Länsi-Uudenmaan Luova Talous- loppuraportti

Sisällysluettelo 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät... 4 3 Luova Talous luovat alat... 6 4 Luovien alojen toimijat Länsi-Uudenmaan alueella... 8 4.1 Taide- ja kulttuuriperintö... 8 4.2 Joukkoviestintä... 8 4.3 Muotoilu ja mainonta... 8 4.4 Viihde... 9 4.5 Ohjelmistopalvelut... 9 4.6 Urheilu... 9 5 Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden nykytila ja kehittämistarpeet... 12 5.1 Kyselyyn vastanneiden toimijoiden organisaatiomuoto, liikevaihto ja työllistävyys... 12 5.2 Toimijoiden nykyinen kehittämispalveluiden käyttö... 14 5.3 Kyselyyn vastanneiden toimijoiden (liiketoiminnan) kehittämistarpeet... 15 6 Klusteriyritysten luovan talouden näkökulma... 19 6.1 Innovaatioilla kasvua... 19 6.2 Innovaatiopolitiikka Suomessa... 20 6.3 Luovien alojen toimijat innovaatiotoiminnan moottorina... 20 6.4 Innovaatioiden suojaaminen... 21 6.5 Luova talous Länsi-Uudellamaalla... 22 6.5.1 Taustaksi... 22 6.5.2 Klusteri- ja muiden toimialojen yrityksille suunnatun kyselyn tulokset... 23 7 Länsi-Uudenmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2009-2011... 31 7.1 Alueellisten kehittäjätahojen luovan talouden ja innovaatio-osaamisen kehittäminen ja kehittämisen organisoiminen... 31 7.2 Luovien alojen toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen... 32 7.3 Klusterialojen ja muiden alojen yritysten luovan talouden kehittäminen... 33 7.4 Kohtaamisympäristöjen ja muotojen kehittäminen... 33 Lähdeluettelo... 34 Liite 1. Luovien alojen toimijoiden luokituskartta 2

1. Esipuhe Tämän työ on toteutettu Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n ja AKO Länsi-Uudenmaan toimeksiannosta ja sen on toteuttanut CreaMentors Oy. Työn tavoitteena on hahmottaa Länsi-Uudenmaan alueen kuntien (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio) luovan talouden nykytila ja siihen liittyvät kehittämistarpeet seudun klusteritoimialoja tukeviksi. Luova talous on käsite, joka läpäisee kaikki toimialat. Sen ytimessä ovat luovat yksilöt, jotka synnyttävät uusia innovaatioita mm. uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Innovaatioita edistävä luovuus voi olla organisaatioiden sisällä tai tulla sen ulkopuolelta erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta. Luovien alojen yrityksistä esim. markkinointiviestinnän ja muotoilun asiantuntijat sekä sähköisten ympäristöjen sisällöntuottajat tuovat luontevimmin muiden toimialojen yrityksille tukea liiketoimintaan ja innovaatioiden synnyttämiseen. Luovan talouden arvoa voidaan mitata mm. tavaramerkkien, patenttien, muotoilusuojien sekä yleisemmin tekijänoikeuksien avulla. Luova talous on nostettu osaksi Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikkaa: luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä. Luovan talouden kasvun mahdollistajia ovat luovien alojen toimijat, joiden liiketoiminta on terveellä pohjalla. Selvityksen mukaan luovien alojen toimijat Länsi-Uudellamaalla kaipaavat eniten apua toimintansa rahoitukseen, palveluiden ja tuotteiden myyntiin sekä tekijänoikeuksiin liittyvissä asioissa. Vastaamalla aktiivisella kehittämistyöllä edellä mainittuihin tarpeisiin luodaan pohjaa muiden toimialojen yritysten mahdollisuuksiin parantaa omia tuotteitaan ja palveluitaan luovien alojen toimijoiden tarjoaman osaamisen avulla. Teollisuus-, palveluja luovien alojen uusimuotoinen yhteistyö luo uutta, innovatiivista liiketoimintaa sekä lisää alueellista vetovoimaisuutta. Jyväskylässä kesäkuussa 2009, CreaMentors Oy Jari Palonen Johanna Antila Jari Hoffrén (EleMentori) 3

2. Menetelmät Kehittämisohjelma on laadittu CreaMentors Oy:n toimesta asiantuntijakonsultointina. Työn lähtökohtana ovat toimineet Länsi-Uudenmaan alueen kuntien luovien alojen yritysten, valittujen klusteriyritysten sekä muiden toimialojen yritysten näkemykset ja tarpeet luovan talouden kehittämiseksi. Näiden selvittämiseksi toteutettiin toukokuussa 2009 sähköinen kyselytutkimus seudun luovien alojen yrityksille sekä touko- ja kesäkuussa 2009 sähköinen kyselytutkimus laajemmin eri toimialojen (mukaan lukien klusteriyritykset) yrityksiin Länsi-Uudenmaan alueella. Luovien alojen toimijoille lähetettyyn kyselyyn vastasi 49 toimijaa ja muille toimialoille lähetettyyn kyselyyn vastasi 73 yritystä. Lisäksi kehittämistyön aikana on keskusteluin kuultu toimeksiantajan edustajia sekä AKO Länsi-Uudenmaan eri klustereiden vastuuhenkilöitä. Strategian taustana on lisäksi käytetty keskeisiä luovien alojen strategioita ja kehittämisohjelmia, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Opetusministeriön luovia aloja käsitteleviä raportteja, Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston raportteja sekä muita eri alueilla laadittuja luovien alojen kehittämisasiakirjoja. Työssä on lisäksi huomioitu alueelliset keskeiset strategia sekä muut keskeiset asiakirjat. Peilipintana prosessin aikana on hyödynnetty CreaMentorsin omaa kokemusta, joka on syntynyt toiminnasta luovien alojen kehittämistehtävissä ympäri Suomea. Kuva: Helena Kujala 4

Määrittelyt Luova talous: luovat alat + innovaatiotoiminta Luovat alat: muotoilu ja mainonta, joukkoviestintä, ohjelmistopalvelut, taide ja kulttuuriperintö, viihde, urheilu Aineistot ja keskustelut TEM OPM AKO Länsi-Uusimaa Muiden yritysten (mukaan lukien klusteriyritysten) luovien alojen palveluiden käyttö ja tulevaisuuden tarpeet Klusterivastaavien haastattelut Yrityksille suunnattu sähköinen kyselytutkimus Luovien alojen yritysten nykytila ja kehittämistarpeet Asiakastieto Oy; toimijoiden määrä, liikevaihto, työllistävyys Luovien alojen toimijoille suunnattu kyselytutkimus CreaMentorsin oma näkemys Aineiston analysointi CreaMentorsin oma näkemys KEHITTÄMISOHJELMAN LAATIMINEN Kuva 1: Selvitystyön prosessi 5

3. Luova talous - luovat alat Luovat alat ovat Suomen tulevaisuuden aloja, joiden liiketoiminnallinen merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti. Työ ja elinkeinoministeriön laatimassa Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa (KTM 10/2007) luovilla toimialoilla tarkoitetaan mm. seuraavia toimialoja: animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja äänitetuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänitetuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala. Lisäksi luetteloon voi sisällyttää palvelukonsepteja kulttuurin ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin ja matkailun rajapinnoilta. Luovien alojen yrittäjyys on kasvava yritystoiminnan alue. Euroopassa kulttuurin ja luovien alojen sektorin arvo oli vuonna 2003 yli 650 miljardia euroa, mikä oli enemmän kuin autonvalmistusteollisuuden tai ICT-sektorin. Vuonna 2004 kulttuurin ja luovien alojen sektorilla työskenteli 5,8 miljoonaa ihmistä, mikä oli 3,1 % koko työllisestä työvoimasta. Ala kasvoi 12,3 % enemmän kuin muu talous. Myös Suomessa alan kasvu on ollut vahvaa. Alan liikevaihto ja jalostusarvo kasvoivat vuosien 2000 ja 2005 välillä 15 %. Samaan aikaan elektroniikkateollisuuden jalostusarvo pieneni 7 % ja metsäteollisuuden 38 %. Uusimpien kansantalouden tilinpitotietojen mukaan kulttuuri- ja joukkoviestintäalat tuottivat Suomessa runsaan 4,6 miljardin euron arvonlisäyksen vuonna 2006. Merkittävä osuus arvonlisäyksestä syntyy joukkoviestinnän alueella. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisen kautta Suomi voi tulevaisuudessa vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan kilpailukykyä. Luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta. Tulevaisuudessa tuotteiden ja palveluiden tuotemerkit ja brändit ovat yhä vahvemmassa asemassa ja niihin liittyvä osaaminen on luovien alojen ydintä. Elämyshakuisuuden kasvun ansiosta kuluttajille suunnattujen vapaa-ajan palveluiden tarve tulee lisääntymään. Kuva: Helena Kujala Uudet innovaatiot voivat syntyä myös perinteisten teollisten ja luovien alojen yhteistyöstä. Myös teknologista ja markkinointiosaamista tarvitaan uusien palveluinnovaatioiden luomiseen. Siksi luovan talouden kehittämisen ensimmäinen askel on näiden eri näkökulmien ja toimijoiden yhteen saattaminen erilaisilla foorumeilla: luovan toimialoja, sektoreita ja klustereita läpäisevän vuoropuhelun synnyttäminen. Uudentyyppisten kohtaamisten muodostamalla luovalla taloudella tarkoitetaan siis laajemmin luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämistä muilla aloilla. Kehittämällä toimintaympäristöä tarkoituksena on paitsi lisätä suomalaisen yhteiskunnan ymmärrystä uudenlaiselle työlle ja yrittäjyydelle, myös pohtia miten totuttuja toimintamalleja uudistetaan luovien alojen yritystoiminnan avulla. Nykyisessä globaalissa talousympäristössä tämä on suorastaan välttämätöntä. 6

SITRAn innovaatio-ohjelman ohjelmajohtaja Antti Hautamäen mukaan luovan talous on avain maailmantalouden innovatiivisen vaiheen haltuunottoon. Asiakkaat ja markkinat odottavat ylivoimaista lisäarvoa osaaminen, teknologia ja laatu eivät enää sellaisenaan riitä. Hautamäki korostaa että luovuuden kulttuuri, taide, kulttuuriteollisuus ja kulttuurinen lisäarvontuotanto ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Länsi-Uudenmaan luovien alojen hahmottamiseksi luovien alojen määritelmänä käytettiin selvityksen tietojenkeruuvaiheessa toimialaluokitusperustaista Opetusministeriön luokitusta. Siinä yksittäiset toimialat on koottu neljään pääryhmään (OPM 2006:35). Ryhmiä ovat a) kulttuuriperintö ja taide b) joukkoviestintä c) muotoilu ja mainonta ja d) viihde. Opetusministeriön luokitusta on päivitetty käynnissä olevan, kulttuuri- ja luovien alojen taloudellisen arvon mittaamiseen tähtäävään satelliittikirjanpito-ohjelman (OPM 2008:20 ja Tilastokeskus) tämänhetkisen vaiheen tietojen avulla. Aineistohakuja varten käytettiin uutta Tilastokeskuksen toimialaluokitusta (TOL 2008) joka mahdollistaa entistä täsmällisemmän toimialapohjaisen yritysharavoinnin. Opetusministeriön luovat alat muunnettiin aikaisemmasta TOL 2002 luokituksesta nykyiseen järjestelmään. Tästä syystä tietokannassa ei ole liikunta- ja urheilutoimijoita eikä käsityöalaa kokonaisuudessaan. Luokitus antaa keskeneräisenäkin luotettavan hahmotuksen luovien alojen volyymista Länsi- Uudenmaan seudulla ja tuottaa lisäksi kansallisesti vertailukelpoista tietoa. Arvioitaessa erityisesti perinteisten palveluja teollisuusalojen tapaa hyödyntää luovia aloja toiminnassaan hyödynnettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimpia strategioita (erit. KTM 10/2007). Niissä korostetaan perinteisempien luovien alojen kohtauttamista palveluja teollisuusyritysten kanssa. Lisäksi luovan talouden laaja-alaisuutta ja avoimuutta korostaen luovuus ymmärretään enemmän läpäisevänä ominaisuutena kuin toimialasidonnaisena erityispääomana. Tässä yhteydessä luoviin aloihin poimittiin viidenneksi ohjelmistopalvelut. Kehitystyötä konkretisoitaessa on tärkeää seurata mm. viranomaisten jatkuvasti käymää keskustelua luovien alojen ja luovan alan määrittelystä. Käytetyillä kriteereillä on joka tapauksessa saatu luotettava hahmotus Länsi-Uudenmaan alueen luovien alojen kokonaisuudesta sekä klusteriyritysten tavoista hyödyntää luovia aloja toiminnassaan. 7

4. Luovien alojen toimijat Länsi-Uudenmaan alueella Luovien alojen toimijoiden kartoituksessa käytettiin opetusministeriön luovien alojen luokitusta lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön luovien alojen strategian mukaisesti ohjelmistopalveluilla. Haussa opetusministeriön hyödyntämä tilastokeskuksen toimialaluokitus päivitettiin TOL 2008 luokitusta vastaavaksi hyödyntämällä opetusministeriön julkaisua Kulttuurin satelliittitilinpito (OPM 2008:20). Luokituskartta on raportin liitteenä. Haku suoritettiin Asiakastieto Oy:n tietokannoista. Rekisterissä ovat olleet mukana myös arvonlisäverolliset yhdistykset, jolloin perusteltu oletus on, että ne toteuttavat liiketoimintaa. Tässä raportissa käsittelemme koko yritys- ja yhdistysjoukkoa toimija-terminä. Luovien alojen toimijoita löytyi tietokannasta yhteensä 798 osumaa. 4.1 Taide- ja kulttuuriperintö Taide- ja kulttuuriperinnön aloilla löytyi 182 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli 101, yhdistyksiä 45, osakeyhtiöitä 23, avoimia yhtiöitä 6, osuuskuntia 3, kommandiittiyhtiöitä 2 ja säätiöitä 2. Ilmoitettu liikevaihto oli 4, 2 miljoonaa euroa (luokassa 1-199 1000 euroa 62 osumaa, 200 399 000 euroa 2 osumaa, ei ilmoitettu 98 osumaa). Henkilöstöä aloilla oli yhteensä 79. 84 toimijaa ilmoitti työllistävänsä 0-4 henkilöä. 91 ei ilmoittanut henkilöstömääräänsä luokiteltuna. 4.2 Joukkoviestintä Joukkoviestinnän aloilla löytyi 136 osumaa. Osakeyhtiöitä oli 69, yksityisiä elinkeinonharjoittajia 49, kommandiittiyhtiöitä 12, avoimia yhtiöitä 4 ja osuuskuntia 2. Ilmoitettu liikevaihto oli 22,9 miljoonaa euroa. 54 yrityksen liikevaihtoluokka oli 1 199 000 euroa, 5 yrityksen liikevaihtoluokka 200 399 000 euroa ja yhden yrityksen liikevaihtoluokka 1000 1999 000 euroa. Henkilöstöä joukkoviestinnän aloilla oli yhteensä 260. 80 yritystä työllisti 0-4 työntekijää, yksi yritys 5-9 työntekijää ja 2 yritystä 10 19 työntekijää. 4.3 Muotoilu ja mainonta Muotoilun ja mainonnan aloilla löytyi 161 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli 88, osakeyhtiöitä 62, kommandiittiyhtiöitä 6, osuuskuntia 3, yhdistyksiä 1 ja muita toimijoita 1. Liikevaihto aloilla oli 5 miljoonaa euroa. 66 toimijaa oli liikevaihtoluokassa 1-199 000 euroa, 2 toimijaa luokassa 200 399 000 euroa ja 3 toimijaa luokassa 400 999 000 euroa. Henkilöstöä oli yhteensä 129. 94 toimijaa työllisti 0-4 henkilöä, 2 toimijaa 5-9 henkilöä ja yksi toimija 10 19 henkilöä. 8

4.4 Viihde Viihteen alalla löytyi 99 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli 46, osakeyhtiöitä oli 30, kommandiittiyhtiöitä 11, yhdistyksiä 10, avoimia yhtiöitä 1 ja muita 1. Alan liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa. 44 toimijaa osui liikevaihtoluokkaan 1-199 000 euroa, kaksi toimijaa luokkaan 200 399 000 euroa ja kaksi toimijaa luokkaan 400 599 000 euroa. Henkilöstöä oli yhteensä 123. 58 toimijaa työllisti 0-4 henkilöä, yksi toimija 5-9 henkilöä ja yksi toimija 10 19 henkilöä. 4.5 Ohjelmistopalvelut Ohjelmistopalveluissa löytyi 95 osumaa. Osakeyhtiöitä oli 56, yksityisiä elinkeinonharjoittajia 33, kommandiittiyhtiöitä 4, avoimia yhtiöitä 1 ja 1 ulkomainen elinkeinonharjoittaja sivutoimipaikalla. Liikevaihto oli 8,7 miljoonaa euroa. 34 yritystä kuului liikevaihtoluokkaan 1-199 000 euroa. Ala työllisti 72 henkilöä. 44 yritystä osui luokkaan 0-4 henkilöä. 4.6 Urheilu Urheilun aloilla löytyi 125 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia löytyi 51, osakeyhtiöitä 37, yhdistyksiä 23, kommandiittiyhtiöitä 4, säätiöitä 2 ja muita 2. Liikevaihto oli 7,4 miljoonaa euroa. 37 toimijaa kuului luokkaan 1-199 000 euroa ja 1 toimija luokkaan 200 399 000 euroa. Henkilöstöä aloilla oli yhteensä 180. 49 toimijaa työllisti 0-4 henkilöä ja yksi toimija 5-9 henkilöä. Kuva: Helena Kujala 9

Kuva 2: AKO Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden lukumäärä Kuva 3: AKO Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden liikevaihto 10

Kuva 4 AKO Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden työllistävyys 11

5. Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden nykytila ja kehittämistarpeet Länsi-Uudenmaan alueen luovien alojen toimijoille toukokuussa 2009 lähetettyyn sähköiseen kyselyyn vastasi 49 luovan alan toimijaa. Saatujen vastausten määrä ja laatu antavat hyvän kuvan luovien alojen toimijakentän nykytilasta sekä siellä olevista tarpeista. Seuraavassa on esitetty kyselyn keskeiset tulokset koosteena (raportin liitteenä täydellinen raportti). 5.1 Kyselyyn vastanneiden toimijoiden organisaatiomuoto, liikevaihto ja työllistävyys Vastanneista toimijoista 62 % toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja 23 % osakeyhtiömuotoisena. Vastaajista 6 % edusti kommandiittiyhtiötä, 6 % avointa yhtiötä ja 2 % osuuskuntaa. Kaksi vastannutta edusti yhdistystä. 60 % vastanneista organisaatioista on perustettu ennen vuotta 2006 ja 40% vuoden 2006 jälkeen. Vastanneiden toimijoiden edellisen tilikauden liikevaihdot jakautuivat seuraavasti: alle 20 000 36 % toimijoista. 20 000-49 999 23 % toimijoista, 50 000 99 999 30 % toimijoista, 200 000-249 999 4 % toimijoista ja yli 250 000 6 % toimijoista. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden organisaatiomuodot 12

Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden liikevaihto Vastanneiden toimijoiden työntekijämäärät jakautuivat seuraavasti: 71 % toimijoista ilmoitti yhden työntekijän, 23 % vastanneista 2-5 työntekijää ja 6 % 6-10 työntekijää. Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden työntekijöiden määrä 13

5.2 Toimijoiden nykyinen kehittämispalveluiden käyttö Vastanneista 73 % ei ole saanut julkista rahoitusta toimintansa investointeihin tai kehittämiseen. Uudenmaan TEkeskuksen rahoitusta oli saanut 15 % vastanneista ja Finnveran 15% vastanneista. Taulukko 4. Toimijoiden julkisten rahoitusten käyttö (kehittämis- ja investointituet) Kuva: Helena Kujala 14

Hieman rahoituspalveluita enemmän toimijat olivat käyttäneet eri organisaatioiden tarjoamia liiketoiminnan kehittämispalveluita. 31 % oli saanut kehittämispalveluita Uudenmaan TE-keskukselta, 8 % työvoimahallinnolta, 2 % alueelliselta kehittämisyhtiöltä, 4 % Finnveralta ja 6% yksityiseltä yritykseltä. Huomattavaa kuitenkin on, että 67 % vastanneista ei ollut käyttänyt minkään em. kehittämispalveluita. Tekes oli vastausvaihtoehdoista ainoa, jonka rahoituspalveluita tai kehittämispalveluita ei ollut hyödynnetty lainkaan. Taulukko 5. Liiketoiminnan kehittämispalveluiden käyttö Voidaan siis todeta, että otoksen perusteella julkisten kehittäjien tarjoamat liiketoiminnan kehittämispalvelut ovat luovien alojen toimijoille olleet vielä suhteellisen tuntemattomia tai niitä ei ole osattu hyödyntää oman liiketoiminnan tukena. Mahdollista toki myös on, että esim. rahoitusta toimintaan on haettu, mutta sitä ei ole saatu tai palvelut eivät ole vastanneet luovien alojen toimijoiden kehittämistarpeisiin. 5.3 Kyselyyn vastanneiden toimijoiden (liiketoiminnan) kehittämistarpeet Vastaajilta kysyttiin, miten he aikovat kehittää toimintaansa tulevien kolmen vuoden aikana. 74 % vastanneista aikoo kehittää toimintaansa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kautta, 70 % asiakassuhteita kehittämällä, 55 % liikevaihtoa kasvattamalla, 41 % kumppanuuksia kehittämällä ja 16 % palkkaamalla uusia työntekijöitä. Yksittäisinä vastauksina esille nousi myös toimitilojen saneeraus. Kaksi vastanneista toimijoista ei aikonut kehittää toimintaansa. 15

Taulukko 6. Yritysten kehittämisen painopisteet Kyselyssä tiedusteltiin toimijoilta, missä asioissa / teemoissa he kokevat tarvitsevansa apua ja tukea tulevaisuudessa. Em. kysymyksiin vastaukset pyydettiin antamaan arvoasteikolla 1 (en tarvitse apua), 2 (tarvitsen apua jonkin verran), 3 (tarvitsen apua melko paljon) ja 4 (tarvitsen apua erittäin paljon). Kokonaisvastauksissa arvolle 1 vastauksia saatiin 53%, arvolle 2 28%, arvolle 3 13% ja arvolle 4 6%. Voidaan siis todeta, että vastaukset kohtiin tarvitsen apua jonkin verran, tarvitsen apua melko paljon tai tarvitsen apua erittäin paljon kattavat 47 % vastauksista. Tämä on huomioitavaa kehittämistoimenpiteiden käynnistämisen kannalta. Eniten apua toimijat kokivat tarvitsevansa yrityksen toimintaan liittyvän rahoituksen kehittämisen osalta (ka: 2,20). Seuraavaksi tärkeimpänä koettiin yrityksen tuotteiden ja palveluiden myyntiin liittyvä apu ja (ka:2,04). Kolmanneksi tärkeimpänä yritykset kokivat sopimus- ja tekijänoikeuksiin liittyvän avun (ka:1,94). Neljänneksi (ka:1,92) keskeisimpänä teemana koettiin yritysten markkinointi. Alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden hankintaan kaivattiin apua viidenneksi eniten (ka:1,69). Tätä seurasivat tuotteistaminen ja tuotteiden kaupallistaminen (ka: 1,65), tuotteiden ja palveluiden laadun kehittäminen (ka: 1,55), liiketoimintasuunnitelman laadinta ja kehittäminen (ka:1,49), yrityksen johtaminen (ka: 1,48) sekä henkilöstöasiat (ka:1,29). 16

Taulukko 7. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden kehittämistarpeet 17

Toimijoilta kysyttiin myös, ovatko he kiinnostuneita AKO Länsi-Uudenmaan tarjoamista luovien alojen yritysten kehittämispalveluista. Vastaajista 32 toimijaa eli 73 % on kiinnostunut palveluista ja 27 % eli 12 vastaajaa totesi kysymykseen ei. Viisi vastaajaa jätti kysymykseen vastaamatta. Taulukko 8. Toimijoiden kiinnostuneisuus kehittämispalveluista 18

6. Klusteriyritysten luovan talouden näkökulma 6.1 Innovaatioilla kasvua Kehittymättömässä yhteiskunnassa talous kasvoi ruumiillisella työllä. Teollisen vallankumouksen aikana ruumiillinen työ korvattiin laitteilla. Kone saattoi tehdä saman, minkä kymmenet ihmiset aikaisemmin, mutta paljon nopeammin ja tarkemmin. Tuotantovallankumouksessa kilpailuetu tuli koneiden lisäksi siitä, että työ jaettiin eri vaiheisiin, joista kustakin vastasivat eri ihmiset. Syntyi liukuhihnatuotanto, jossa ihmiset toimivat tehokkaasti yhteen koneiden kanssa - ihmiset ja koneet olivat yhdessä kuin suuri kone. Toiminta on tällöin kustannustehokasta ja kontrolloitua. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja, jossa kasvua ei enää synny, vaikka työ- ja pääomapanostuksia lisätään. 1990-luvulla oivallettiin, että kun tuotantotekijäksi työn ja koneiden rinnalle lisätään innovaatio siis kehitetään jotain uutta kasvua voi syntyä vaikka työhön ja koneisiin liittyvät tuotantopanokset säilyisivät ennallaan. Innovaatio on käsite, joka on joissain piireissä kokenut inflaation. Koetaan, että innovaatio on menneen vuosikymmenen lumia asia, jolla ei oikeassa liike-elämässä ole todellista merkitystä. Tämä käsitys liittynee innovaatio-sanaan, jota erityisesti aluekehittäjäpiireissä on viljelty taajaan ehkä ymmärtämättä sen todellista olemusta. Nykyisin innovaatiot ovat yritysten kilpailukyvyn perusta. Innovaatioita syntyy ihmisten, usein vuorovaikutuksessa, tuottamasta ja jalostamasta ideasta - siitä, että nähdään uusia mahdollisuuksia ja ratkaistaan ne uudella tavalla. Innovaatio on siis uutuus tai uudistus, joka voi liittyä oikeastaan mihin tahansa. Liiketoiminnan kannalta on olennaista, että innovaation avulla syntyy korkeampaa tuottavuutta, siis alhaisemmat panostukset tai suuremmat lisäarvot. Tällöin kyetään myymään muita halvemmalla tai tekemään samalla hinnalla mutta paremmin, saadaan muita parempaa hintaa, tai tehdään jotain, mitä muut eivät tee. Käytännössä innovaatiot voivat olla vaikkapa uusia tuotteita ja palveluita, palvelukonsepteja, brändejä tai toimintamalleja erilaisiin tuotantoprosesseihin, markkinointiin, myyntiin, johtamiseen, jne. Pitkäkestoisen menestyksen tavoittelun kannalta on tärkeää huomata, että yhdellä innovaatiolla saattaa olla vaikea saavuttaa kestävää kilpailuetua. Pitkäkestoinen kilpailuetu vaatii jatkuvaa uudistumista ja siten monia innovaatioita yrityksen elinkaaren aikana. 19

6.2 Innovaatiopolitiikka Suomessa Innovaatiopolitiikan peruskysymys on, miten yritysten innovaatiotoimintaa voidaan tukea julkisilla toimenpiteillä. Suomessa harjoitettiin 1990-luvulla innovaatiopolitiikkaa, jossa korostettiin teknologisia innovaatioita. Innovaatiopolitiikan painopisteitä ovat olleet teknologian levittäminen, tieteen tulosten siirtäminen yrityksille sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen. 2000 luvulla teknologisten innovaatioiden rinnalle tulivat pyrkimykset teknologian soveltamisesta palveluihin, sosiaaliset innovaatiot sekä alueellinen innovaatiotoiminta. Pekka Himanen mainitsee Teknologiateollisuudelle toteuttamassaan innovaatioraportissa Suomalainen unelma (2007) Suomessa olevan vahvaa idealuovuutta, jota ei kuitenkaan pystytä muuntamaan uusiksi liiketoimintamalleiksi ja taloudellisiksi tuloksiksi. Himanen mainitseekin Suomessa olevan kilpailukykyparadoksin: Suomi sijoittuu innovaatiopotentiaalia mitattaessa maailman kärkeen, mutta taloudellisten tulosten mitalla keskitasolle. Valtioneuvoston innovaatiopoliittisessa selonteossa (2008), joka perustuu keväällä 2008 valmistuneeseen TEM:n kansalliseen innovaatiostrategialuonnokseen, Suomen innovaatiotoiminnan ajureiksi nostetaan globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen. Selonteossa määritellään tavoitetilana, että tulevaisuuden Suomessa tuottavuuskehitys perustuu innovaatioihin ja että suomalaiset ovat edelläkävijöitä innovaatiotoiminnassa. Innovaatiopolitiikan strategiset valinnat ovat 1) Innovaatiotoiminta rajattomassa maailmassa. Tällä tarkoitetaan globaaleja verkostoja, joissa suomalaisten yritysten on kyettävä löytämään oma paikkansa ja tuomaan aitoa lisäarvoa. 2) Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys. Innovaatiotoiminnassa on tunnistettava markkinoiden tarpeet ja kysyntä. Asiakkaat ja käyttäjät on otettava mukaan kehitystyöhön ja luotava yhteisiä innovaatioprosesseja. 3) Innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt. Yksilöitä on kannustettava innovaatiotoimintaan sekä luotava yhteisöjä ja verkostoja, jossa yksilöt voivat osallistua innovaatiotoimintaan. 4) Systeemisyys. Tällä tarkoitetaan julkisen hallinnon laajaa rakenteiden uudistamiseen tähtäävää kehittämistoimintaa sekä määrätietoista muutosjohtamista. Edellä tiivistetty strategia tähtää innovaatiotoiminnan vahvistamiseen Suomessa. Sen odotetaan osaltaan ohjaavan alueellista kehittämistä. 6.3 Luovien alojen toimijat innovaatiotoiminnan moottorina Miten luovien alojen toimijat voivat edistää muiden yritysten innovaatiotoimintaa? Tämä lienee yksi luovan talouden keskeisistä kysymyksistä. Vastauksia on tietenkin monia. Sähköisten ohjelmistojen kehittäjät voivat auttaa yrityksiä yksinkertaistamaan prosesseja. Muotoiluyritykset auttavat tekemään tuotteista helpommin käytettäviä ja palveluiden käyttäjäkokemuksista miellyttävämpiä. Muotoilun avulla tuotteista ja palveluista tulee asiakkaille houkuttelevampia. 20

Muotoilun avulla tuotteet ja palvelut voidaan erilaistaa muusta markkinoiden tarjonnasta. Muotoilun avulla voidaan vaikuttaa myös tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun tarpeen mukaan ylös- tai alaspäin. Asiantuntevat mainostoimistot voivat auttaa uudenlaisten liiketoimintamallien sekä markkinoinnin ja myynnin toimintamallien luomisessa. Mainostoimistot luovat mielikuvia, joiden avulla yrityksestä, tuotteista ja palveluista tulee kaupallisesti kiinnostavampia. Esimerkiksi hyvinvointialan yritykset voivat luoda yhteisiä, täysin uudenlaisia palveluita kulttuuri- ja liikuntasisältöjä tarjoavien toimijoiden kanssa ja erottua niiden avulla alan muista palveluntuottajista. Organisaatiokulttuurin ja johtamisen kehittämisessä voidaan hyödyntää vaikkapa urheiluvalmentajien ja kapellimestareiden kokemuksia huipputuloksiin tähtäävästä toiminnasta. Yrityksen myyntityöhön liittyvä innovaatio voi olla ainutlaatuisen taide- tai viihde-elämyksen tarjoaminen vaikkapa venäläiselle asiakkaalle osana myynti- ja asiakkuusprosessia. Edellä luetellut yhteistyömuodot ovat vain suppea katsaus aiheeseen. Todellisuus on em. muotoja ihmeellisempää. Kun erilaiset toimijat kohtaavat tavoitteellisesti, luodakseen jotain uutta, voi lopputuloksena olla innovaatio, joka mullistaa toimijoiden ja asiakkaiden arkea tai juhlaa. 6.4 Innovaatioiden suojaaminen Immateriaalioikeudet, IPR (Intellectual Property Rights), jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeus antaa tekijälle lakisääteisen oikeuden kirjalliseen tai taiteelliseen teokseensa. Teollisoikeuksia ovat mm. tavaramerkit, mallisuojat, patentit ja hyödyllisyysmallit. Teollisoikeudet eivät synny itsestään vaan ne myönnetään hakemuksesta. Tekijänoikeuksien alaisia teoksia ovat kirjalliset tuotokset, tietokoneohjelmat, kartat, graafisesti muotoillut teokset, valokuvat, sävellykset ja äänitteet. Tekijänoikeus suojaa teoksen toteutustavan, ei sen sisältämiä ajatuksia. Tavaramerkin avulla yritys voi erottaa tuotteensa ja palvelunsa muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkin avulla yritys saa tuotteilleen ja palveluilleen yksinoikeuden. Tavaramerkki on tunnusmerkki, joka voi olla kirjain, sana, numero, äänimerkki tai kuvio. Vain erottamiskykyinen merkki voidaan rekisteröidä. Suojauksen ohella tavaramerkki auttaa markkinointiviestinnän toteuttamisessa. Voidaankin ajatella, että kun tuote tai palvelu on rekisteröity tavaramerkiksi, jokainen toimenpide ja panostus nostaa sen arvoa. Tavaramerkin haltija voi kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä. Mallisuojan tehtävä on suojata tuotteen tai sen osan muotoilua. Mallisuojaa (mallioikeus) kannattaa hakea erityisesti silloin, kun tuotteen muotoilulla saavutetaan kilpailuetua muihin nähden. Patentti antaa keksijälle oikeuden kieltää muita valmistamasta, tuomasta maahan tai kaupata keksimäänsä tuotetta. Patentin saadakseen, keksinnön tulee olla teknisesti toisinnettava ja uusi. Hyödyllisyysmalli on kielto-oikeus, kuten patenttikin. Hyödyllisyysmallin keksinnöllisyyskynnys on patentin keksinnöllisyyskynnystä alhaisempi. Hyödyllisyysmalli soveltuu hyvin pienten ja keskisuurten yritysten uusien teknisten ratkaisujen suojaamiseen. 21

Immateriaalioikeudet perustuvat lakeihin, mutta viranomaiset eivät valvo oikeuksien omistajien etua. Immateriaalioikeutta loukattaessa oikeudenomistajan on itse ryhdyttävä toimenpiteisiin. Yleisesti nähdään, että innovaatioprosessin alkuvaiheessa panostetaan tutkimukseen ja kehitykseen. Innovaation suojaaminen liittyy yleensä prosessin loppuun, ns. kaupallistamisvaiheeseen. 6.5 Luova talous Länsi-Uudellamaalla 6.5.1 Taustaksi AKO Länsi-Uudenmaan avaintoimialoiksi eli ns. klusteritoimialoiksi on tunnistettu teknologiateollisuus (metalli, ympäristöteknologia, bioenergia), palvelut (matkailu, hoiva- ja hyvinvointi, logistiikka, kauppa) sekä muut toimialat sisältäen mm. osaamisintensiiviset yrityspalvelut (KIBS). Selvitystyötä aloitettaessa tarkoituksena oli lähestyä puhtaasti Aluekeskusohjelma-alueen klusteriyrityksiä, tavoitteena selvittää klusteriyritysten kiinnostusta luovien alojen palveluiden käytölle tulevaisuudessa innovaatiotoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Selvitystyön aikana ilmeni kuitenkin erinäisiä haasteita, jotka vaikuttivat työn toteutukseen. Ensimmäinen havainto oli, että klusterialojen AKO-kehittäjillä ei ollut tietoa koko AKO-alueen yrityksistä toimialallaan. Tämä johtunee alueen laajuudesta: toimijat tunsivat ensisijaisesti oman alueensa yritykset koko AKO-alueen sijaan. Tästä syystä tiedonkeruun näkökulmasta tarpeeksi kattavan yhteystietorekisterin rakentaminen sähköisen kyselytutkimuksen toteuttamiseksi ei onnistunut. Toinen havainto oli, että kehittäjät eivät tunteneet käsitettä luovat alat erityisen hyvin eivätkä he siten nähneet sen hyötyjä vastaamansa klusterin yrityksille. Lisäksi kehittäjät näkivät innovaatioiden kehittämisen melko kapeana, lähinnä vain tuotteiden kehittämiseen liittyvänä toimintana. Kuva: Helena Kujala Toukokuussa 2009 pyrittiin aluksi keräämään klusteriyritysten näkemyksiä 30:lle klusteriyritykselle lähetetyllä sähköisellä kyselytutkimuksella. Ennen tutkimuksen lähettämistä kontaktoitiin valittuja yrityksiä puhelimitse ja toivottiin heidän vastaavan kyselyyn. Yritysten yhteystiedot välittivät AKO Länsi-Uudenmaan klusterivastaavat. Valittujen klusterialojen yritysten edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni myös haasteita. Osa yritysten edustajista oli kiireisiä ja kiinnostus selvityksen tiedonkeruuta kohtaa ei ollut toivottu, mikä selittyi kahdella asialla; 1) yrityksille on tehty lähimenneisyydessä useita erilaisiin selvityksiin liittyviä kyselyjä, joihin vastaamisen vaiva on ollut suurempi kuin niistä saatu koettu hyöty, 2) globaali talouden taantuma on tuonut yrityksille haasteita, jossa päivittäisen selviämisen ratkaiseminen ohittaa pitkäjänteisen kehittämisen. Osa yritysten edustajista ei kehittäjien tavoin tuntenut luovat alat käsitettä eivätkä siten nähnyt luovien alojen toimijoita oman liiketoimintansa kilpailukyvyn edistäjänä. 22

Yritysten edustajat näkivät kehittäjien lailla innovaatiotoiminnan kapeasti, eivät pääsääntöisesti liittäneet sitä osaksi omaa toimintaansa. Huomioitavaa on, että osa tavoitetuista klusteriyrityksistä kuitenkin suhtautui selvitykseen erittäin positiivisesti ja näki luovat alat kiinnostavana myös oman toiminnan kannalta. Tämän prosessin avulla saatiin 13 vastausta kyselyyn. Edellä kuvatut huomiot on tehty lyhyiden puhelinkeskusteluiden perusteella. Vastaajat eivät voineet valmistautua keskusteluun ja he vastailivat esitettyihin kysymyksiin keskellä arjen kiireitään. Voidaan kuitenkin todeta, että kokemuksemme mukaan spontaanit vastaukset antavat usein melko oikean kuvan yrityksen ja haastateltavan todellisesta tilanteesta. Vastaajan hyvällä valmistautumisella päästään keskustelussa syvemmälle, mutta tällöin haastateltavilla on usein taipumus antaa tilanteestaan todellisuutta parempi kuva haastattelijalle. Kesäkuussa 2009 päädyttiin lähettämään sähköinen kyselytutkimus klusteriyrityksiä laajemmalle yritysjoukolle. Tämän mahdollisti yleisrekisteri, joka toimitettiin Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä. Rekisteri kattoi 850 yritystä Länsi- Uudenmaan alueelta. Rekisteri perusteella ei voitu erottaa klusteriyrityksiä muusta yritysjoukosta. 6.5.2 Klusteri- ja muiden toimialojen yrityksille suunnatun kyselyn tulokset Länsi-Uudenmaan alueen klusteri- ja muiden alojen yrityksille lähettyyn kyselyyn vastasi yhteensä 73 yritystä. Aiemmin saadut 13 klusteriyrityksen vastaukset lisättiin kyselyn tuloksiin. Vastanneista yrityksistä 10 % ilmoitti toimialakseen metallin, 1 % ympäristöteknologian, 8 % matkailun, 12 % hoiva- ja hyvinvoinnin, 7 % logistiikan ja 15 % kaupan toimialan. Yhteensä ns. klusteriyrityksiksi itsensä tunnistaneita vastasi kyselyyn siis 39 yritystä. 47 % vastaajista ei katsonut kuuluvansa em. toimialoille. Johonkin muuhun toimialaan itsensä lukevia olivat mm. rakennusalan yritykset, tietotekniikka-alan yritykset, pankkitoiminta, koulutus- ja konsultointialan 23

yritykset jne. Taulukko 9. Kyselyyn vastanneiden toimialajakauma Nykytilanteessa toiminnassaan tärkeimmiksi luovien alojen palveluiksi yritykset mainitsivat mainonnan (ka 3,30) ja joukkoviestinnän (ka 2,45). Ohjelmistopalvelut (ka 2,14), viihde- ja urheilu (ka 2,13), kulttuuri (ka 2,07) sekä muotoilu (ka 2,06) olivat yritysten keinovalikoimissa myös. 24

Taulukko 10. Luovien alojen palveluiden nykyinen tärkeys 25

Vastanneista 66 % ilmoitti olevansa kiinnostunut kehittämään innovaatioitaan ja sitä kautta kilpailuetuaan luovien alojen avulla, 33 % ilmoittaessa, ettei ole kiinnostunut. Mainonta (ka 4,5) ja joukkoviestintä (ka 3,5) nähtiin tulevaisuudessa yhä tärkeämpinä luovien alojen palveluina. Muotoilu (ka:2,62)kasvatti tärkeyttään yritysten toiminnassa suhteessa kulttuuriin (ka: 2,45) sekä viihteen ja urheilun (ka: 2,39) käyttöön. Huomioitavaa on, että kaikkien luovien alojen palveluiden osalta niiden tärkeys koettiin suuremmaksi verrattuna nykytilaan. Taulukko 11. Yritysten kiinnostuneisuus luovien alojen osaamiselle innovaatiotoiminnan kehittämisen näkökulmasta Kuva: Helena Kujala 26

Taulukko 12. Luovien alojen palveluiden tärkeys tulevaisuudessa Vastanneista 84 % ilmoitti edustamansa yrityksen olevan kiinnostunut kehittämään uusia innovaatioita ja kehittämään niiden avulla yritykselle kilpailuetua. Vastaajista 51 % ilmoitti nykyisin omaavansa kilpailukykyä lisääviä tuotteita ja palveluita, 46 % omasi kilpailukykyä lisääviä toimintatapoja ja 42 % vastanneista ilmoitti omaavansa kilpailukykyä lisääviä palvelukonsepteja. Kilpailukykyä lisääviä brändejä oli 20 % toimijoista. 28 % vastaajista ilmoitti innovaatiotoiminnan olevan vielä aktivoitumatonta. 27

Taulukko 13. Yritysten nykyiset innovaatiot Taulukko 14. Yritysten kiinnostuneisuus innovaatioiden kehittämiseksi Tulevaisuudessa tärkeimmät innovoinnin kohteet ovat uudet toimintatavat, uudet tuotteet ja palvelut sekä uudet palvelukonseptit (kaikissa 60 % vastanneista). Tuotteiden käytettävyys oli ajatuksissa 40 % vastaajista ja uusien brändien kehittäminen 39 % vastaajista. 28

Taulukko 15. Tulevaisuuden kilpailukykyä vahvistavat yrityksissä 7 % vastaajista ilmoitti suojaavansa innovaatioita patenttien avulla, 13 % tavaramerkkien avulla ja 5 % yrityksistä muotoilu- ja mallisuojien avulla. Enemmistö, 87 % vastaajista ilmoitti, että innovaatioita ei toistaiseksi suojata mitenkään. Patenttien hakemiseen liittyviä tarpeita ilmoitti 10 % vastanneista, tavaramerkkien rekisteröintiin 15 5 vastanneista ja muotoilu- ja mallisuojien hakemiseen 15 % vastanneista yrityksistä. 73 % vastaajista ei nähnyt suojaamiseen liittyviä kehittämistarpeita tulevaisuudessa. Taulukko 16. Yritysten innovaatioiden suojaaminen nykyisin 29

Taulukko 17. Yritysten innovaatioiden suojaamisen tarpeet Länsi-Uudenmaan luovan talouden kehittämisohjelma jakautuu neljään osaan; 1) Alueellisten kehittäjien luovan talouden ja innovaatio-osaamisen kehittämiseen ja kehittämisen organisoiminen 2) Luovien alojen toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen erityisenä näkökulmana muiden alojen yritykselle suunnatut palvelut 3) Klusterialojen ja muiden alojen yritysten luovan talouden kehittäminen 4) Kohtaamisympäristöjen ja muotojen kehittäminen 30