81 Asianro HUS/655/2018 Valtakunnallisen työterveyshuoltoyhtiön toteutuminen Selostus Asia pöydälle 27.5.2019 67. Taustaa ja hankkeen valmistelun kuvaus Valtuusto käsitteli 13.12.2018 35 julkisomisteisen työterveysyhtiön muodostamista ja päätti 1. luovuttaa perustettavalle osakeyhtiölle HUSin työterveyspalvelutoiminnan liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen, 2. valtuuttaa hallituksen päättämään tarkemmin kohdassa 1. tarkoitetun liikkeenluovutuksen ehdoista ja muista järjestelyyn liittyvistä sopimuksista; ja 3. poistaa hallintosäännön 14 2 momentista maininnan HUS Työterveys -tulosalueesta. Asian jatkovalmistelu on jäänyt valtuuston päätöksen kohdan 2. mukaisesti hallitukselle ja hallitus on jatkanut valmistelutyötä kevään 2019 aikana. Taimi -hankkeen valmistelu on tapahtunut Kevan johdolla ja valmistelutyötä on ohjannut hankkeen johtoryhmä, jossa on ollut mukana hankkeeseen kiinnostuksensa ilmoittaneiden tahojen edustus. HUSia johtoryhmässä on edustanut hallintojohtaja. Johtoryhmän lisäksi valmistelua on tehty johtoryhmän alaisissa valmisteluryhmissä (mm. HR, talous, ICT, viestintä), joissa on myös ollut HUSin edustus. Kuten valtuuston päätöksen perustelutekstissä on todettu, on valmistelu perustunut kaksitasoiselle konsernirakenteelle, joka muodostuu valtakunnallisesta emoyhtiöstä (Taimi Oy) ja maakunnallisista tytäryhtiöistä (esim. Uudenmaan osalta Taimi Uusimaa Oy). Emoyhtiön tehtävänä olisi huolehtia konsernin yhteisistä tukipalveluista ja kehittämistehtävistä. Varsinainen palvelutuotanto tapahtuisi tytäryhtiöissä. Emoyhtiö omistaisi enemmistön tytäryhtiöistä, ja muu omistus jakautuisi tytäryhtiöiden asiakasomistajien kesken huollettavien määrän suhteessa. Vastaavasti asiakasomistajat omistaisivat emoyhtiötä huollettavien määrän suhteessa ja lisäksi Keva olisi vähemmistöomistajana pienellä osuudella. Osakkaiden keskinäiset suhteet määriteltäisiin sekä emoyhtiölle että alueyhtiölle laadittavilla osakassopimuksilla. Alueyhtiöt toimisivat taloudellisesti toisiltaan erillisinä yksiköinä ja niiden tulot muodostuisivat kyseisen alueyhtiön asiakkaiden maksamista korvauksista. Emoyhtiö ei taloudellisesti tue alueyhtiöitä eivätkä alueyhtiöt ristiinsubventoi toisiaan. Emoyhtiöllä ei ole osingonjakotavoitetta. Kevan hallitus on tehnyt 24.4.2019 kokouksessaan ehdollisen sijoituspäätöksen, joka sisältää sijoituksen Taimin omaan pääomaan ja on valmis tarjoamaan Taimi Oy:lle markkinaehtoisen lainan. Uudenmaan alueella kiinnostuksensa valmisteluun ovat ilmoittaneet HUSin lisäksi Lohjan kaupunki, Perusturvakuntayhtymä Karviainen (Karkkila, Vihti) ja Hangon kaupunki, joilla on yhteensä 31465 huollettavaa. Muita hankkeeseen osallistuvia tahoja ovat Siun Sote (16 339 huollettavaa), Työterveys Aalto Oy (15 400 huollettavaa, Jyväskylä ja ympäristökunnat) ja Vaasa / Järvi-Pohjanmaa / JIK / LLKY (27 000 huollettavaa). Myös muilta ta-
hoilta on ilmaistu mielenkiintoa valmistelua kohtaan, mutta halukkuutta liittyä mukaan yhtiön toimintaan heti käynnistysvaiheessa ei ole ollut muilla kuin mainituilla tahoilla. Yhtiölle on valmisteltu liiketoimintasuunnitelma, mallit emoyhtiön ja alueyhtiön yhtiöjärjestykseksi ja osakassopimukseksi sekä taloudelliset mallinnukset kummankin osalta. Asiakirjat ovat olleet hallitusten jäsenten tutustuttavissa sähköisessä työtilassa. Liitteenä 1 on Kevan toimitusjohtajan 10.5.2019 HUSille osoittama kirje Taimi-konsernin perustamisen eduista ja Kevan roolista Taimi-konsernissa. HUSin tavoitteet hankkeen suhteen Hankkeen tavoitteita on osaltaan kuvattu edellä mainitun valtuuston päätöksen perusteluissa. Niistä ensimmäinen on ollut julkisen sektorin työterveyshuollon ja sen vaikuttavuuden kehittäminen sekä uuden terveysteknologian käyttöönotto työterveyshuollossa. Tällaisen kehittämistoiminnan mahdollistaminen edellyttää riittävän suuria toimintavolyymejä sekä myös panostuksia kehittämistoimintaan. Tällainen yksikkö voisi toimia myös työterveyshuollon erikoisalan tutkimus- ja koulutusorganisaationa. Toinen esittelytekstissä mainittu tavoite liittyy potilaiden palveluketjujen tukemiseen ja mahdollisuuteen käyttää HUSin diagnostisia ja konsultaatiopalveluja. Kuntalain siirtymäsäännösten mukaan kunta on velvollinen yhtiöittämään vuoden 2019 alusta yrityksille työterveyshuoltolain mukaisesti tarjotut sairaan- ja terveydenhuoltopalvelut. Käytännössä yritystyöterveyshuoltoa ja kunnan henkilöstölle tarjottua työterveyshuoltoa on kuitenkin vaikea erottaa toisistaan. Jos kunta ulkoistaa työterveyshuoltonsa ulkopuoliselle toimijalle, eivät yksikön potilaat enää voi käyttää HUSin tuottamia diagnostisia palveluja. Kolmas ja keskeisin tavoite liittyy HUSin henkilöstön nykyisin saamien työterveyshuollon palvelujen laadun ja saatavuuden turvaamiseen ja parantamiseen. Ensin mainitun tavoitteen kautta edistetään myös palvelujen laatua. Palvelujen saatavuus liittyy mm. työterveyshuollon toimipisteiden sijoitteluun. Esittelijän arvio hankkeesta Esittelijä katsoo, että hanke on teknisesti hyvin valmisteltu ja periaatteessa toteuttamiskelpoinen. Keskeisenä ongelmana on kuitenkin huomattavan pieni mukaan lähtevien tahojen määrä niin valtakunnallisesti kuin Uudellamaalla. HUS yksinään muodostaisi lähes 30 % yhtiön huollettavien määrästä. Uudenmaan huollettavat muodostaisivat vastaavasti jo yli kolmanneksen yhtiön vastuulla olevista huollettavista. Tämä väestöpohja on siinä määrin pieni, että se asettaa kyseenalaiseksi mahdollisuudet tulokselliseen kehittämistoimintaan ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Yhtiön edellytykset toimia työterveyshuollon erikoisalan tutkimus- ja koulutusorganisaationa ovat myös rajalliset. Kiinnostuksensa ilmoittaneet yksiköt ovat myös maantieteellisesti ja asiakaskunnaltaan heterogeenisiä, mikä tulee olennaisesti vaikeuttamaan synergiaetujen saavuttamista. HUSin tilanne palveluiden järjestämisessä mm. työvoiman saatavuuden suhteen poikkeaa myös muista yhtiön valmistelussa mukana olevista tahoista. Yhtiön toiminnan käynnistäminen nyt valmistelussa mukana olevien tahojen kanssa ei tuo erityistä etua HUSin diagnostiikkapalvelujen käytön jatkuvuuden suhteen. Vähäinen yhtiökumppanien määrä Uudenmaan alueella aiheuttaa sen, että yhtiön toiminnalle asetettua tavoitetta ei saavuteta tältäkään osin.
Viimeisen tavoitteen osalta esittelijä toteaa, että yhtiö ei myöskään ehdotetussa muodossaan paranna työterveyshuollon palvelujen saatavuutta HU- Sin työntekijöiden osalta muuten kuin Lohjan alueella. Suurin osa HUSin työntekijöistä asuu ja työskentelee pääkaupunkiseudulla, ja tämän tavoitteen kannalta olennaista olisi ollut saada pääkaupunkiseudun kaupunkeja osallistumaan yhteiseen yhtiöön. HUS on lähettänyt asiasta hallituksen päätöksen 6.5.2019 54 mukaisesti oheismateriaalina 2 olevan tiedustelun pääkaupunkiseudun kaupungeille, johon on pyydetty vastauksia 7.6.2019 mennessä. Pääkaupunkiseudun kaupungien vastaukset ovat oheismateriaalina 3. Vastauksissa ei katsota yhteisen työterveysyksikön perustamista tarkoituksenmukaiseksi. Yhteenveto Esittelijän näkemyksen mukaan HUSin ei ole perusteltua lähteä mukaan Taimi -yhtiöihin näistä lähtökohdista. HUSin tulisi edelleen jatkaa toimenpiteitä HUSin työterveyshuollon saattamiseksi osaksi suurempaa kokonaisuutta edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisen kiinnostavia tässä yhteydessä olisivat yhteiset ratkaisut Uudellamaalla etenkin pääkaupunkiseudun kaupunkien mutta myös muiden kaupunkien kanssa, joiden alueella sijaitsee HUSin sairaaloita. Vaihtoehtoisesti kiinnostavaa etenkin opetus- ja tutkimusmahdollisuuksien kannalta olisi muodostaa yhteisiä työterveyshuollon ratkaisuja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. -.-.- Edellisessä kokouksessa jaettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin 24.5.2019 päivätty kirje koskien työterveyspalveluja koskevaa yhteistyötä. Kokouksessa esitellään lähemmin ehdotuksen sisältöä. Päätösesitys Hallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto 1. merkitsee edellä olevan selvityksen valtakunnallisen työterveyshuoltoyhtiön perustamisesta tiedokseen ja 2. päättää poistaa päätöksensä 13.12.2018 35. Asian käsittely Asiassa käydyn keskustelun aikana Pirkko Letto esitti Anna Vuorjoen kannattamana, että HUS jatkaa valtuuston päätöksen mukaisella linjalla ja seuraavaan hallituksen kokoukseen tuodaan käsittelyyn liikkeenluovutuksen ehdot ja muut järjestelyyn liittyvät sopimukset. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän kannasta poikkeava ehdotus ja asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimeenpannaan nimenhuutoäänestyksenä ja esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Leton ehdotusta kannattavat äänestävät EI. Toimitetussa äänestyksessä annettiin viisi JAA-ääntä (Harjuhahto- Madetoja, Niemi, Peura, Piirtola, Urho) ja kaksitoista EI-ääntä (Böhling, Handolin, Hosia, Kajander, Lehtimäki, Letto, Månsson, Oksanen, Reijula, Taipale, Vanhanen, Vuorjoki). Puheenjohtaja totesi, että hallitus oli hyväksynyt Pirkko Leton ehdotuksen. Päätös Hallitus päätti, että HUS jatkaa valtuuston päätöksen mukaisella linjalla ja seuraavaan hallituksen kokoukseen tuodaan käsittelyyn liikkeenluovutuksen ehdot ja muut järjestelyyn liittyvät sopimukset.
Lisätiedot Toimitusjohtaja Juha Tuominen, s-posti juha.a.tuominen(at)hus.fi Liitteet 4 Liite 1: Kevan toimitusjohtajan kirje 10.5.2019 Jakelu