Lapuan kaupunginvaltuuston itsearviointi 2019

Lapuan kaupunginvaltuuston itsearviointi 2019

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tulokset... 4 2.1 Valtuustotyön arviointi... 4 2.2 Strategian arviointi... 9 2.3 Valtuuston onnistuminen... 11

1 Johdanto Kuntalain (410/201) mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuusto päättää: 1) kuntastrategiasta, 2) hallintosäännöstä, 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, 4) omistajaohjauksen paatteista ja konserniohjeesta, ) liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista, 6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista, 7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, 8) palveluista ja muista suoritteista pttävien maksujen yleisistä perusteista, 9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta, 10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, 11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista, 12) tilintarkastajien valitsemisesta, 13) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta, sekä 14) muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Kuntaliiton suosituksen (2006) mukaan kunnan arviointijärjestelmä kattaa valtuuston ja lautakuntien arvioinnin, toimintayksiköissä toteutetun arvioinnin, tilintarkastuksen, sisäisen valvonnan sekä mahdollisen controller-toiminnon. Kaupunginvaltuuston itsearviointi toteutettiin sähköisellä google forms -kyselyllä alkuvuodesta 2019. Vastauslinkki kyselyyn lähetettiin sähköpostilla kaikille kaupunginvaltuuston jäsenille. Vastausprosentti kyselyyn oli 77%. Kyselyllä selvitettiin kaupunginvaltuuston jäsenten itsearviointi kuluneen valtuustokauden työskentelystä. Itsearviointi koostuu kolmesta osasta (valtuustotyön arviointi, strategian arviointi ja valtuustotyön onnistuminen). Kahdessa ensimmäisessä osiossa kysymykset olivat monivalintakysymyksiä ja viimeisessä osiossa avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymyksissä väittämiin vastattiin asteikolla 1-, jolloin 1= ja =. Kysymykset perustuivat Kuntaliiton tekemään malliin.

2 Tulokset 2.1 Valtuustotyön arviointi Tässä osiossa arvioitiin valtuustotyötä. Valtuuston toimintakulttuuria arvioitiin alla olevassa taulukossa esitettyjen väittäminen kautta. Parhaimmat arviot annettiin valtuutettujen suhtautumisessa kunnioittavasti toisiinsa, riittävässä ajan käytössä tärkeisiin asioihin, kokousten venymättömyydessä tarpeettomasti sekä siinä, että strategia ohjaa päätöksentekoa. Heikoimmat arviot puolestaan annettiin tiedon kulusta valmisteltavista asioista. Strategia ohjaa päätöksentekoa (3,07) 3,7% 29,6% 2,9% 37% 3,7% Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään kiinni 7,4% 44,4% 22,2% 2,9% 0% (2,66) Tiedonkulku on hyvää ja avointa (2,74) 14,8% 29,6% 2,9% 2,9% 3,7% Tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa (2,96) 14,8% 22,2% 18,% 40,7% 3,7% Päätöksiin sitoudutaan (2,78) 11,1% 22,2% 44,4% 22,2% 0% Valtuuston kokouksissa työskentely on tehokasta (2,74) 14,8% 29,6% 2,9% 2,9% 3,7% Valtuutetut suhtautuvat kunnioittavasti toisiinsa (3,26) 11,1% 11,1% 33,3% 29,6% 14,8% Kokoukset eivät veny tarpeettomasti (3,00) 14,8% 22,2% 22,2% 29,6% 11,1% Tieto kulkee valmisteltavista asioista (2,44) 22,2% 33,3% 33,3% 0% 11,1% Tehtyihin linjauksiin sitoudutaan (2,8) 7,4% 29,6% 37% 22,2% 3,7% TAULUKKO 1 Valtuuston toimintakulttuuri

Valtuustotyötä arvioitiin myös yhteistyön toimivuuden osalta valtuuston ja muiden osapuolten välillä. Itsearvioinnin mukaan yhteistyö on ollut toimivinta valtuustoryhmien sisällä. Huonoiten yhteistyö on puolestaan toiminut valtuuston ja hallintokuntien välillä. Valtuustoryhmien sisällä (4,08) 0% 3,8% 1,4% 0% 30,8% Valtuustoryhmien välillä (2,63) 11,1% 22,2% 9,3% 7,4% 0% Valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä (3,18) 3,7% 22,2% 33,3% 33,3% 7,4% Valtuuston ja hallituksen välillä (3,11) 7,4% 14,8% 40,7% 33,3% 3,7% Johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä (3,18) 0% 29,6% 29,6% 33,3% 7,4% Hallintokuntien välillä (2,48) 7,4% 1,9% 29,6% 7,4% 3,7% Oman kunnan ja muiden kuntien välillä (2,81) 3,8% 30,8% 46,2% 19,2% 0% Kunnan ja elinkeinoelämän välillä (2,96) 3,7% 37% 22,2% 33,3% 3,7% Kunnan ja järjestöjen välillä (2,92) 11,1% 22,2% 33,3% 29,6% 3,7% Kunnan ja median välillä (3,33) 0% 22,2% 29,6% 40,7% 7,4% TAULUKKO 2 Valtuuston yhteistyön toimivuus osapuolten välillä

Valtuuston vaikutusmahdollisuuksia tiedusteltiin alla olevassa taulukossa esitettyjen asiakokonaisuuksien osalta. Valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia pidettiin parhaimpina asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Huonoimmat vaikutusmahdollisuudet valtuustolla nähtiin puolestaan olevan kunnan omistajapolitiikkaan ja konserniohjaukseen. Kunnan toiminnan kokonaisohjaus (2,92) Kunnan omistajapolitiikka ja konserniohjaus (2,29) Talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet (3,07) Palvelujen tuottamisesta ja palveluverkosta päättäminen (3,07) Elinvoiman ja elinkeinojen kehittäminen (2,73) Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (3,29) TAULUKKO 3 Vaikuttamismahdollisuudet 3,7% 37% 22,2% 37% 0% 22,2% 40,7% 22,2% 14,8% 0% 7,4% 22,2% 33,3% 29,6% 7,4% 0% 37% 22,2% 37% 3,7% 7,7% 23,1% 7,7% 11,% 0% 7,4% 14,8% 2,9% 44,4% 7,4%

Itsearvioinnissa tiedusteltiin mihin seuraavista työ- ja toimintamuodoista mielestänne tulisi tyisesti panostaa (valtuustoryhmien puheenjohtajapalavt, oman valtuustoryhmän kokoukset, asioiden ennakoiva selostaminen, infotilaisuudet, esittelijöiden keskustelut valmistelun yhteydessä puheenjohtajien kanssa, iltakoulut, kyselytunnit, seminaarit, luottamushenkilöiden suunnitelmallinen koulutus, asukasfoorumit/asukasillat, valtuutettujen ja kuntalaisten säännölliset tapaamiset, osallistuminen ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa, jokin muu, mikä?) Seuraavassa kaaviossa on esitetty vastausten jakautuminen. Lähes puolet vastaajista näki asioiden ennakoivan selostamisen ja infotilaisuuksien olevan tärkein työ- ja toimintamuotojen panostuksen kohde. KAAVIO 1 Työ- ja toimintamuodot

Osiossa arvioitiin myös kunnan viranhaltijatyöskentelyä. Korkeimmat arviot annettiin kunnan viranhaltijatyöskentelyn osalta siinä, että asioiden esittelyt ovat yleensä moitteettomia, esittelytekstit ovat hyvin valmisteltuja, päätösehdotukset ovat selkeitä ja viranhaltijat ovat helposti tavoitettavissa. Alhaisimmat arviot puolestaan annettiin viranhaltijoiden tiedottamisesta kuntalaisille asianmukaisesti valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä. Asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää (2,96) Asioiden esittelyt ovat yleensä moitteettomia (3,66) Esittelytekstit ovat hyvin valmisteltuja (3,40) Asiat tulevat käsittelyyn oikeaaikaisesti (3,00) Käsittelyaikaa on varattu riittävästi (3,18) Päätösehdotukset ovat selkeitä (3,44) Viranhaltijat ovat helposti tavoitettavissa (3,40) Viranhaltijat tiedottavat kuntalaisille asianmukaisesti valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä (2,78) TAULUKKO 4 Arviot kunnan viranhaltijatyöskentelystä 7,4% 2,9% 37% 22,2% 7,4% 0% 11,1% 2,9% 48,1% 14,8% 7,4% 11,1% 2,9% 44,4% 11,1% 7,4% 2,9% 33,3% 2,9% 7,4% 7,4% 2,9% 2,9% 22,2% 18,% 3,7% 18,% 18,% 48,1% 11,1% 7,4% 14,8% 18,% 48,1% 11,1% 11,1% 29,6% 33,3% 22,2% 3,7%

2.2 Strategian arviointi Tässä osiossa arvioitiin strategiaa. Kysyttäessä miten hyvin nykyisen strategian sisältö ja rakenne tukevat toimintaa, korkeimmat arviot annettiin strategian tulevaisuuteen suuntautumisessa. Alimmat arviot puolestaan annettiin siinä, kuinka strategiassa on otettu huomioon kuntatalouden realiteetit. Strategia on tulevaisuuteen suuntautunut (4,30) Strategia vastaa muuttuvan toimintaympäristön aiheuttamiin tarpeisiin (3,9) Strategian tavoitteet on johdettu todellisista tarpeista (3,89) Strategiassa on otettu huomioon kuntatalouden realiteetit (3,00) Visio ja tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja laajasti hyväksyttyjä (3,70) Tavoitetasot on määritelty realistisesti ja sopivan haasteellisesti (3,29) Strategia on rakenteeltaan ja sisällöltään selkeä ja johdonmukainen (3,70) TAULUKKO Strategian arviointi 0% 7,4% 7,4% 33,3% 1,9% 3,7% 7,4% 22,2% 9,3% 7,4% 0% 7,4% 18,% 1,9% 22,2% 14,8% 18,% 18,% 48,1% 0% 0% 7,4% 22,2% 63% 7,4% 7,4% 11,1% 37% 33,3% 11,1% 3,7% 7,4% 2,9% 40,7% 22,2%

Itsearvioinnissa kysyttiin myös, miten hyvin strategian toteuttaminen on onnistunut. Parhaimmat arviot annettiin strategian toteuttamiskelpoisuudesta ja strategian auttamisesta toiminnan ja kehittämisen suuntaamisessa. Huonoimmat arviot puolestaan annettiin riittävien toimenpiteiden tekemisessä tavoitteiden saavuttamiseksi ja strategiasta johdetuissa tuloksellisissa hankkeissa. Strategia on ollut toteuttamiskelpoinen (3,33) Toimeenpanossa käytetyt keinot ja välineet ovat olleet toimivia (3,1) Strategia on auttanut toiminnan ja kehittämisen suuntaamisessa (3,33) Tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty riittäviä toimenpiteitä (2,63) Strategiasta on johdettu tuloksellisia hankkeita (2,63) Henkilöstö- ja talousresurssit on kohdistuneet strategian mukaisesti (2,81) Strategian tavoitteiden mukaiseen suuntaan on edetty hyvin (3,31) Strategiaa toteutetaan toimialoilla (2,78) Strategisten hankkeiden ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti (3,11) TAULUKKO 6 Strategian toteuttamisen onnistuminen 7,4% 14,8% 22,2% 48,1% 7,4% 11,1% 11,1% 33,3% 40,7% 3,7% 7,4% 7,4% 33,3% 48,1% 3,7% 14,8% 29,6% 33,3% 22,2% 0% 14,8% 2,9% 40,7% 18,% 0% 7,4% 2,9% 44,4% 22,2% 0% 7,7% 3,8% 46,2% 34,6% 7,7% 11,1% 2,9% 37% 2,9% 0% 7,4% 18,% 37% 29,6% 7,4%

2.3 Valtuuston onnistuminen Tässä osiossa arvioitiin valtuuston onnistumista. Vastaajilta kysyttiin, miten valtuustotyöskentely on onnistunut kokonaisuutena valtuustokaudella. Vastaajien mielestä valtuusto on onnistunut pääasiassa hyvin tai kohtalaisen hyvin. Erityisesti kiitosta saivat yhteistyö puoluerajojen yli, työrauha ja asioiden vieminen eteenpäin. Arvioinnissa kaivattiin kuitenkin suurempaa sitoutumista tehtyihin päätöksiin, valmistelun ja päätöksenteon parempaa yhteistyötä sekä enemmän päätettäviä asioita. Itsearvioinnissa tiedusteltiin missä tehtävissä tai millä osa-alueilla katsot valtuuston onnistuneen hyvin. Vastaajien mielestä valtuusto on onnistunut hyvin seuraavilla osaalueilla: - Päätöksenteon johdonmukaisuudessa - Koulurakentamisessa - Strategiatyöskentelyssä - Ilmapiirin parantamisessa - Terveyspalveluissa - Onnistuneissa rekrytoinneissa - Keskustelun riittävyydessä Tiedusteltaessa missä asioissa valtuusto on mielestäsi epäonnistunut, nousi esiin tyisesti kaksi asiaa: viemäriasiat ja talouden tasapainottaminen. Yksittäisiä vastauksia saivat myös hyvinvoinnin lisääminen, elinkeinoelämän kehittäminen sekä asukasmäärän kasvattaminen. Osiossa sai myös kertoa mihin asioihin valtuuston pitää mielestäsi paneutua jäljellä olevalla valtuustokaudella. Vastaukset kiteytyivät Lapuan tulevaisuuden rakentamiseen: kunnan kasvun ja strategian toteuttaminen, kaavoitus ja elinkeinotoimi sekä talouden tasapainottaminen. Lopuksi kysyttiin vielä mihin asioihin seuraavan valtuuston tulisi mielestäsi tyisesti paneutua työskentelyssään. Vastaukset keskittyivät pitkäjänteiseen tulevaisuuden rakentamiseen. Vastuksissa korostuivat talouden tasapainottaminen, väestömäärän ja tonttitarjonnan kasvattaminen sekä vanhojen toimintatapojen uudistaminen.