerani namminersortunit tiguneqarpoq, ingerlatsinerlu 2010-mi suliariumannittussarsiuunneqarluni. Bussinik ingerlatsineq namminersortunut tunniunneqarnikuuvoq, ingerlatsinerlu 2011-mi namminersortunit tiguneqassalluni. 6. Iliuusissatut pilersaarut 20
Eqqagassanut mianernartunut tigooraaviup ingerlanneqarnissaanut pilersaarusiornerit suliarineqarput, taamalu igitassanut tunngasut konto 6-imi ataatsimoortinniarneqarlutik. Missiliutaasumik matumani avatangiisitigut naatsorsuusiorneq ingerlanneqassaaq. Ujaraarartartarfiup/siorartartarfiup pilersinneqaqqissinnaanissaanut piiarneqarsinnaasunik nutaa-nik ujartuisoqassaaq. 7. Angusassatut piumasat Ullormut ingerlatsineq suliassallu naammassissallugit kiisalu missingersuutit iluini suliniutit allan-ngortiterinerillu immikkoortitikkat suliarissallugit 21
3.00 Suliffissaqartitsiniarneq inuutissarsiutinullu tunngasut Suliffissaqartitsiniarnermut inuutissarsiutinullu tunngasuni missingersuutitigut immikkoortut matumani pineqarput. Immikkoortoq pingaarneq 34-38: Suliffissaqartitsiniarneq inuutissarsiutinullu tunngasut 34 Suliffissaqartitsiniutit 4.793 5.114 5.218 5.218 5.218 5.218 35 Piginnaanngorsaaneq 986 1.066 1.334 1.334 1.334 1.334 36 Illuutit inuutissarsiuteqarfiusut attartortinneri -1.784-1.727-2.463-2.463-2.463-2.463 37 Inuutissarsiutit kommunip peqataaffii 2.621 4.041 4.153 4.153 4.153 4.153 38 Ilitsersuisarfik Piareersarfillu 12.811 14.334 14.265 14.265 14.263 14.263 19.427 22.828 22.507 22.507 22.505 22.505 3.34 Suliffissaqartitsiniutit Kommunimi suliffissaaleqineq akiorniarlugu suliffissaqartitsiniutit aqqutigalugit suliffissaaleqisut ikilisinniarneqarnissaannut kommuni periarfissaqassasoq. Kommunimi suliffissaaleqisunut suliffissaqarnikkut periarfissaat pitsanngorsassallugit. Ilinniarnissamik, ilinniaqqinnissamik allamullu ilinniarnissamik neqerooruteqartarnissaq. Inatsit: Kommuni suliffissaaleqisunut suliffissaqartitsiniassasoq inatsisitigut peqquneqarpoq. Suliffissaqartitsiniutit minnerpaaffissaat kommunip aalajangersinnaavai imaluunniit annerusu-mik kiffartuussinissaq toqqarsinnaallugu. Piginnaanngorsaaneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 2001-imi maajip 31-aneersoq, Suliffeqarfimmi piginnaanngorsaaqqinnermi akissarsianut tapiissutit, piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarut, piginnaanngorsaaqqinnermi ikiorsiissutit aamma eqaannerusumik suliffeqarneq pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 40, 2001-imi decembarip 13-ianeersoq. Kommunini suliffissaqartitsiniutinut tapiissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 42, 1994-imi septembarip 28-aneersoq. 2. Aningaasaliiffigineqartut ni suliffissaqanngitsut 15-it 64-illu akornanni ukiullit. 3. Siunertat suliassallu 3.1 Pingaarnertut anguniagaq Imminnut pilersorsinnaalernissaat siunertaralugu ikiorserneqartut inuussutissarsiornermut attuumassuteqartuaannarniissaannut pitsaanerpaamik periarfissat pilersissallugit. 3.2 Anguniakkat ilaat Inuit ataasiakkaat uninngaannarlutik pilersorneqarnerat suliassaqartinnerisigut allanngortissallugu. 3.3 Inernera Kommunip suliffissarsiuussisarfiattaaq aalajangersimasumik tunaartaqarluni namminersortunik kiisalu illoqarfiup avataani sulisitsisut soorlu Greenland Contractors, Kalaalit Nunaanni ilinniarfiit, taamatullu aalisakkerinermut tunngasunik sulialinnik suleqateqarnini ingerlanniarsimavaa. Isumaginninnermi ingerlatsiviup suliffissarsiuussisarfiullu suliffissaaleqisut arlalissut ilinniaqqinnissaat pikkorissarnissaallu isumaginiarsimavaat, tamatumattaaq aamma suliffissaaleqisut susassaqartinniarnerat iluaqusersimallugu. Suliffissaaleqisut nikerarnerat illoqarfinni taakkunani marlunni suliffissarsiuussisarfinni malinnaaffigilluarneqarput. 22
4. Aningaasaliissutit Immikkoortoq pingaarneq 34: Suliffissaqartitsiniutit Naatsors. Akuersis. Missiliuut Ukiut missiliuuteqarfiusut 34-00 Kommunimi pilersaarutit 4.392 4.411 4.494 4.494 4.494 4.494 34-01 Kommunimi sulilersitsiniutit 2 34-40 Sulilersinniakkanut ikiorsiissutit 400 703 724 724 724 724 4.794 5.114 5.218 5.218 5.218 5.218 3.35 Piginnaanngorsaaneq Pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaanni sulinermik misiliinissamik neqerooruteqartarnissaq. Ilinniagaqarnissamik, ilinniaqqinnissamik allamilluunniit ilinniarnissamik neqerooruteqartarnis-saq. Piareersarfiup ataani, ilinniarnertuunngorniarfinni, inuutissarsiutitigut ilinniarfinni, højsko-limi, ilinniarnertuut ilinniarfianni ilinniagaqarfinnilu qaffasinnerusuni allani nunaniluunniit allani ilinniartitaanerit pineqarput. 2. Aningaasaliiffiusut ni piginnaangosarneqartut 15-it 64-illu akornanni ukiullit. 3. Siunertaq suliassallu 3.1 Anguniagaq pingaarneq Imminnut pilersorsinnaalernissaq siunertaralugu piginnaanngorsarneqartut inuussutissarsiuteqartuaannarnissaannut pitsaanerpaamik periarfissaqartitsinissaq. 3.2 Anguniakkat ilaat Inuit ataasiakkaat uninngaannarlutik pilersorneqarnerat suliassaqartinnerisigut allanngortissallugu. 5. Aningaasaliissutit Immikkoortoq pingaarneq 35: Piginnaanngorsaaneq 35-01 Sulinermik misiliineq 35-03 Suliffeqarfinni piginnaanngorsaaneq 35-04 Ilinniartitaaneq 35-05 Nikerartumik sulineq I alt 21 110 118 118 118 118 458 339 339 339 339 339 363 517 777 777 777 777 145 100 100 100 100 100 987 1.066 1.334 1.334 1.334 1.334 5. Missingersuutinut oqaaseqaatit Piginnaanngorsaanissamut suliffissarsiortunillu pisinnaasatigut qaffassaanissamut 2007-imut siunissamullu missingersuutitigut ukiumut immikkut 0,5 mill. koruuninik aningaasaliissuteqartoqarpoq. 23
3.36 Illut inuutissarsiuteqarfiusut Illut kommunimit pigineqartut inuussutissarsiornermut atatillugu attartorneqartut immikkoortumi pineqarput. 2. Aningaasaliiffigineqartut Kommunimi innuttaasut, inuussutissarsiortut sullissiviillu. 3. Aningaasaliissutit Immikkoortoq pingaarneq 36: Illuutit inuutissarsiuteqarfittut attartortinneri 2009 2010 2011 2012 2013 36-00 Illuutit inuutissarsiuteqarfiusut attartortinneri -1.499-1.497-1.497-1.497-1.497 36-01 Aallartitsinianik sullissivik -782-772 -772-772 -772 36-02 B-733 Aqqusinersuaq -193-192 -192-192 -192 36-03 DMI-p illutikua -16-16 -16-16 -16-2.490-2.477-2.477-2.477-2.477 4. Missingersuutinut oqaaseqaatit Sisimiuni attartortitat tullinnguuttut pineqarput, illuutit inuutissarsiuteqarfiusut, amutsiviup illutai, Aqqusinersuaq 22 (NUKA-toqaq) kiisalu B-13 Nutaaliorfik. 2010-mi illuutinut inuutissarsiuteqarfiusunut aserfallatsaaliinermut immikkut 750.000 koruuninik immikkut aningaasaliissuteqartoqarpoq, taamaaliornikkut illuutit suli isertitsiffiusinnaanissaat anguniarlugu. 3.37 Inuutissarsiutit kommunip peqataaffii ta inuutissarsiutitigut pilersaarutaa takornariaqarnermilu politikkia naapertorlugit Inuussutissarsiutitigut takornariaqarnermullu tunngasut matumani pineqarput. Taamaalilluni pineqartumi kommunimi inuutissarsiutitigut killissarititaasut qulakkeerneqarnissaat, lu avammut nittarsaanneqarnissaa, takornarissanut paasissutissiisarnissaq takornariaqarnerullu imminut nammassinaasumik ingerlalernissaa, taamatullu Arctic Circle Race-mut tapiissutit kiisalu kommunep piniartunut takornarissanullu illuaraataasa aserfallatsaalineqarnissaat pineqarput. 2. Aningaasaliiffigineqartut Kommunimi inuutissarsiutillit ullumikkullu takornariartartut siunissamilu takornariartartussat (nunatsinniit nunaniillu allanit), takornarialerinikkut inuutissarsiutitut ingerlatsisut kommunillu takornarissanut illuaraataanik atuisartut. 3. Siunertat suliassallu Inuutissarsiutitigut siunnersuisoqatigiit allatseqarfiat: Ukimoortumik pilersaarutip suliarinissaa naammassineqarnissaalu. Takornariaqarneq: takornariarfikkuminartuussaaq. Artic Circle Race (ACR): ACR ukiumoortumik suli ingerlanneqartarnissaanut peqaataanissaq. Illuaqqat: Illoqarfimmiunit allaneersuniillu iluaqutaasumik atorneqarsinnaanissaaannik aserfallatsaalinissap qulakkeerneqarnissaa. 24