Nunamut Tamarmut Geodatanut periusissiaq

Transkriptio

1 Nunamut Tamarmut Geodatanut periusissiaq

2 Nunamut Tamarmut Geodatanut periusissiaq

3 Imai Siulequt qup. 07 Aallaqqaasiut qup. 09 Geodata suuppat? qup. 13 Anguniakkat qup. 14 Ineriartornermut tunngavik 1: Ataqatigiinneq qup. 15 Ineriartornermut tunngavik 2: Atuisut qitiutillugit qup. 16 Ineriartornermut tunngavik 3: Ammasuuneq qup. 17 Siunniussamut anguniakkat piviusunillu suliniutit qup. 18 Anguniagaq 1 piviusumillu suliniutit qup. 18 Anguniagaq 2 piviusumillu suliniutit qup. 19 Anguniagaq 3 piviusumillu suliniutit qup. 20 Anguniagaq 4 piviusumillu suliniutit qup. 21 Anguniagaq 5 piviusumillu suliniutit qup. 22 Ataatsimoortumik takussutissat piffissalersuinerlu qup. 23 NunaGIS qup. 25 Nunatartani attaveqaqatigiinnernut ilusilersuutit qup. 28 Inatsisiliorneq assigiissunillu malittarisassaqarneq qup. 31 Nunap assiliornerit qup. 33 Geo-oqalliffik Kalaallit Nunaat qup. 37 GIS Greenland qup. 39 Nunarsuarmioqatigiinni suleqatigiinneq qup. 41 Asseq saaqqaaniittoq tunuaniittorlu: Henrik Saxgren, Alluvial Plain, 2016 Assit: Helle Nørregaard Asseq (qupp. 52) : Thomas Gaarde Madsen Kalaallisuunngortitsisut: Juaaka Lyberth og Inaluk Kleist Aaqqissuisut: Inaluk Kleist og Thomas Gaarde Madsen Ilioraasoq: Thomas Gaarde Madsen Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik 2017 Ilanngutat: Geodatat atorneqarneri nunami, imaani silaannarmilu qup. 44 Siuariartorneq inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineq qup. 47 Digitaliseerineq naammassisaqarsinnaanerulersitsinerlu qup. 49 Politik aamma innuttaasunik akuutitsineq qup. 51 Pisortat pilersuinerat qup. 53 Pilersaarusiorneq sanaartornerlu qup. 55 Aalisarneq piniarnerlu qup. 57 Peqqissuuneq aamma sulinngiffik qup. 59 Kulturikkut kingornutat kinaassuserlu qup. 61 Upalugaarsimaneq aamma oqartussaaffiup illersorneqarnera qup. 63 Sila avatangiisillu qup. 65 Ilisimatusarneq qup. 67 Innersuussat linkillu qup. 70 Naalakkersusiut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik Tel oed@nanoq.gl

4 Siulequt Nunat assingi pitsaanerusut aamma geodatanik suliaqarnermi teknologiit nutaarluinnaat kalaallinut nanallu inuinut tamanut siunissamut isumalluarnartortalerujussuupput, aningaasarsiornikkut siuariartornemut, ineriartornermut inuiaqatigiillu allanngoriartornerannut ikorfartuutaalluartussaallutik. Geodatat pitsaanerusumik atorneqarnissaannut tunngaviuvoq nunat assigisa maanna pioreersut amigaataannik pitsanngorsaanissat. Pingaartumik asimi nunat assigi pioreersut, aammali immap assigi ullumikkut amingaateqanngikkaangamik eqqoqqissaartuusanngitsut nutarterneqartiaqarmata. Nunat assiginik atuisunut nunat immallu assigisa pisoqaaneri amigaateqarnerilu ajornartorsiortitsisarpoq, suleriutsit pisariusut naammagiinnarneqartariaqartarmata, taammattumik allatut ajornartumik namminneerlutik sumiiffimminni nunap assiliulersarput, ajornerpaaffianilu taakkuninnga atuinerminni inuunertik ulorianartorsiortilersinnaallugu. Juni 2017-mi Uummannap eqqaani tassaarsuaqallarmat nunaqarfiit marluk eqqorneqarfigisaannik, ajunaarnersuup kinguninngua annaassiniarneq torersaajartornerlu ajornartorsiorfiuvoq nutartersimasunik nunap assiuteqartoqannginnera peqqutigalugu. Taamaattumik assut nuannerpoq misiliutaasumik suliniut aqqutigalugu Kalaallit Nunaata ilaani sumiiffinni sisamani nutaanik nunap assiliortoqarnialermat. Nunaminertani tamani sermitaqanngitsuni, asismi, nunat assigi qaffasissutsinik nunallu sannarnganik takutitsisut piorsarneqarnerisigut Kalaallit Nunaat, nunap assiuteqalissaaq digitaliusunik teknikkikkut qaffasissorujussuarmik pitsaassusilinnik, ineriartortitsinissamut patajaatsumik qiteraliusutullusooq inissisimalersussaapput. Nunat assigi digitaliusut nutartikkat inuiaqatigiit nutartikkat suleriaasiannut pingaaruteqartuupput, illoqarfiit ineriartortinneqarnissaannut pilersaarusiornerut, attaveqaqatigiinnernut, pilersuinermut, innaallagissamik nukissiornermut, silap allanngoriartorneranut nalimmassarnermut, aatsitassarsiornermut, pinngortitamik atuinermut, asimi inuuneqarnermut, takornariarnermut il.il. iluaqutaalersusssaallutik. Geodatanik suliaqarnermut mut nunatsinnut tamarmut periusissiaq pilersinneqarpoq nunanik assiliortitsinerit annertuut atorneqarnerisigut aamma Kalaallit Nunaanni siunissami geodatat periarfissiinerisa missornerisigut. Ulluinnarni sulinerminni geodatamik atuisartut peqataatinnerisigut, periarfissaqalerpoq takutissallugu, erseqqissassallugu geodatat Nunatsinni, ullumikkut siunissamilu sunut atorsinnaanerivut. Naalakkeruisooqatigiit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaata miut anguniagaata, ineriartornissamut patajaatsumik sinaakkusersuinissap, aningaasarsiornikkut siariartornissap aamma oqimaaqatigiissumik naligiinnerusumillu ineriartortitsinissap piviusunngortikkiartorneqarnissaanut periussissiaq manna ikorfatueqataajumaartoq Naalakkersuisutut neriuutigaara. Geodatat pitsaasut atornerisigut, ilisimasanik tunngaveqarnerulluta uagut politikkerit aalajangiisarnissarput aqqutissiuunneqarpoq, tassuunakkullu innuttaasut inuussutisarsiortullu siunissami annerusumik pilersueqataanissaannut inuiaqatigiillu ineriartornerannut akooqataanerunissaannut periarfissiilluni. Atuarluarnissassinnik kissaappassi! Aqqaluaq B. Egede Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq Nuuk, decemberi 2017 Naalakkersuisoq Aqqaluaq B. Egede (inunngortoq 1981) sanasutut ilinniarsimavoq miit Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaalerpoq Narsap Kommuniani kommunalbestyrelsimut ilaasortaavoq, kingornalu Kommuni Kujallermi. 7

5 Aallaqqaasiut Inuiaqatigiinni annertusiartuinnartumik digitaliseriisoqartillugu, nunat assiliortitsernertigut paasissutissat nutaat suliarinissaannut avitseqatigiissutiginissaannullu periarfissat nutaat aamma pilerput. Taamaasiluni nunat tamalaat akornannisulli aamma Kalaallit Nunaanni geodatat nutaamik paasineqarlutillu atorneqarneri ineriartortinneqartoq eqqummaffigineqaleraluttuinnarpoq. Kalaallit Nunaatta isorartunersuata inoqarfiillu imminnut ungasillutik inissisimanerisa immikkuullarissunik unammilligassaqartilersippaatigut, sapinngisarput naapertorlugu naammassiniagassatsinnik. Matumani nunap assigi aamma geodatat immikkut qitiullutik inissisimapput. Nunat assiliortitsernerinut attaveqaqatigiiffiit Teknikkikkut ineriartornerup inuiaqatigiit digitaliseererneqaleraluttuinnarnerat periarfissippaa, tassani nunap assiliornerisa ataatsimoorneri annertusingaluttuinnartumik attaveqaqatigiinnermullu qitiusumik inissisimalersillugit, inuussutissarsiutigalugu ingerlatsisut inuinnaallu peqataasut, paasissutissanik pitsaasunik, uppernassusilinnik aamma suliamut attuumassutillinik, annerutisingaluttuinnartumik pisariaqartitsinerinut naammassinnissinnaasunik Geodatanik paarlaasseqatigiittarneq ataqatigiissumik aaqqissussaq, aamma nunat killeqarfii, suliffeqarfiit pisortaqarfiillu akimorlugit ingerlanneqartoq, pisarpoq, nunap assiliornermut attaveqaqatigiiffiliornikkut taaneqartartumik SDI (Spatial Data Infrastructure). Nunat assiliortitsernerinut attaveqaqatigiiffiit suliaasa imarisapaat politikkit, assigiissunik periutsit aamma sulisussanik inuttalersuinerit, paasissutissanik katersinerit, paasissutissat suliarinissaat toqqorternissaallu, tamanullu iluaqutissanngortinnissaat. Spatialimik (imaluunniit nunat assiliortitsernerinut) attaveqaqatigiinneq tassaavoq, inuiaqatigiinnut nutartikkanut ingerlalluartunullu pingaaruteqarluinnartoq, nunakkumut attaveqaqatigiiffiliornernut allanusulli ( mittarfiit, umiarsualiviit, aqqusernit il.il.) pingaartigisoq. Inuiaqatigiit pingaarutilinnik suliaannut, assersuutigalugu illoqarfiit ineriartortinnissaannut, upalugaarsimanernut, attaveqaqatigiiffiliornernut, pilersuinernut, innaallagissiornernut, silap allanngoriartorneranut nalimmassarnermut, aatsitassarsiornernut, pinngortitamik atuinermut, asimiittarnernut, takornariartitsinernut il.il., geodatat tunngavissatut pingaaruteqarluinnartuupput. Inuit, nunap pissusaa aamma geodatat Kalaallit Nunaanni sumiiffinni aqqit aamma nunamik atsersueriaatsit uppernarsisippaat, Inuit inuiaqatigiittut (ullumikkullumi allaat) nunamut attaveqarluinnaqqiissaarsimaneri pinngitsoorsinnaasimanagulu pinngortitap nunallu qanoq issusiisa ilisimanerisigut aqqutissarsiorfigisinnaanera. Kalaallit Nunaanni pingaaruteqartuaannarsimavoq aqqutissarsiornissamut pikkorissuunissaq, pinngortitallu misissuataarneratigut sumiiffiup ilisimanissaa. Piniartunut ungasissumut piniariartartunut, sivisuumillu asimiittartunut, pisariaqarluinnarsimavoq, sumiiffiup ilisimalluinnaqqissaarnissaa, qaratsaminnilu 3D-tut ittumik nunap assiganillusooq peqarnissaat, aqqutissarsiornerminni ikiortigisinnaasaminnik, assersuutigalugu qimussernerminni kangerlunnut kukkusunut ingerlalinnginnissaq pinngitsoorniarlugu. Talerpiup tungaani takuneqarsinnaavoq, imi piniartup qisummik qiperuilluni kangerlunnik assilialiaa. Qimusserluni ilisimasassarsiortut aqqutissaannut, sumiiffimminni aqqutissaminnik ilisimanneqqissaanngitsunut, ilitsersuutitut qiperugaq atorsimagunarpoq. Geodatat periarfissiinerisa misissuiffigineqarneri Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfiup (nuna tammakkerlugu pilersaarusiornermut immikkoortortaqarfiup) 2015-mi suliaritippaa geodatat kalaallini siunissami periarfissiinerisa nalunaarusiarineqarnerat, taanna innuttaasut, inuussutissarsiortut, kommunini namminersorlutillu oqartussani atorfillit, ilisimatuut il.il geodatanik atuinernut pisariaqartitaannik kissaataannillu apersorlugit suliaq. Paasiniaanerup takutippaa inuiaqatigiinni kalaallini ilisimasanik pilersitsisarneq, suleqatigiiffinni matoqqasuni, allanut ingerlateqqiffiusanngitsuni, tamakkulerisunit avataaneersunit pissarsiariuminaattarluni, pisartoq. Aaqqissuutissanik pitsaasunik tamanut atuuttussanik ilisimasaqartannginnerup malitsigisaanik atuisartut namminneerlutik aaqqiissutissatik suliarisarpaat. Periuseq sumiiffinni eqaatsumik aaqqiisinnaasuseqartitsilersarpoq, ataqatigiissumilli ilisimasanik avitseqatigiinnissaq ineriartortitsinissarlu akimmisittarlugu. Paasissutissat allanit pissarsiarineqarsinnaalernissaannut annertuumik unammilligassaqarpoq, ersernerlupporlu suliffeqarfiup sorliup takku oqartussaaffigalugit ataqatigiisillugit nakkutigisussaanerai. Periutsit paasissutissallu assigiinngitsut ataqatigiisillugit akuleriisillugillu annertunerusumik atorneqarnerisigut inuiaqatigiinnut annertoorujussuarmik periarfissaqarpoq. Paasissutissanik, ullumikkut suliffinni ataasiakkaani matoqqasutut kaaviiaartinneqartuniittut, allanit pissarsiarinissaat avitseqatigiissutiginissaallu ajornannginnerusariaqarpoq, Ilutigalugu aaqqissoqartariaqarpoq, paasissutissat nakkartitsivikkoortillugillusooq immikkoortitsertarnissaannut aqqutissamik, kiisalu isumaqatigiissutiginiarneqartariaqarpoq, geodatanut paasissutissat sorliit, qanoq pissuse- Tasiilamut eqqaanullu nunap assiga. Piniartup qisuk Gustav Holmimut qiperugaa 1881-mi. 9

6 Kalaallit Nunaanni Geodatanik suliniutit: sumiiffiit paasissutissartaasa atornissaat aamma inuiaqatigiinni kalaallini siunissami periarfissat. qartut aamma qanoq pitsaassuseqartut, tamanut atugassanngortinnerini, malittarisassat sorliit atorlugit, agguaanneqartassanersut. Paasissutissat killilersorneqanngitsut Ingerlatsivinnut digitaliusunut, nunat assiliornerinut attaveqaqatigiiffitsigut paasissutissaat aatsaat naleqarluarlersussaapput, paasissutissat pissusissamisuinnartumik ingerlatsivinni tamani atorneqalerpata. Taamaattumik pingaaruteqarpoq paasissutissat pissarsiariniarnissaannut teknikkikkut aningaasatigullu killilersuutaasartut millisarneqarnissaat, paasissutissat pisortaqarfiit akornini killilersugaanngitsumik ingerlaartarniassammata, innuttaasunut suliffeqarfinnullu iluaqutaallutik. Matumunnga pisariaqarput paasissutissat akeqanngitsumik amnmaanneqarnissaat,ullumikkut killikkatut atortuuttut tamanut ammasumik atugassiarisalernerisigut aamma paasissutissanik pioreersunik, katersorneqarsimanngitsunilli pissarsiniartarnerup pisariinnerulersinneqarnissaa pisariaqarluni. Isumaqatigiissutissanik, ataatsimoortumik tunngavissanik nalunaarusiortussaatitaanissamillu pisussaaffiliisunik, pilersitsisoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, pingaarnertulli pisariaqarluni pisortaqarfimmik qitiusumit ataqatigiissaarisoqarnissaa, naammattunik sulisoqalunilu akissalimmik, ilisimasaqarfiulluartumik, pineqartunik aqutsisinnaasumik, ineriartortitsinissamullu siuttuusinnaasumik. Atuisartut immikkullu ilisimasaqartut unammilligassanut qanoq isummersortarneri siunissanilu geodatanik atuinissamut periarfissanut qanoq isumaqarnerinut, nalunaarusiap Kalaallit Nunaanni Geodatanik suliniut-ip, assiliaq ataatsimoortumik takutippaa. Suliniuteqarfiit tulleriiaarinermi pingaartinneqassapput, ataatsimooqatigiillutalu suliat ataqatigiissaassavavut, matoqqajunnaartillugit, inuiaqatigiillu ilisimasaat paasissutissaataallu, ullumikkumut naleqqiullugu, annertunerusumik tamanit atorneqarsinnaalersillugit. SDI-mit tullianut SDI-t Kalaallit Nunaannut tunngasut siulliit, saqqummersitami Kalaallit Nunaata nunataa pillugu paasissutissat takujuminartut mi, tunngavilersorneqarput, taakkulu nutaamik ingerlariarteqqissavavut Nunamut Tamarmut Geodatanut Periusissiaq mi. Kalaallit Nunaata nunataa pillugu paasissutissat takujuminartut imi anguniakkat sisamanik naleraqarput: Geodatanik atorluaasinnaaneq erseqqissarneqassaaq Geodatat assigiissakkat, eqqortut, nalunaarsorluakkat Ajornanngitsumik tamanit pissarsiarineqarsinnaasut Pinngortitami inuiaqatigiinnilu aningasarsiornermi pilersaarusiornernut tunngavissat ersarissut, pinngortitamik avatangiisinillu ingelatsinermi kiffartuussinernut pitsaanngorsaataasut mi geodatat periarfissiinerinik nalunaarsuinerup pilersippai siusinnerusukkut SDI peqatigalugit periusissiap nutaap ineriartortinnissaanut pilersaarusiornissat tunngavissai. Kalaallit Nunaanni geodatat periarfissiinerisa nalunaarsorneqarnerisa ineriartortitsinissamut isummani tunngavissat, pingasunik naleraqarput (nutaaliornissamut toqqammavissat) Ataqatigiissaarineq, ammasuuneq aamma atuisunik peqataatitsineq Nalerassat taakku peqatigalugit Nunamut Tamarmut Geodatanut Periusissiaq mi tunngavissat pingaarnerit tallimat tikkuarneqarput. Tunngavissatut tikkuarneqartut taakku tallimat tamarmik immikkut anguniagassaapput periusissiap atuuffiani piviusunngortinniarneqartussat. Paasissutissat tunngaviusut aamma geodata Teknikkikkut ineriartornerup aamma GIS-mik periutsit pitsanngorujussuarnerisa malitsigisaanik inuiaqatigiinni geodatat pigineqartut ukiuni kingullerni amerleriarujorujussuarput. Paasissutissat amerlaqisut, ullumikkut inuiaqatigiinni pilersinneqartartut ilaat amerlanngitsut, immikkorluinnaq pingaaruteqartutut inissinneqarnikuupput: paasissutissat tunngaviusut. Tamakku ilaatigut makkununnga paasissutissaapput: inuit pillugit, suliffeqarfiit pillugit, sumiiffiit pillugit, illunut pigisanut aamma nunalerinermut tunngasut, tassa nunap assiginut digitaliusunut paasissutissat. Paasissutissat nutaanerpaat pitsaasullu, geodatat nutaamik atorneqarsinnaanerinut periarfissiipput, taamaattumillu nunamut tamarmut geodataliornernut pingaaruteqartorujussuullutik. Nunami sumiiffimmut inuk atassuserneqarsinnaavoq, assersuutigalugu CPR normu sumiiffimmi najukkami adressimut attavilerneqarpat. Taamatut pisoqarpat tassanngaannaq periarfissaqalissaaq kisitsisitigut paasissutissarpassuarnik allanik misissueqqissaarnissamut aamma paasissutissat nutaamik imminnut ataqatigiinnerinut. Misissueqqissaarnerit tamakku ilisimasanik nutaanik pilersitsisarput aamma politikkikkut aalajangiiniarnernut eqqornerusumik tunngavissaqartitsilersarlutik imaluunniit pisortanit pitsaanerusumik suliarinnissinnaalersitsisarlutik. Teknikkikkut ineriartortitsineq Gartner Inc. najoqqutaralugu (digitaliseeriinernut ilisimatusarnikkut siunnersuisarnikkullu amerikamiut suliffeqarfiutaat) nunanut assiliortitsernertigut aamma geodatat atornerinut teknikkikkut ineriartorneq, teknologiip iluani alloriarnipiluunertut mumisitsinertulluunniit ittututut allaaserineqarpoq takuut takussutissiaq quq. 11-miittoq: Alloriarnerujussuaq siulleq pivoq pingasoqiusamik isigineqarsinnaasut aamma ortogonalemik periuseq (titarnerit marluk paarlagasut imminnut paarlaffiini teqeqqut) ineriartortinneqalermata. Alloriarnerujussuup aappaa pivoq fotogrammetri, tassa timmisartut, kingornalu dronit qaammataasallu atorlugit eqqoqqissaartumik uuttuisoqarsinnaalernera atorneqalermat. Alloriarnerujussuit pingajoraat GIS-mut periutsit tamakkiisumik teknologi digitaliusoq atorneqalermat, taakkulu malitsigissavaat alloriarnerit sisamaat geodatat tamarmik Smart -tiulernissaat. Gartner najoqqutaralugu nunarsuaq alloriarnerit pingajuanniit sisamaannut ikaarsaalerpoq. Alloriarnerit sisamaat siunissami ungasippallaanngitsumi pissaaq, nunarsuaq Smart -inngorpat. Taamaalerpat nunarsuaq tamarmi digitaliseerneqarsimalissaat datanillu ingerlanneqarluni suni tamani geodatat atorneqalersimassapput, assersuutigineqarsinnaasutullu periarfissaalissapput biilit aquttoqaratik imminnut ingerlattartut. Ulloq unnuarlu piffissami 24-7 paasissutissanik katersuinerit katersuisarfinnit sunit tamaneersunit, imminnut aquttunit (assersuutigalugu mobiltelefoninit) ingerlanneqarsimalissapput, taakkulu periarfissaritilissavaat smartit digitaliusullu atorlugit inuiaqatigiinni unammilligassaannik misissueqqissaarnerit. Inuiaqatigiinnut iluaqutissat aningaasaqarnikkullu sunniutissat Geodatanik pitsaanerusunik pissarsiariuminarnerusunillu atuisoqalerneratigut inuiaqatigiinnut iluaqutisat annerusut ersarisserujussuassapput. Namminersortut pisortallu suleriaasiinik pitsanngorsaasoqassaaq, piffissaq sivikinnerusoq atorneqarsinnaalissammat aamma ilisimasat tunngaviusut pitsaanerulersimmassammata. Nunarsuaq tamaat isigalugu digitalikkut ineriartorneq sukkasoorujussuvoq. Nunarsuarmi tamarmi kisitsisitigut ilisimasat 90 %-tii ukiuni marlunni kingullerni pilersinneqarsimapput. Inuit amerliartuinnartut onlinikkut attaveqartuaannavilerput. Ullumikkut inuit 2,4 milliardit internettemut attaveqartut, 2030-mi 5 milliardinngorsimanissaat ilimagineqarpoq. Geodatanik atuinerup pisortat ingerlatsiviini tamani nutartereqqinnissat periarfissaqarmerulersissavai, politikkikkut suliassanik tulleriissaarinerit aalajangiisarnerillu paasissutissanik tuttuiginarnerusunik tunngaveqartassallutik, paasissutissallu aamma attaveqaqatigiissutsit digitaliusut ingerlatsiviit allaffissornerillu naammassisaqarnerulersinnaanerinut ilapittuutaassapput, namminersortut aningaasarsiornikkut siuariartornerannik malitseqartussanik. Nunani allani annertuunik missueqqissaartoqarsimavoq geodatat atorneqarnerulernissaannut aningaasaliinerunerit aningaasarsiornikkut iluaqutissartaat sunniutissaallu pillugit. OE- CD-p eqqoriarpaa datat atorlugit siuarsaanerit atuinerillu malitsigisaannik ukiut marlussuit ingerlanerinnaanni suliffiit suulluunnik akimorlugit suliat naammassineqarsinnaaneri 5-10 %-tinik qaffariarsimanissaat. Paasissutissanik pilersuinermut Naammassisaqarsinnaanerunermut Aqutsisoqarfiup (SDFE) ungasissorsuunngitsukkut sunniutinik uuttuinerata ingerlateqqamerneqartup takutippaa, Danmarkimi nunap assigisigut paasissutissat (tunngaviusut) aningaasatigut naligi marloriaatinngorsimasut ukiut tallimat matuma siornatigumut naleqqiullugit maanna 3,6 milliarder kr-nit missaaniilersimallutik. Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu nunap assigisigut paasissutissat tunngaviusut niueqatigiinnermi aningaasatigut naligi erseqqarissumik uuttortarlugit suliarineqarsimanngillat. Isumaqaqqajaanarporli, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu, suliap tamatuma misissuataarnissaa, aningaasarsiornikkut annertuunik iluaqutissartaqarsinnaasoq. Taamaattumik teknikkikkut periarfissat ilisimatusarfigineqarput tamakkiisumillu ataqatigiissumik periusissiani aamma geodatatigut attaveqaqatigiinnerni atorneqarlutik. Ilutigaluguttaaq pisortaniit pitsaanerujussuarnik paasissutissiisoqarsinnaaneranut periarfissaqalissaaq, inuiaqatigiinnilu suliat paasiuminarnerulerlutik, kalaallinik inuiaqatigiinnik tamat oqartussaaqataanerannut nukittorsaasussanik. Pisariaqarporli suliat ingerlanerini tamani, atuisussat isumasiorneqartuartarnissaat, taamaasiornikkut teknologii kiffartuussisuulersillugu, killormuunngitsoq. Gartner, Inc. tassaavoq digitaliseeriinernut ilisimatusarnikkut siunnersuisarnikkullu amerikamiut suliffeqarfiutaat, paasissutissiisarnernut teknologiinik nioqquteqartuusoq, siunissami digitaliseeriinernut takorluukkanik attuumassuteqartunik suliaqatartoq. Gartner (2017) najoqqutaralugu nunat assiliortitsernerisa geodatallu ineriartortinneqarneri alloriarnernut sisamanut agguataarneqarsinnaapput, maannalu nunarsuarput alloriarnerit pingajuanniippoq, sisamaannullu ikaarsaalerluni

7 Geodatat suuppat? Nunap assiga tassaavoq geodata. Sumiiffissiornitsinnut atortarparput, sumut ingerlanissatsinnut toqqaanermut, pilersaarusiornermut aalajangernissamullu atortarlutigu. Paasissutissalli allat aamma geodatanngortarput, sumiiffimmut aalajangersimasumut attavilerneqaraangamik. Assersuutigalugu inuup sumi najugaqarneranut qinersisinnaatitaaneranullu paasissutissaasinnaapput, kommunip sumiiffinnut pilersaarutaanut tunngasinnaallutik, sumi aalisartoqaqqusaallunilu piniartoqaqqusaanersoq, sumi erngup aqqutai kuuffeqarnersut, sumi tuttut erniortarnersut, illerngit qimussit aqqutaat pitaanerit sumiinnersut. Geodatat innuttaasut inuiaqatigiillu inuunerisa ilagaat aamma sumiissusersiutigisartagaat, ilisimasanik ujarlerfiit, avatangiisinik paasinnilersitsisartut aamma inunni assortuunninnernik oqaloqatigiinnernillu pilersitsisartut. Geodata sunaava? Wikipedia, den frie encyklopædi-miit Paasissutissanut nunap assigalerutilerinermuunerusunut geodata ataatsimoortumik taaguutaavoq, ilaatigut tamakku aaamma taaneqartarput paasissutissat imartuut. Ullumikkut taaguut nunap assigalerutilerinermuunerusunut, elektroniskimik pissarsiarineqarsinnaasunut, atorneqarnerusarpoq Inuiaqatigiinni annertunerujartuinnartumik digitaliseerisoqartillugu geodatanit paasissutissat amerlanerujartuinnartut pissarsiarineqarsinnaalerput. Siornatigut annerusumik pisortani oqartussaasut, universitiitsit, nunat assiliorfiit aamma atassuteqaataasunik piginnittut ( innaallagissiorfiit, tele, imermik pilersuisut il.il) kisimik geodatanik qarasaasiarujussuarni pigisaqartuugaluarput, nunat assiginut nuussorneqartartunik GIS-softwarenik (Geografisk Informations System) nalilersorneqartartunik, ukiunili kingullerni naliginnaaleraluttuinnarsimavoq pisortani oqartussat, suliffeqarfiit namminersortut aamma inuinnaat angerlarsimaffiini (internet aqqutigalugu) paasissutissat tamakku pigineqarsinnaalerneri. GIS-mik periutsit ajornannginnerulersillugillu sukkanerulersippaat geodatanik assigiinngitsorpassuarnik mississueqqissaarnissat. Tamatumali malitsigisaanik aamma annerujartuinnartumik piumasarineqalerpoq geodatat pissarsiariuminarnerunissaat, toqqortornerinilu assigiinnerusunik periuseqarnissaq, kukkuneqannginnissaat, eqqoqqissaartuunissaat aamma piffissami sumi qangalu geodatat pineqartut pissiarsiarineqarsimanerisa nalunaarsimanissaat (metadata). Geodatanit paasissutissat katersorneqartarput ilaatigut asimi qangatut nunat uuttortarnerisigut, ilaatigut silaannarmit (timmisartut/ helikopterit/dronit) aamma assiliissutiniit: silaannakkut assilisat, termiskefoto qinngornerit aappalaartut ersinngitsut aamma laserscanning (LIDAR) atorlugit, kiisalu avatangiisinut tunnganerusunik qaammataasanit assilisat aamma taaneqartartut remote sensing. Ukiuni kingullerni qaammataasat dronillu atorlugit nunat assiliortitserneri naliginnaaleraluttuinnarsimapput, Kalallit Nunaallu nunat teknologiit ineriartornerannik annertuumik iluaquteqartut ilagaat. Tamakkua saniasigut geodatanit paasissutissat kisitsisitigut paasissutissanik katersanut ataqatigiisillugit atorneqartarput, assersuutigalugu Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfimmit inuit amerlassusaannut kisitsisit atorlugit. Allaaserinninnikkut kisitsisitigullu paasissutissat sumiiffinni najugaqarfinnut paasissutissanut attavilerneqarsinnaapput, qarasaasianullu ilineqarlutik ujarlerfigineqarsinnaalertarlutik, qanoq atorneqarnissaat apeqqutaalluni immikkoortitserneqarsinnaalersarlutik misissorneqaqqissaarlutillu. 13

8 Anguniagaq Siusinnerusukkut nunat assiliorneqartarsimaneri atorlugit aamma geodatat siunissami iluaqutigineqarsinnaanerinut inuit atuisutut qitiusumik inissisimasut arlaleriarlugit workshopertillugillu isumasioqatigiisittarnerisigut assersuutigalugu kommunini pilersaarusiortartut aamma kalaallit GIS-silerisut geodatanillu immikkut ilisimasallit peqatigalugit - Nunamut Tamarmut Geodatanut Periusissiaq nutaaq suliarineqarpoq. Ineriartornermut tunngavik 1: Ataqatigiinneq Geodata-mi ataqatigiinnermik pilersitsigit suliassanik akisussaaffinnillu ersarissumik aqutsinikkut: Geodatanik nutaajunerpaanik Kalaallit Nunaat atassuteqaqatigiifiuvoq, innuttaasut ilisimatinneqartuarnissaannik qulakkeerinnittumik, inuiaqatigit sukkasuumik oqimaaqatigiissumillu digitaliusunik, nunaminnik inuinillu ataqatigiisitsisumik, ineriartortinneqarnissaannut nunap pissusiisigut, kulturikkut inuiaqatigiiussutsimullu tunngasutigut Anguniakkap piviusunngortinnissaanut taamaasillunilu geodatat periarfissiissutaasa piviusunngortinnissaannut nunamut tamarmut geodatanut periusissiamik nutaamik suliaqarnerup tunngavigai inuit aamma aalajangersakkat, imatut suniunertaqartut 1) suliat tamarmik ataqatigiisinneqarlutillu ataqatigiissaarneqassapput, 2) atuisunik tamarmiusuinik peqataatitsissapput, pisariaqartitanillu ajornakusoortunik assigiissumik aaqqissutissat nassaariniarneqartassapput, 3) tamarmiullutik pingaartippaat suleriaatsit pitsaalerulernissaat, ineriartortitsineq, ammasuuneq aamma peqatigiilluni oqalliseqatigiinneq qitiutinneqassalluni. Anguniakkat aamma ineriartortitsinissamut tunngavissat pingasut ataatsimoorlutik tunngavilerpaat periusissiami anguniakkat pingaarnerit tallimat, tamarmik immikkut anguniagassanik malinnaasussanik arlalinnik pilersitsisut. Periusissiami anguniagassat tallimat, taakku- alu malitsigisaattut immikkoortutut anguniagassat katillugit 25-it quppernerni tulliusuni allaaserineqassapput itisilerneqarlutillu, ataatsimullu katersorlugit piffissalersorneqarlutik qupperneq 23-mi takuneqarsinnaallutik. Malitsigisaanik aaqqissuunneqarnerinut, inatsisinut aamma teknikkikkut toqqammavissanut tunngasut allaaserineqassapput, periusissiap piviusunngortinnissaanut tunngaviusussat. Matumanissaaq ilanngunneqassapput nunarsuarmioqatigiinni aamma nunani avannarlerni nunanik assiliortarnerni geodatamillu suleqatigiinnerit suleqatigiissutigineqarneri. Immikkoortumik kingullermi ilanngutaq 1-mi geodatat siunissami qanoq atorneqarsinnaanerinut assersuutit allaaserineqassapput. Ataqatigiinneq tassaavoq, paasissutissat imarisaat teknikkikkullu periaatsit nutaat, ullumernisat aamma paasissutissat qaffasissumik pitsaassusillit Ataqatigiinneq anguneqartarpoq inuit periaatsillu ataqatigiissaariffigineqarnerisigut aamma periaatsinik ataatsimoorluni ineriartortitsinikkut Ataqatigiinneq misigineqartarpoq, paasissutissat atorfissaqartinneqartut pitsaasugaangata aamma piffissami sumiiffimmilu eqqortumi pissarsiariuminartuugaangata Ataqatigiinneq pilersarpoq, suliassat, iliuutsit akisussaaffiillu nassuiarneqaraangata peqataasunullu eqqortumik inissinneqaraangata, aamma ataasiinnarmik ataqatigiissaarisoqaraangat Ataqatigiinnerup illuatungaa tassaavoq seqummakunngortitsineq. Pineqartoq aqunneqaranilu ataqatigiinngippat, attaveqatigiinnerliorneq misigissavarput, naammassisakinneq aamma geodata-t pissaaneqassusiannik atorsinnaassusiannillu nalornissuteqarneq ingerlaannassaaq

9 Ineriartornermut tunngavik 2: Atuisut qitiutillugit Geodata-t attuumassuteqalersittarpai atuisumik aaqqissutaasinnaasunillu takkuteriataartunik pingaartitsinikkut Atuisunik qitiutitsineq tassaavoq inuk qitiutillugu geodata-nik ineriartortitsineq atuisunik peqataatitsineq aqqutigalugu Atuisunik qitiutitsinerup siuarsartarpaa aaqqiissutissanik tassanngaannaq pinngortunik oqittunnguanik ineriartortitsineq, paasissutissanik, ilisimasanik nalunaarutinillu pissarsiariuminarnerulersitsissutaasunik Atuisunik qitiutitsineq misigineqartarpoq, periaatsit eqaatsuugaangata atuisullu pisariaqartitsinera naapertorlugu tulluarsarneqaraangata Atuisunik qitiutitsineq misigineqartarpoq, periaatsit eqaatsuugangata atuisullu pisariaqartitsinera naapertorlugu tulluarsarneqaraangata. Atuisunik qitiutitsinerup illuatungaa tassaavoq geodata-nik ineriartortitsineq teknikkikkut periarfissat aallaavigalugit, ulluinnarni inunnit inuiaqatigiillu ataatsimut isigalugit atoruminartinneqarnersut eqqarsaatiginagit. Ineriartornermut tunngavik 3: Ammasuuneq Tamat oqartussaaqataanerat, ilisimasat ineriartortitsinerlu nukittorsarneqassapput, kiffaanngissuseqarluni, ajornaatsunillu pissarsiarineqarsinnaasunik, paasissutissaateqarnikkut Ammasuuneq tassaavoq inuiaqatigiinnik, nammineerlutik aaliangiisinnaassusilinnik, qaammaasalinnik, ilisimasaqarnermillu tunngavilinnik, pilersitsineq. Ammasuuneq siuarsarneqartarpoq paasissutissatigut kiffaanngissuseqarluni ajornaatsumik pissarsiaqarsinnaasutigut, pisortat ingerlataasa ersarisuutinneqarnerannut, ammasumillu oqallinnermut, tapertaasutigut. Ammasuuneq misigineqartarpoq, geodata-t pillugit ilisimasaqarneq paasinninnerlu inuiaqatigiit akornganni siaruarsimagaangat, ineriartornermillu sunniiniarnermi atorneqarluni. Ammasuunerup nassataraa, geodata-t ilisimasanik avitseqatigiinnermut, sulianik ingerlalluarnerulersitsinermut kiisalu aaqqiissutissanik siuarsaataasunik ineriartortitsinermut, atorneqarnerat. Ammassuunerup illuatungaa tassaavoq, paasissutissat avitseqatigiissutigineqanngikkaangata aamma inuiaqatigiit kalaallit siuarsarneqarneranni ataatsimullu aalajangiussanut toqqammavittut atorneqanngikaangata

10 Periusissiami anguniakkat piviusumillu suliniutit Anguniagaq 1: Politikkerit pisortallu paasissutissanik eqqortunik tutsuiginartunillu tunngaveqarlutik aalajangiisassapput. Geodatanit paasissutissat nutartertuakkat eqqoqqissaartullu, aalajagiinerit ataatsimoortumik, qaammaasaqarluartumik paasisimasaqarluarnermillu tunngaveqartut, inuiaqatigiit aalajangiinissaaminnut atussavaat. Ineriartortitsinissanut pilersaarutit paasisitsisusiariuminarnerulerlutillu takorloorneqarluarsinnaanerulissaput geodatat periarfissiinerisa atornerisigut, taamaasilluni inuiaqatigiinni suliariniakkat ersarinnerulertarmata oqallisiginissaallu kajuminnarnerulersarlutik. Anguniagaq 2: Nutaaliornermut, ineriartornermut aamma inuussutissarsiutinut geodata siuariartortitsivoq. Ilisimasanik annerusumik avitseqatigiissinnaaneq aamma nutaaliornikkut aaqqiissutissanik ineriartortitsineq annerusoq, inuussutissarsiutissallu nutaat ineriartortinneqarnissaat geodatatigut pilersinneqassapput. Nunatanik asimiittunik ammaannartunik nunap assiliortitsernerit nutaat Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinik nutaanik aallartitserusuttut pileritsatissavaat, aningaasaliinissamullu aporfiusartunik millisaaqataassalluni, pingaartumik aatsitassarsiornerup aamma takornariartitsinerup iluini. Suliassat piviusut : Suliassat piviusut : 1a) Geodatanut inatsisissaq: 2019-jutinnagu Kalaallit Nunaata geodatanut inatsisissaanut siunnersuut suliarineqassaaq, tassani erseqqissarneqassapput kikkut sunik suliaqassanersut aamma geodatanut pisortatut akisussaaffiit sumiinnersut, kiisalu geodatat Kalaallit Nunaannut atuuttussat assigiissumik tunngavilersorneqassasut, tassuuna qulakkeerneqassammat siunissami suleqatissanik (nunarsuarmioqatinik) paarlaasseqatigiittarnissat ilisimaneqareersunik tunngaveqarluni pisarnissaat. 1b) Sumiiffinni pilersaarusiornernut nittartagaq. Namminersorlutik Oqartussani aamma kommunini sanaartugassanik pilersaarusiornernut digitaliusumik nittartagassaq 2018-ip qiteqqunnerani ineriartortinneqassaaq. Nittartakkamut iserfissaq taanna NunaGIS-imut atatinneqarluni ineriartortinneqassaaq, sumiiffinni pilersaarusiortarnerit akimorlugit ataatsimut takuneqarsinnaasunngortillugit, nunap immikkoortuinut sanaartugassatut pilersaarutinut attavilerneqassalluni. 1c) Inoqarfiit ilisarnaataannut sakkussat: 2018 qiteqqunnerani NunaGIS-ip ineriartortereersinassavai inoqarfiit ilisarnataannut sakkussat digitaliusut siulliit, taakkunani kommunini nunatsinnilu inoqarfinni ineriartornerni kisitsisit pingaarnerit, politikkerit aalajangiinissaannut tunngavissat pitsaanerusunik, eqqornerusunik paasiuminarnerusunillu tunngaviliisussat pigineqassallutik. 1d) Geo-oqalliffik Kalaallit Nunaat. Kalaallit Nunaata geo-oqalliffia pilersinneqassaaq, pisortaqarfiit attuumassuteqartut aamma suliffeqarfiit namminersortut siunertat pillugit oqalliffigisartagassaat, paasissutissat nutaat ataqatigiinnerinik iluaquteqarniarnermut ikorfartuisussaq. Suliarineqartut iluini ukiumoortumik Geo-oqallittarfik Naalakkersuisunut innersuussuteqartassaaq. 1e) Paasisitsiniaaneq ersarinnerulersitsinerlu. Ukiut periarfissiuuffiup atuuffiisa qiteqqunneranni suliarineqassaaq naqitaq isumassarsiorfijusussaq Issittumi, Nunani Avannarlerni aamma Kalaallit nnunaanni geodatat atorneqarnerisinut ersarissuussusianut aamma 3D-p, pisortani ingerlatsivinni aalajangerniartarnerni atornerinut assersuutinik imaqartussaq. 2a) A. P. Møllerip misiliutaasunik suliniutaani nunat assigi topografiskiusut nutaat sunniutaannik uuttuineq: Kalaallit Nunaata topografiskimik nunat assiliortitserneranut atatillugu Danmarkimik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummut ilaasumik sunniutinik uuttuineq nalunaarusiorneqarpoq 2018 aallartilaarnerani. Nunat assigisa nutaat atorneqarnermikkut iluaqutissartaanik, nunat assiginik, Kalaallit Nunaannilu geodatanik atuisartut ilaat peqatigalugit, nalunaarusiami saqqummiussuisoqarpoq. 2b) Naleqartitsineq tunaartaralugu nunat assilioriaaseq Misiliutaasunik suliniutaasa sinaakkutaasa iluini nunat assiginik aamma geodatanik atuisartut peqataatinneqarnissaannut sakkussat 2018 aallartilaarnerani ineriartortinneqarput. Periutsit assigiissut arlalllit imaluunniit paasissutissat atuisussanut tulluarsakkat, nunat assigi suleriaatsillu Nunap Assiliornermi Pilersuisuni aamma NunaGIS-mi saqqummersinneqartussat, ineriartortinneqarput. Atuisut peqatigalugit ineriartortitsinermit misilittakkat Asiami atorneqarsinnaapput, nunap assiliornermi tunngaviusunik teknikkimik sullisseriaatsinut tulluarsaanermi. 2c) Geodamut nersornaat naalernerani eqqunneqassaaq geodatamut nersornaat (takussutissaq), suliffeqarfimmut kattuffimmulluunniit ineriartortitsiluni nutaaliorluni geodatanik atuisinnaassutsimik takutitsisumut. Geo-oqalliffik Kalaallit Nunaat suliakkerneqassaaq nersornaasigassanik innersuussisarnissaannut. 2d) Angallattakkanik atuineq (tablets aamma mobiltelefonit): 2019 qiteqqunnerani periarfissaqalissaaq geodatanik tunngaviusumik atuisartut tables aamma mobiltelefonit atorlugit NunaGIS-ip assiutaanik geodatataanillu attaveqarsinnaalernissaannut. 2e) Nunamut tamarmut geodatanut periusissiaq nalilersorneqassaaq qiteqqunnerani periusissiaq siunertaminik naammassinnissimanersoq nalilersorneqalissaat, Geodatanut Periusissiassap tullissap tunngavissaanik suliaqarnissamut piareersarneq aallarnisaatigalugu

11 Anguniagaq 3: Pisortat ingerlatsiviini tamani suleriaatsit pitsanngorsarneqarnerini digitaliseererneqarnerunerinilu geodata tunngavittut ilaassaaq. Inuiaqatigiit digitaliseererneqarnerunerannut naammassisaqarnerusinnaanerannullu geodata pingaaruteqartorujuussuupput, inuussutissarsiutitigut ineriartorneq pilersinneqartarmat, atugarissaartoqarnerulerluni isumaginninnikkullu ineriartortitsisoqartarluni, inuiaqatigiinnut nutartikkanut imminnullu napatittunut tunngaviusussanik. Geodatat tunngaviusut qulakkeerneqarnerisigut siunissami ingerlatsinissaq digitaliusoq pilersinneqartarpoq.grunddata skabes fremtidens digitale forvaltningsgrundlag. Suliassat piviusut : Anguniagaq 4: Ilisimasat nutaat, ilinniagassat aamma sukkut tamatigut pisinnaasat qaffasissusaasa ineriartortinnerini geodatat pissusissamisuuinnartutut atuupput. Geodataqarnermi teknikkikkut ineriartornerup periarfissaqartilerpaa geodatat meeqqat atuarfiini, gynmasiani il.il. ilinniagassatut ilinniartitsissutissatullu atorneqarsinnaalerneri, Nunat assiliornerini atorneqartut ilaat (nunap assiga, pinngortitaq, il.il) tunngavigalugit ilinniartitseriaaseq, isumassarsinarnerullunilu paasiuminarneruvoq. Suliassat piviusut : 3a) Paasissutissat tunngaviusut: 2019-ip aallartilaarnerani inatsisitigut sinaakkutissat pisariaqartut aalajangersarneqassapput, taakku qulakkiissavaat assigiissunik tunngaveqarluni, assigiissunillu, siunissami nalunaarusiortoqartarlernissaq, geodatat paasissutissatut tunngaviusutut toqqarneqarsimasut atorlugit assersuutigalugit nunaminertanut paasissutissat, sanaartukkat, illuutit, adressit il.il., nutartertuarnissaat tammatsaaliorneqarnissaallu. 3b) Kikkut sunik suliaqarnissaat erseqqarissoq aamma suliassat naammassiniarnerini ataqatigiisitsineq: Nunat assiliortitsernerinut geodatanullu inuiaqatigiinnit suliakkiissutigineqartut tamarmik 2020-jutinnagu erseqqissarneqareersimassapput pingaartumik Asiamut tunngatillugit. Assersuutigalugu periusaasinnaavoq suliassat naammassineqarnissaannut isumaqatigiissusiornikkut, tassuunakkut qulakkeerniarlugu suliffeqarfiup suliassaasa aamma siunissami ineriartortitsinissamut periusissiornerup imminnut ataqatigiinnissaat, tassanissaaq inuiaqatigiit pisariaqartitaat nutaat allanngorsimasulluunniit eqqarsaatigalugit. 3c) Geodata pillugit Avannaamiut Killiit suleqatigiinnerat: Avannaamiunik killernik, Savalimmiormiunik aamma Islandimiunik, 2018-mi qaninnerusumik suleqatigiinneq aallartinneqassaaq. Suleqatigiinnermi sammineqassapput geodatanik atueriaatsit nutaat aamma inuiaqatigiit ineriartornerannut geodatat pingaaruteqarneri. 3d) Nunaminertanik qinnuteqartarneq aamma NemID: 2019-ip qiteqqunnerani Nem ID (aaqqiissutissarluunniit alla assigusoq) ineriartortinneqassaaq NunaGIS-imut nunaminertanut qinnuteqartarnernut atugassaq, tassuunakkut nunaminertanik qinnuteqartarnerit tamarmik 100%-mik digitaliseererneqarsimalissallutik (ullumikkutut pappilianngorteqqaariarlugu kommuninut nassiussisarneq atorunnaarlugu) 3e) GIS-Greenland: Kalaallit Nunaanni GIS atorlugu geodatanut nittartagaq ip naajartulernerani allaaserineqarluni suliarineqassaaq GIS-Greenlandip sinaakkutissai attaveqaqatigiittarnissamut pilersaarutit aamma teknikkikkut atuutsinneqalernissaa, kiisalu ArcGIS-ip tunngaviisa siammartitserneqarneri, nutaatut tamanik atorneqarsinnaasunngorlugu. 4a). NunaGIS ilinniagassanut isertarfittut: Geodatanut nunamut tamarmut tunngavissaq NunaGIS 2018-ip qiteqqunnerani nutarterneqarlunilu atoruminarnerulissaaq, ilikkagaqarusussutsimik qaaqqusisutut, pilerinartumik isikkoqarluni. NunaGIS-ip ilinniagassanut isertarfiliarineqarnissaa kommuninit, ilinniagaqarfinnit suliffeqarfinnillu suleqatigiissussanik pilersitsinikkut ingerlanneqassaaq. NunaGIS atorlugu geodatat paasissutissallu allat ilinniarfinni ilinniagaqarnerullu ingerlanerani qanoq atorneqartalernissaannut suleqatigiilersussat siunnersuusiussapput. 4b) Crowdsourcing: Suleqatit avataaneersut peqatigalugit assersuutigalugu Pinngortitaleriffik, Kommunit allallu 2019-imi ineriartortinneqassaaq GIS atorlugu atuisunik peqataatitsinissamut suliniutissamut siunnersuutissaq. 4c) Nunat assigi tunngaviusut aamma paasissutissat tunngaviusut teknikkikkut atornerneqarnerinut pisariaqartitsinermut misissuineq: Sunniutininut uuttortaanermut A.P.Møllerip misileraalluni suliaasa malitsigisaattut 2020-mi suliarineqalissaaq Kalaallit Nunaata nunap assiliortorneqarnerata pisariaqartinneqarneranut misissueqqissaarnissaq, ima paasillugu teknikkikkut nunap assiliat aamma nunalerutilerinernut paasissutissat (nunap assiliortarneq, illuliat, adressit il.il) annerusumik ataatsimoortillugit ataqatigiisinnerisa, siunissami kommunini ingerlatsiffiusuni digitaliusuni paasissutissat tunngiviusut qanoq ataqatigiisinneqarsinnaanersut paasinarsarneqassallutik. 4d) NunaGIS silap pissusaanut nittartakkamut isertarfittut. Silap pissusaanut DMI-p paasissutissaatai nutaarnerpaat NunaGIS aqqutigalugu 2018-ip aallartilaarnerani pineqarsinnaalissapput. Silap pissusaannut suliniutip DNACEA-p piffissap ingerlanerini allanngorarnerit takutissinnaalissavai aamma silap pissusaanut paasissutissat atorneqarneri, assersuutigalugu nunaminertanut pilersaarusiornerni annertusitissavaat ilanngullugit. 4e) Pisinnaasanik ineriartortitsineq aamma GIS-mik ilinniartitsineq: 2019-ip aallartisimalaarnerani ineriartortitsinissamut suliniutit assigiinngitsut arlallit ineriartortinneqalissapput, GIS-imik pisortaqarfinni tamani atuisarnernut pisinnaasanik annertusaallutillu ikorfartuutaasussat

12 Tamakkiisumik takussutissaq aamma piffissalersuinerit Anguniagaq 5: Aningaasarsiornikkut namminiilernissamut aamma namminersuleriartornermut inuiaqatigiit imminnut napatillutik ineriartornissaannut geodatat tunngavilersueqataassapput. Tamakkiisumik takussutissaq (Periusissiap piviusunngortinnissaanut anguniakkanut) Anguniagaq Avatangiisit pitsaanerusut, imminut napatissinnaaneq aamma ineriartorneq ingerlaartuartoq, anguniakkatut tunngaviusutut piviusunngortinnissaannut geodata pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq. Inuiaqatigiinni suliassani pingaarluinnartuni arlalinni, naammassisaqarluarfiusinnaasuni, nutartikkani akisussaassusilimmillu ingerlatsiffiusuni aamma piffissami ungasinnerusumik nammineernerulernissami, nunatullu namminersulivinnissamut, geodatat pingaaruteqarluinnartuupput. Anguniagaq 1 Anguniagaq 2 Anguniagaq 3 Suliassat piviusut Ineriartornermut tunngavik 1: Ineriartornermut tunngavik 2: Ineriartornermut tunngavik 3: Suliassat piviusut : Suliniutissanut piviusunut 25-nut piffisalersuinerit 5a) Pisinnaasat qaffassarnerinut periusissiaq utinnagu pisinnaasat qanoq qaffassarneqarsinnaanerinut aamma Kalaallit Nunaanni geodatanik suliaqarsinnaasut ilinniarluarsimasut pissarsiariniarneqartarnissaannut periusissiaq suliarineqasaaq. A.P.Møllerip misiliummik suliniutaanut malinnaatitsisumik suliassamut pingaarnermut qinnuteqarnissamut atatillugu,kalaallit Nunaanni geodatanik suliaqarsinnaanernut piginnasat qaffassarnissaat immineerluni immikkut siunertaasinnaavoq. 5b) Issittumi SDI-mut peqataaneq: 2019-utinnagu nunarsuarmioqatigiinni Issittumi SDI-p ineriartortinneqarneranut Kalaallit Nunaata peqataanini annertusitikkiartuaassavaa. Ullumikkut Danmark Kalaallit Nunaat sinnerlugu (isumaqatigiissuteqarnikkut) peqataasarpoq, suleqatigiinnermulli annertunerusumik peqataalernikkut qulakkeerneqassaartaaq siunissami ASDI-mut nittartakkakkut isertarfimmut Kalaallit Nunaannut soqutiginaatilimmut peqataanerulernissaq. 5c) Imaatigut SDI:.Imaatigut assiliortarnerni digitaliusumik attaveqaqatigiiffimmut (MSDI) pilersaarusiaq 2021-viutinnagu suliarineqarsimassaaq, taanna inuiaqatigiit imaatigut soqutigisaannik suliaqarnernut imminullu napatissinnaanerusumik ataqatigiissakkamillu sulianut tunngavileeqataassaaq. 5d). Imminut napatissinnaasumik ineriartortitsinissamut tunngavissatut geodatanut sakkussat nutaat: Geodatanut sakkussat nutaat sammineqarnerulissapput aamma nunarsuarmioqatigiit isumassarsiorfigineqartassapput geodatat atorneqarneri annertusitinniarlugit, imminut napatissinnaasumik atasinnaasumillu inuiaqatigiinni ineriartornermut sakkussat piviusorsiortut pissarsiariniarnerini. 5e). Nunamik assiliortitsernerit topografiskiusut tamarmiusut suliarineqartarnerisa angerlaanneqarsinnaanissaannut nalunaarusiortoqassaaq: Periussissiap atuuffiata naannginnerani 2022-mi nalunaarusiortoqareersimassaaq, nunamik asimi silaannarmit assiliortitsinerit topografiskiusut suliarineqartarnerisa angerlaanneqarnissaannut iluaqutissanik sanngeequtinillu allaaserinnittumik a) Sunniutinik uuttuineq 2b) Nalilersuinerit tunaartaralugit nunanik assiliornerit 1c) Inoqarfiit ilisarnaataannut sakkussiat 1b) Sammisanut pilersaarutinut nittartakkakkut isertarfik 3c) Avannarliit killiit suleqatigiinnerat 4d) NunaGIS-mi silamut paasissutissat 1d) Geo-oqalliffiup pilersinnera 4a) NunaGIS ilinniarfissat nittartakkakkut isertarfiattut 2c) Geodatamut nersornaat 1a) Geodatanut inatsit nutaaq 3a) Paasissutissanut tunngaviusunut inatsimmut tunngavissaq 4e) GIS-mut pisinnaasanik ineriartortitsineq 2d) NunaGIS aamma atortut angallattakkat 3d) NEM-ID aamma nunaminertanik pissarsiniartarneq 5b) Issittoqarfinni SDI-mut peqataaneq 5a) Geodata-nut pisinnaasat ineriartortinnissaannut periusissiaq 3b) Asiaq geodatanut tunngasunik ataqatigiisitsisoq 3e) GIS GREENLAND 4b) Crowd- sourcing 1e) Assersuutissanut isumassarsiorfik: Paasisitsiniaaneq aamma ersarissuutitsineq 5d) Geodatanut sakkussat nutaat aamma imminut napatittumik ineriartorneq 4c) Teknikkikkut tunngaviusunik nunanut assilianut pisariaqartitsinermut misissueqqissaarneq e) Nunamik assiliortitsernerit topografiskiusut tamarmiusut suliarineqartarnerisa angerlaanneqarsinnaanissaannut nalunaarusiortoqassaaq 2e) Periusissiap anguniakkaminik naammassinninneranut nalilersuinerit il.il 5c) Imaatigut SDI 22 23

13 NunaGIS NunaGIS tassaavoq Kalaallit Nunaata geodatanik internettikkut saqqummiussuisarfia nunap assilerinermut atorneqartartoq, tassunga atapput websites, databaset aamma serveret nunat assiginik aamma sumiiffinnut aalajangersimasunut paasissutissat. Innuttaasut tamarmik Kalaallit Nunaata nunap assiginik takusaqarsinnaapput paasisutissanillu pissarsisinnaallutik, assersuutigalugu aatsitassarsiorsinnaanermut akuersissutinik, sumiiffiit eqqissisimatitat aamma kommunini asimut pilersaarusiat. Tunuliaqutaa DANCEA-mit siunertamut tapiiffigineqarnikkut NunaGIS pilersinneqarpoq, avatangiisinik pinngortitamillu Kalaallit Nunaanni pisuussutinik ingerlatsinermi, ilanngullugit sumiiffiit Ramsarinik taaneqartut atorneqarneri, sumiiffinni aalajangersimasuni avatangiisinik nalilersuinerit aamma Nunamut Eqqissisimatitamut periusissiamut ilisimasanik ingerlatseqqiinissamut sakkussat pilersinneqarlutik. Taakkua saniasigut nunaminertanik akuersissuteqartarnerit aamma kommunini pilersaarusiortarinerinik suliaqartarnerit NunaGIS-mut ilaatinneqarput Namminersorlutik Oqartussat sumiiffinni susassaqarfiisa, killilersuutit aamma pisussaaffiit kommunit pilersaarusiornerminni isummersorfissaasa digitaliusumik takutittarnerisigut. Taamaasilluni NunaGIS-ip pilersippaa nunaminertanik pilersaarusiortarnermi ataqatigiissumik ingerlatsineq, aamma namminersorlutik oqartussani kommuninilu ingerlatsinerni allaffissornernilu suleriaatsit digitaliusut sukkanerujussuit. Kalaallinut innuttaasunut, inuussutissarsiortunut aamma kalaallit nunaanni pisortani allaffeqarfiit akimorlugit Nunamut pilersaarusiorneq NunaGI- Sip paasiuminarnerulersippaa. Ilusilersorneqarsimasoq maannamut atorneqartoq pisoqalivoq, NunaGIS-ilu atuisartunit atoruminarsimangaluarnerminit, maannamut atornissaa ajornakusuuleraluttuinnarsimavoq, aarriillilluni aamma ajutuukulasorujussuusarluni imut Aningaasanut Inatsimmi Nuna- GIS-ip atuligaa nutaaq ARCGIS ESRI-platform aningaasassaqartinneqalersimavoq. NunaGIS - Kalaallit Nunaata geodatanut nittartakkakkut isertarfia Suliakkut NunaGIS - Kalaallit Nunaata geodatanut nittartakkakkut isertarfia. tigut, Nuna- GIS tassaalersinneqassaaq Kalaallit Nunaata tamarmi nunap assiliornernut paasissutissanut peqarfia, Kalaallit Nunaanni pilersaarusiortarfiit suliaqarfiillu akimorlugit paasissutissanik nunallu assiginik pissarsiniarnernut nittartakkakkut isertarfik. Anguniagaq: GIS-mi aamma geodatanik tunngasunik teknikkikkut periarfissat nutaat suliarineqarsinnaaqqullugit NunaGIS nutarterneqassaaq teknikkillu kinguaariit tullii ineriartortinneqassallutik, taamaasilluni NunaGIS-ip Kalaallit Nunaanni sumiiffinnut attuumasunik paasissutissiisarfiunini attatiinnassavaa. NunaGIS-ip ineriartortinneqarnissaata piviusunngortinnissaanut anguniakkatut pilersaarutit pingaanerusut arfinillit atorneqassapput ukuusut: NunaGIS nunat assiginut nittartakkakkut isertarfittut aamma nunat assiginik topografiskiusunik, portussutsit aamma illoqarfinnik, nunaqarfinnik asimillu silaannakkut assilisanik ujarlerfiusinnaasoq. NunaGIS pilersaarusiornermi nittartakkakkut isertarfittut aamma nunamut pilersaarusiornernut nunaminertanillu kommunit kommuninut pilersaarusiornerinut aamma Namminersorlutik Oqartussat soqutigisaat (nunaminertat aalajangersimasunut innimikkat il.il.) aqqutigalugit ingerlatsinernut paasissutissanik ilisimasassanillu ujarlertarfittut atorneqassaaq NunaGIS immikkoortunut pilersaarutinut nittartakkakkut isertarfittut, aamma pisortanit ataatsimoorussanik pilersaarusianut paasissutissanik, ilanngullugit immikkoortunut pilersaarutit aamma inoqassutsinut tunngasunik paasissutissat kiisalu immikkoortuni pilersaarusiornernut tunngavissat paasissutissanik (inoqarfiit ilisarnaataannut sakkussat il.il) aallertarfittut atorneqassaaq. NunaGIS silap pissusaanut paasissutissanut nittartakkakkut isertarfittut, silap pissusaata allanngorneranut paasissutissanik ilisimasanillu aamma nunap assiginut silap pissusaata nalimmassarneqarnerinut aallerfiusinnaasoq. DMI-p suliareqqammerpaa silap pissusaanut paasissutissat aamma silap allanngoriartorneranut siulittuutinut ilusilersuut, siunissami piffissap ingerlanerani silap allanngornerinik eqqoriaasinnaasoq. NunaGIS ilinniarfissanut isertarfittut aamma Kalaallit Nunaanni GIS-mut tunngasunik ilinniarfik, ilisimatusarfik misileraavillu, silap allanngorneranut tunngasunik nunalerutilerinernut pilersaarusiornernut il.il. meeqqat atuarfiinut gymnasianullu neqeroorutinik imalik. NunaGIS nunaminertanik qinnuteqarnissamut nittartakkakkut isertarfik, innuttaasut Geodatanik amerlasoorpassuarnik pisariitsumik sukkasuumillu GIS-imi periutsit atorlugit misissueqqissaarisoqarsinnaavoq. Piumasarineqaleraluttuinnarporli geodatat pissarsiariuminarnerunissaat, toqqorterneqarnerisalu assigiissuunissaat, kukkuneqannginnissaat, eqqortuunissaat, kiisalu geodatani paasissat (metadata) pilersinneri qanga pisimanerisa nalunaarsorsimanissat il.il. 25

14 Tunngaviusumik teknikkikkut nunap assiganut naleqqiullugu Qaqortumi imeqarfiup killeqarfii pisortallu GIS-mik suliaqarnermi sakkunik pisariaqartunik tulluuttunillu atuillutik suliffigisinnasaat aamma nunaminertanut qinnutinik suliarinnittarfik akuersiffiusartoq (NIN) il.il. Suliarissassanut illerngiussat, siunissami suleriassanik erlerfiiussanik allanik marlunnik ilaneqarsinnaassapput. Upalugaarsimanermut nittartakkakkut isertarfik aamma Imaatigut pilersaarusiornernut (MSDI) nittartakkakkut isertarfik.illerngiussat taakku marluk aatsaat aallarnisarneqalermata matumani itisilerneqassanngillat. NunaGIS akimmisaarutitaqanngitsoq NunaGIS maannamut atornerani nunat assigi illoqarfinnut/nunaqarfinnut tunngasut allisinneqarsinnaanatillu millisinneqarsinnaanngillat, soorlu Google Mapsini taamaaliortoqarsinnaasoq. Tamanna ippinnarsinnaasunik pilersitsisarpoq, illoqarfiup/nunaqarfiup assiginut periarfissanik arlalissuarnik killiliigami, assersuutigalugulu Qaqortumi imeqarfinnut killeqarfiit nuisinneqarsinnaanatik. A.P. Møllerip nunap assiliornermut misiliutitut suliaani nunaminertat misiliiffissatut toqqakkat ( Qeqertarsuup tunuani, Nunatta kujataani, Tasiilami aamma Zackenbergimi) paasissutissanik nutaanik tunngaviusussanik pilersitsisoqassaaq, asimilu nunat assigi pitsaanerulersissallugit, piffissami ungasinnerusumi teknikkikkut illoqarfinnut nunaqarfinnullu nunat assigisa tunngaviusut akimmisaarutitaqanngitsumik silaannarmit assilillugit nunat assiginut topografiskiusunut ikaarsaartoqarsinnaalersillugu. Ilinniarneq aamma NunaGIS NunaGIS-ip ineriartortinneqarneranut suliamut atatillugu, assersuutigalugu silap pissusaata paasineqarsinnaaneranut periarfissarujussuup suliarineqarsinnaalernissaanut, siunissamut sammisumik NunaGIS imaqalissaaq nunap assiliortitsernerup ineriartortinneqarneranut tunngasunik aamma ilinniusiassanik meeqqat atuarfiini ilinniagaqarfinnilu allani Kalaallit Nunaanniittuni iluaqutaalersussanik. Tassaasinnaavoq ilinniartitsinerup ingerlarnga, paasissutissanik attuumassuteqartunik, nunap assiginut allaaserisanik il.il. ilinniartitsisut atuartullu NunaGIS atorlugu ujarlerfigisinnaaligassaat. Aallaqqaammut sammineqassapput paasissutissat silamut tunngasut, kingusinnerusukkilli nunalerutilerinernut qulequttanut, nunap assigi aamma pinngortitami pilersaarusiornerinut, kulturikkut kingornutanut assigisaannullu tulluarsaqqissaakkat ilinniartitsinermi atorneqarsinnaasut ineriartortinneqassapput. NunaGIS aamma geodatanut sakkussat nutaat NunaGIS sakkutut atussallugu sulifffeqarfiit aamma atuisartut allat assigiinngitsorujussuarnik pisariaqartitaqarsinnaapput. Pisariaqartitat pingaarnerit marluk ukuusinnaapput teknikkikkut annertuumik ajornakusoorluinnartumillu pissarsiarineqarsinnaasunik pisariaqartitat aamma pisariaqartitat ajornannginnerusumik pissarsiarineqarsinnaasut. Nittartakkatigut teknikkikkut piumasaqaatinik annertuunik pisariaqartitsisutut Nukissiorfiit assersuutigineqarsinnaapput, tassa sumiiffinni assigiinngitsuni eqqoqqissaartumik takuneqarsinnaasariaqarmata erngup aqqutaasa sumiffii, assersuutigalugu tablet atorlugu. Namminersornerusulli naalakkersuisoqarfiini sulisup pisariaqartitai allaapput, assersuutigalugu sulisut assimi immikkuualuttuararpassuit takussallugit pisariaqartinngimmatigit, ataatsimoortumilli assilisaq pisariaqartinnerullugu - assersuutigalugu imeqarfiit killeqarfiisa nalunaarsornissaannut imaluunniit innat timmissat inaasa nunap assiganut titartarnissaannut. NunaGISip aamma imarai NIN Nunaminertanik Inniminnikkanik Nalunaarsuiffik. Sakkut tassaniittut, nunaminertanik akuersissutinik qinnuteqartarnermut, akuerisallu nalunaarsorneqartarnerinut atorneqartartut, atuisunut tulluarnerulersinnissaannut atortutullu pitsaanerulersinnissaannut periarfissaqaqaaq. Tassunga atatillugu tulluartorujussuussaaq nittartakkani quppernerit ARCGIS aamma ESRI atulernissaat, aammali kommunit atugaannut Odeum e-mik quppernernut (sakkoq Pelikan) taartaaluarsinnaavoq aamma SB-SYS periarfissaasinnaalluni. Illut pigineqartut nalunaarsorneqartarneri paasissutissatut tunngaviusutut inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartutut isigineqartarput. Teknikkimik aamma geodætisk -imik pilersuinermi suleqatissatut Asiaq piukkunnarluinnarpoq, sakkussat tamakku ineriartortinnerini isumassarsiorfeqatigisartagassatut. Ilusaa aamma atoruminassusia NunaGIS nittartakkakkut isertarfittut torralataalluinnartumik isikkoqalissaaq, immikkuualuttortani ataasiakkaani imarisaanillu ujarlernermi atuisumut toqqammavissaqqilluassalluni, Nuna- GIS-illu imai isumassarsiorfissatsialaallutillu atoruminarnerulissallutik. Suliniutip Geodatat Kalaallit Nunaanni takutippaa, atuisorpassuarnut GIS-mik aaqqiissutit oqimaaqatigiinngissuteqartut, pisinnaasamik aamma sakkutut atorsinnaassusaasa, pisariussusiisalu akornanni. Atuisartunit amerlaqisunit NunaGIS oqimaatsutut ajornartutullu misigineqartarpoq. Nalunaarusiami inerniliunneqarpoq atuisut akornanni ilinniartitaaneq aamma pisinnaasanik kivitsinissaq sammineqarnerusariaqartut, aammali nittartagaq atoruminarsartariaqartoq, ajornannginnerutilerlugu, oqilisillugu atoruminarnerulersillugulu. Pisinnaasat aamma sakkup atoruminaassusia NunaGIS-ip aaqqississuussaanera Styrelsen for Dataforsyning og Effektivisering SDFE Oqarlussaasoq siunnersortaasorlu Geodatamik atuisut Pisortani aamma namminersortuni suliaqartut ajortumik akuleriisinneqartillugit ajornartorsiutit pilersarput, geodata Kalaallit Nunaanni atorneqarnerulernissaanut siammartitsineqarnissaanullu akimmisaartitsilersaramik. Suliffeqarfiup aaqqissuunneqarnera NunaGIS ineriartorsimavoq sakkussatut isornartorsiuerpalaartumik pingaaruteqarluinnartutut pisortani oqartussanut aamma Kalaallit Nunaanni, nunanilu allani, atuisartunut. Nuna- GIS nutaaq ilumini immikkoortortaqarnermigut suleriutissanillu peqarnermigut suli annerusumik pingaaruteqalersussatut takorloorneqarpoq. NunaGIS-ip suliffeqarfittut aaqqissuussaanera, suliassat akisussaaffiillu eqqarsaatigalugit SDI-usimasumi allaaserineqartut annikitsuinnarnik allanngortillugit nutarterlugillu ingerlateqqinneqassapput: Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi Nunamut tamarmut pilersaarusiortarfiup suliamik piginnittutut oqartussaasutullu ataatsimoortumik akisussaaffigissavai NunaGISip ineriartortinnissaanut periusissiat. Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfiup (ANN) Suliniummik piginnittoq oqartussaasorlu Aqutsisut Ilaasortat: Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermut immikkoortortaqarfimmi pisortaq (ANN) pisortaq Pisortaq ASIAQ KANUKOKA Siunnersortaaneq ØP (ANN) Tunngaviusumik paasissutissanik programmimik aqutsisoq Departementet for Finanser IT-mik pilersuisoq/isaavik ESRI/GeoInfo (ArcGIS) ANN Greenland Survey ASIAQ Oqarlussaasoq siunnersortaasorlu Suliniummut soqutigisallit Pisortani aamma namminersortuni suliaqartut Asiap, siunnersuisartutut oqartussaasup, NunaGISip ingerlanneqarnera ataatsimoortumik akisussaaffigissavaa. ARCGIS/ESRI-inut ikaarsaarnerni Asiap akisussaaffigissavaattaaq NunaGIS-imut ikorfartuutaasussanik IT-ikut atortussanik tunniussisarnissaq, NunaGISip siunissani ineriartortinneqarnissaanut, asimi nunap assiliortitsernerinut akisussaalluni oqartussaasutut Styrelsen for Dataforsyning og Effektivisering pingaaruteqartumik inissisimalersussaavoq, aaqqissuusseqqinnermilu suleqataasussatut eqqarsaatigineqarluni. Soqutigisaqartut/atuisartut eqqarsaatigalugit samiata tungaaniipput NunaGIS-imik atuisartut, talerpiatalu tungaaniillutik suliamik soqutigisaqartut. Suliamik soqutigisaqartutut taaneqarsinnaapput Kommunit Odeum e-gruppii ( kommunini digitaliusunik pilersaarutit), paasissutissanik tunngaviusunik pilersaarusiornerni allatsit (paasissutissiissutit tunngaviusut), Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik aamma sumiiffinni pilersaarusiornernut ataqatigiissaarisut (immikkoortutanut paasissutissat pingaarnersiukkanik kisitsisitallit) Silap pissusaanut immikkoortortaqarfik (silap pissusaanut nalimmassarneq, kisitsisit paasissutissartaat il.il.) Aqutsisoqatigiit tassaapput Nunamut Tamarmut Pilersaarusiornermut Immikkoortoqarfiup pisortaa, siulittaasuusoq. Toqqarneqartut allat tassaapput Asiami Pisortaq aamma Suliniutinillu pisortat, Kanukokap aallartitaa, Aningaasaqarnermut Pilersaarusiornermut siunnersortaaneq aamma Digitaliseriinermut Aqutsisoqarfimmi paasissutissanik tunngaviusunik pilersaarusiornermut pisortaq. Aqutsisoqatigiit ataatsimeeqatigiittarnissaat pisariaqartitsineq najoqqutaralugu pisassaaq, aallaviussaarli ukiumut marloriarluni ataatsimiittoqartarnissaa. Aningaasalersornera NunaGISip pisariaqartitatut nutarterneqarnissaannut aamma nittartakkat quppernerisa nutaat nuunneqarnissaannut, aningaasat atorneqartussat 2017-mut Aningaasanut Inatsimmi nassaarineqarput miilli maannamut NunaGIS DANECEA-mit aningaasalersorneqarsimavoq. Tunngaviusumik teknikkikkut nunap assiganut naleqqiullugu Qaqortumi imeqarfiup killeqarfii 26 27

15 Nunatartani attaveqaqatigiinnerni uuttutitut ilusilersuut Uuttuutinik ilusilersuinerup Kalaallit Nunaanni nutatartani attaveqaqatigiiffiliornerit immikkuualuttortai ataatsimoortumik takuneqarsinnaatilersittarpai 1. Teknikkikkut ineriartorneq iluaqutigalugu qaammataasat aamma dronit atorlugit paasissutissat katersorneqarsinnaalerput. 2. Paasissutissat katersukkat qarasaasiamut toqqortitserneqartarput, paasisassarsiornerni aallerfigineqarsinnaalertarlutik. Asimi nunaminertanut paasissutissat danskit oqartussaaffigisaanniittut danskit paasissutissanut atuagaaqqiasigut saqqummersinneqartarput. 3. Smart-phones gps-illit naliginnaaleraluttuinnarnerisigut, paasissutissanik katersuisarneq ilinniagaqarsimanngikkaluarlutik paasiniaasartunik ingerlanneqarsinnaalersimavoq. 4. Kalaallit databankianniit (paasissutissaasiviat) aamma nunap assiginut paasissutissaasivianniit aallerluni Nuna- GIS-mut nunap assigi aamma geodata ikkussuunneqarput. Kalaallit geodatateqarfiinit goedatanik siammarterinerit Atlasimit ikiorneqartarput. 5. Geodatatigut kalaallit attaveqaqatigiiffii soorunami nunarsuarmioqatigiinni annerusunut atassuserneqartarput aamma NunaGIS-ip paasissutissanik aallerfiusartut allat Google Earth aamma Google Streetview saqqummersittarpai. Nunarsuarmioqatinik suleqateqarnertigut paarlaasseqatigiittarnerit, assersuutigalugu ASDI, Nuna- GIS-kuttaaq aamma pisarpoq. Paasissutissat NunaGIS- simeersut internetsikkut allatigut paarlaasseqatigiissutigineqartarput. 6. Paasissutissat assigiinngitsorpassuit NunaGIS-imiittut innuttaasunit, pisortaqarfinnit (kommunit, namminersorlutik oqartussat il.il.) inuussutissarsiortunillu atorneqartarput. Paasissutissat pisoqalinnginnissaannut oqartussaqarfiit 1 Paasissutissanik katersineq Remote-sensing (qaammataasat) aammalu timmisartut dronellu atorlugit paasissutissanik katersineq. Saniatigullu attaveqaatinik angallattakkanik, sakkortusaavinnik oqarasuaatit angallattakkanillu katersineq. 2 Paasissutissaasivik Paasissutissat katersorneqartut paasissutissaasivimmut misissuinermi paasisatut toqqorneqartassapput Atlas Kalaallit Nunaanni illoqarfiit, nunaqarfiit asimilu timmisartumit assiliinerit il.il. Kortforsyningen Kalaallit Nunaanni asimit paasissutissat typografiskiusut (Danmarkimiit) 4 3 ARC-GIS NALERIMANEQ (GIS GREENLAND) NUNA-GIS Paasissutissanik takutitsineq www Google maps, Google Streetview, ASDI mv. Kalaallit Nunaanni Geodatanut iserfissaq ataaseq tassaavoq NunaGis. NunaGis takutitsissutitut iserasuaattut ingerlavoq takussutissaalluni tamakkiisumillu isiginnilersilluni Namminersorlutik Oqartussat kommunillu nunaminertanut atorneqarnerannut pilersaarusiornerannut attuumassuteqarnerannullu. Nunap assingi pillugit iserasuaat Nunap assingi, timmisartumit assilisat il.il illoqarfimmi asimilu Pilersaarusiornermi iserasuaat Pilersaarutit kisitsisillu najugaqarfinnut tamanut Ilinniartitaaneq pillugu iserasuaat Ilinniutit ilinniarnermilu ingerlaneq 12 5 Pilersaarusiornermi iserasuaat Pilersaarusiornerit nunaminertanillu killilersuineq Silap pissusia pillugu iserasuaat Silap pissusia pillugu takussutssat missingersuutillu Nunaminertat pillugit iserarussat Nunaminertanut atugassiisarnermut qinnuteqarneq(nin) 7 6 OQALLIFFIUSARTOQ Paasissutissanik atuineq Namminersorlutit Oqartussat, Naalagaaffik il.il Pilersaarusiornermi inatsisitigut aaliangersakkat killilersuisnerit nunanimertanut tunngasut soorlu nunaminertat piumasaqaatitaqarfiusut, allannguutsaaliuinerit il.il. Kommunit Qarasaasiakkut kommunit pilersaarutaat odeum e-paltformimiittut. Kommunit pilersaarusiornerat immikkoortortallu il.il. Inuussutissarsiorneq Suliffeqarfiit namminersortut titartaasarfinni nunap assinginit atuisarnerat sanaartornermi sulianit, sanaartugassanit suliallit illallu. Innuttaasut, peqatigiiffiit il.il. Innuttaasut atuinerat assersuutigalugu pisuttuarnissamut nunap assinginit atuinerat, nunami arpannissami aqqummik titartaaneq il.il Kalaallit Nuaanni Naatsorsueqqissaartarfik Paasissutissanut tunngaviusunik pissarsiniarnermi periarfissaq Paasissutissanut tunngaviusunik pissarsiniarnermi paasisat immikkut toqqakkat nutaamik paasissutissanut tunngaviusunik pissarsiniarnermi aaliangeeqataapput Naatsorsueqqissaarnermut kisitsisit soorlu nuttarnermut paasisat, innuttaasut amerlassusaannik missingersuutit, angallannermut misissuinerit, pilersaarusiornermi kisitsisit eqqortut allallu. 9 Paasissutissanik agguaat (Kalaallit Nunaat) Inuit allattorsimaffiat Nunap assinga nunalerinerlu Suliffeqarfiit allattorsimaffiat Pigisat nalillit Sumiiffik (adressit) susassaqartut isumaginnittusarput, kisianni NunaGIS aqqutigalugu saqqummiussinertigut susassaqartut aamma pisortaqarfiit akimorlugit paasissutissat pissarsiarineqarsinnaapput. NunaGIS-mit paasissutissanik pisortat oqartussaaffeqarfii aallertarput, aammali taakku NunaGIS-imi paasissutissat aaneqarsinnaajuarnissaannut akisussaasuusarput. 7. Kommunini, Namminersorlutik Oqartussani aamma suliffeqarfinni namminersortuni paasissutissat internetsikkut aaneqartartut atorneqakkajupput. 8. Geodatanut atatillugu paasissutissat imminnut ataqatigiissut siammaakkaluttuinnarput. Paasissutissanut tunngaviusunut periarfissatigut geodatat atorneqarsinnaaneri annertusiartuinnarput, nunap assigini paasissutissanut attavilerneqarsinnaalerneri ilutigalugit paasissutissarpassuaateqartoqalermat. 9. Paasissutissanut tunngaviusunik pissarsiniarnerni periarfissat inuummut adressianullu paasissutissanut attaviliisarput. 10. Geodatat ilaat tunngaviusumik paasissutissatut toqqarneqarnikuupput. Tassaapput nunat assigi aamma nunalerutinut tunngasut, sumiiffinnut paasissutissat (adressit aamma sumiinneri), kiisalu illuutit pigineqartut nalunaarsornerisa paasissutissartaat (nunaminertanut akuersissutit aamma illuutit nalunaarsorneri). Inuusutissarisutigalugu atuisartut paasissutissat tunngaviusut, paasissutissanik siarmarterivikkut siunissami toqqaannartumik aasinnaalissavaat. 11. Nunalerutilerinernut attuumassuteqartunik paasissutissat tunngaviusut NunaGIS-mut ingerlatsinneqartarlutillu tassuuna nittarsarneqartarput. 12. Periusissiap atuuffiani, atuisartut angallattakkat atorlugit, mobiilit tablesillu, NunaGIS-simiit aallersinnaalissapput 28 29

16 Inatsisiliorneq aamma ataatsimoorussanik assigiissaarineq Nalunaarusiap Kalaallit Nunaanni Geodatanik suliniutip ataatsimoortumik takusinnaalersippaatigut, atuisartut aamma immikkut ilisimasallit geodatat periarfissiissutaasa siunissami atorneqartarnissaannut unammilligassatik suunersut ilsimaneraat. Geodatanik atuisartut geodatanut tunngasunik malittarisassiornissaq ataqatigiissaarinissarlu ujartorpaat. Pingaartinneqartoq tassa pisariaqartunik inatsisiliortoqarnissaa aamma suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutissat qulakkeerneqarnissaat, ataatsimoorussamik assigiissaarisoqarnissaa, nalunaartussaatitaaneq il.il. Nunarsuarmioqatigiinni malittarisassat INSPIRE (INfrastructure for SPatial InfoRmation in Europe) tassaavoq EU- peqqussusiaa, Europami geodatani attaveqaqatigiissaarinerni digitaliusuni assigiissunik periuseqarnissamut qulakkeerinnittussaq. Iluaqutissaq tassa, nunanut/peqataasunut tamanut pitsaanerullunilu akikinnerussammat paasissutissanik katerseriaatsit aamma ataatsimoorussamik ataqatigiissumillu paasissutissanik nutarterisarnerit. assigiissunik malittarisassaqarnissaat. INSPIRE- imut peqqussutikkut qulakkeerneqarpoq europami geodatatigut attaveqaqatigiinnerit ataatsimoorussanik malittarisassaqarneri, pisortat aamma namminersortut ingerlataannut iluaqutaasunik. Assigiinnik geodatanut malittarisassiornerup isumaata tunngavigaa, geodatat sumiikkaluaraanniluunniit atorneqarsinnaanissaat, sumiiffinni ataasiakkaani, naalagaffimmi, europamilu sumiluunniit suliffeqarfiit akimorlugit (avatangiisit, nukissiorneq,assartuineq,nunalerineq, peqqinnissaq il.il). Geodatanut INSPIRE-ip isumai tunngaviusut tassaapput: - paasissutissat ataasiaannarluni katersorneqartassapput - paasissutissat pisoqalinaveersaartinneqassapput, atorluarneqarsinnaasunngortinneqassallutillu - paasissutissat ataatsimoortillugit atorneqarsinnaasariaqarput sumilluunniit pissarsiarineqarsimangaluarunik - paasissutissat amerlasuut amerlasuunit atorneqarsinnaanissaannut periarfissat pitsaasuusariaqarput - paasissutissat aamma sullissisutigineqarsinnaasut suuneri ajornanngitsumik takulertorneqarsinnaasariaqarput. Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortaanngilaq, taamaattumillu pisussaaffeqarani INSPIRE-mut peqqussutip nunatsinnut atuuttussanngortinnissaanut, kisianni nunarsuarmioqatitsinni suleqatigisatta amerlanerpat, Nunat Avannarliit, EU, sanilivullu qaninnerit Island aamma Savalimmiut INSPIRE nunaminni atuuttussanngortereerpaat, geodatanik nunarsuarmioqatigiinni suleqateqarnermi attaveqaqatigiinnerni malittarisassatut. Taamaattumik annikigisassaanngitsunik iluaqutissartaqarpoq sulissutigissallugu, Kalaallit Nunaanni geodatanut malittarisassiornermi INSPIRE-p, nunat suleqatigisatta pingaarnerpaat Europami Nunanilu Avannarlerni atoriigaasup, eqqunneqarnissaa. Kalaallit Nunaanni inatsisiliorneq Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 18, 28 oktober 1993-simeersukkut, Misissueqqarnerit/Grønlands Forundersøgelser, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit aamma nunaqarfiit assitaliorneri aalajangersaaffigineqarput. Asimi nunat assiliortarnerit Kunngip peqqussutaatigut, danskit geodatanut inatsisaanni (2012), Inatsisartuni 2015-imi atuutsinneqalersumi aalajangersaaffigineqarput. Geodatat ataatsimoortumik ataqatigiissumik suliarineqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaannut periusissiap atuuffiata aallartilaarnerani geodatanut inatsisissaq suliarineqalissaaq.. Matumuuna qulakkeerneqassapput Kalaallit Nunaanni silaannakkut assilisat topografiskiusut aamma siunissami assigiisitaartumik malittarissassat aamma paasissutissanik geodataneersunik nunalerutilerinerni suleriaatsinut malittarisassat. Geodatanut inatsississaq Inatsisartuni ukiaanerani 2018-mi suliarineqartussatut takorloorneqarpoq, takuuk suliniutissat 5a qup.22. Geodatanut inatsisitaassap ilaatigut pilersissinnaassavaa INSPIRE-p Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaalernissaanut inatsisitigut toqqammavissaq, taamaasilluni siunissami Kalaallit Nunaanni geodataqarnikkut attaveqaqatigiissumik paasissutissiisarnerit assigiinnik tunngaveqartumik suliarineqartarlernissaat, INSPIRE-p allaaserinerani atuarneqarsinnaasutut. Asiap sulineranut peqqussut 1993-simmersoq, piffissaq iluatsillugu aamma nutarterneqarsinnaassaaq. Nunap assiliortitsinernut aamma geodatanut oqartussaaffeqarfik Nuna Tamakkerlugu Pilersaarusiornermut Immikkoortortaqarfimmi immikkoortortartut inissisimavoq, suliassalli isumagineqarneri pisortaqarfinnut arlalinnut agguataarneqarsimallutik. Illoqarfinnik nunaqarfinnillu nunap assiliortitsernerit Kalaallit Nunaata angerlaallugit akisussaaffigilereerpai (Asiaq), asimili nunap assiliortitserinerit suli danskit oqartussaaffigaat (Styrelsen for dataforsyning og effektivisering). Imap assiliortiterneri suli danskit oqartussaaffigalugit akisussaaffigaat, Geodatastyrelsemit Ålborgimiittumit suliarineqartartut. Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Inissiaqarnermullu Naalakkersuisoqarfik imap assiliortitsernerinut kalaallini oqartussaasoqarfiuvoq. 31

17 Nunat assigi nutaat isumaqarput nunarsuup sinneratulli qaffasitsigisumut kivinneqartugut. Nunat pingajuinik taaneqartartutut nunanut assiuteqarpugut. Ilumoorsinnaanngilaq takornariat Indiameersut maanngarpata naatsorsuutigalugulu nunat assiutivut nutaarluinnaasut paasinarsippat taakku 1974-simeersuusut, ilaallu assannarmik titartagaallutik Tim Nicolaisen, flight operations manager, Greenlandcopter, Tasiilaq Nunap assiliorneq Kalaallit Nunaata nunataa sermeqanngitsoq Danmarkimiit quleriaammik angineruvoq, inuilu init amerlanerulaartut siammaseqalutik najugaqarput. Kalaallit Nunaata nunatut assigi maanna piusut pisoqalinikuupput imi aamma 1970-ikkunni/1980-ikkunni timmisartukkut assilisat najoqqutaralugit suliarineqarnikuupput. Tamanerniit ullumikkumut nunap pissusai allanngorujussuarnikuupput, ilaatigut silap pissusaata allanngornerisa kingunerisaanik. Nunap assigisa maanna atuuttut pitsaassusiat, tamakkiisuussusiat, immikkualuttortarlersornerilu pitsaassutsimikkut assigiinngisitaartorujussuupput. Portussutitsigut, ungasissutsitigut sumiiffitsigullu nunap assitoqai eqqoqqissaartuunngillat. Assersuutigalugu GPS atorlugu sumiissusersiornernut atorsinnaangillat Silaannakkut topografiskiusunik digitaliusunik assilisanik tunngaveqartumik nunat assigi, nutaat nutarterneqartuartuartullu Kalaallit Nunaata pisariaqartippai. Inuit, Kalaallit Nunaanni najugaqartut inuusullu, sullinnerinut, iluaqutissanngorlugit suliaasimasut - sullitat suliffeqarfiuppata nioqqutissiortut, niuernermik ingerlatsisuuppata, kiisalu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu pisortanit ingerlatsiviuppata apeqqutaatinnagit. Taakkua saniasigut sivitsulersumik kissaataavoq annertooq, immap assigisa pitsaanerusut nutaallu pigineqalernissaat, silap pissusaata allanngorneratigut sermip aakkaluttuinnarneratigut tikinneqarsinnaasut aamma kalaallit imartaanni suliat amerliartormata. Silaannakkut topografiskiusunik nutaanik (nunat) assiliortitsineq Styrelsen for Dataforsyning og effektivisering-ip (SDFE) Namminersorlutik Oqartussat peqatigalugit, 2015-imi aallartippaa misiliutaasumik suliniut A.P. Møller og Hustru Chastine Mc-Kinney Møllers Fond til almene Formaal (A. P. Møller Fonden) aningaasaliiffigineqartoq. Kalaallit Nunaanni sumiiffinni sisamani qaammataasat atorlugit digitaliusunik nunap assiliortoqalernissaata ineriartortinneqarnissaa suliniutip siunertaraa, nuna pineqartoq km2-uvoq. Qaamataasanit assilisat atorlugit nunap assiliornissaasa anguniarpai pilersissallugit nunat assigi nutaarluinnaat topografiskiusut paasissutissanik pingasunik tunngaveqartut: Ortofotos 1,5m-inik ersarissuseqartut Portussutsinut uuttuueriaatsit digitaliusut, 4m missaannut portussutsinik eqqoqqissaartunik uuttuisinnaasut. Qaammataasanit assilisat atorlugit nunat assiliat angissutsimikkut 1: juusut, nunami 3-4 m-sut eqqoqqissaartigisut. Kalaallit Nunaanni nunamik assiliorniarnerni unammilligassat annerpaartaasa ilagaat nunaminertat isorartoorsuit tikikkuminaassusiat. Misiliilluni suliniutissap maanna paasinarsisissavaa, qaammataasanit assilisat atorlugit teknikkikkut periarfissaqarnersoq Kalaallit Nunaata nunap assiliarinissaanut. Suliffeqarfiit aamma ilisimatusarnernut suliat nunap assigi taamaattut, paasissutissallu taakkununnga tunngaviusut, assorsuaq iluaqutigissangaluarpaat. Kalaallit Nunaata nunatut assiliortorneqarnerani qaffasissutsinut uuttutinik assigiissunik digitaliusunik ullumikkut peqartoqanngilaq, ortofotos-imilluunniit assilisanik naamik. Danmarkimi topografiskiusunik nunap assiliortitsernernut tunngaviusut malittarisassallu assigi atorlugit misiliummik suliniut ingerlanneqassaaq. Tamanna isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni nunap assiliornernut periusissaq, Danmarkimi asimi nunap assiliortitsernernut periutsip asserluinnarissagaa, taamaasilluni kalaallit nunaannik danskit nunap assiliaat aamma geodatat, pissusissamisuuinnartutut Kalaallit Nunaanni qitiusumik nunalerutilerinertigut attaveqaqatigiinnermut ilaalersinnaavoq. Misiliutitut suliaq naggaserlugu sunniutaasimasunik uuttuinerit suliarineqassapput, tassaasussat suliap aallartinnera sioqqullugu aamma naammassinerata kingorna, nunap assiliat tunngaviusut nutaat atorsinnaassusaannik inuiaqatigiinnut iluaqutissartaannik, atuisut nalilersuineri. Neriuutigineqarpoq sunniutinik uuttuineq tamanna, Kalaallit Nunaanni topografiskiusunik nunap assiliortitsernernut tunngavissat nutaat atorsinnaassusaannik inuiaqatigiinnullu iluaqutissartaannik, ersarinnerutilersitsissasoq. Immap assigi nutaat Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aamma Geodatastyrelsenip akornanni.2009-mi isumaqatigiissusiortoqarpoq Kalallit Nunaatata kujataata tungaata imartaa nutaanik assiliortorneqassasoq 2019 jutinnagu imi avatangiisinut assiliortuinissamut pilersaarut atuutilerpoq, 2015-nillu naalernerani immap assigi 32-it sananeqarsimallutik, immap assiliortuinissamut pilersaarummi isumaqatigiissutit amerlaqatai imi immap assiliortornissamut pilersaarut tamarmiusoq naammassineqarpoq, taamaasilluni paasissutissat suliarineqartut, suleriutsimit ataatsimit suliarineqarlutik, immallu assigini pappiaraasuni aamma elektroniskiusuni (ENC, immap assigi elektroniskiusut) atorneqarsinnaalerlutik. Suleriutsit periutsillu ilaatigut imminnut isumagalutik ingerlasarput (automatiseret) immap itissusaannik uuttuinerit nutaat suleriarineqarnerini aamma 2015-imi immap assiliornerit tamarmik naammassiniarnerini. Remote-sensing imaluunniit qaammataasat atorlugit portusoorsuarmiit isigaluni topografiskinik Kalaallit Nunaanni asimi nunap assiliornerit. Misiliummik suliniummi Kalaallit Nunaanni nunap assiliorneq-mik taasami misileraaffissat sisamat toqqarneqarput. Misiliummik suliaq aningaasaateqarfimmit A.P. Møller og Hustru Chastine Mc-Kinney Møllers Fond til almene Formaal aningaasaliiffigineqarpoq ip naanerani aningaasaateqarfiup isummerfigissavaa Kalaallit Nunaata nunataata sermitaqanngitsup assiliorneqarnissaata tamakkiisumik aningassalissanerini aningaasaleeqataaffigissaneriniluunniit. areal. 33

18 Qinngornerit qorsorpaluttut atorlugit Kalaallit Nunaanni immap assiliortitsernernut periarfissat soqutiginartorujussuanngorsinnaapput. Nunap sannarnginut Kalaallit Nunaanni nunap assigisa uuttutigaat 1: skala (nunap assigani 1cm, 5km-terisut takitigaaq), aatsitassarsiortut kissaatigaat nunap assigi pitsaanerusut angissusillit 1: , taamaattunilli sananissanut nunap ilarujussua suli assiliorneqarsimanngilaq. Geodatastyrelsip immikkoortunut marlunnut avinneqarnerata, ilaatigut immap assiliortitsernerit suliarineqartarneri Københavnimiit Ålborgimut nuunneqarnerisa, kingunerisaanik, Kalaallit Nunaanni immap assiliortitsernerit kinguaattoorfiusimapput. Geodatastyrelsen aamma Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat akornanni isumaqatigiissut nutaaq 2017-mi atuutilerpoq. Qinngornerit qorsuit Bathymetric lidar, imaappoq, qinngornerit qorsuit atorlugit immamik uuttortaariaatsit nutaat, tassaasoq teknologi nutaaq immanik assiliortitsernerni ineriartortinneqarsimasoq. Qangatut immap assiliornissaannut uuttortaasarnerit umiarsuarniit ingerlanneqartarput ajortoorfiusinnaasut tamaasa ilanngullugit, assersuutigalugit ikkarlittarnerit. Maannali qinngornerit qorsuit atorneqarsinnaalernerisigut periarfissaasorinarsivoq paasissutissat immanut tunngasut timmisartumiit katersorneqarsinnaalernissaat, taamaasiornikkullu suleriaatsit isumannaannerit, aammali sukkanerugaartut, atorneqarsinnaalissallutik. Sumiiffiit isorartoorsuit aamma immikkoortoqarfiit suli assiliorneqarsimanngitsut eqqarsaatigalugit qinngornerit qorsorpaluttut immat assiliornerinut periarfissaqartitsilernissaat Kalaallit Nunaannut soqutiginartorujussuuvoq. Teknologiilli atorluarniarnissaanut immap sukujunnik akorasaarnerata annertussusia aamma erseqqissusia apeqqutaasorujussuupput. Ukiuni tullerni misileraanerit arlallit ingerlanneqassapput, taamaasilluni qinngornerit qorsorpaluttut Kalaallit Nunaanni immanik assiliornerni periarfissaat aamma killiliiussaat qulaajaneqassallutik. Asiap nunanik assiliorneri Asiap Kalaallit Nunaanni misissueqqaarnerit akisussaaffigai Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu nunap assiliarineqarnissaat. Asiap siunertai suliassaalu aalajangersarneqarput Misissueqqaarnernut Inatsisartut peqqussutaanni nr. 18, 28 oktober, 1998-simeersumi. Inatsisartut Peqqussutaat najoqqutaralugu nunarsuatsinni ilisimasassanut qaffisussunut pigisaqarnissaminut Asiaq akisussaasuuvoq, Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit avatigiisiminni pisuussutinik atuillutik iluaquteqarnissaannut pilersaarusiornissaannullu tunngasunut. Taamaasilluni Asiaq peqataavoq kalaallit inuiaqatigiit imminut napatittut ineriartortinneqarnerannut. Asiap suliassai pingaarnerit tassapput paasissutissanik katersinerit, toqqorterinerit, missueqqissaarnerit aamma pisuussutinut uumaatsunut tunngasut, Kalaallit Nunaannilu avatangiisinut paasissutissanik siammarterinerit assigisaallu. Asiap paasissutissaatai illoqarfiit nunaqarfiit asimilu nunatat ilaasa assiliortornerineersuupput, aamma imermik sillimmatinik uuttortaanernit, silamik misissuinernit aamma maannakorpiaq silap qanorinneranit, misissueqqaarnernilu teknikkikkut atortulersuinerninngaanneersuullutik. Kalaallit Nunaanni nunanik assiliortitsernermi unammilligassat ilagaat nunatarujussuit tikikkuminaatsuniittut. Taamaattumik ukiut arlallit ingerlaneranni Asiap pisinnaasamigut ineriartortitaasa ilagaat remote-sensing-imik taaneqartartoq, tassaasoq qammataasat aamma dronit atorlugit nunanik assiliortitsernerit. Taakkua saniasigut Kalaallit Nunaata ilisimatusarfigineqarneranut Asiaq peqataasarpoq. Nunap sannarnganut nunap assiliorneri Nuna assingaliorneq geologiusoq suliarineqartarpoq ujarassiornermut immikkoortortaqarfimmit Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniittumit. Aatsitassarsiornermi aamma attaveqaqatigiiffiliorluni sulianut angisuunut nunap sannarnganut nunap assiliorneri pinngitsoorneqarsinnaanngillat, assersuutigalugu ikaartarfiliornerni, aqqusinniornerni aamma sullorsualiornerni. Nunap assigisa taamaattut sumiiffinni nunap qanoq issusianik paasissutissiisarput, pingaartumik aatsitassarsiortunut annertoorujussuarmik pingaaruteqartunik ikkunnili annertusiartuaartumik nunap sannarngi najoqqutaralugit Kalaallit Nunaat assiliortiterneqalerpoq, aatsaalli 1970-sikkunni assilialiat GGU-mit (kingusinnerusukkut GEUS-ingortumik) aaqqissuussamik ingerlanneqalerlutik Silaannakkut topografiskiusumik tunngaviusumik nunap assiliaq nunap sannarnganut assiliornermut atussallugu pitsaasuuvoq. Ajoraluartumilli nunap assigi pigineqartut eqqoqqissaartuunngillat nunallu sannarnganut assilialiornissamut toqqammavigissallugit naleqquttuunatik. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaannut aatsitassarsiorfiusumut tamanna ajornartorsiutaalersinnaavoq. Nunap sannarnganut nunap assiliat ataavartumik nutarterneqartuartariaqarput teknikkikkut ineriartorneq aamma nunap sannarnganik paasisimasaqarnerulerneq ilutigalugit. Silap allangornerata aamma Kalaallit Nunaanni sermersuup aakkiartorneratigut nuna annertooq qulaarneqarpoq, siornatigut sermimik poorsimasimangaluartoq, tamakkualu malitsigisaannik nunat assigisa pioreersut nutarterneqarnissaat pisariaqalerpoq. Taamaattumik Nunap Sannarnganut Immikkoortortaqarfiup aallarteqqippaa nunap sannarngisa assiliortitsernissaat, maannakkulli tamakkiisumik digitaliusumik, siusinnerusunut naleqqillugit nunap sannarnginut paasissutissaqarnerujussuarnik imaqartussanik. Suliat tamakku Asiaq aamma nunani allamiut immikkut ilisimasallit ikiortigalugit ingerlanneqarpoq. Maniitsup eqqaa nunap assigata taamaattup assilinerissavaa, 2019-nillu ingerlanerani pigineqarsinnaalissaaq. Nunap assiga taanna akeqanngitsumik tamanik pineqarsinnaalissaaq, innuttaasunit ataasiakkaanit, pisortat oqartussaqarfiinit aamma misissueqqaarnermik suliffissuaatilinnit. Kalaallit Nunaata nunataa sermitaqanngitsoq km2 tijummat piviusorsiortuunngilaq ilimagissallugu nuna tamarmi pitsaalluinnartumik assitaliorneqareersimassasoq ukiut arlalijalunnguit ingerlanerini, taamaattumik nunap assiliorfissat immikkut toqqaqqissaartorneqarput. Nunap sannarnganik assiliortitsernerit nutaajusut pisariunerujussuupput, ilisimatuunillu arlalinnit assigiinngitsunik ilisimasalinnit suliarineqartariaqarlutik. Nunap assiliornera aallartittarpoq sumiiffimmi nunap sannarnganik paasissutissanik katersinermik, assersuutigalugit issussutsit aamma saviup kajugerisaqassutsinut paasissutissanik. Paasisat tamakku nutaat, ilisimariikkanut ilanngunneqartarput, assersuutigalugu suliffeqarfinnit katersorneqarsimasunut, nunalerutiliornernut suliniutaasimasunit pisunik aamma Ujarassiorimmit. Aamma atorneqartarput qaammataasanit maligaasiat atorlugit, nunaminertap qaavisigut takuneqarsinnaanngitsunit, assilisat, taakku oqaluttuarisinnaasarpaat qaarsortat ujaqqanik sorlernik akoqarnersut, qanorlu annertutiginersut. Paasissutissat tamakku katersornerisigut nunamut assiliaagallartoq suliarineqartarpoq sumiiffimmi misissueqqaarnermi atorneqartussaq. Sumiiffimmi misissuerinit paasissutissallu nutaat allat, missueqqaarnermi katersorneqarsimasut, misissueqqaarnerup nalaani nunap assiliaagallartoq pitsanngorsarneqartarpoq suliareqqissaarneqarluni, sapinngisarlu tamaat eqqortuutinniarneqartarluni. Nunap sannarnganut assiliat nunap sananeqaataanik paasisaqarneq annertunerulersittarpaat, periarfiusinnaasunik nutaanik nassaarinnissinnaallutik aammali ulorianartoqarsinnaaneranik nassuertitsisinnaallutik, assersuutigalugu nunap sisoorsinnaaneranik qarsutsisoqarsinnaaneranilluunniit. Kalaallit Nunaanni qassutaasat sumiiffilerutit Qassutaasat sumiiffilerutit pisariaqarluinnartuupput nunap assigata eqqorluinnartuunissaanut aamma eqqorluinnartumik inissinneqarnissaanut. Oqitsumik oqaatigissagaanni qassutaasat sumiiffilerutit qulakkeertarpaat nunap assigata aamma geodatat nunarsuatsinni sumiluunniit eqqoqqissaartumik inissinneqarnissaat, taassumallu iluani eqqortunik uuttortaasoqarsimanissaa. Imaatigut assiliat aamma nunap assigi nutaat pisariaqartilluinnarpaat qassutaasat sumiifffilerutit nutartikkat. Qassutaasat sumiiffilerutit toqqammavigisarpaat, assersuutigalugu sumiiffilerutinut nalunaarsuiffiit aalajangersimasuni inissitat arlallit, taakku nakkutigisaraat nuna qanoq nikikkiartortarnersoq. Sumiiffilerutinut nalunaarsuiffiit aalajangersimasuniittut nunarsuarmioqatigiinni sumiiffileruteqarnikkut suleqatigiissutaapput, taakkunuunatigut qaammataasat iluaqutigalugit sumiifissisoqarsinnaammat aamma nunanik assiliortoqarsinnaammat. Geoide nutaaq Geoide nutartigaq Kalaallit Nunaannut naatsorsuussaq, Kalaallit Nunaanni qutsissutsinut GPS-ikkut nutaamik uuttuutip tunngavigaa. Suliaq taanna DTU-Space aamma Styrelsen for Dataforsyning og Effektivisering (SDFE) akornanni naammassisassanut isumaqatigiissut atorlugu ingerlanneqarpoq, Asiap, GPS- atorlugu illoqarfinni nunaqarfinnilu qaffasissutsinut paasissutissaatiminik tunniussuinermigut, peqataaffigisaa. Geoide nutaaq taamaallaat nunarsuup nusutsinerata sakkortussusaanut aamma qaammataasaniit uuttortaanernut atorneqartussatut naatsorsuussaavoq, kiisalu nunap ilusaa malillugu assiliornernut aamma sermersuup issussusianut, malitsigisaanillu portussutsit nikiiffiinut Asiamik aamma SDFE-mik Nuummi qitiusumik sumiiffileruteqarfinni. Taamaasilluni geoide siunissami tunngaviliisuussaaq geoide-tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni qassutasatut paarlagasunik sumiiffilerissuteqalernissamut, GVR2016, Kalaallit Nunaata kissaataatut Nuummi sumiiffilerutit allanngortinneqarpiaratik atorneqaannarsinnaanissaannut ilaavoq. Qinngornerit qorsorpaluttut atorlugit Kalaallit Nunaanni immap assiliortitsernernut periarfissat soqutiginartorujussuanngorsinnaapput. Kalaallit Nunaata geoide-ata nutaap qulakkiissavaa gps-situt pitsaassusilinnik qaffasissutsit uuttortarneqarsinnaalernissaat. GVR 2016 aalajangerneqassaaq immap agguaqatigiisitsinikkut qaffasissusia Nuummi 1960-ikkuni atorlugu, tassani sumiiffimmi ukiut arlalippassuit ingerlanerini immap qaffasissusia GTO-mit uuttortarneqartarsimavoq

19 Geo-oqalliffik Kalaallit Nunaat Geodatanik atuinermut Nunamut Tamarmut Periusissiap nutaap ataqatigiissup ineriartortinneqanera ilutigalugu, geodatanik Kalaallit Nunaanni atuisartut oqallittarfissaannik - Geo-oqalliffik Kalaallit Nunaat - pilersitsisoqarnissaa sulissutigineqalerpoq.. Oqalittarfissap pilersinniarnerata siunertaraa ilisimasanik avitseqatigiinnissamut geodatanik suliaqartut nukittuumik oqallittarfeqalernissaat aamma Kalaallit Nunaanni atuisartut akornanni isumassarsiffigeqatigiiffiusinnaasumik. Oqallittarfikkuttaaq qulakkeerneqassaaq, inuit assigiinngitsorpassuit, Kalaallit Nunaanni Geodatanik suleqataasimasut aamma A.P. Møllerip misiliutitut suliniutaatigut topografiskimik nutaamik nunamik assilioqataasimasut, siunissamittaaq nunamik assiliortiternerni Kalaallit Nunaannilu geodatanik suliaqarnermi attuumassuteqartuaannartinneqarnissaat. Attaveqaqatigiineq aamma suleqatigiinneq Kalaallit Nunaanni geo-oqalliffik pilersinneqassaaq kajumissutsiminnik sulisut siulersuisoqartumik aaqqissunnerisigut. Aallarnisarnermi Nunamut Tamarmut Pilersaarusiornermut Immikkoortortaqarfik, Asiarluunniit, Geo-oqalliffik Kalaallit Nunaannut allattoqarfittut atorneqarsinnaavoq, aallarnisaanermullu ikiuulluni, aaqqissuussinissamut qaaqqusissutissanik nassiussuinernut, ataatsimiinnernit imaqaniliortutut il.il. Geo-oqalliffik Kalaallit Nunaat iluaqutigisinnaasaminik peqatigiiffimmut immisut ittumut Geoforum Danmarkimut attaveqarniarsinnaavoq, ilaatigullu suleqatigiilernissaq ujartorsinnaallugu. Atuisartut innersuussutaat Atuisartut qanittumik attaveqarfigiuarnissaat aamma ataqatigiisinneqarnissaat qulakkeerniarlugu, inuiaqatigiinni pisariaqartitat aamma geodataqarnermut politikki pillugu, geo-oqalliffik Kalaallit Nunaat suliakkerneqassaaq, geodatat pillugit ukiumoortumik Naalakkersuisunut innersuussuteqartarnissaanik. Ukiumoortumik innersuussutaasartut geodatat pillugit inatsisissanut ilanngunniarneqassapput, ilimagineqartutut inatsisissaq Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni 2018 suliarineqassaaq. Taamaasiornikkut geodatanik atuisartut ataatsimoorussaminnik oqaaseqarsinnaalissapput, siunissamilu geodataqarnermut ineriartortitsinermut sunniuteqaqataasinnaalissallutik, kissaatigineqartullu pisariaqartitallu Kalaallit Nunaanni geodatamik atuisartuneersut, piviusunngortinniarneri politikkerinut ingerlateqqinneqarsinnaalissallutik. Ilisimasanik avitseqatigiinneq oqaloqatigiinnerlu Oqalugiartitsisarnertigut aamma piffissap ilaani aaqqissuussinertigut annertunngitsutigut Geo-oqalliffiup qulakkiissavaa sammineqartuni ilisimasanik avitseqatigiittarnissaq, nunap assiliortitsernernut aamma geodataqarnermut attuumassuteqarluinnartumik. Taamaasilluni anguniarneqartoq tassaavoq kalaallit geo-oqalliffiat tassaalissasoq siunniunneqartut pillugit oqallittarfik pisortaqarfiit aamma namminersorlutik suliffeqarfiit akornanni aamma geodatat iluaqutigineqarnissaannut nutaanik ataqatigiisitsilersisussaq. Kalaallit Nunaanni Geo-oqalliffiup pilersinniarnera Nunamut Tamarmut Geodatanut Periusissiaq mut ilaatinneqassaaq, takukkit suliniutissat qup. 18. Kalaallit Nunaanni geo-oqalliffiup pilersinneqarnissaa takorloorneqarpoq geodatanik atuisartut soqutiginnittullu akornanni kajumissutsiminnik sulisut aqqutigalugit. Suliffinnit namminersortuneersut aamma pisortat ingerlatsiviineersut ilaasortaalersussat missiliussagaat ilimagineqarpoq

20 GIS Kalaallit Nunaat 2015-ip naalernerani Asiaq Geoinfomik, ESRI-p nioqqutissiaanik Danmarkimi nioqquteqartumik, akuersissummik isumaqatigiissuteqarpoq. Isumaqatigiissutip malitsigisaanik Kalaallit Nunaanni pisortaqarfiit soqutiginnittut tamarmik, akisunngivissumik, ESRI-ip nioqqutissiaanik aamma geodatanut qarasaasiakkut quppersagaliaanik Arc- GIS-imik atuisinnaatitaalerput. GIS Greenland Nunamut tamarmut geodatanut periusissiaq p nutaajusup ineriartortinneqarnerani anguniagaavoq geodatamut GIS softwarit assigiissumik atorneqarneri qulakkiissallugu taakkulu siammartissallugit Kalaallit Nunaanni pisortat oqartussaqarfiinut tamanut. Periutsinik assigiissunik atuinikkut pisortani ingerlatsiviit sulineri oqinnerulissapput aamma susassaqarfiit akimorlugit pisinnaasat ineriartortinneqassapput suleqatigiittoqarnerulissaarlu. GIS Greenland tassaavoq Namminersorlutik Oqartussat aamma Kommuunit pisortatut oqartussaaffiini tamani ataatsimoortumik suleqatigiiffik, peqataarusuttut ilaasortaaffigisinnaasaat. Ilaasortaanikkut ArcGIS-mik atuisinnaanermut akuersissummut akiliut millisinneqartarpoq, taassumalu saniatigut ArcGIS Pro software-it atornissaannut pikkorissaanerit neqeroorutaasarlutik, ArcGIS-ip iluani Q-GIS imaluunniit Mapinfo-mut assigulluni sakkutut desktoppini pitsaanerpaajuvoq. GIS Greenlandimut Kalaallit Nunaanni ilaasortat, ulluinnarnilu sulinerminni geodatanik qitiutillugit suliaqartartut, ullumikkullu ArcGIS-imik atuisartut ilaatigut tassaapput Nukissiorfiit, Aatsitassaqarnermut Aqutsisoqarfik, Pinngortitaleriffik, Asiaq, kingullertigullu Kommuunit. ArcGIS-ip nittartakkami qupperneri ESRI-p nioqqutissiai assigiinngitsut amerlasuujupput, atuisartullu pisariaqartitaannut tamanut naleqquttuullutik - ArcGIS Online pilerlaaniit/aallartillaat (ArcGIS Online), GIS-mi sakkunut siuarsimanerusunut (ArcGIS Pro) periarfissaqarput. Nioqqutissiat siuarsimanerusut assigiissunik tamani, ES- RI-mit ullut tamaasa ineriartortinneqartunik, atuisinnaatitaalernermik, GIS Greenlandimut ilaasortaaneq malitseqartarpoq. Nammineerluni nutaanik pilersitsiortunngikkaluarluni, sakkussanik sananeqareersimasunik periutsinillu ineriartortillugit ilisimaneqareersunik atuineq Kalaallit Nunaannut iluaqutaasorujussuuvoq. Taamaasilluni piffissaq aningaasallu sipaarneqartarput. ArcGIS Online sky-ijuvq internetsimi, paasissutissanik tamanik ataatsimut katersuiffik, paasissutissanillu ujarlerfigiuminarlunilu allanut avitseqatigiiffigiuminartoq. Assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq Oqaasilerfiup sumiiffinnut aqqit ArcGIS Online-kut siammartertarmagit. Aalisakkat suffisarfiisa nunap/immap assigini sumiissuserfilernerinut paasissutissat aamma aalisakkat assigiinngitsut suni aalisarneqarnerinut paasissutissat Pinngortitaleriffiup tassuunattaq saqqummiuttarpai. Attaveqaqatigiinneq GIS Greenlandip sinaakkutissaasa allaaserineri suliarineqariissapput 2018 naatinnagu attaveqaqatigiittarnissanut pilersaarusiaq aamma teknikkikkut piviusunngortinneqarnissaa, kiisalu ArcGIS nittartakkami quppernerisa siammarternissaat, Kalaallit Nunaanni geodatani GIS-imik quppernertut nutaatut, pilersaarusiorneqassapput. Suliniutissat taakku Nunamut Tamarmut Geodatanut Periusissiaq mi ilaapput, takuut suliniutissat 3e, qup. 20 Isumaqatigiissut ESRI-mik isumaqatigiissut november 2018 tungaanut atuutissaaq. Usi ukiuni arlalissuanngortuni Savalimmiut ArcGIS atorsimavaa ESRI-mullu assigusumik isumaqatigiissuteqarluni. Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aammalu Asiap akisussaafigivaat qulakkiissallugu isumaqatigiissut nutaap naammassineqarnissaa novembari 2018 nallertinnagu. ESRI-meersunik softwarenik Geoinfo Danmarkimi siammarterisuuvoq. Ukiut 30-it qaangerlugit ESRI GIS softwarinik nunarsuarmi tamarmi 40 millioninik atuisoqartunik nioqqutissiortuusimavoq. 39

21 Nunanik Avannarlernik nunarsuarmioqatinillu suleqateqarnerit Asimi nunamut assiliornerni aamma immap assiliorneri Kalaallit Nunaata suli angerlaallugit oqartussaaffigilinngilai, Kalaallit Nunaata aamma danskit nunamut immamullu assiliornernut oqartussaafiisa qanimut suleqatigiillutik maanna tamakku ingerlappaat. Asimi nunamik assiliortitsernerit Styrelsen for dataforsyning og effektivisering-imit oqartussaaffigineqarput, Geodatastyrelsillu immat assiliorneqarneri oqartussaaffigalugulu akisussaaffigaa. Danskinik suleqateqaneq aalajangersaaffigineqarsimavoq geodata pillugit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi. Ukiumut ataasiarluni attaveqaqatigiit ataatsimiittarput, tassanilu periarfissaqartarpoq nunat taakku marluk suliaminnik ataqatigiissaarinissaannut siunnerfilersuinissaannullu. Nunanik Avannarlernik suleqateqarneq Nunat Avannarliit suleqatigiinnerannut, avannaamioqatigiit nunanut assiliorfiisa aamma geodatanik suliffeqarfiisa tamarmik peqataaffigisaanni Kalaallit Nunaat peqataavoq. Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiortoqarnikuuvoq, suleqatigiinnerup sinaakkutaanik pisortatigut aalajangiisumik. Suleqatigiissutit aalajangersarneqarput ataatsimoorussami periusissiami, aamma 2015-mi Kalaallit Nunaat Nuummi qaaqqusisuummat, avannaamioqatigiit nunap assiliornernut sulliffeqarfiinut, nunani avannarlerni suleqatigiinnermi ataatsimoorullugit anguniagassat arfinillit allaaserineqarput: Aallaavigalugit 1) inuiaqatigiinni pisariaqartitat ineriartornerillu, 2) nunani ataasiakkaani nunap assiliornermik suliffeqarfiit inuiaqatigiinnut inississinnaavavut, ineriartortillugillu 3) nioqqutissiat nutaat aamma paasissutissatigut aaqqiissutissat. Tamakku iluatsissappata suliffeqarfivut 4) uummaarissumik aaqqisuunneqartariaqarput aamma nunarsuatsinni immikkut ittunik ilisimasaqarfiusumi suleqatigiinnissarput pisariaqarpoq aamma 5) nukivut ilisimasavullu avitseqatigiissutigisariaqarpavut. Nunani Avannarlerni nunap assiliorluni suliffeqarfiit (NMCA) 6) nunarsuarmioqatigiit akornanni suleqatigiinniarput, ataatsimoorutta nukittunerussangatta, immikkut ilisimasassanut periarfissaqarnerulluta aamma suliassanik oqimaatsunik kivitseqatigiissinnaanerulluta. Periusissiap malitsigisaanik suleqatigiisitat arlalialuit pilersinneqarput, immikkut ilisimasalinnik aamma nunani avannarlerni nunap assiliorluni suliffeqarfinni suliassanut ilisimaqqissaarinnittunik ilaasortaqartunik. Taamaasillutik ataatsimoorullugu anguniakkanut suleqatigiikkuutaat atassuteqarput. UN-GGIM Naalagaaffinni Peqatigiinni (FN) New Yorkimiittumi ukiuni kingullerni ilisimaneqaleraluttuinnarsimavoq geodatanik paasissutissat, qaffasissumik pitsaassusillit pissarsiarinissaannut periarfissat pingaaruteqassusiat, FN-ip suliniuterpassuinut ikorfartuisunik atorneqarnissaannut. UN-GGIM (United Nations Global Geospatial Information Management) ukiut tallimat matuma siornatigut pilersinneqarpoq, nunarsuarmioqatigiinni suleqatigiiffittut, nunarsuatsinni geodatatigut attaveqaqatigiinnerit ikorfartorniarlugit ineriartortinniarlugillu. Kalaallit Nunaat, nunat avannarliit suleqatigisinerisigut, periarfissaqarpoq sunneeqataanissaminut, allallu misilittagaannik iluaquteqarniarnissaminut, UN-GGIM-ikkut ineriartortinneqartunik. Geodatanit paasissutissat iluaqutigalugit FN-ip suliniutaasa pingaarnerit ilagaat, 2030-mut ineriartortitsinissamut pilersaarut Transformning our world: the 2030 agenda for sustainable development, FN-ip september 2015-mi ataatsimeersuarnerani akuerineqartoq. Taanna anguniakkanik 17-inik imaqarpoq, taaneqartartunik sustainable development goals (SDGs), taakkununngalu atapput anguniakkat immikkuualuttut 169-it imut anguniagassat qulequtaat soorunami atituujupput qulequtaanerullutillu, kisianni nunarsuarmioqatigiit suliassaannut, tulleriiaarinerminnilu salliuterusutaannut suliniutissat ersarissunik naleraqartitserpoq. Pineqartut tassaapput naligiisitaaneq, meeqqat pisinnaatitaaffii, tamanut ilinniartitaaneq, inuiaqatigiinni eqqissisimasuunissaq isumannaatsuunissarlu, imeq, nukissiutit, avatangiisit aamma silap pissusaa, imminut napatittumik ineriartorneq siuariartorneq ilanngullugu, nungusaataannitsumik pisussuutinik atuinissaq, kulturikkut tamalikaassuseq, inuussutissarsiutit allanngornerini nutaanillu aaqqissuussinerni annertuuni inooqatigiinnikkut ataqatigiissuseq tamarmik Kalaallit Nunaannut ullutsinni soqutiginaatillit. Ineriartortitsinissamut siunertat tamakku nunanik avannarlernik nunarsuarmioqatigiinnillu, 2030-p tungaanut imminut napatittumik ineriartortitsinissamut suleqatigiinnerup sinaakkutissaasa iluiniissapput. UN-GGIM-ip suliassamisut pilersaarutaani erseqqissisinneqassaaq 2030-mut pilersaarummut paasissutissat geodataasut qanoq ilillutik ikorfartueqataasinnaanersut, qulakkeerlugulu FN-nip 2030-mut ineriartortitsinernut suliniutaani kinaassusersiornertaqanngitsumik geodatat pingaaruteqarluinnartumik uuttuututitut atorneqarnissaat. Siunertat piviusunngortinnissaannut geodatanit paasissutissat atorneqarnissaat iluatsissappat, paasissutissat uppernassusillit atorlugit politikkikkut ineriartortitsinermi geodatat attuumassuteqassusiat takutinneqassaaq, geodatallu Nunat Avannarliit nunap assiliortarnernut suliffeqarfiisa ukiumoortumik naapeqatigiinneranni Kalaallit Nunaat 2015-mi qaaqqusisuuvoq. Nunat Avannarlermiut ataatsimoorussamik suliniutaattut FN-ip nunarsuarmioqatigiinnut siunniunneqartoq, Kalaallit Nunaata suliaralugu aallartitippaa nunap assiliornikkut imminut napatissinnaasumik ineriartornissap anguniarneqarnissaa. 41

22 ASDI (Arctic Spatial Data Infrastructure) ineriartortinneqarnerata aallavigai issittumi nunat arfineq pingasut (Rusland, USA, Canada, Island, Norge, Danmark, Sverige aamma Finland) suleqatigiinnerat. Three Party Seminar -imi Nuummi 2014 peqataasut. Geodatat pillugit isumasioqatigiinnermi, nunat pingasut, Korea Kujalleq, Danmark aamma Kalaallit Nunaat, peqataaffigisaanni, Kalaallit Nunaat qaaqqusisuuvoq. iluaqutaasinnaassusaasa nunarsuartinni ilisimaneqarnerulernissaannut ilapittuutaassalluni. Issittumi SDI ASDI tassaavoq nunat issittumiittut arfineq pingasut nunap assiliorfiisa suleqatigiiffiat, Issittumi nunamut tunngasunik paasissutissatigut ataatsimoorussamik attaveqaqatigiiffeqarlernissamut pilersitsiniarnermut. Anguniagaq tassa paasissutissat suliarineqartarnerisaa pitsaanerulersinnissaat aamma akikinnerutilernissaat, ilisimatusarnernut nukittorsaataasussamik aamma politikkikkut ineriartornerup paasisimasanik tunngaveqarnissaa, kiisalu suliffeqarfiit namminersortut inuussutissarsiutigut Issittumi ineriartortitsinissaannut periarfissat annertusarnissaannut. Nunarsuatsinni silap kissakkaluttuinnarneranut uuttuutitut Issittoq soqutigineqaleraluttuinnarpoq. Aammattaaq Issittoq tassaavoq sumiiffik inuiaqatigiit, nunarujussuarmi isorartuumi tikikkuminaatsumilu siarmarsimasut, aningaasarsiornikkut ajunngitsumik imminullu napatittumik ineriartornissaannut, aaqqissutissanik pitsaalluinnartunik silatusaarlunilu sulianik pisariaqartitsisoq. Taamaattumik geodatat tutsuviginartut pisariaqartinneqarnerat annertusiartuinnarpoq. Attaqaqatigiissaarineq makkuninnga tunniusseqaqataassaaq: Goedatanik atuisartunut ajornannginnerpaamik paasissutissanik agguaassisinnaneq, paasissutissanik digitaliusunik pissarsisinnaaneq, suliassanut allanut annerusunut ataqatigiisillugit atorneqarsinnaalersillugit. Attaveqaqatigiinnerup pilersikkiartuaarneranut atatillugu issittumi web map service atorneqalerpoq, ilaatigut suliffeqarfinnit peqataasunit paasissutissat nunap pissusaanut tunngasut toqqaannartumik aaneqarsinnaalersillugit. Takuuk aamma Siunertarineqartut tassaapput Issittumi Siunnersuisoqatigiit sulinerinut ikorfartueqataanissaq aamma pisortat ingerlatsiviisa namminersorlutillu suliffiutillit geodatanik pissarsiniartarnerini paasissutissanik attuumassuteqartunik siarmarterisarnerit pitsanngorsarneqarnissaat. Issittumi suliaqartut amerlasuut akornannit annertusiartuinnartunik paasissutissat pilersinneqarlutillu siammarterneqartarput, ineriartornermut digitaliusumut aaqqiissutissaasut pisortaqarfiit suliffeqarfiillu namminersortut pinngitsoorsinnaanngilaat paasissutissat tutsuiginassutsimikkut ilisarnaatinik nalunaarsorsimasut. Issittumi unammilligassat siumut eqqoriarneqarsinnaaneri aamma politikkikkut qanoq iliorfigineqarsinnaanerinut periarfissat, ukiuni aggersuni pitsanngorsaavigineqarsinnaapput, paasissutissat pissarsiariuminarnerulerpata digitaliusumillu akuleriisillugit atorneqarsinnaalerlutik, taamaasiornikkut paasissutissat naligi, maanna datasætsiniittut pigineqareersullu, qaffariarujussuartussaapput. Issittumi nunat arfineq pingasut nunamut assiliortarfiisa, paasissutissat pillugit, paasissutissanullu attaveqaqatigiinnerup aaqqissuunneqarnerini, ukiuni marlunni kingullerni annertuumik pitsanngorsaavigineqarput, Issittumi Siunnersuisoqatigiit allaffeqarfiannik aamma siunnersuisoqatigiit suleqatigiissitaannik, annertunerusumik suleqatigiilersitsisumik: Arctic SDI suleqatigiinneq siulersuisunik, suliffeqarfiit arfineq pingasut pisortaannit aqunneqartumik. Arctic SDI Geoportalimut siullermut, Arktisk Web Map Service-imut atassuteqartumut, kikkulluunniit isersinnaapput, paasissutissat tassaniittut nunap assiliorfiini paasissutissaasivinnit toqqaannartumik aaneqartarput. Periusissiaq akuerineqarpoq, taassuma isumagissava, paasissutissanik aamma sullissinernut pisariaqartitat suunerisa paasiniarnissaat, assigiissunik suleriaaseqarnissat innersuusiornissaat aamma geodatanik attaveqaqatigiissaarinernut peqataanissamut atuinissamullu ilitsersuusiornissat. Issittumi siunnersuisoqatigiit allaffeqarfiannik, suleqatigiissitaannillu, aaqqissuussaanerusumik suleqateqarneq september 2015-imi aallartippoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiit saaffiginninnerisa kingunerisaanik Arctic SDI-mi suleqatigiinnikut misissorneqalerpoq issittumi nunap qaffasissusaanut ataatsimoorussamik uuttuutiliornissaq, silap allanngorneranut Siunnersuisoqatigiit suliaannut iluaqutaalersussaq. Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sulinerup Kalaallit Nunaannit pingaartinneqarnerulernera eqqarsaatigalugu, Geodatanut Periusissiaq mi suliniutissat pingaartut ilagissavaat, nunarsuarmioqatigiinni atassuteqaqatigiilluni sulinermi, aamma issittumi geodatanik ataatsimoorussanik ineriartortitsinermi, Kalaallit Nunaata ersarinnerulluni peqataanerunissaa (takuuk siunertaq 5b) Nunarsuarmioqatigiinni peqataaffiit allat Geodatastyrelsen Ålborgimiittoq nunarsuarmioqatigiinni suleqatigiiffinni, suleqatigiinnernilu, ukunani peqataavoq (tassuunakkullu Kalaallit Nunaannut sinniisaalluni) : IHO: Den Internationale Hydrografiske Organisation (IHO) tassaavoq naalagaaffiit akornanni siunnersuisarnikkut teknikkikkut suleqatigiiffik, 1921-imi aallartinneqartoq imaatigut angallannermi isumannaatsuunissaq imammilu avatangiisit illersorneqarnissaannik suliaqartoq. Suleqatigiiffiup siunertarai qulakkiissallugit: Nunat peqataasut Immap pissusaanik ilisimatusarnermi allaffeqarfiisa suliaasa ataqatigiisinneqarnissaat Immap assigisa sapinngisaq tamaat suliarinerisa saqqummiunneqarnerisa assigiissumik periuseqarfiginissaat Immap pissusaanik uuttortaanerni periutsit pitsaasuullutillu tutsuiginartuunissaat, iluaqutigineqarnissaallu. ARHC: Arctic Regional Hydrographic Commission-ip (ARHC) siunertaraa immap pissusaanik ilisimatusarnerit suliarineqarnerisa aamma issittumi immap pissusaannut allattoqarfiit ataqatigiissaarneqarnissaat. Ataatsimiinnerni oqallisigineqartarput imaani uuttortaanerit, immap assiliorneri, siammarterinerit aamma sumiiffinni suleqatigiinnerit ineriartortinneqarnissaannut teknikkikkut periusissat siunniussassallu. nertaavoq misissussallugit, crowd-sourcedinik uuttortaanernik atuisartut allaffissortullu qanoq iliornikkut imminnut suleqatigiinnerulersinnaanersut, isumanullu tunngaviusunut najoqqutassanik pisariaqartunik ineriartortitsisinnaanersut, taamaasiornikkut siumut isigaluni tamakku atorneqarsinnaaniassammata. Suleqatigiissitap suliarisussaavaa IHO-p crowd-sourched-imik uuttortaasarnernut nalunaarusiassaq, aamma paasissutissanik tamakkunannga katersuisarnernut nalilersuisarnernullu malittarisassat. Atituumik isiginnilluni paasiisutissanik atuisinnaaneq sammeqarnerussaaq. MSDIWG: Marin Spatial Data Infrastructure Working Group-ip (MSDIWG) siunertaraa imaatigut paasissutissanik katersuinermi attaveqaqatigiissutitigut ineriartortitsineq, ilaatigut malittarisassiuussinissaq aamma naalakkersuinermik sulialinnut innersuussuteqartarnissaq, teknikkikkut suliniutit aamma inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnerani misilittakkat siammarterneqarnissaat. Suleqatigiissitattaaq suliassarai imaatigut allatigullu paasissutissanik suliaqarnerit imminnut ataqatigiisinnissaat, assersuutigalugit INSPIRE, EdmondNet, UNGGIM aamma assigiissumik periuseqarnissat, assersuutigalugu ISO-mi assigiissaarinerit, OGC aamma S-100. Kiisalu taaneqareersut saniasigut Styrelsen for Dataforsyning og Effektiviseringip nunarsuarmioqatigiinni suleqatigiiffiit suleqatigiisitallu makkua ilaaffigai: EuroGeographics (EG): Tassani peqataapput europami naalagaaffinni illut sumiiffiisa nalunaarsornerinut aamma nunap assiliornernut allaffeqarfiit. EuroGeographics (EG) nunarsuarmioqatigiit suliniutaannut peqataavoq, politikkikkut ineriartortitsinernut aamma suliffeqartunut attuumassutilinnik inatsisissanik piareersaanernik suliaqartuulluni. EG EU-mi immikkuullarissumik politikkikkut inissisimavoq, EU-milu pineqartuni politikkikkut ineriartorneq malinnaaffigalugu, kiisalu EU-mi suliniutinut allanut peqataasarluni. Nunat Avannarliit nunap assiliornernut geodatanullu suliffeqarfiit ukiumut ataasiarlutik katersuuttarput: Nunap assiliortut pisortaat 2017-imi Norgemi naapipput. CSBWG: Suleqatigiissitami Crowd-sourced Bathymetry working Group-mi (CSBWG) siu

23 Ilanngussaq: Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Siuariartorneq inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineq Digitaliseerineq naammassisaqarsinnaanerulersitsinerlu Politik aamma innuttaasunik akuutitsineq Pisortat pilersuinerat Pilersaarusiorneq sanaartornerlu Aalisarneq piniarnerlu Peqqissuuneq aamma sulinngiffik Kulturikkut kingornutat kinaassuserlu Upalugaarsimaneq aamma oqartussaaffiup illersorneqarnera Sila avatangiisillu Ilisimatusarneq Sulinitip Geodata Kalaallit Nunaanni misileraalluni suliniuteqarnermi (A.P Møller pilotprojektet) Kalaallit Nunaanni nunap assinginik geodatanillu atuisut annertuumik attuumassuteqarput. Aajuku tigulaariffigisat ulluinnarni geodatanik atuisut Nunamut Tamarmut Geodatanut periusissiamut tunniusseqataasut

24 Suliarinngisavut isigilluaqqissaartariaqarpavut, nunat assiuteqannginnatta. Allanik suliaqarsinnaassagunaraluarpugut, pitsaasunik nunap assiuteqaraluarutta. Keld Jensen, Ineriartortitsinermut pisortaq, Kommune Kujalleq Siuariartorneq aamma inuussutissarsiutit ineriartornerat Geodatat nutartikkat, akileeqqaarnani tamanit atorneqarsinnaasut, imminni, ineriartortitsinissamut aallartitsisutaasinnaapput, inuiaqatigiinni nutaaliornernut siuariartornermullu aqqutissiuillutik. Suliffeqarfiit namminersortut geodatanik atuisarnerminnut akiliisarunnaassapput, taamaasilluni paasissutissanik pissarsiniartarnermut akimmiffik annertooq peerneqassalluni.tamatuma kingornatigut suliffeqarfiit paasissutissanik paarlaasseqatigiissinnaalissapput, nioqqutissiassanik aaqqissuutissanillu nutaanik, geodatat atorneqartarfiini, ineriartortitseqatigiilissallutik. assersuutigalugu aatsitassarsiorfiutileqatigiit Kalaallit Nunaannut aningaasaliitinniartarnerinut, tamatumuunakkullu suliffissanik pilersitsisarnerinut. Nunap assigi aamma pisariaqarput Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermut aqutsisoqarfiata ineriartortinnissaanut aamma nunaminertanut akuersissuteqarfiusunut pisinnaatitaaffeqarfiusunillu eqqoqqissaartumik nalunaarsuinissamut, taamaasilluni suliffeqarfiup aningaasaliissutini illersorsinnaaniassammagit. Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Inussutissarsiornermut aamma inuiaqatigiinnut aatsaat iluamik geodatat naleqalissapput, aaqqissuuneqarlutik SDI-mut ikkussuunneqarpata. Nunninniartarninnut ilaanni piffissarujussuaq atortarpara, portussutsinut kisitsit eqqortuunngimata. Taava sullitavut naammagittaalliulersarput, akitsoraluttuinnartarmat, silaannarmiinnerpummi akilertaramikku. Nunap assiginik nutaanik pitsaanerusunillu peqartuuguma immaqa allatut suleriaaseqarsinnaassangaluarpunga Tim Nicolaisen, flight operations manager, Greenlandcopter, Tasiilaq Geodatat nutartikkat akeqanngitsullu imminerminni pingaaruteqartuupput. Inuussutissarsiutilli pingaaruteqartut arlallit siuarsarneqarnissaannut nunap assigi aamma geodatat pitsaasut pigisariaqarput. Aatsitassarsiorneq Aatsitassanik uuliasiornermilu misissuinernut piiaanissanullu aningaasaliisartunik nunanit allaneersunit pissarsiniartarnermi Kalaallit Nunaata sakkortuumik nunat allat unammillertigippagit, taava geodatat pitsaasut, assersuutigalugu nunap assigi topografiskiusut, nunallu sannarnganik sukumiisumik paasissutissartallit, unammilleqatigiinnermi sakkutut pingaaruteqartorujuupput. Misissueqqissaarnissamik pilersaarusiorneranut Aatsitassarsiorlutik Uuliasiorlutillu suliffeqarfiit atortarpaat nunap assigi nunap sannarngarnik paasissutissanik imallit, paasissutissat geodataneersuut ilimanarnerutigaarnerulersittarmassuk, piiassallugit aningaasarsiornikkut imminut akilersinnaasunik sumi peqanersoq. Nunap assigi tunngavissarpiaapput, aningaasaliisussat aningaasartuutissaminnut naatsorsuinerinut, sulinissap pilersaarusiornissaanut aamma, qaqutigoortuunngitsumik, sumiiffimmi annertuumik attavilersuinissamut, aatsitassarsiorfissaq pisariaqartinneqartutut ingerlanneqarsinnaassappat. Paasissutissat qaffasissumik pitsaassusillit pisariaqarluinnartuupput suliffeqarfissuit Kalaallit Nunaannut soqutiginnilersinniarnerini, taamaasiornikkut aallartitiniarnermut aningaasartuutissarpassuit annertuumik sipaaruteqarfigineqarsinnaammata. Nunarsuarmioqatigiit akornanni unammilleqatigiinnermi tamanna pingaaruteqarluinnarpoq, Aatsitassarsiorfiutileqatigiit nunap assiginik geodatanillu qaffasissumik pitsaassusilinnik neqeroorfigineqarsinnaagunik, ajornannginnerusumik nalilersorsinnaalissavaat, Kalaallit Nunaat suliffigissallugu qanoq pilerinartiginersoq aamma Kalaallit Nunaat pilerinarpat aatsitassarsiorfinnik amerlanerusunik aallartitsissangaluarlutik, aatsitassarsiorfissami imminermi suliffinnik amerlasuunik pilersitsiviusussanik aammali malitsigisaanik sullissinerup iluani suliffissanik. Takornariaqarneq Kalaallit Nunaanni takornariaqarneq politikkerit tungaaniit inuussutissarsiutit ineriartortitat pingaarnersaasa ilaattut isigineqartarpoq. Kalaallit Nunaanni takornariaqaleraluttuinnarneranut nunap assigi aamma geodatat pingaaruteqaleraluttuinnartuupput, nittarsaassinerni paasisitsiniarnernilu, asimi sumiiffissiornernut, minnerunngitsumillu takornariaqarnerup pilersaarusiorneqarneranut ineriartortinneqarneranullu. Ineriartortisunut aamma pisullutik takornariartartunut qaffasissutsinut uuttutilalinnik nunap assiginik pitsaasunik neqerooruteqartarnerup saniatigut, nunap assigi tamakku aamma silaannakkut takornariartitsisarnermut iluaqutaassapput. Portussutsinut nalunaarsukkat maanna nunap assigini pigineqartut timmisartortartut tatigisinnaanngilaat, taamaattumillu ajutooriataarsinnaanermut qanittumik sullissisariaqartarlutik. Portussutsinut nalunaarsukkat, pissusiviusunik tunngaveqartut, takornariartitsinerni sulineq, helikopterinit aamma timmisartuaqqanit ingerlanneqartoq, siuariartissavaat sillimaniarnerlu isumannaanerutilerlugu. 47

25 Kalaallit Nunaata nammineerluni pisussaaffigissavaa paasissutissat pingaaruteqartut digitalimik paasissutissanut tunngaviusussat suliffeqarfinnit namminersortunit pigineqalinnginnissaat, naalagaafimmilli imminermit pigineqarnissaat. Inuiaqatigiinnut qarasaasiatigut aqunneqaleraluttuinnartunut ingerlavugut, taamaattumik namminersortut pisitikkukkit, taava nammineq kultiutitit allanut pisiaritissavatit Nicholas Lemcke Horst, grunddata-ambassadør, Digitaliseringsstyrelsen, Danmark Internetsimut isersinnaaneq nunarsuarmioqatigiinnilu attaveqaqatigiissinnaaneq inuit pisinnaatitaaffigaat Digitaliseringsstrategi Digitaliseeriineq aamma naammassisaqarsinnaanerulersitsineq Nuiaqatigiinni nammassisaqarsinnaanerulernermut ataavartumillu digitaliseeriinermut geodatat pingaaruteqartumik inissisimapput, taakkunatigut siariartorneq, atungariissaarneq inooqatigiinillu ineriartorneq pilersinneqartarmata, nunap imminut napatittup nutaaliaasullu pilersikkiartuaarneranut tunngavissaallutik. Digitaliseeriineq siuarsaatitut Nunamut tamarmut digitaliseerinissamut periusissiami imi digitaliseeriinissamut toqqammavissat arlallit tikkuarneqarput, taakkunanngalu digitaliseeriinerup siuarsaasutut atorneqarnerani periusissat arfinillit: 1) Internet annerusoq akikinnerusorlu, 2) paasissutisanik tunngaviusunik nutarterineq, 3) pisortat ingerlatsivii ataqatigiissut, naammassisaqarsinnaanerusut aamma pisariitsut, 4) Digitalimik ilinniartitsineq aamma pisinnaasaqarneq, 5) Peqqissuuneq tamanut, kiisalu 6) siuarsaaneq aamma aningaasartalersuineq. Geodatanut periusissiaq Digitaliseeriinerunissamut periussissiamut atavoq pingaartumik Sammisaq 2: Paasissutisanik tunngaviusunik nutarterineq Tunngaviusunik paasissutissat suuneri Paasissutissat tunngaviusut tassaapput paasissutissat pisortat ulluinnarni sulinermini atortagaasa ilaat. Geodatat tamarmiusut ilaat ( ullut tamaasa amerlingaluttuinnarput) qitiulluinnarlutik inissisimapput, taakkulu taaneqartarput paasissutissat tunngaviusut. Paasissutissat tamakku immikkuullarissut ilisarnaatigaat atorneqaqqittuarsinnaagamik, nutaanillu ataqatigiisitsilersinnaallutik paasissutissanik allanik ilaartorneqarunik. Tassaasinnaapput inuk pillugu paasissutissat, suliffeqarfiit, adressit, illuutit, nunap assigi digitaliusut. Paasissutissat tunngaviusut aamma ilaqarsinnaapput inummut paasissutissanik, inunnut paasissutissanut inatsimmut ilaatinneqartunik, taakkulu illersorneqartuassapput soorluttaaq ullumikkut taamaareersut. Tunngaviusunik paasissutissanut suleriaatsini suliarineqartarput paasissutissat tunngaviusut, nalunaarsuiffinni pioreersuni nutaanilu, eqqoqqissaartuunissaat, paasissutissanik siammarterisarnermi agguassissutinik pilersitsinissaq aamma inatsisit attuumassuteqartut nutarterneqarnissaat. Paasissutissanut tunngaviusunut attaveqaqatigiissutitsigut digitaliusunik ineriartortitsinikkut qulakkeerneqassaaq, suliariaatsit ilarpassuisa eqaallisarneqarnissaat naammassisaqarfiunerulernissaallu, periutsit pisariaqanngitsut piiarneqassapput. Tunngaviusumik paasissutissat toqqorsivimmi ataasiinnarmiitsinneqarsinnaapput, tassaniinnarlu nutarterneqarsinnaallutillu atorunnaarsinneqarsinnaassallutik. Taamaasiornikkut marloqiusamik tarrartullusooq nalunaarsuisarnerit pinngitsoortinneqassapput, tamakkunani paasissutissat sorliit eqqortumik nutarterneqarsimanerinut nalorninerit sukkasuumik pilersinnaasarmata. Tunngaviusumik paasissutissanut eqqaamasassaq pingaaruteqartoq tassa, paasissutissat tamakku akeqanngitsuummata imaappoq atuisut Kommunineersut, Namminersorlutik Oqartussaneersut aamma namminersortut paasissutissat kissaatigisatik killilersugaanatik ajornanngitsumillu pissarsiarisinnaavaat. IT-mik innuttaasut atuisarnerat Nalunaarusiami Innuttaasunik aamma IT-mik missuineq -mi allaaserineqarput innuttaasut computerinik, mobiltelefoninik, internetsimik il.il atueriaasiat. Misissuineq arlalinnik soqutiginartunik pissarsiffiuvoq: Ilaatigut takutippaa amerlanerujartuinnartut internetsimut attaveqalersimasut pingaartumik sumiiffiinni Telep imaatigut kabeleqarfiini, computerillit/tabletillit imaluunniit angerlarsimaffimminni smartphonillit aperineqartuni amerliartuinnartut mi taamaattunik pigisaqartut innuttaasunit 89 %-tiupput, 2016-milu amerleriarlutik 97 %-tiulersimallutik. Innuttaasullu digitaliseeriinerunissamut piareersimanerulersimapput, sumiiffinnili nunap immikoortortaani assigiinngitsuni digitaliseeriffiusinnaasut internetsikkullu neqeroorutaasinnaasut, internetsimillu atuinermi akit qaffasinnerujussuisa killiliinerisigut aporfissaqaqaaq. Aporfissat tamakkua unammilligassallu pisariaqartumik digitaliseeriinissaq, naammassisaqarnerulersitsisinnaaneq aamma Kalaallit Nunaata ineriartortinneqarnissaa siuarsanngilaat. Periusissiap atuuffiata nalaani misissorneqassaaq,inuiaqatigiinnut iluanaarutaasinnaanersoq internetsimik atuinerup ammaanneqarnerunissaa pissarsiariuminarnerulernissaalu. Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Nunamut tamarmut digitaliseerinissamut periusissiami Digitaliseeriineq siuarsaasutut, Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut namminillersinnaaneranut aamma imminut napitilersinnaaneranut digitaliseeriinerunikkut periarfiusinnaasut tikkuunneqarput Nittartakkani uani: atuarsinnaavatit. Grunddataprogrammet Analyse af IT i Grønland Kalaallit Nunaanni innuttaasut IT-mik, internetsimik il.il, atuisarnerat pillugu paasiniaasarfiup Epinionip misissuineq 2016-mi ingerlappaa. 49

26 Politik innutaasunillu akuutitsineq Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Ukiuni aggersuni pisariaqaleraluttuinnartussaavoq geodatat paasinissaat atornissaallu, inuiaqatigiinni ilisimasaqarnerlernissamut pilersitseqatassaammata. Sungiusimaannarparput pinngortitarsuup kusanartutut attorneqarsinnaanngitsutullu isumaqarfigisarnera. Geodatat atorneqarnerisisa siunissami aatsitassarsiornernissat uuliasiornissallu paasinarnerulersillugillu ersarinnerulersissavaat. Kaj Kleist, Informationschef London Mining, Nuuk. Nunarsuarmik tamatta piginneqatigiippugut. Soqutigisariaqarparput qanoq atorneqarnersoq, aamma kommunit sunik pilersaaruteqarfigineraat Fredeik Holm, Siunnersortaaneq, Nunaminertanut ingerlatsivik, Kommuneqarfik Sermersooq Nunap assiginik qangatut ittunik aamma geodatanik digitaliusunik atuinerup ersarissartarpai paasiuminarsarlugillu inuussutissarsionermi aningaasarsiornerkut/politikkut kalaallit nunaanni pinngortitap allanngorneratigut pilersaarutit paasiuminaatsut, assersuutigalugi atsitassarsiorfissatut pilersaarutit aamma nunamut tamarmut kommuninilu pilersaartutit. Unammilligassat annertuut tassaapput ajornartorsiutit paasiuminaatsut ersarissunngorlugit paasiuminartumik paasissitsiniutigineqarnissaat, tamakkunanilu geodatat atorlugit takussutissaqartitsineq periarfissanik annertuunik pilersitsivoq. Oqallinnermut geodatat tunngavissatut Kalaallit Nunaata pisuussutaasa pinngortitameersut allaffitsigut ingerlanneqarneri suliaapput nunap innuttaasa tamarmik susassaqarfii. Pingaaruteqarluinnartuuvoq nunaminertat iluaqutigineqarnissaannut pilersaarutinut innuttaasut ilisimasaqarnissaat, paasisimassallugillu kingunerisassai, assersuutigalugit aatsitassarsiornerup nunamut, naasunut, nunallu asiartarfittut atorneqartunut kingunerisassai. Innuttaasunut paasissutissiisarnerni geodatat annertuumik pingaaruteqarput, nunaminertallu takuneqarsinnaasunngorlugit assiliortitsineri pilersaarutit suunerisa paasineqarnerunissaannut annerutinerusumik periarfissiillutik, tamatullu aamma kingunerisinnaasaasa paasisitsiniaassutigineqarneri. Nutaanik mittarfiliortitsernissat ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni attaveqaqatigiinnikkut suliassat angerpaat ilagaat. Matumani nuannaarutissaavoq paasinarsimmat nutaamik mittarfiliorfissat annerit pingasut takuneqarsinnaanngoreerlugit 3D-mik arlalinnik filmiliarineqarsimaneri. Taamaasiornikkut innuttaasut isummersornissaminnut periarfissaqalerput, suliniutillu pillugit piviusorsiornerusunik pitsaanerusunillu paasininnissaminnut periarfissinneqarlutik. Kisitsitsisitigut paasissutissat pingaarnerit 2015-mi aamma 2016-mi nunamut tamarmut pilersaariortarnermut nassuiaasiortoqarpoq, siunertaralugu, nunaminertat atorneqartarnerinut pilersaarusiortarneq ersarinnerusumik ataqatigiissumillu suliarineqartaleqqullugu, aamma inuit ukiumikkut suiaasutsimikkut inoqutigiijussutsimikkullu allanngoriartornerisa nunamut tamarmut sumiiffinni pilersaarusiortarnermut tunngavigineqartarneri paasisaqarfiginerorusullugit. Nalunaarusiap inerneraa sumiiffinnut ilisarnaasiornernut sakkussat ineriartortinneqalerneri, imaralugit paasissutsissat inuit taaneqartutut katitigaanerinut tunngasut, inoqarfiit, nunap immikkoortuisa aamma kommunit pillugit kisitsisit paasissutissat pingaarnerit. Kisitsitigut paasisutissat pingaarnerit NunaGIS-ikkut takutinneqartussat aamma immikkoortunut pilersaarusiornernut isertarfiup ineriartortinneqarnera NunaGIS-issamut suliniut, Nunamut Tamarmut Geodatanut Periusissiap ip suliniutaasa ilaagaat, 1b-mi aamma ic-mi qup. 18-imi takuneqarsinnaasut. Kisitsisitigut paasissutissat pingaarnerit aamma immikkoortunut pilersaarusiornerit assitut NunaGIS-ikkut takutinneqarsinnaalernerisa inuiaqatigiinni ammanerusumik periuseqalernissat pilersissavaat aamma qulakkiissallugu politikkikkut aalajangerneqartartut sapinngisamik paasisimasaqarluarneq atorlugu tunngaveqartalernissaat. Innuttaasut akornanni annertunerusumik paasinninnissaq aamma tusagassiorfitsigut assiliartaliussat, kiisalu pisortat oqartussaasut suliffeqarfiillu iluisa akornanni paasinninnerunissat, tunngaviliissapput siunertalimmik oqallinnissanut, attanneqarsinnaasumillu ineriartortitsinissamut aamma aaqqiissutissanut ataatsimoorussanut. Nuummi Aqqaluup Aneerasaartarfiani Inatsisartut ataatsimiittarfissuassaata nutaap sananeqarnissaata pilersaarutigineqarneranut akerliussutsiminnik takutitsisut. 51

27 Geodatat ulluinnarni sakkuupput, erngup aqqutaasa sumiinneri nalunnginniassagatsigit. Uagut nammineq aamma entreprenørit, innuttaasut kommuunilu akutsunngitsumik nalornilertarput nalunaarsukkat nutartersimasuunersut pisoqaanersulluunniit peqqutigalugit Hussein Ghobesi, teamleder imeq, Nukissiorfiit. Digitaliseeriineq nammanngilaq. Paasissutissat aamma siammartariaqarput! Kisianni inuit nalornisarput paasissutissanik allanut tunioraassinissaminnut, misigisarlutillu pissaanerminnik annaasaqarlutik. Kisianni suli namminneq piginnittuupput, pigisatillu pissaaneqarfigalugit. Ersarissunik sulineq torraavoq, immaqa nalunaarsorneqarnerminni ersarissusaat ullumikkut torraavallaanngikkaluarlutik. Sumiiffippassuarni toqqortarpassuaqarpoq suleriutsinik aamma Excel-arkinik pujoralattunik. GIS-ip siunertaa tassa paasisat nutaanerpaat pissarsiarinissaat. Inunnut nassuiaatigisariaqarpoq ilisimasat siammarternerisa sutigut iluanaarutigineqarsinnaaneri. Iluanaarutissaq tassa suliarisat pitsaanerulersarneri, paasissutissat pissarsiariniartarnerisa sukkanerulernerisigut. Akikinnerulertarpullu, ujarlenernut kikkunnillu tamanut apersuinernut aningaasat inuillu ikinnerusut atorneqartarmata. Hans Pirupshvarre, GIS-systemkoordinator Nukissiorfiit. Pisortanit pilersuineq Innaallagissami, imermik kiammillu aalajaatsumik pilersuineq aamma tele-kut internetsikkullu attaveqaatit pitsaasut inuiaqatigiinni moderniusuni atugarissaartunilu inooqataasunit tunngaviulluinnartumik pisariaqartitaapput. Inuiaqatigiit annertusiartuinnartumik naammassisaqarnerulersitsinermik aamma imminut napatittumik piumasaqariartuinneranni, pilersuinernut pilersaarusiornernik, aningaasarsiornikkut paasisimasaqarnissamut aqutsinissamullu pisariaqartitsinerit annertusiartuinnarput. Ataqatigiisitsinissamik pilersitsinissamut geodatat immikkut pingaaruteqarlutik inissisimapput pilersaarusiornernut - missueqqissaarnernut - aamma paasisitsiniaanernut sakkutut. Pilersaarusiornerit ataqatigiisitsinerillu pitsaanerusut Nunap pissusiisa sananeqaataasalu qanoq issusii ilisimassallugit pingaaruteqarpoq, pilersaarusiussagaanni, assersuutigalugu erngup aqutissaata sumiiffissaanut. Isorartussutsimi qaffasissutsitigut assigiinngissutsit qanoq inneri ilisimasariaqarput, isorartussutsip takissusivianut sunniuteqartaramik. Ajornartorsiut suli annerulertussaavoq, sanaartugassaq illoqarfimmiit/nunaqarfimmiit asimut ammaannartumut atassusilerneqartussaq pilersaarusiussagaanni, nunap assigani sumiiffimmi aalajangersimasumi titarnerit imminnut akimortut paarlaaffianni kisitsisit pissusiviusunut naleqqutinngippata. Pissutsit tamakku ilisimanngikkaanni, suliassaq unitsoorsinnaavoq, piffissaliunneqartumilu naammassineqarsinnaanani, paasissutissat amingarneri pissutigalugu. Kikkulluunniit tamarmik soqutigisaraat, sanaartugassanut aningaasartuutissat ataatsimoortutut minnerpaaffissamiinnissaat. Taamaaliornissamut periarfissat ilagaat suliffiup assaanermik suliaqartussap aamma erngup aqqutissaanik piginnittup akornanni annerusumik ataqatigiissaarisarneq Ukiut ingerlaneranni akutsunngitsumik erngup aqqutaanik piginnittut ataatsimeeqatigiittarsimapput, pilersaarutillu nunap assiganut pappilissamut titartarneqartarsimallutik,malitsigisaanillu nunap assiginut pappiaqqanut allanut titartarneqaqqeriarlutik nassiussuunneqartarsimapput. Suleriaaserli taamaattoq pisariullunilu ajornakusoortuuvoq. Taamaattumik Nukissiorfiit suliniutigilersimavaa GIS-sakkussaq oline-usoq, erngup aqqutaatillit ataasiakkaat namminneerlutik, allanik peqateqanngikkaluarlutik, suliassaminnik titartaaffigisinnaasaat ukiumi pineqartuinnarnuunngitsoq, aammali piffissamut ungasinnerusumut, ilutigalugulu allat qanoq pilersaaruteqarnersut tassani takusinnaallugu. Pisumik sumiiffissiuineq Pilersuinernut paasissutissat aamma imaqaraangata nunap pissusaanut attuumassutilinnik periarfissaalersarpoq atassuteqaqatigiinnerit takuneqarsinnaalernerinut, assersuutigalugu erngup pitsaasusia, atuisartut naammangittaalliutaat aamma erngup aqqutaasa qanoq issusiat/pisoqaassusiat/ sunik sanaajunerat il.il. GIS atorlugu misissueqqissaaneq Geodatat atorlugit periarfissaavoq, paasissutissat suminngaanneerneri akimorlugit aamma sumi inissisimaneri tunulequtaralugit misissueqqissaarnissanik ingerlatsinissamut. Sumiiffinni adressit pigigaanni aamma periarfissaavoq takussallugu atuisoq sumi najugaqarnersoq, paasissutissarlu taanna pilersuisinnaanerup annertussusianut naleqqiunneqassaaq. Atuinerup annertussusianut, pilersuiinermilu attaveqaatinut naleqqiullugu sumiiffianut naleqqiukkaanni naatsorsorneqarsinnaalissaaq sumiiffimmi aalajangersimasumi atuineq qaffariartinneqarsinnaanersoq. Paasisitsisarneq aamma suleqatigiinneq Geodatat iluaqutigalugit neqeroorutigineqarsinnaavoq pilersuinernut paasissutissat soqutiginnittunut oline-nikkut tunniunneqarnissaat. Assersuutigalugu illoqarfiup ilaani aalajangersimasumi kiassarneqarnissamut periarfissat paasisitsissutigineqarneri imaluunniit asimi imermut sillimmatit paasisitsisuutigineqarneri, taamaasiornikkut qulakkeerneqassammat innuttaasut imermik pitsaanerpaamik pilersorneqarnerat qulakkeerneqarsinnaanersoq. Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Geodatat annerusumik siammartitsernissaannut aamma atorneqarnissaannut tunngaviupput pingaaruteqartut tele-kkut attaveqaqatigiiffiit ajunngilluinnartut. Imaatigut kabelip Qeqertarsuup tunuanut apuunneqarneratigut innuttaasut 60 %-tigajaat internetsimik sukkanerpaamik atusinnaalissapput. 53

28 Sivikinnerpaamik 2002-mili pilersaarusiornermut pisortat Kalaallit Nunaanniittut nilliaatigalugillu suaartaatigilerpaat asimi nunat nutaanik assiliortiterneqarnissaat. Asimi nunanut assiuteqarpugut, pisoqqanilli eqqoqqissaanngitsunillu, pilersaarusiornissanut atorsinnaanngitsunik. Nunat assigi ullumikkut pigisavut atorsinnaanngilluinnarpavut Hanne Holm Andersen, Planchef, Qaasuitsup Kommunia Illoqarfik 3D-ngorlugu takuneqarsinnaangaluarpat, ukiorlu 2025 toorsinerinnakkut takusinnaallugu, qanoq ineriartortitsisoqarnissaanut kommuuni qanoq eqqarsarsimanersoq paasillugu? Taamaasiornikkut siunissamut takorluukkat assinngortillugit takusinnaassangaluarpavut innuttaasullu nunamik qanoq atuinissaminnut isumaliuteqarnersut ilisimalerlugu Fredeik Holm, Siunnersortaaneq, Nunaminertanut ingerlatsivik, Kommuneqarfik Sermersooq Pilersaarusiorneq sanaartornerlu Kommuunit pilersaarusiornermut aamma nunaminertanut oqartussaasuinut nunap assigi aamma geodatat tunngaviulluinnaqqissaartumik sakkuupput, pilersaarusiornerit nutaat aallartinneqaleraangata imaluunniit assigiinngitsunik ineriartortitsinissamut nunaminertat akuersissutigineqaraangata. Kalaallit Nunaanni Kommuunini nunamut pilersaarusiornernut aamma nunaminertanik atuinernut allaffissornermut, pitsanngorsaataassaqaaq geodatat nutaat atorneqarlernissaat, sinerissap isorartunerujussuata illoqarfiit pilersaarusiorfigissallugit ajornakusoorterujussualertarmatigit. Teknologiilli nutaat periarfissiissutaasa atornerisigut, assersuutigalugu 3D atorlugit illoqarfiup assilinera aamma nunaminertanut allaffissornernut sakkussat atuisunut naleqqussakkat, suleriaatsinut oqilisaaffioqataassapput. Nunaminertanut allaffissornerup digitaliseererneqarnera Nunamik atuisinnaatitaanermut allaffissorneq kalaallini inuiaqatigiinni tunngaviusumik pingaaruteqartumillu suliaavoq, illumik aalajangersimasumik pigisaqarnermi nunaminertamik akuersissutit inatsisitigut aaningaasatigullu pisinnaatitaaffinnut tunngaviliisuusarmata. Kalaallit Nunaanni illoqafinni nunaqarfinnilu nunaminertanut allaffisornernut tunngaviusarput nunap assigi amerlasuunik immikkuuarartalersukkat (1:1000) Asiap suliarisartagai, asimulli ingerlaqqikkaanni nunap assigi naammakkunnaartarput aamma allaffissornikkut atussallugit pisariusuullutik. Nunap assiliortitserluni aamma nunap assiginik tunngaviusunik paasissutissartalinnik nutaanik A.P.Møllerip suliniutaa isumaqarpoq, pisortat pilersaarusiornernut allaffissornerat, nunaminertanik tunniussisarnerat aamma sanaartugassat allaffissornikkut suliarineqartarneri tamarmik digitaliseererneqassasut. Anguniarneqarpoq ataatsimoorussamik aaqqissuutissamik nassaartoqarnissaa, Kommuunini ingerlatsinerit ataqatigiisilernissaannik periarfissiisumik. Asimi nunaminertanik allaffitsigut ingerlatsineq Kiisalu geodatat pitsaasut, assersuutigalugu nunap assiginut atorneqartunut, tunngaviusarput nunaminertanik allafissornikkut suliarinnittarnerup eqqaattumik pitsaasumillu ingerlanneqarnissaanut, Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit sumiiffinni ineriartornissaannut ikorfartuutaasumik, takornariaqarneq allallu eqqarsaatigalugit. Nunap assigi tunngaviusarput nunamik atuisinnaatitaanerup aamma illuutit namminersortunt pigineqartut nalunaarsorneqarnerinut, taakku atorlugit aningaasanik taarsigassarsiniarnerit aamma aningaasaliinerit pisarmata. Smart Cities aamma 3D Paasissutissanik tunngaviusunik pissarsiniarluni suleriaatsit, paasissutissanik tunngaviusunik pilersitsinernut tunngaviusartut, Smart Cities ineriartortinneqarnerinut atorneqartarput. Smart Cities illoqarfiit ineriartortinneqarnerinut sakkussiaapput, illoqarfiup attaveqaqatigiiffilersorneqarneranut paasissutissanik ataatsimoortitsilluni katersuinissamik siunertaqartoq. Pisariaqartitat tassaapput paasissutissat nutartikkat eqqoqqissaartut, ataqatigiissutsini assigiinngitsuni atorneqartartunut paasinartut. Teknologiip nutaap atorneqarnerani siunissami periarfissaalersussaavoq qaffasissutsimut assiliussat digitaliusut pc-ni, tablesini smartphonesinilu atorneqarsinnaasut, nunap assigi 3D-jusut sananeqarsinnaalissammata, taakkunatigullu 3D-nit paasissutissatigut, ineriartortitsinernut suliniutit initussusaannik innuttaasut paasinnissinnaanerat annertusitissallugu, illoqarfiit pilersaarusiorneqarnerinut pitsaanerusunik isummersorsinnaalernermik kinguneqartussamik. Atuisut qitiutillugit aamma pisinnaasat qaffatsinneri Kalaallit Nunaanni Geodatanik suliniutip takutippaa GIS-mik aaqqiissutissanik atuisartut amerlasuut pisinnaasaat/sapinngisaat aamma sakkut atorneqartut sapinngisaanut nalunassusianullu naleqqiullugit oqimaaqatigiinngitsoqartoq. Geodatat nittartagaat NunaGIS tamanit iserfigineqarsinnaasoq atuisunit amerlasuunit atornissaa oqimaattutut nalunartutullu misigineqartarpoq. Taamaattumik atuisartut ilinniartinneqarnissaat pisinnaasaasalu qaffatsinnissaat eqqumaffigineqartariaqarpoq, aammali sakkut taakkua ajornannginnerusumik atorneqarsinnaanerat, oqitsuunissaat aamma atuisuminut naleqquttuunissaat, ineriartortinneqartariaqarput. Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Nunarsuatsinni sumiluunniit pilersaarusiornerit aamma sanaartornerit 3D atorlugit ingerlanneqarput. Assersuutigalugu Danmarkimi inatsisitigut piumasaqaataavoq suliassat aamma titartaanernut atorneqartussat il.il, pisortat sanaartugassaannut attuumassuteqartut, tamarmik 3D-jusarnissaat. 55

29 Suliannut atatillugu geodatat atortarpakka, inuinnarnit pisortannilluunniit oqartussanit saaffigineqaraangama sumiiffinni ataasiakkaani uumasunut tunngasunik ajornartorsiutaasinnaasunik paasiniaasunik. Josephine Nymand, Biolog, Pinngortitaleriffik. Konkrete initiativer : 4a) NunaGIS: Inden 2018 er den nationale platform for geodata - NunaGIS opdateret med et langt mere brugervenligt og mere intuitivt design. I udviklingsprocessen nedsættes en sparringsgruppe med repræsentanter fra kommuner og virksomheder. Der skal samtidig fokuseres på, hvordan geodata og datasæt i NunaGIS kan indgå i undervisning og uddannelsesforløb. Asimi nunap assiganut nalunaarsorsimanngitsoq nunaminertaq eqqissi- 4b) Crowdsourcing: Inden 2019 er der i et samarbejde med eksterne aktører - eksempelvis Naturinstituttet, nassare- kommunerne m.v. simatitaq Nuup eqqaaniittoq - udviklet nogle projektforslag til brugerinvolvering ved brug af GIS. riataarnikuuvarput. Pisortat tamatigut eqqummaareqqissaarneq ajorput. Inuit ilisimasariaqarpaat tassunga 4c) Effektmåling nunaminertamik pissarsiniassinnaanatik, bejdsaftalen med Danmark om ny topogra- (A. P. Møller pilotprojekt): Inden 2018 er der som et led i samar- ilisimassavallu naaggaarneqassangamik. Qinnuteqarnissaangaluagaluarput porten kortlæggger den samfundsmæssige fisk kortlægning i Grønland udarbejdet en rapport om effektmåling i projektet. Rap- asulili piffissamik atornerluinerussaaq. nytteværdi af nye kort i Grønland gennem en kvalitativ involvering af brugerne af kort og geodata i Grønland. Fredeik Holm, Siunnersortaaneq, Nunaminertanut ingerlatsivik, Kommuneqarfik Sermersooq 4d) Kompetenceudvikling og undervisning i GIS: Inden 2018 har Asiaq udviklet en færdig plan for en række forskellige undervisningsforløb, der understøtter en generel kompetenceudvikling omkring brug af GIS i hele den offentlige sektor. Aalisarneq, piniarneq nunalerinerlu Kalaallit Nunaanni pinngortitap illersorneqarnera, ileqqutoqqat atorlugit pinngortitap pisuussutaanik atuinerit, aalisakkatigut pisuussutit aamma imaani miluumasut eqqarsaatigalugit, Issittumi pissuussutinik uumassusilinnik atuisarnermut atatillugu isigineqartariaqarpoq. Pinngortitamut avatangiisinullu oqartussaaffik Kalaallit Nunaanniippoq, nunarsuarmioqatigiinni isumaqatigiissutit malitsigisaannik pisussaaffiliinerit mianeralugit. Issittoqarfimmi tamarmi qanittumik suleqatigiittoqarpoq nunarsuarmioqatigiit aamma nunap immikkoortuini pinngortitamik allaffeqarnikkut ingerlatsiviit akornini. Aalisarneq Namminersorlutitk Oqartussanut, aalisarfinni iluaquteqarnissamut akuersissutinik nakkutilliisuusunut, pisarineqartut nalunaarutigineqartarput. Pisarineqartut sumiiffi aamma immikkoortumi sumi pisarineqarsimaneri nalunaarsorneqartarput, sinerissallu qanittuani aalisarneq nalunaarsorneqartarluni skakkertarfiit kipparissortaasa, qassutaasat, iluinut assersuunneqarsinnaasunut. Taakkua saniasigut angallatit annerusut piffissaq aalisarfigisaat qaammataasatigut malinnaaffigineqartarpoq. Paasissutissat tamakkunaneersut Kalaallit Nunaata maannamut pingaarnertut aningaasarsiornera aquppaat, atorneqartarpullu, ukiumoortumik aalisagartassat amerlassusilernissaannut aalajangiinissamut Pinngortitaleriffiup siunnersuusiortanerinut, taamaasillutillu ukiumi tullermi avammut nioqquteqarnikkut isertitassat annertussusissaannut. Pisarineqartunik nalunaaruteqartarnerit Asimi nunap assiliorneri nutaat,1: mik angissusillit piniartunut ajornannginnerutilissavaat sumerpiaq uumasumik pisaqarsimanerminnik nalunaarutiginissaa. Geodatanut teknologiip nutaap atorneqarneratigut, assersuutigalugu siunissami periarfissaalissaaq pisat app atorlugu nalunaarutigisalernissaat. Piniartunut tamanna pisaariinerulissasoq neriutissaavoq, amerlanerusut nalunaaruteqartalernissaannik malitseqarumaartussaq, Kalaallit Nunaanni uumassusilinnut iluaqutaasussamik. Imaatigut assiliornerni atassuteqaqatigiinnerit Imaatigut assiliornerit atassuteqaqatigiissaartunik ullumikkut attavilersugaanngillat, aamma immani suliniutinut assigiinngitsunut ataatsimoortumik ataqatigiissaagaanngillat, soorlu NunaGISip nittartagaa atorlugu nunami suliniutit ataqatigiissaarneqarlutillu takutinneqartartutut innatik. Taamaattoqanngilaq, naak suliniutit, aamma imaani ineriartortitsinernut apeqqutit amerliartuinnaraluartut, assersuutigalugit immikkoortut pinngortitamik illersuiffiusut, attaveqaqatigiiffiit, sukisaarsariartarfiit aamma aatsitassarsiorniarluni suliniutit. Taakkua saniasigut immaatigut suliarineqartartut, assersuutigalugit inuussutissarsiutigalugu aalisarneq, immap naqqini uuliasiornissamik missuinerit imaluunnit aatsitassiassanik aatsitassarsiorfinniit assartuinerit, nunami aningaasarsiornermut pissutsinut, pilersaarusiornernut aaqqissuussinernullu sunniuteqareeraluartut. Nunalerutilerinikkut suliuniutini nutaani Kalaallit Nunaanni geodatanik attaveqaqatigiisitsinerni, piffissami periusissiap atuuffissaani suliniutit pingaartut ilagissavaat, immap naqqisalu pissusaannut paasissutissat pilersaarusiornerillu, nunami pilersaarusiornernut, teknikkut ineriartornermut periusissiornernullu, imaqassutsimigut il.il. ataqasigiisinneqanertilernissaat. Nunamut tamarmut geodatanut periusissiaq ip suliniutissaanut ilaavoq MSDI-p (Maritim spatiel data infrastruktur) ineriartortinneqarnissaa. Takuuk suliniut 5c qup.22 Nunalerineq Qaamataasatigut nunap assiliat nutaat atorlugit periarfissaqarpoq nunap naggorissusianut paasissutissat atussallugit, aamma nunap qorsooqqissusia qanoq innersoq takussallugu. Silamut tunngasunik paasissutissat aamma Kalaallit Nunaannut silap allanngornerata qanoq kinguneqarumaarneranut siulittuutit kingulliit tassunga akuliunneri, nunap assigisa aamma geodatat nunalerinermut periarfissarujussuisa ilagiinnarpaat. Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Immap ukiukkut sikusarunnaarneratigut qimussimik aalisartoqarsinnaajunnaarpoq, angallateeqqanilli, angallatinillu annerumaanik aalisarnissamut periarfissat ammaanneqarlutik. Silaammarmiit nunap assiliat topografiskiusut (MSDI), immap assiginut nutaanut akuliunneqarnerinut tunngaviupput, Kalaallit Nunaata imartaata pilersaarusiorfigineqarnissanut nunamut tamarmut atuuttussap aallartinneqarnera 57

30 Uatsinnut kalaallinut pingaartuuvoq sumiissimanerput oqaluttuarisinnaallugulu takutissinnaanissaa. Taamanna siulitsinnit pigivarput Hans Peter Lennert, inuussutissarsiornermut pisortaq, Qaasuitsup Kommunia Iluassangaluaqaaq, nunap assiginik digitaliusunik pisinnaagaanni, Iphonemiitissinnaasanik, nunami angalaarluni nassarneqarsinnaasunik, sumiiffillu eqqoqqissaartunik nassaarisinnaallugu. Taava angalaarnissannut aqqutissaara pilersaarusiorsinnaassangaluarpakka. Nunat assigini maanna pigisatsini analogini taamaaliortoqarsinnaanngilaq, taakku ukiorpassuarni nutarternikuunngillat eqqoqqissaartuunatillu, sermip, kuuit aamma sinerissat ilusaat eqqarsaatigalugit. Tamatuma kinguneraa sumiiffimmik eqqortumik paasiniaasinnaannginneq. Nunap assigi digitaliusut nutaat eqqoqqissaartullu assut iluaqutaassangaluarput asimiilluni. Pisuttuarnermut, piniarnermut aalisarnermullu Poul Erik Pedersen, direktør, PEP Consult, Kalaallit Nunaata kujataa. Peqqinneq aamma sulinngiffik Geodata teknologi digitaliusut nunap timaani atorneqarluarneri aamma gps, apps ass. Endomondo aamma isailoq ullutsinni annertuumik pingaaruteqalereerput. Sumiiffissiorluni arpanneq Sumiiffissiorluni arpaneq amerlasuunit sulinngiffimmi sammineqartarpoq, arpaffissalli nunap assiganut titartarnissaa suliaavoq angisooq pisariusorlu. Sumiiffissiorluni arpattartut peqatigiiffiata kissaatigippagu arpaffissat nutaat asimi atorneqalissasut, nunap assigi nutaat pitsaanerusut atorneqarnissaat pisariaqarpoq. Nunap assigi sumiiffissiorluni arpannermi maannamut atorneqartartut aallaavigisarpaat teknikkikkut nunat assigi tunngaviusut, arpaffissallu maannamut tassaakkajupput sumiiffiit illoqarfinnut qanittut, Asiap nunanik assilialiaanut ilaatinneqartut. Sulinngiffimmi piniarneq aalisarnerlu Sumiiffissiorluni arpannerit ullumikkut illoqarfiit eqqaanni ingerlanneqartaraluartut, asi piniarnermut, aalisarnermut angalaarnermullu amerlasuunit atorneqartarpoq. Kalaallit amerlanersaasa nunap pissusaa ilisimalluartarpaat, sumiiffinnut ornittakkaminnut akutsunngitsumik uteqattaartaramik. Nunalli assigi qaffasissumik pitsaassusillit, nunarujussuarmi ammaannartumi angalaarnerup isumannaatsumik ingerlanissaanut pingaaruteqaqaat, assersuutigalugu aavarluni angalaarnermi. Sumiiffiit aqqi Asimi angalaarnermi sumiiffiit aqqi pingaaruteqartorujussuupput, sulinngiffimminnilu inuit nunamik atuisartunut nunap assigisa pitsaalluinnartuunissaat pisariaqarpoq, ilaatigut sumiiffiit aqqisa nunap assigani allassimanissaat, minnerunngitsumik kukkuneqanngitsumik allassimanissaat eqqortumillu inissisimanissaat. Peqqinneq Pinngortitamut pisuttuarnerit imaluunniit sumiiffissiorluni arpannernut peqataanerit innuttaasut ataatsimut isigalugu peqqissuunerannut inuulluarnerannullu qulakkeerinneqataasuupput. Nunap assigi aamma geodatat pitsaasut, inuit inuummarissarlutik aalanerulernissaannut siuarsaaqataallutillu ikorfartuipput, inooriaatsimik peqquteqartunik napparsimalertarnernut annikillisaataasartunik. Inooriaaseq aamma peqqissuuneq imminnut ataqatigiipput. Peqqissuunissamut suliniummi Inuuneritta II-mi politikkikkut anguniakkat aamma inuit peqqissuunissaannut periusissiat piffissamut mut allaaserineqarput. Inooriaatsitsinnut sunniutissat aamma inuunerinnissamut sunniuteqartartut eqqumaffigineqartariaqartut Inuuneritta II-mi allaaserineqarput, peqqissuunissatsinnut annerpaamik sunniuteqartartut. Inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit peqqissuunerunerat piffissaq ungasissoq isigalugu ajunngitsumik sunniuteqartussaavoq. Peqqinnissaqarfimmi aningaasartuutit ikinnerulernerannik malitseqassaaq, aammali inuunerinneq amerlanerusunut inuunerissaarnerunermik peqqiissunermillu sunniuteqassalluni. Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Inooriaatsitsinnut sunniutissaat aamma inuunerinnissamut sunniuteqartartut eqqumaffigineqartariaqartut Inuuneritta II-mi allaaserineqarput, peqqissuunissatsinnut annerpaamik sunniuteqartartut. 59

31 Inuit ilaasa sumiiffinni aqqit angajoqqaaminnit ilinniarluarsimavaat, taakku pitsaalluinnartumik tunniuteqqinneqarsimapput, allaqarporli eqqoriaaripajuinnarlutik aternik taasisartunik. Aqqit tammatsaaliornissaannut pingaarpoq, nunap assiginut allattorneqarnissaat Pia Nielsen, ilinniartitsisoq, sumiiffissiorluni arpattartoq piniartorlu, IlulissatIlulissat Kulturikkut kingornutat Itsarnittanik eriagisassanik Kalaallit Nunaat pisoorsuuvoq, geodatallu pingaaruteqarput Kalaallit Nunaata qanganitsanik eriagisassaataasa tammatsaaliorneqarnerinut, aamma summiffini innuttaasunut takornarissanullu takusassiaralugit atuagassiaralugillu oqaluttuareqqinneqartarnerinut. Kalaallit Nunaani sumiiffiit marluk UNE- SCO-mit tammatsaaliugassatut akuerisaapput, tassalu Ilulissat kangerluani Sermermiut aamma nunatta kujataani Issittumi ukiuni 1000-ini nunaateqarfiusimasoq. Aamma Qeqqata Kommunia nunarsuatsinni kingornutassanngornutassatut UNESCO-p allattorsimaffianut ilanngutitsinngiagaaqarpoq Kalaallit Nunaata kitaani piniariartarfiit -nik taaneqartumik. Nunat assiginisa maanna pigineqartut eqqoqqissaartuugginnerisa Itsarnittanit eriagisassat illersorneqarnerat, nalunaarsorneqarnerat aamma oqaluttuareqqinneqarneri, ajornakusuulersippaat. Itsarnittanik eriagisanik sumiiffilersuineq Itsarnittat eriagisassat ilarpassui sumiiffinni soqutigisanut allanut qanittuniipput, ass. aatsitassarsiorfiusinnaasunut, inuussutissarsiorfinnut allanut, imaluunniit takornariaqarnermik ingerlatsitsivinnut. Itsarnitsat eriagisassat pitsaanerpaamik illersorneqarnissaannut pingaaruteqarpoq, nunami sumerpiaq tamakku inissisimaneri eqqoqqissaartumik ilisimanissaat. Nunap assigisa maanna atorneqartut taamaasiornissaq tamatigut periarfissinngilaat. Nunap assigisa pigineqartut eqqoqqissaartunik uuttuteqannginneri peqqitigalugit, qanganisarsiuut asimi sulinerminni uuttutinik nalunaarsortagaat nunap assiginut ikkunneqaraangamik nikingasuulertarput. Tamatuma kingunerisaanik itsarnittanit eriagisassat, nunap assigi najoqqutarissagaanni, immap iluaniilersimasutut nalunaarneqartarput. Oqaluttuareqqiinissamik peqquteqartumik, eriagisassat sumiiffii, qanganisarsiuut namminneerlutik nunap assigini qullarlugit inissittarpaat, nunap assiganik atuartussap takusinnaaniassammagu eqqamini itsarnittanik eriagisassaqartoq. Qanganisarsiuulli nammineerlutik nunap assiganut inissisarneri eqqoqqissaarneq ajorput, sumiiffimmili eriagisassaqarneranik tikkuussisuinnaq atorsinnaallutik. Gps-ikkut uuttuuttit aamma nunap assigini uuttuutit nikinganeri paatsiveerutsitisarput, oqaluttuareqqiinissamullu naleqquppiarunnaartarlutik. Kulturikkut kingornutanik oqaluttuareqqiineq Asimi nunap assiliat nutaat periarfissiipput, ass. apps-tigut ineriartortitsinissamut, nunap assigata qaanut oqaluttuassat/paasissutissat allat ikkussuunneqarsinnaamata. Assersuutigalugu sumiiffiup oqaluttuassartaata ilanngunneratigut imaluunniit aqqut sorleq atoraanni itsarnittanit eriagisassat takornariassallugit tikikkuminarnerussanersut. Takornariaqarneq nunamut tamarmut suliniutaavoq, geodatallu atornerisigut periarfissaqalerpoq apps-it digitaliusut atorlugit kulturikkut naleqartitat, ass. illoqarfinni illut eqqissisimatitat tammatsaaliukkallu, oqaluttuareqqinneqarnissaannut. Sumiiffinni aqqit Aamma kulturikkut kingornutat tigussaanngitsut, ass. sumiiffinni aqqit inooriaasitoqqalluunniit siunissami allatorluinnaq digitaliusumik oqaluttuareqqinneqarsinnaalissapput takornarissanut, sivikitsuinnarnik tikeraarsimasartunut, aammali sumiiffinni innuttaasunut - ullumikkornit allaaneroqisumik. Geodatat tassaapput sakkussat nukittuut periataarfiusinnaasullu, qangaanerusoq kalaallit nunat pissusaannik ilisimasaminnik, qanoq innerinik, kulturikkullu kingornutaanit ilisimasaanik, kinguaariinnut tullernut tunniusseqqissinnaasut. Geodatat NunaGIS-ikkut ilinniartitsisutigineqarnissaasa ineriartortinneqarnissaat Nunamut Tamarmut Geodatanut Periusissiaq suliniutissaasa ilagaat, takuuk suliniut 4a, qup. 21 Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Nunaminertanik akuersissutissanik, aatsitassarsiorsinnaatitaanernut, pisinnaatitsisutinillu qinnuteqartunut suliaqarnermi, tusarniaaffiusartut ilagaat, aamma pisussaaffigaalu kulturikkut kingornutanik sumiiffik pineqartoq peqarnersoq oqaatigissallugu. Nunalli assigi katersugaasivimmi ullumikkut pigineqartut peqqutigalugit ajornakusoorsinnaasarpoq qinnuteqartup paasissutissanik eqqorluartunik innersuussiffigineqarnissaa. 61

32 Assigiissunik nunap assiuteqaleraluarutta assut siumut ingerlariaqqissangaluarpugut. Assut malunniuteqassangaluarpoq (...) isumaqarpunga nunat assigi assigiissut assut piumaneqartuusut, inunnit qaqqanut pisuttuartartunit, qaqqat akornini timisartortartunit aamma qaqqanik atuisunit. Assigiinngiissunik nunap assiuteqaleraluarutta suut tamarmik ajornannginnerulissangaluarput. Petrus Nobreus, Search & Rescue-pilot, kaptajn, Air Greenland Massakkutut itsillugu nunap assigi digitaliusut agguaassinnaanngilagut. Imaatigut annaassiniarnermi sumiiffissiuinermut naatsorsueriaatsinik peqarpugut, maqaasineqartup sumiiffissiornissaanut ikiortigisartakkatsinnik, ujaasiffissatsinnik naatsorsuiffigisinnaasatsinnik. Asseq taanna grafiskiusoq ujaasiffissarput, fil-ilut kakkiullugu nassiussinnaavarput. Kisianni asseq taanna nunap assigata sinneranut atorneqarsinnaanngilaq. Maannakkutut ittillugu nunap assigini paasissutissat digitaliusut toqqaannartumik tunniussuussinnaanngilagut. Tamatumunnga peqqutaavoq sakkutuut imarsiortut suliffeqarfik alla atormassuk, politiillu suliffeqarfik alla atorlugu, nunap assiginik elektroniskimik pilersuisutut. Frank, Kaptajnløjnant Issittumi Sakkutooqarfik, Nuuk Upalungaarsimaneq aamma oqartussaaffiup illersorneqarnera Arlaannik tassanngaanartumik pisoqartillugu amerlasuut suleqatigiissutigisariaqagaannik, sukkasuumillu ataatsimoorussanik eqqortumillu tunngaveqarluni aalajangiisoqartariaqartillugu, geodatat annertuumik pingaaruteqartumillu inissisimapput. Assersuutigalugu tassaasinnaavoq nunakkut imaatigulluunniit annaassiniarnerit, imaluunniit avatangiisinik ajunaarnersuaqartillugu suleriataarrnissat. Ataaqatigiissaarineq aamma paasissutissanik agguaassineq pitsaanerusoq Nalunaarusiami Kalaallit Nunaani Geodatat mi aallaaserineqarput ataatsimoorussamik ajornartorsiut, tassaasoq upalungaarsimasoqarfinni paasissutissanik avitseqatigiittarnerup ajornakusoortinneqalersarnera geodatanut atortut imminnut attaveqaqatigiisinnaasannginneri pissutigalugit. Tassaasinnaapput teknikkikkut atortut qanoq issusaat, imaluunniit paasissutissat qanoq/qanga nalunaarsorneqarsimanerisa ilusaat. Paasissutissat pitsaanerpaamik iluaqutaanerpaasussamillu agguaanneqartarnissaannut ilisimasat killeqaqaat aamma malittarisassiuunneqarsimanngillat. Ujaasinerit annaassiniarnerillu Ujaasinerit annaassiniarnerillu pilersaarusiorluarnissaannut iluatsittumillu ingerlanneqarnissaannut, nunap assigi aamma geodatat pitsaasut upalungaarsimanernut tunngaviulluinnartuupput. Nunap assigini maanna atuuttuni uniulaakkanik sumiiffiliisarnerit aamma eqqortumik qaffasissutinik nalunaarsuisimannginnerit, kinguneraat upalungaarsimanermik suliaqartut ajutoortoqariataarsinnaaneranut qanittumik suleriaaseqartariaqarnerat. Silaannarmit asimik nunap assiliat nutaat topografiskiusut upalungaarsimanermi suliaqarneq pitsaanerusunik sinaakkuteqartilissavaat. Nunap assigi maanna atuuttut najoqqutaralugit, ajutoorsimallutik ikiortariaqartunut sumiiffimmik eqqortumik nalunaarutiginissaa ajornakusoortarpoq, soorlulittaaq sila ajortillugu illuaqamut oqquiffiusumut sumiiffimmulluunniit ikijuukkiartorfissamut aqutissat titartarnissaa ajunakusoorsinnaasartoq. Nunap assigisa nutaat atornerisigut ikiortariaqalersut qulakkeersinnaassavaat illuaqqamut oqquiartorfissamut aqqutissamik eqqortuunissaa, soorlittaaq aannaasiniartut attaveqarsinnaanerat ajornannginnerulissasoq, nunap assigi atorneqartut assigiinnerisa kingunerisaanik. Tamakku tamarmik kingunerissavaat ajutoorsimasut sukkanerusumik ikioriartorneqarsinnaalernissaat. Illoqarfinni nunaqarfinnilu ersarinnerusunik suut sumiinnerinik nalunaarsuisarnerit, assersuutigalugu ikuallattoqartillugu qatserutit sumiiffiinik aamma uummammik unittoornermi aallartitseqqissutit sumiinnerinik, upalungaarsimaneq innuttaasunullu isumannaallisaaneq pitsaanerutilissavaat. Smartphonesini GPS atorlugu innuttaasut sumiiffissiorsinnaanerisa periarfissaat mississorneqassaaq. Immami avatangiisinik nakkutilliineq Silaannarmit immamut aamma nunamut assiliat aamma nunap assigi eqqorluinnartut ajornarunnaarsippaat imaani mingutsitsineq sumiiffississallugu aamma sinerissamut qanittumut imaannarmullu siammaannissaata nalilersornissaa. Taamaaliornikkut mingutsiternik akiuinianeq pitsaanerulerpoq, issittumilu avatangiisinut qajannartunut aseruinissaat annikillisinneqarsinnaalerlutik Oqartussaaffiup illersorneqarnera Issittumi Sakkutooqarfiup suliassaa pingaarneq tassa Kalaallit Nunaannik aamma Savalimmiunik sakkutooqarnikkut illersuinissaq. Sumiiffinni assigiinngitsuni Issittumi Sakkutooqarfik nakkutilliillunilu alaatsinaatsuuvoq, tassuunakkullu oqartussaaffinnik Kalaallit Nunaannut atasunik illersuinermik ingerlatsilluni. Tunup avannaarsuani Nunami Eqqissimatitami annertoqisumi Qimussimik Nakkutillisut Sirius-ip alapernaarsuineq oqartussaaffimmillu illersuineq ingerlataraa. Qimusserlutik Nakkutilliisut Siriusip aamma nakkutigisaraa tappavani eqqisisimatitsinissamik aalajangersakkat malinneqarnissaat. Nunap assigi nutartikkat eqqoqqissaartunik geodatartallit pisariaqarput, Issittumi Sakkutooqarfiup, Politiit aamma Kommuunini upalungaarsimasut, inuiaqatigiinnut sullissinerisa silatusaartumik naammassineqarnissaannut. Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Kalaallit Nunaanni Upalungaarsimasut tassaapput Kommuunini upalungaarsimasut qatserisartullu, Issittumi Sakkutooqarfik, Politiit aamma Upalungaarsimanermut ataatsimiititaliarsuaq. Upalungaarsimanermut ataatsimiititaliarsuaq tassaavoq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu oqartussat akornanni ajutoortoqartillugu suliffeqarfiit akimorlugit sulianik ingerlatsinernik aqutinermik ingerlatsisartoq. Aqutsisut ujaasinernik aamma annaassiniarnernik ingerlatsisarput, Politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik suleqatigalugit, silaannakkullu annaassiniarnernut akisussaasuullutik. Taakkuli aamma ilaqartarput upalungaarsimasunik namminersortunik, ass. aatsitassarsiorlutik misissuisunik aamma ilisimasassarsiortunik. 63

33 Pinngortitaleriffimmi ilisimatuut tamarmik immikkut GIS-imik periutsinik peqarput. Nunap immikkuullarissortaanit paasissutissanik piniaraanni, ilisimatooq pineqartoq pissarsiareqqaartariaqarpoq. Paasissutissat ilarpassui nalunaarusiani pappiaqqani toqqorsimasarput. Aammali ilamininngui NunaGIS-mut ikkunneqartarput. Karl Brix Zinglersen, GIS-manager, Pinngortitaleriffik. Innaallagissiornermut generatorip taartissaanik erngup nukiliorfiliorniarlunga eqqarsaraluarpunga. Uatsinnut iluaqqajaqaaq nunap qanoq isikkoqarnera portussutsillu eqqortumik takusinnaasuugutsigit. Taava qorlortup nakkaavia qanoq portutigisumiinnersoq eqqortumik takusinnaalissagaluarparput, aamma tatsit qaqqaniittut qanoq portutigisumiinnersut savaateqarfitsinnut naleqqiullugit. Kilaasi Knudsen Frederiksen, savaatilik, Tasiusaq Sila aamma avatangiisit Kalaallit Nunaanni pinngortitamit pisuussutinik iluaquteqarnermi illersuinermilu pilersaarusiornermut, attaveqaqatigiinnermut suleqatigiinnermullu pinngitsoorneqarsinnaanngillat geodatat. Silap allanngornera Kalaallit Nunaata silaa allanngorpoq. Immap silaannaallu kissassusaat qaffakkiartorput, aamma siallertarnera annertusiartorpoq, pingaartumik ukiuunerani aperisarnera. Allanngorneq nunap immikkoortortaani assigiinngissuteqarput, siunissamullu allannguutissatut siulittuutit nalorninartortaqartorujussuupput. Ukiuni kingullerni issittumi illoqarfinni arlalinni kiassuseq aatsaat taama qaffasitsigisoq uuttorneqarsimavoq, aasat sivisunerulernerannik panernerulernerannillu kinguneqartunik aamma immami nunamilu sikut annikilliartuinnarnerinik. Allanngoriartornerit ingerlaannassapput aamma ilisimatusarnertigut qanoq ilisoqarsinnaanera eqqoriarneqartuartarpoq. Allanngornerit tamakku sunniuteqartorujussuupput, minnerunngitsumik Issittumi inuiaqatigiinnut, aammali nunarsuarmioqatigiinnut. Silap allanngoriartorneranut, sunniutissaannut aamma allanngornerit Kalaallit Nunaannut, nunarsuarmioqatitsinnullu, qanoq periarfissiiumaarnerinut paasinittaatsitsinnut geodataatitta pitsaassusaat apeqqutaasorujussuussapput geodatat qanoq nutaajutiginersut aamma nunap assigi qanoq eqqortiginersut piginerivut eqqarsaatigalugit. Silamut nalimmassarneq Silap allanngorneratigut Kalaallit Nunaata nunatamigut allanngornerisa pilersitseqataaffigissavaat inuiaqatigiinnut periarfissat nutaat, pisariaqarporlu nunap assigisa allanngoriartornernut malinnaatsinneqarnissaat. Sermip aakkaluttuinnarnera aamma nunap qeriuaannartup tammaraluttuinnarnera ajutoorfiusinnaasunik nutaanik pilersitsipput, sillimaffigisariaqartunik, aammali periarfissanik nutaanik imminut napatissinnaasunik qorsorpaluttunik taaneqartartunik ineriartortitsiviulersinnaalerlutik. Assersuutigalugu kujataani savaatillit arlallit akornanni soqutiginnittoqassaaq namminerisamik innaallagissiorfeqalernissamut, erngup nukiliorfeerai atorlugit, tassuunakkut generatorit, ullumikkut savaatilinnik innaallagissamik pilersuisuusut, atorunnaarneqassammata. Nunalli assigisa maanna atorneqartut ajornakusuulersippaat, erngup nukiliorfiusinnaasut sumiinnerisa, qanorlu annertutigisumik innaallagissiorsinnaanerisa, sumiiffissinissaat. Ilaatigut qaffasissutsinut uuttuinerit naatsorsornerliorneqartarsimapput eqqoqqissaartuunatillu, taammaattumik naatsorsoruminaappoq erngup sermimit aattup sumiiffimmut kuunnerata annertussusia. Ilaatigut nunap assigi pisoqaapput, tatsit nunap assigini nalunaarneqarsimasut aamma maanna tasiusunut eqqortuusaratik. Qaammataasaniit nunap assiliortitsernerit aamma asimi qaffasissutsinut digitaliusumik uuttuisinnaanerit pitsannerulersissavaat, erngup nukiliorfiusinnaasut nalilersorneqartarneri. NunaGIS-imi silap pissusaanik takutitsisarfik Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik aamma Asiaq, DANCEA-miit suliniutissamut aningaasaliiffigineqarput, Kalaallit Nunaata silaata paasissutissartaasa tunngaviusut NunaGIS-ikkut takutinneqarsinnaalernissaanut. Taamaasiornikkut nunami teknerinut aamma pilersaarusiortartunut ajornannginnerulissaaq, siunissami silap allanngorneranut ilisimasat eqqoriaanerillu ilanngunneqartarnissaat. Suliniutikkuttaaq periarfissaalissaaq gymnasiami ilinniartunut silap allanngoriartornerata atuartitsissutigineqartalernissaa. Avatangiisit Kalaallit Nunaani Issittumilu avatangiisit pinngortitarlu tassaasimapput Kalaallit Nunaanni nunalerutilerinikkut attaveqaqatigiilersitsinissap suliarineranut siuarsaataasut annerpaat. Nunamut Tamarmut Geodatanut Periusissiaq ip piviusunngortinnissaata ilagissuaa imaani avatangiisit pinngortitallu allafissornikkut ingerlanneqarnerisa MSDI tut eqqummaffigineqarnerulerneri. Takuuk suliniutissaq 5c, qup. 22 Imaani avatangiisit pinngortitallu allafissornikkut ingerlanneqarnera siunissami naatsorsuutigineqarpoq tunngavigissagaa, uumassusillit ataqatigiinneri tunngavigalugit periuseqarneq, uumasut assigiinngitsut taakkulu uumasuuffii sumiinnersut pingaartillugit aamma umiarsuarnit angallattunit sunnerneqarnissamut qajannassusii, qassussuit, taartumi ingerlaarneq, apuisinnaaneq, uuliakoornerit, motorip nipaa, sajuppillatsitsilluni misileraanerit, inuillu suliaqarnerinit sunngiutaasinnaasut allat ilanngullugit, nalilersorneqartassallutik. Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit DMI-p misissorsimavai silamut uuttuutit assigiinngitsut 66-sit, ukioq 2100 tungaanut silap allanngorarneranut pissusaanullu immikkuullaarissunik tamarmik immikkut eqqoriaassutigineqarsinnaasut. Uuttuut ataaseq tassaasinnaavoq nunap qeriuaannartup annikkiliartortup annertussusia, ukiukkut ullut issagiaqarfiusartut amerlassusaat aamma naasut naajartulernerisa nalaanni panernersuaqartarnera. 65

34 Tuttut sumiiffii ilisimaarilluarpakka, taamaattumik nalunngilara paasissutissat sumi ujassanerlugit. Timmissalli eqqarsaatigalugit taava toqqarsinnaavara f-drev-itoqqatsinni paatsiveqanngitsumi ujaasissanerlunga, imaluunniit tamakkuninnga suliaqartumik pissarsiorsinnaanerlunga. Ajornartorsiutaavoq, assersuutigalugu inuit suliunnaaraangata, siumoortumik nunap assiliornernerni sulisimanerit allaaserineqarsimasannginneri. Maanna nalunaarusianiipput suni tamani ilineqarsimasuni Josephine Nymand, Biolog, Pinngortitaleriffik Nunat assigi nutaat eqqornerusullu atortuugukkit uanga ilisimatuutut taamaassorinnillunga oqaasera uppernarnerussangaluarpoq. Assersuutigalugu, sammisamut aalajangersimasumut ilisimatuutut allaaserisaqartoqaruni, paasissutissat tatiginarnerussangaluarput, aamma Namminersorlutik Oqartussat siunnersussagutsigit, aamma siunnersuupput tutsuviginarnerulissangaluarpoq. Tamanna isumaqarpoq Namminersorlutik Oqartussat aalajangiinissaminnut pitsaanerusunik aamma qularnaannerusunik tunngavissaqalissangaluartut. Ilisimatusarneq Suliffeqarfinnut amerlaqisunut Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik ingerlatsiffiusunut naleqarluartussaapput tunngaviusumik nunap assiliat, tassaasut nunat assigi pigineqareersut, taakkulu tunuliaqutaannik paasissutissat. Ilaatigut tassaapput ilisimatusarnerit, Kalaallit Nunaanni ingerlatsivinni atorneqartartunut tunngaviusartut. Aammali Kalaallit Nunaanni nunap pissusai pinngortitarlu tunngaviusumik ilisimatusaatinik, nunarsuarmioqataasunut soqutiginaatilinnik, suliffigissallugu periarfissiivoq. Suleqataasut pingaarnerit ilagaat Pingortitaleriffik, Asiaq - misisueqqaarnerit, Ujarassiornermut immikkoortortaqarfimmit Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfik Danmarks og Grønlands Geologiske Undersøgelser (GEUS), Aarhus Universitet aamma Danmarks Tekniske Universitet (Center for Rumforskning og Center for Arktisk Teknologi). Sumiiffinniit ataatsimoortunik aaqqissuutissat Kalaallit Nunaanni Geodatanik suliniutip takutippaa inuiaqatigiinni kalaallini ilisimasat amerlaqisut sumiiffinni ataasiakkaani pilersinneqartartut, tassaniinnaq matoqqasumik atorneqartarlutik, suliaqartut aallat ajornanngitsumik pissarsiffigisinnaanngisaanni. Ataatsimoortunik tamanik atorneqarsinnaasunik peqartanngimmat, atuisartut aaqqissutissatik nammineerlutik pilersittarpaat. Taamaasiorneq sumiiffinni eqaatsumik periuseqarsinnaanermut periarfissiisarpoq, kisiannili ataqatigiissumik ilisimasaqaqatigiinnissamut killiliisarluni. Taamaattumik pingaaruteqarpoq ataatsimoorussamik periuseqarluni aaqqissutissanik nassaarniartarnerup siunissami pingaarnerutinneqarnissaa. Silap pissusaanut ilisimatusarneq Ilaatigut Greenland Ecosystem Monitoring (GEM), aqqutigalugu danskit kalaallillu ilisimatusarnermik suliffeqarfii piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu silap allanngoriartornerata kingunissaannik misissuinernik tunniusseqataasimapput, Kalaallit Nunaanni sumiiffini killilikkani misissuisut aamma ilisimatusarfiit akimorlugit alapernaarsuiffinni suliniutit ingerlanneqartarnerisigut. naarsuiffigeqataaffigisimavaa paasiniarlugu qanoq annertutigisumik, qanorlu sukkatigisumik sermersuaq aakkiartornersoq. Nunarsuarmioqatigiit ilisimatusarnerini soqutigineqaleraluttuinnarpoq immat kangerluillu naqqisa ilusaat, aamma immat sarfaasa kissartut Atlantikorsuarmeersut sermit aakkiartornerinut qanoq sunniuteqartarnersut. Sammisaqarnerulernerup tamatuma malitsigaa suliniutit arlallit, Kalaallit Nunaanni immap aamma kangerluit sukumiinerusumik assiliortorneqarnerinik imaqartut, aamma paasissutissat katersorlugit issittup eqqaani itissutsinut ilusilianut ikkussuunneqartarneri. Periutsip tamatuma Kalaallit Nunaanni attaveqaqatigiissutsinut ilanngunneqarneratigut geodatat qanoq paasineqarsinnaanerisa nassuiarneqarsinnaanerlernissaat malitsigissavaa, assersuutigalugu immap naqqata nunataasa sannarngi, naasui uumasuilu aamma taamaasiornikkut inuussutissarsiornermut tunngasuni aalisarnermi MSC-mik (Marine Stewardship Council), ilisarnaasiisarnerit eqqumaffigineqarnerulersissallugit, kiisalu aalisakkatigut pisuussutit iluaqutiginiarnerulersissallugit, immap naqqisa pissusaannik sajuppillatsitsilluni uuliaqassutsimut aatsitassanulluunniit misissuisarnerit nassuiarluarneqarsinnaalersissallugit. Geodatanik atuineq nunami imaani silaannarmilu Misissuisoqarfik Zackenberg Kalaallit Nunaanni tunup avannaaniittoq issittumi ilisimatusarnermi misissuiffiuvoq pingaaruteqartoq Karl Brix Zinglersen, GIS-manager, Pinngortitaleriffik Suliniutittaaq PROMICE-p (Program for Monitoring of the Greenland Ice Sheet) alaper- 67

35 68 69

36 Ilanngussaq: Innersuussat linkillu Suli paasissutissanik perusukkuit maani qeppernermi link-inik peqarpoq nittartakkat paasisaqarluarnartut Kalaallit Nunaanni nuna assiliornemut geodatanullu tunngasunik Kalaallit Nunaanni Misissueqqissaarnerit Asiaq nittartagaqarpoq paasissutissat pisariaqartunik imalik nuna assiliortarnermut, geodatanut, hydrologimut il.il. tunngasut. Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfik immikkut nittartagaqarpoq, Kalaallit Nunaanni digitalimik periuusussaq allanillu digitalimik sulianut paasissutissanik imaqartoq. Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik immikkut nittartagaqarput pilersaarusiornermut, nuna assiliortarnermut geodatamullu tunngasoq. Linkimik nassaassaqarpoq Namminersorlutik Oqartussat nittartagaanut iserluni Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfianut imaluunnit toqqaannaq iserfigineqarsinnaavoq. Styrelse for Dataforsyning og Effektivisering nittartagaqarpoq Kalaallit Nunaanni nunap assiliortarneq pillugu aammalu danskit paasissutissanut tunngaviusunut pissarsiariniarnerni periarfissaat. Geodatastyrelsen Aalborgimiittoq akisussaaffigivaa Kalaallit Nunaani immap assiliorneq. Saniatigut Geodatastyrelsep akisussaaffigivaa Danmarkimi imarsiornikkut ataqatigiinnermut aaqqissuussineq (MSDI). Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik iserasuaatiliornikuupput sila pissusaata allanngoriartornera, silap pissusaanut nalimmassarnissamut il.il. tunngasumik paasissutissanik imalimmik. Geoinfo nittartakkakkut iserasuaateqarpoq, paasissutissanik ESRI sanaanut iserasuaammut ArcGIS-imullu tunngasut. Aamma toqqaannaq iserfigisinnaavat ESRI nittartagaatigut. Nukissiorfiit ArcGIS suleqatigalugu atuisunut geodatanut iluarsiisutinik ineriartortitsinikuuvoq. Assersuutit uani takusinnaavatit. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu nittartakkamini link-eqarput Nunniffiit, nalunaarsorneqarsimasunik Kalaallit Nunaat tamakkerlugu kulturikkut eriagisassanut paasissutissanik imalik. Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfiup Ujarassiornermut immikkoortortaqarfia iserasuaateqarpoq takussutissiisoq aatsitassarsiornernut tunngasut, assit nalunaarusianullu tunngasut. Iserasuaat paasissutissanik kalaallit nunaani olianut gassimullu imaqarpoq

37