LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

LOPPURAPORTTI Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 2 HANKKEEN TOTEUTTAJA 5 3 HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS SEKÄ MUUTOSHAKEMUS 5 4 HANKKEEN TAVOITTEET 6 4.1 Hankekuvaus 6 4.2 Hankkeen tarkoitus ja keskeiset teemat 7 4.3 Laadulliset tavoitteet 7 4.4 Määrälliset tavoitteet 8 4.5 Hankkeen tavoitteiden pyrkimykset 8 5 HANKKEEN TOIMINTA 9 5.1 Hankkeen työntekijät ja ohjausryhmä ja ohjausryhmän kokoukset 9 5.2 Hankkeen rahoitus 11 5.3 Yhteistyö- ja talkookumppanit 11 6 HANKKEEN TOIMENPITEIDEN KESKEISET KOHDISTUKSET 12 6.1 Maatalouden vesistökuormitukseen keskittyvät hankkeet 12 6.2 Turvetuotannon vaikutuksiin keskittyvät hankkeet 13 6.3 Luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutokseen keskittyvät hankkeet 13 6.4 Pistekuormitusta vähentävät hankkeet 13 6.5 Vaelluskala hankkeisiin 13 6.6 Yhteenveto tehtävistä toimenpiteistä 13 7 HANKKEEN TOIMENPIDEKOHTAISET TULOKSET 14 7.1 Maatalouden vesistökuormitus 14

3 7.2 Turvetuotannon ympäristövaikutukset 16 7.2.1 Turvetuotanto mediassa hankkeen aikana 16 7.3 Luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet 17 7.4 Pistekuormitus 18 7.5 Vaelluskala-asiat 23 7.6 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 27 8 KOSKIALUEIDEN KUNNOSTUKSET 28 8.1 Urpalanjoen yläosa (nousuesteiden yläpuolinen osuus) 29 8.2 Urpalanjoen alaosa (nousuesteiden alapuolinen osuus) 34 9 MUUT HANKKEEN VAATIMAT TYÖT 37 9.1 Tapahtumat, seminaarit, kokoukset, esitelmät 37 9.2 Hankkeen tiimoilta pidetyt esitelmät 38 9.3 Hankkeen hallinto 40 9.4 Talkookunnostuksien suunnittelut 40 9.5 Toimistotyöt 41 9.6 Hanke hankinnat ja ostot 41 9.7 Maastotyöt 42 9.8 Media 43 10 YHTEENVETO 44 10.1 Vedenlaatu 44 10.2 Mäti-istutuksien tulokset 45 10.3 Kunnostusten tulokset 46 11 ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS 47

4 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kunnostuspaine Urpalanjoella lähti liikkeelle, kun alueelle perustettiin (vuonna 2008) paikallisten toimesta Urpalanjokialue Lohijoeksi ry. Urpalanjokialue Lohijoeksi ry laati alustavan toimintasuunnitelman. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää urpalanjokialueen hoitoa kunnostusta ja suojelua, kasvattaa sen virkistysarvoa sekä edistää ja vaalia joen säilyttämistä merilohijokena (www.urpalanjoki.suntuubi.com). Kunnostuspaineen ja aloitteen jälkeen tilattiin Kaakkois-Suomen ELY keskuksen toimesta Saimaan vesi- ja ympäristötutkimukselta Urpalanjoen kunnostuksen esiselvityksen. Kunnostuksen esiselvityksen tarkoituksena oli tutkia ja kartoittaa mahdollisuuksia varsinaisen kunnostussuunnittelun ja myöhemmän kunnostuksen aloittamiseksi. Kunnostuksen esiselvitystä tehtiin vuosina 2008 2009. Esiselvityksen jälkeen pidettiin 4.3.2010 Kaakkois-Suomen ELY keskuksessa kokous, jossa päätettiin ottaa Urpalanjoen asiat tarkemman suunnittelun alle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus teki kolmen kuukauden (3 kk) toimeksiantosopimuksen 16.3.2010 Tmi Manumaan kanssa, jonka perusteella tuli laatia kalatalouteen ja vedenlaatuun liittyvät kehittämistoimenpiteet ja priorisointi. Suunnitelman pohjalta tulee laatia hankehakemus, jolla haetaan rahoitusta varsinaisille toimenpiteille. Hankehakemus saatiin valmiiksi, jonka jälkeen hankehakemus hyväksyttiin syksyllä 2010 Kaakkois-Suomen ELY -keskuksessa. Urpalanjokialueen kehittämishanke alkoi marraskuussa 2010. Kuva 1. Urpalanjokialueen kunnostuksen- ja kehittämishankkeen päävaiheet.

5 2 HANKKEEN TOTEUTTAJA Hankkeen toteuttaja on Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Etelä Karjalan Kalatalouskeskus ry on maakunnallinen kalatalouden asiantuntija ja kehittämisjärjestö. Toimintaympäristöön sisältyy yli 1.500 järveä ja 20 jokivesistöä. Kalatalouskeskuksen asioista päättää kalatalouskeskuksen edustajakokous ja sen hallitus. Jäsenistömme koostuu osakaskunnista, kalastusalueista, kalastusseuroista ja ammattikalastusseurasta. Kalatalouskeskuksen toiminnan visiona ovat tuottavat kalavedet Etelä Karjalassa. Toimintamme perustuu vesistökohtaiseen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen yhdessä alan toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Kehittämistyön tulokset luovat toimintapuitteet sekä elinkeinokalataloudelle että vapaa ajan kalastukselle. Luontaisesti lisääntyvät järvikalat saavat niille kuuluvan arvon tärkeänä uusiutuvana luonnonvarana (www.ekkalatalouskeskus.fi). 3 HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS SEKÄ MUUTOSHAKEMUS Hankkeen nimi: Urpalanjokialueen kehittämishanke Hanketunnus: 11185 Hanke ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Toimintalinja: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimenpide: Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Päätös hanketuesta tehtiin 5.11.2010 (Dnro 1437/3560 2010). Päätöksen numero on 12379. Hankkeen muutoshakemus hyväksyttiin 20.12.2012 päätösnumerolla 31187. Muutoshakemus oli saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 18.12.2012. Hankkeelle myönnettiin jatkoa 31.8.2012 asti.

6 Kuva 2. Urpalanjokialueen kehittämishankkeen esite (suunnitellut Manu Vihtonen). 4 HANKKEEN TAVOITTEET 4.1 Hankekuvaus Hankkeen tarkoituksena on edistää Urpalanjokialueen maisemanhoitoa, suojelua, kasvattaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa ja vedenlaatua. Tarkoitus on myös edistää joen säilyttämistä meritaimenjokena ja suojella uhanalaisia vaelluskalalajeja ja vaalia luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Urpalanjoki virtaa harvaan asutulla maaseudulla. Urpalanjoen huono yleiskunto on pitkään ollut paikallisten ihmisten huolenaihe. Urpalanjoen rehevöityminen ja likaantuminen ovat varsinkin joen yläjuoksulla laskeneet vedenlaatua välttäväksi ja paikoin jopa huonoksi. Huonon suuntainen kehitys on jatkunut tänäkin päivänä, vaikka vesiensuojeluun on viimevuosina pyritty kiinnittämään enemmän huomiota. Alueelle on perustettu vuonna 2008 Urpalanjokialue Lohijoeksi ry. Kauan sitten meritaimenjoen maineessa ollut, Luumäeltä alkunsa saava joki virtaa lopulta Venäjän puolelle. Venäjän puolella on vielä säilynyt joen alkuperäinen ja uhanalainen meritaimen. Suomen puolella esteet vaelluskalojen esiintymiselle ovat padot sekä joen perkauksen yhteydessä hävitetyt kutu- ja poikastuotantoalueet. Luonnon lisääntymistä Suomen puolella ei ole havaittu viimevuosina. Hankkeen hyötyjinä ovat paikalliset ihmiset, kesäasukkaat, matkailijat, yhteiskunta, luonto ja eläin- ja kasvilajit. Tavoitteena on kalatalouden,

metsästyksen, maiseman, virkistyskäytön, vesien-ympäristön- ja tulvasuojelun ja luonnon monimuotoisuus edistäminen. 7 Toimenpiteet kohdistuvat käytännössä maatalouteen, turvetuotantoon, luonnonhuuhtoumaan, pistekuormitukseen ja uhanalaisiin vaelluskaloihin. Ympäristön ja luonnon kanssa toimiessa tulokset näkyvät viiveellä, mutta tehtävien toimien yhteisvaikutuksesta niitä voidaan odottaa tapahtuvan. Hankkeen toimenpiteiden ja tavoitteiden suuntaviivat on rakennettu siten, etteivät ne heikentäisi muita alueen suojelullisia ja toiminnallisia perusrakenteita, eikä heikentäisi alueen yritystoimintaa vaan edesauttaisi alueen kehittymistä kestävän kehityksen, maantalouden, -turvetuotannon ja - kalatalouden sekä alueen luonnon näkökulmasta 2010-luvulle. 4.2 Hankkeen tarkoitus ja keskeiset teemat Hankkeen tarkoituksena on: edistää Urpalanjokialueen maisemanhoitoa, suojelua, kasvattaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa ja ennen kaikkea vedenlaatua säilyttää joki meritaimenjokena ja suojella uhanalaisia vaelluskalalajeja vaalia luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä Hanke koostui viidestä eri teema kokonaisuudesta. Hankkeessa keskityttiin lähinnä maatalouden vesistökuormitukseen, turvetuotannon ympäristövaikutuksiin, luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, pistekuormitukseen ja vaelluskala-asioihin. 4.3 Laadulliset tavoitteet Meritaimenen geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnontuotannon palauttaminen Suomen puoleiselle jokialueelle Urpalanjokialueen luontainen ja arvokas kalakanta antaisi mahdollisuuksia matkailun lisäksi myös alueen muulle elinkeinotoiminnalle ja sen kehittymiselle Urpalanjokialueen imagollisen arvostuksen lisääminen

8 4.4 Määrälliset tavoitteet hanketietouden levittäminen ja hankkeen edistäminen alueen ihmisten kanssa valuma-alueen vesiensuojelu toimenpiteiden edistäminen maanomistajien ja kuntien kanssa uuden tiedon löytäminen valuma-alueelta ja yhteistyön rakentaminen kohti puhtaampaa ja viihtyisämpää Urpalanjokialuetta meritaimenen nykytilan kartoitus ja keskeiset kehittämistoimet yhdessä ELY-keskuksen ja riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. valistuksella ja tiedottamisella palautetaan Urpalanjokialueen vesiensuojelutyötä ja menetettyä vaelluskalajoki mainetta vaelluskalojen nousuesteiden poistamiseen tähtäävien suunnitelmien vieminen eteenpäin yhdessä viranomaisten kanssa valuma-alueen vesiensuojeluun, kunnostuksiin ja kalateihin liittyvien asiantuntija lausuntojen kerääminen muut tavoitteet liittyvät alueen luontoon, eläimiin ja kasveihin, joita pyritään säilyttämään ja hoitamaan hankkeen aikana mahdollisimman hyvin. 4.5 Hankkeen tavoitteiden pyrkimykset vesiensuojelua ja vedenlaatua saadaan edistettyä valistuksen, neuvonnan ja käytännön toteutuksien myötä kiinteistöjen- ja maanarvo nousee automaattisesti mm. vedenlaadun, tulvasuojelun, kalatalouden ja maiseman hyväksi ja paranemisen vuoksi tehtävän työn myötä Luumäen ja Miehikkälän kunnan, Lappeenrannan kaupungin, maatalouden ja turvetuotannon PR- ja imagoarvo nousevat uhanalaisten vaelluskalojen-, luonnon monimuotoisuuden-, alueenympäristön- ja vesiensuojelun myötä paikallisten ja kesäasukkaiden viihtyvyys alueella lisääntyy jokiluonnon, järvialueiden, kalaston ja maaseudun ja maiseman kehittämisen myötä maaseutu-, luonto-, riista- ja kalastusmatkailun voidaan olettaa kehittyvän osittain näiden toimien yhteisvaikutuksesta

9 Kuva 3. Hankkeen tavoitteiden pyrkimykset (taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset hyödyt). 5 HANKKEEN TOIMINTA 5.1 Hankkeen työntekijät ja ohjausryhmä ja ohjausryhmän kokoukset Hankkeen käytännön toteutuksesta huolehtii hankkeelle palkattu projektikoordinaattori (kuva 4). Projektikoordinaattori toimii vastuullisen vetäjän ja hallinnoijan, eli Etelä- Karjalan Kalatalouskeskuksen palkkaamana. Vastuuhenkilöksi Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta on valittu toiminnanjohtaja Aarno Karels. Projektikoordinaattori Manu Vihtosen työsuhde alkoi 1.3.2011 ja päättyi 31.8.2013. Kuva 4. Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Ohjausryhmä tehtävänä on ollut huolehtia, että hanke toteutuu hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Urpalanjokialueen kehittämishankkeen ohjausryhmä koostui 12 henkilöstä (kuva 5).

10 Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Luumäen kunta: Hilkka Suo-Anttila (kun.hal.puh.joht.) Miehikkälän kunta: Jari Heinonen (valt.puh.joht.) Lappeenrannan kaupunki: Ilkka Räsänen (ymp.joht.) Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Jukka Penttilä (asiantuntija, mm. maaseudun kehittäminen) Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Timo Koskenala (asiantuntija/mm. kalataloudelliset velvoitteet) Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Markus Tapaninen (asiantuntija/mm. kalataloudelliset kunnostukset Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry: Pena Saukkonen (toimitusjohtaja/limnologi) Urpalanjokialue Lohijoeksi ry: Jorma Suoknuuti (rak.mest, yhd.siht.) Kaakonkulman kalastusalue: Matti Jääskeläinen (hal.puh.joht.) MTK-Luumäki: Eino Juvakka (puh.joht.) Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry: Aarno Karels (toiminnanjohtaja) Antero Bernitz Kuva 5. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kaikkiaan yhdeksän kertaa. Vuonna 2011 ohjausryhmä piti kaksi kokousta (14.2. ja 23.9.). Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa (1.2., 29.5., 28.8. ja 4.12.). Hankkeen jatkuessa vielä vuonna 2013 kahdeksalla kuukaudella (8 kk), oli ohjausryhmän tarve kokoontua kolme kertaa (4.2., 11.4. ja 30.8.). Ohjausryhmän kokouksista on laadittu asianmukaiset pöytäkirjat, jotka on toimitettu asianosaisille. Kokouksia pidettiin vuoron perään jokaisen kunnan tai kaupungin alueella (kuva 6). Kuva 6. Hankkeen päättävä ohjausryhmän kokous Lappeenrannassa 30.8.2013.

11 5.2 Hankkeen rahoitus Julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta on 90 % eli enintään 134997,30 euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 45 % eli enintään 60748,78 euroa. Päärahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Yksityisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta on 10,00 % eli enintään 14999,70 euroa. Urpalanjokialueen kehittämishanketta mukana rahoittamassa ovat Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö, Kaakonkulman kalastusalue (taulukko 1). Taulukko 1. Hankkeen rahoitussuunnitelma ja budjetti. Rahoitussuunitelma % EU+valtio 120000 80 kunnat 15000 10 yksityinen 8500 5,7 vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä 6497 4,3 Yhteensä 149997 100 5.3 Yhteistyö- ja talkookumppanit Merkittävän panoksen hankkeen aikana antoivat paikalliset ihmiset vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävän talkootyön muodossa. Keskeisenä talkookumppanina alueella toimii Urpalanjokialue Lohijoeksi ry (kuva 7). Lisäksi talkooapua saatiin alueen osakaskunnista, Lappeenrannan perhokalastajilta sekä Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiriltä. Hanke on verkostoitunut hankesuunnitelman mukaisesti RAVI (Ravinteet satoon vesistöt kuntoon) hankkeen kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tehty kahden valtakunnan rajan ylittävän ns. rajajokihankkeen kanssa. Nämä hankkeet ovat: RIFCI (Rivers and Fish Our Common Interest) ja HEALFISH (Healthy fish stocks indicator of successful river basin management) hanke. Lisäksi haja-asutusten jätevesineuvonta hankkeita Urpalanjoen valuma-alueella toimii kaksi kappaletta (Jässi ja Neuvo hanke). Jätevesihankkeiden kanssa on jo pidetty jokaisen kunnan alueella yksi yhteinen info-/jätevesi-ilta.

12 Kuva 7. Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:n hallituksen kokous 27.5.2011 Kaitai, Miehikkälä. 6 HANKKEEN TOIMENPITEIDEN KESKEISET KOHDISTUKSET Hankkeen tavoitteena oli saada tehtyä ja vietyä eteenpäin kaikkia hankesuunnitelmaan kirjattuja kartoitustoimenpiteitä. Hankkeelle asetettuja tavoitteita toteutettiin hankesuunnitelmaan laaditun aikataulun mukaisesti. Hankesuunnitelmassa oli kartoitustavoitteet jaettu selkeästi eri vuodenaikojen mukaan. 6.1 Maatalouden vesistökuormitukseen keskittyvät hankkeet autetaan viljelijöitä maaseudun ympäristön suojelussa ja maisemanhoitoa koskevien suunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja maiseman ylläpitämiseen pyritään valitsemaan maanomistajien kanssa parhaiten sopivat toimenpiteet.

13 6.2 Turvetuotannon vaikutuksiin keskittyvät hankkeet vesienkäsittely menetelmiin vesistö kuormituksen pienentämiseen mitkä ovat alueen keskeiset ongelmat? 6.3 Luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutokseen keskittyvät hankkeet kosteikot, tulva-altaat ja pohjapadot eroosioherkät alueet 6.4 Pistekuormitusta vähentävät hankkeet Luumäen kunnan jätevedenpuhdistamo haja-asutuksen jätevedet 6.5 Vaelluskala hankkeisiin poistamaan kalojen, rapujen ja nahkiaisen alaosan vaellusesteet parannetaan kutu- ja poikastuotantomahdollisuuksia ja kaikkien lajien elinoloja 6.6 Yhteenveto tehtävistä toimenpiteistä Hankkeen tavoitteet ja tulokset on esitetty vuosittain erillisellä indikaattorilomakkeella (2306Aind), joka on toimitettu päärahoittajalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. Hankkeen tuloksista ja vaikutuksista on informoitu ohjausryhmää sekä koottu aineistoa erilliseen hankekansioon. Hankkeen tehtävät ja toimenpiteet olivat jaettu selkeästi eri osa-alueiden kanssa tasaisesti ja myös ajan sekä resurssien puitteissa mahdolliseksi toteuttaa hankkeen aikana (taulukko 2).

14 Taulukko 2. Yhteenveto tehtävistä toimenpiteistä. maatalous turvetuotanto luonnonhuuhtouma pistekuormitus kalatalous ymp.tukihakemukset vesienkäsittely lannoitukseen liittyvät jätevedenpuhdistus kalatieasiat ympäristötietous kuormitus salaojat ja ojat puhdistusprosessi kunnostusasiat vesiensuojelutoimet ongelmat eroosion vähentäminen veden hygienia kala-asiat maastokatselmukset kuormitustarkkailu maaperän ravinteisuus haja-asutus maastokartoitukset ymp.hoito suunnitelmat maastokatselmukset maastokatselmukset maastokatselmukset maastokatselmukset teematilaisuus teematilaisuus teematilaisuus 7 HANKKEEN TOIMENPIDEKOHTAISET TULOKSET 7.1 Maatalouden vesistökuormitus Järjestettiin Maaseudun kehittämisen Tupailta Heikkilän toimituvalla (8.3.2012), yhdessä ELY:n ja ProAgrian kanssa. Paikalla projektikoordinaattorin kutsumana olivat Kaakkois- Suomen ELY keskuksen asiantuntijat Anu Koistinen, Jukka Penttilä ja ProAgria Etelä- Karjalan maisemanhoidon neuvoja Laura Blomqvist. Paikalla saapuneille asiantuntijat pitivät esitelmät (kts. kuva 8 ja luku 9.1.). Kuva 8. Tupailta 8.3.2012 (asiantuntija Anu Koistinen esitelmöi) ja tupaillan lehti-ilmoitus. Kirkkojoen tulvapellot jätettiin kyntämättä viljelijöiden kanssa 5.10.2012 tehdyllä sopimuksella (kuva). Sopimuksen allekirjoitti viisi viljelijää. Paikanpäällä heistä tehtiin paikallislehteen lehtijuttu (kuva 9).

15 Kuva 9. Kirkkojoen ja Urpalanjoen viljelijät. Kuva 10. Syyskynnöistä pidättäytymisestä laadittu sopimuspohja.

16 Kirkkojoen ja Urpalanjoen varrella suojavyöhykesopimukset kattavat pinta-alassa yhteensä 9,2 hehtaarin verran. Potentiaalia siellä olisi kuitenkin paljon enemmän. 7.2 Turvetuotannon ympäristövaikutukset Turvealueisiin tutustuminen, kuten mm. Vapo Oy:n uusi Juvainsaarensuon kemikalisointi asema ja menetelmä Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely kaikilla soilla Projektikoordinaattorin esitelmä Suo-Anttilan kyläillassa Hankkeen projektikoordinaattorin myös ohjeisti Vapo Oy:tä kalataloustarkkailuasioissa Kuva 11. Vapon Juvainsaarensuon uusi kemikalisointiasema sekä laskeutusallas syksyllä 2012. 7.2.1 Turvetuotanto mediassa hankkeen aikana Turvesuot puhuttavat Luumäellä: Suunnitelmat turpeennoston lisäämisestä Luumäen soilla huolestuttavat asukkaita. Asiasta puhutaan perjantaina Suo-Anttilan kyläkokouksessa (kuva 12). Lähde:Etelä-Saimaa http://www.esaimaa.fi/online/2012/03/20/turvesuot+puhuttavat+luum%c3%a4ell%c3%a4/2012113132923/4 Hallinto-oikeus kumosi Vapon ympäristöluvan: Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Vapon turvetuotantoon myönnetyn ympäristöluvan Luumäen Näpinsuolla. Hallinto-oikeus perustelee päätöstään mm. sillä, että Urpalanjoki on jo nyt voimakkaasti kuormitettu. Lisäksi päätöksessä todetaan, että Vuoksen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on parantaa joen ekologista tilaa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ravinnekuormituksen vähentämistä. Hallinto-oikeus piti myös turvetuotantoalueen kuormituslaskelmia epävarmoina. Lähde: YLE uutiset http://yle.fi/uutiset/hallintooikeus_kumosi_vapon_ymparistoluvan/6210671

17 Tarvitaanko Luumäellä lisää turvesoita (kuva 12)? Lähde: Luumäen Lehti http://www.luumaenlehti.fi/mielipiteet/12160340.html Kuva 12. Suo-Anttilan kyläkokous ja Luumäen Lehden kysely. 7.3 Luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet Kosteikkokohteiden esittelyä ja rahoituksen etsimistä: Ensisijaisesti haettiin eituotannollisten investointien tuen kriteerit täyttäviä kohteita, joilla voitaisiin edistää monivaikutteisten kosteikkojen perustamista ja arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostamista. Tuki sisältyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007 2013. Lisäksi selvitettiin riistakosteikkojen ja metsätalouden vesiensuojelun kosteikkojen ja rahoitusten soveltuvuutta Urpalanjokialueelle. Kosteikkosuunnitelmia on saatiin vietyä hieman eteenpäin, mutta ideointia kohteiden kanssa tulee jatkaa yhdessä maanomistajien, turvetuottajien, maanviljelijöiden, Metsäkeskuksen ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry ja ennen kaikkea kuntien/kaupunkien ja Kaakkois-Suomen ELY keskuksen kanssa. pohjapatojen kunnostussuunnittelua suoritettiin yhdessä ELY-keskuksen kanssa kesällä 2011 ja 2012. Toteutuksia tehtiin kesällä 2013 ja ilmeisesti syksyllä 2013. Kontaktien luotiin ja infoa ja ideoita haettiin Taipalsaaren Leväsen kosteikkoretken yhteydessä ja kosteikkotilaisuudessa Karhupirteillä. Metsäkeskuksessa pidettiin kaksi kosteikkopalaveriä (5.4.2011 ja 20.9.2011). Metsäkeskus näiden keskustelujen pohjalta voisi olla osatoteuttajan roolissa kosteikkohankkeissa. Asioita ei ole tämän jälkeen käsitelty.

Selvitykset maatalouden suojavyöhykeasioissa ja uudet sopimukset alueella yhdessä viety eteenpäin ProAgria:n maisemanhoidon neuvojan Laura Blomqvistin ja ELY keskuksen asiantuntijan Anu Koistisen kanssa. Projektikoordinaattorin ehdotus kosteikosta Luumäen Taavetin puhdistamon alapuoleiselle pellolle. Palaveri Luumäen kunnantalolla, paikalla maanomistaja, kunnan tekninen johtaja ja ympäristönsuojelu sihteeri sekä ProAgria Etelä-Karjalan edustaja. Kosteikkokohde ei täyttänyt ProAgrian mukaan maatalouden ei-tuotannollisten investointien tuen kriteerejä, eikä maanomistaja ollut halukas laittamaan peltoa kosteikoksi. 18 Kuva 13. Antti Happonen maastokäynnillä katsastamassa Urpalanjoen kosteikkokohteita 24. 25.11.2011. 7.4 Pistekuormitus Keskeisenä Luumäen kunnan jätevedenpuhdistamo ja sen toiminta Aikaa käytettiin paljon hankkeen aikana Urpalanjoen vedenlaatu tuloksien analysointiin, ennen kaikkea huomio kiinnittyi yläjuoksun korkeisiin lämp.kest.kolif.bakt. sekä E-Colib. pitoisuuksiin (kuva 14).

19 Kuva 14. Kirkkojoki -selvitykseen liittyvät vesinäytteet ja tulokset 21.5.2013. Hankkeen toimesta ja ohjausryhmän ja yleisen kokouksen toiveesta tilattiin Saimaan vesija ympäristötutkimukselta erillinen Kirkkojoki selvitys. Kirkkojoki selvitys valmistui (28.8.2013) juuri ennen hankkeen päättymistä ja ohjausryhmän viimeistä kokousta. Kirkkojoki selvitys on saatavilla tarvittaessa kokonaisuudessaan Saimaan vesi- ja ympäristötutkimukselta. Selvityksen tuloksien perusteella voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet alueella (kuva 15).

20 Kuva 15. Kirkkojoki selvityksen tulokset (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus 2013). Urpalanjokialueen kehittämishankkeen päättyessä saatiin vielä elokuun 2013 tarkkailun tuloksien yhteenveto. Tulosten perusteella huolestuttavinta on Kirkkojoen korkeat E.colib. pitoisuudet ja Suurenjärven pohjan hapettomuus (kuva 16).

21 Kuva 16. Urpalanjoen tarkkailu elokuussa 2013 (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus 2013). Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori antoi myös oman mielipiteen ja muistutuksen 4.11.2011 Euro Granit Oy:n ympäristölupahakemuksesta (kuva 17).

22 Kuva 17. Projektikoordinaattorin mielipide ja muistutus Euro Granit Oy:n ympäristölupahakemuksesta. haja-asutuksen jätevedet Hankkeen aikana oli tarkoitus järjestää jokaisen kunnan/kaupungin alueella yksi jätevesiilta, johon kutsutaan esitelmöimään jätevesihankkeiden henkilökuntaa ja samalla kerrotaan ajankohtaisia asioita Urpalanjokialueelta. Tavoitteeseen päästiin ja kolme tilaisuutta pidettiin (kuva 18). Ensimmäinen Hujakkalassa (Ylämaa/Lappeenranta), toinen Kaitain kylällä (Miehikkälä) ja kolmas Suo-Anttilassa (Luumäki). Tilaisuudet vaativat ns. Jätevesiilta järjestelyt, kuten ilmoitukset (kuva 19), tilat, kahvituksen ja esitelmöinnit.

23 Kuva 18. Jätevesi-illat Luumäellä, Miehikkälässä ja Lappeenrannassa. Kuva 19. Jätevesi-illan lehti-ilmoitus. 7.5 Vaelluskala-asiat Keskeisin ja tärkein asia on hankkeen aikana ollut viedä kalatieasioita eteenpäin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasi Maveplan Oy:ltä 2012 päivitykset aiempien (1983) suunnitelmien pohjalta. Luonnokset Muurikkalan, Salajärven ja Joutsenkosken kalateiden teknisistä yleissuunnitelmista valmistui juuri ennen hankkeen ohjausryhmän kokousta Muurikkalan seurojentalolla 1.2.2012 (kuva 20). Kalatieasioita käsittelevä palaveri pidettiin tasan vuosi tämän jälkeen (1.2.2013) samaisessa paikassa ja paikalla olivat Kaakkois-Suomen ELY keskuksesta vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi ja asiantuntija Vesa Vanninen. Kaakonkulman Kalastusalueesta paikalla oli isännöitsijä Vesa Tiitinen ja puheenjohtaja Matti Jääskeläinen. Patojen ja voimaloiden edustajina paikalla olivat Antero Bernitz Salajärveltä ja Maria Lavonen Muurikkalan Myllykoskelta. Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:tä edusti puheenjohtaja Jari Heinonen. Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori oli myös paikalla kertomassa ja luki laaditun tiivistelmän, mm. mitä hanke on saanut selville/tehnyt ja miltä osin olosuhteet ovat muuttuneet.

24 Kuva 20. Esimerkki vanhasta ja uudesta kalatiesuunnitelmasta Muurikkalan Myllukoskeen. Vedenlaatu on riittävän hyvä, eikä veden lämpötilat nouse lohikaloille liian korkealle koko alueella. Vedenlämpötilamittaukset sattuivat heinäkuulle 2011, joka oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskilämpötilaltaan yksi lämpimimmistä viimeiseen 50 vuoteen (Kuva 21). Kuva 21. Vedenlämpötilamittaukset heinäkuussa 2011.

25 Kirkkojoessa elää paikallinen taimenkanta. Alajuoksulla on todistetusti alkuperäinen meritaimenkanta. Urpalanjoen taimenista on määritetty DNA (Helsingin yliopisto, Jarmo Koskiniemi), jotka vahvistavat alkuperäisen geeniperimän säilyneen ja kalat ovat varmuudella Viipurinlahden meritaimenia (kuva 22). Urpalanjoen geneettisesti alkuperäinen taimenkanta on heikko, mutta pientä toivoakin on, sillä Urpalanjokialueen kehittämishankkeen aikana kesällä 2012 löytyi ensimmäiset meritaimenen luonnonpoikaset koko tutkimushistorian aikana. Myös mätirasia-istutus lohia löytyi useilta kohteilta (kuva 23). Kuva 22. Urpalanjoesta pyydettyjen kolmen taimenen geneettinen analyysi ja näytteet. Kuva 23. Urpalanjoen merestä nousseiden taimenten kesänvanha jälkeläinen ja kesänvanha merilohen mätirasia poikanen.

26 Harjuksen mäti-istutus (kuva 24) + istutusten seuranta Harjuksen mätiä vuonna 2013 1 litra ja noin 12 000 mätijyvää Lohen mäti-istutus (kuva 25) + istutusten seuranta Lohen mätiä vuonna 2011 0,9 litraa ja 4230 mätijyvää Lohen mätiä vuonna 2012 8 litraa ja 35 672 mätijyvää Kuva 24. Harjuksen mätirasia istutuskoe toukokuussa 2013 Urpalanjoen Tuomistonkoskella. Kuva 25. Merilohen mäti-istutusta maaliskuussa 2012. Urpalanjoki esillä myös Helsinki Commission (HELCOM) julkaisussa (Salmon and Sea Trout Populations and Rivers in Finland) sekä ELY:n omassa ohjelmassa : Vesienhoitosuunnitelmien ja alueellisten toimenpideohjelmien toteutus Kaakkois- Suomessa. Projektikoordinaattorin lausunto perusteluineen Urpalanjokialueen määrittämisestä lohi- ja siikapitoiseksi vesistöalueeksi (lausunto Kaakkois-Suomen ELY keskuksen kalatalousviranomaisille 17.9.2012).

27 Selvityksiä Ekoenergia rahaston mahdollisuuksista Urpalanjoen kalateissä ja lisätutkimuksissa. Tiivistelmät suomeksi ja englanniksi (EKOenergy -funds to protect Urpalanjoki river area) lähetetty ekoenergia vastaavalle. Viestilainaus/-vastaus: Urpalanjoen hanke on listallamme potentiaalisten rahoitettavien joukossa. Kuva 26. Hanke toimitti kalastusta ohjaavan kyltin Tynnyrkoskelle 7.6 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ Hankkeen tulokset näkyvät parhaiten käytännön kunnostustyö kohteilla eri puolilla Urpalanjokialuetta. Kohteita oli Urpalanjoen pääuomassa, Kirkkojoessa, Kanojalla ja Ihakselanjoessa ja sen latvoilla Saarensuunpurolla. Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävän työn (talkootyön) osuus täyttyi hyvin suunnitelmien ja kustannusarvion/budjetin mukaisesti. Talkoita tehtiin vuonna usean viikon ajan, jotka ajoittuivat tasaisesti avovesikaudelle (taulukot 3 & 4). Talkookumppaneina Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:n ja paikallisten lisäksi oli mukana myös Lappeenrannasta Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Lappeenrannan Perhokalastajat ry. Lisäksi hanke oli suunnittelemassa, ohjaamassa ja valvomassa

4.10.2012 Suo-Anttilan osakaskunnan purokunnostusta Saarensuunpurolla Luumäellä (kts. luku 8). 28 Taulukko 3. Vuoden 2011 talkoot. Taulukko 4. Vuoden 2012 talkoot. pvä kohde talkootunnit (yht) kone+mies tunnit (yht) talkootyö ( ) konetyö ( ) yhteensä 9.6. Kirkkojoki 55 0 550 0 550 16.7. Tevalaisenkoski 80 40 800 1200 2000 17.7. Tevalaisenkoski 56 24 560 720 1280 16.8. Kirkkojoki 30 10 300 300 600 24.8. Tynnyrkoski 82 32 820 960 1780 22.9. Laisniemi 94 24 940 720 1660 397 130 3970 3900 7870 Tehdystä talkootyöstä on täytetty asianmukaiset (vastikkeetta tehdyn työn tuntikirjanpito) lomakkeet (Lnro 2325L), jotka on toimitettu hankkeen maksatukseen. 8 KOSKIALUEIDEN KUNNOSTUKSET Koskialueiden kunnostamisessa käytettiin seulottua kiveä ja soraa. Kivimateriaali on tärkeä olla useiden eri virtavesilajien kannalta juuri tiettyä kokoa. Kuten mm. taimen ja lohi

suosivat pienpoikasvaiheessa paljolti 60 250 mm kiveä ja kutualueella tulee olla 20 100 mm kiveä (taulukko 5.). Kivitoimittajia kilpailutettiin ja tarjousten perusteella valittiin sopivin toimittaja kohteiden mukaan. 29 Taulukko 5. Lohen- ja taimenen kesänaikaiset elinympäristövaatimukset (Mäki-Petäys ym. 2003). Kuva 27. Kivimateriaalin toimitus ja läjitys välivarastoon odottamaan talkookunnostuksia. 8.1 Urpalanjoen yläosa (nousuesteiden yläpuolinen osuus) Urpalanjoen yläosalla (nousuesteiden yläpuolinen osuus) kunnostuksia suoritettiin vuosina 2011 2013 Kirkkojoella, Saarensuunpurolla, Ihakselanjoella ja Urpalanjoen pääuoman koski- niva ja pohjapatoalueilla. Kaikkiaan kohteita oli 16 kappaletta (taulukko 6).

30 Taulukko 6. Urpalanjoen yläosan kunnostukset (nousuesteiden yläpuoli). paikka/koski/niva alue kiveä (m 3 ) pinta-ala n.(m 2 ) vuosi Kirkkojoki Parsikko 20 70 2012 Kirkkojoki Kirkon maantiesilta 20 100 2011-2012 Kirkkojoki Myllykoski keskiosa 10 50 2012 Kirkkojoki Lepistö/Hyyrylä 20 100 2012 Saarensuunpuro Suo-Anttila 0 600 2012 Takaniityn karikko pelto 60 300 2012 Kissanhäntä sillan yläosa 90 1000 2012 Nahkakoski sillan yläosa 60 300 2012 Tuomistonkoski koko koski 120 3000 2011-2012 Pitkäkoski koko koski 80 1000 2011 Römminkoski sillan alaosa 80 1000 2011 Kosenmäki pohjapato 80 500 2013 Saarnionkoski alaosa, penkka 20 25 2012 Tevalaisenkoski ylä- ja keskiosa 200 5000 2012 Ihakselanjoki Tevalainen 20 100 2011 Huuhankoski ylä- ja keskiosa 90 1000 2013 yhteensä: 900 13225 Kuva 28. Tuomistonkoski ennen ja jälkeen kounnostuksen kesällä 2011. Kuva 29. Römminkoski ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä 2011.

31 Kuva 30. Tevalaisenkosken yläosaa ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä 2012. Kuva 31. Tevalaisenkosken pää- ja sivu-uoman haara ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä 2012. Kuva 32. Huuhankosken soraistaminen kesällä 2013 (kaivinkoneella Jani Metsämuuronen).

32 Kuva 33. Kirkkojoen alin virta-alue ennen ja jälkeen kunnostuksen (sillan alapuoli). Kuva 34. Kirkkojoen alin virta-alue ennen ja jälkeen kunnostuksen (sillan yläpuoli). Kuva 35. Kirkkojoen alimman virta-alueen kunnostusta traktorilla ja käsin (kesällä 2012).

33 Kuva 36. Kirkkojoen Parsikon ja Myllykosken talkoolaisia työntouhussa kesällä 2012. Kuva 37. Kirkkojoen Kirkon maantiesillan kunnostettua ala- ja yläosaa kesällä 2012. Kuva 38. Kirkkojoen Myllykosken kunnostettua ja uutta kutu- ja poikasaluetta kesällä 2012.

34 Kuva 39. Hankkeen aukaisema ja tukkeutunut Parsikon siltarumpu ennen ja jälkeen työn. Lisäksi Saarensuunpuroa (Ihakselanjoen latvapuro) kunnostettiin vuonna 2012 n. 200 metriä virta-aluetta Suo-Anttilan osakaskunnan toimesta ja Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattorin opastuksella (kuva 40). Kuva 40. Saarensuunpuron ja Suo-Anttilan osakaskunnan talkoolaisia purolla syksyllä 2012. 8.2 Urpalanjoen alaosa (nousuesteiden alapuolinen osuus) Urpalanjoen alaosalla (nousuesteiden alapuoleinen osuus) kunnostuksia suoritettiin vuosina 2011 2013 Urpalanjoen pääuoman koski ja niva-alueilla sekä sivujoella, Kanaojalla. Kunnostuskohteita Urpalanjoen alosalla oli viisi kappaletta (taulukko 7).

35 Taulukko 1. Urpalanjoen alaosan kunnostukset (nousuesteiden alapuoleinen osuus). koski/niva alue kiveä (m 3 ) pinta-ala n.(m 2 ) vuosi Tynnyrkoski ylä- ja keskiosa 70 1000 2012 Laisniemen silta ylä- ja keskiosa 90 500 2011-2012 Yrtinkivet niva 30 200 2012 Latoniitynkivet niva 25 200 2012 Kanaoja sillan alaosa 35 200 2011 250 2100 Kuva 41. Kanaojan keskiosaa ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä 2011. Kuva 42. Kanaojan sillan alapuoleinen koski ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä 2011.

36 Kuva 43. Soraistettu niva-alue Laisniemessä. Kuva 44. Laisniemen ja Kanaojan talkoolaisia tauolla ja työn touhussa. Kuva 45. Tynnyrkosken kunnostus kesällä 2012.

37 Kuva 46. Laisniemen kivet ja sorat välivarastossa ja kunnostuksen jälkeen Laisniemen sillan virtaalue. Toteutuneiden toimenpiteitä suoritettiin vuosina 2011 2013 kaikkiaan 21:llä eri kohteella. Kaikkiaan kiviä ajeltiin ja siirreltiin reilut tuhat kuutiota. Kunnostamalla saatiin luotua virtavesilajeille uutta pinta-alaa noin 15 000 neliömetriä. Kunnostuksiin investoitiin vuosittain noin 5 000-10 000 euroa. Rahoituslähteenä olivat Valtion kunnostusmäärärahat, Urpalanjokialue Lohijoeksi ry ja Urpalanjokialueen kehittämishanke ja osakaskunnat. Kunnostusten vastuutahot olivat Urpalanjokialue Lohijoeksi ry ja Urpalanjokialueen kehittämishanke. Yhteistyötahot kunnostusten aikana olivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Urpalanjokialue Lohijoeksi ry sekä maan- ja vesialueiden omistajat ja paikalliset talkoolaiset sekä Lappeenrannan Perhokalastajat ry ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri teki oman talkooraportin, otsikolla: Urpalanjoki-hankkeen talkoot Luumäen Kirkkojoella 9.6. (pdf 1,3 Mt). 9 MUUT HANKKEEN VAATIMAT TYÖT 9.1 Tapahtumat, seminaarit, kokoukset, esitelmät Tampere, maaseutu hankkeiden hanketapaaminen Meritaimenilta Haminassa 26.3.2012 Valtakunnallinen kunnostusseminaari Helsingissä 26.1.2012 Karjalan Vedet, Imatra 17.10.2012

38 VAKI kalatielaskuri seminaari, Helsinki Kalatieseminaari, Parikkala Kalatieseminaari, Kotka 7.3.2013 Urpalanjokialueen kokous (Lohijoki ry/yleinen kokous) Kokous esitelmien tekoa (useita keväällä 2012) Osakaskuntien kokouksia kevään mittaan muutamia, sekä yksi kalastualueen kokous Kaakkois-Suomen ELY:n palaverejä Kuva 47. Meritaimen ilta Haminassa ja VAKI kalatielaskuri seminaari Helsingissä. Kuva 48. Meritaimen ilta Haminassa, jossa Urpalanjoki vahvasti esillä (kuvassa Urpalanjoki Venäjän puolelta). 9.2 Hankkeen tiimoilta pidetyt esitelmät» VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTON SEMINAARI, LAHTI 2013 MANU VIHTONEN» URPALANJOKI YLEINEN KOKOUS 11.4.2013 (MANU VIHTONEN)» JÄTEVESI-ILTA SUO-ANTTILA 13.9.2012 (MANU VIHTONEN)» JÄTEVESI-ILTA SUO-ANTTILA 13.9.2012 (NEUVO -HANKE)» JÄTEVESI-ILTA KAITAI, MIEHIKKÄLÄ 26.7.2012 (MANU VIHTONEN)

39» JÄTEVESI-ILTA KAITAI, MIEHIKKÄLÄ 26.7.2012 (NEUVO -HANKE)» PRO IMMALANJÄRVI TIEDOTUSTILAISUUS 4.5.2012 MANU VIHTONEN» KAAKONKULMAN KALASTUSALUEEN KOKOUS 2.5.2012 MANU VIHTONEN» URPALANJOEN YLEINEN KOKOUS 19.4.2012 (AARNO KARELS)» URPALANJOEN YLEINEN KOKOUS 19.4.2012 (MANU VIHTONEN)» ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUPIIRIN KEVÄTVUOSIKOKOUS 12.4.2012 (VESIVUOSI-URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKE) MANU VIHTONEN» SUO-ANTTILAN KYLÄYHDISTYKSEN KOKOUS 23.3.2012 (MANU VIHTONEN)» LUUMÄEN TUPAILTA HEIKKILÄN TOIMITUVALLA 8.3.2012 (ANU KOISTINEN)» LUUMÄEN TUPAILTA HEIKKILÄN TOIMITUVALLA 8.3.2012 (LAURA BLOMQVIST)» LUUMÄEN TUPAILTA HEIKKILÄN TOIMITUVALLA 8.3.2012 (MANU VIHTONEN)» KAITAIN INFOTILAISUUS 21.8.2011 MANU VIHTONEN» JÄSSI -HANKKEEN ESITTELY JÄSSI HANKE» HUJAKKALAN JÄTEVESI-ILLAN ESITELMÄ - MANU VIHTONEN» KIRKKOJOKI -PALAVERI 1.7.2011 MANU VIHTONEN» LUUMÄEN KUNNANTALO 20.4.2011 (MANU VIHTONEN)» KASARIN ESITELMÄ (MANU)» KASARIN ESITELMÄ (AARNO KARELS)» RIFCI -HANKKEEN ESITELMÄ (MATTI VAITTINEN)

40 Kuva 49. Urpalanjoki yleinen kokous 11.4.2013 Luumäen kunnantalon valtuustosalissa. 9.3 Hankkeen hallinto Hankkeen maksatus asiat (6 kpl) Tuntikirjanpito, maksatuskansio Palaveriasiat, toimisto Ohjausryhmän kokous asialistat, kutsut ja kokoukset (9 kpl) Sähköpostit, lomakkeet, tiedotteet, tarjouspyynnöt, sopimukset 9.4 Talkookunnostuksien suunnittelut Alustavat kesän puro- ja koski kunnostus suun. Kohteiden talkoosuunnittelua, raportointia Kunnostusraportointia Kaakkois-Suomen ELY -keskukselle ja Luumäen kunnalle Koski pinta-alat, koordinaatit Kesän sora- ja kivi määrät maan- ja vesialueen omistajien suostumukset

41 9.5 Toimistotyöt Nettisivujen tarjouspyynnöt, nettisivujen ylläpitoa ja päivityksiä Sähköpostit (noin 500 viestiä/vuosi) ja työpuhelut (n. 30 50 euroa/kk) Urpalanjoen järjestelyyn liittyvät lisäselvitykset Digikuva järjestelyt yms. (digikuvia muutama tuhat) Lehtijutut, skannaus, arkistointi Hankehankinnat, kirjanpitoa ja hankekansio Mätirasia yhteenveto ELY:n kalatalousviranomaisille (istutuspöytäkirja) Kuva 50. Urpalanjoki.fi -sivujen käyttötilastot vuodelta 2012-2013. 9.6 Hanke hankinnat ja ostot Hankkeen nettisivut + domain (www.urpalanjoki.fi)

42 Hanke-esitteitä 500 kpl Sora ostot Kirkkojoelle Kaivuutyöt ja sorankuljetus Kirkkojoelle Kahluuhousuja Virtaama- ja lämpötilamittari Garmin GPS Weke katiskat Kirkkojoelle (5 kpl) Kaikuluotain Projektikoordinaattorin työpuhelin Toimenpide-ehdotus Yhelmyksenjärven, Kurisevanlammen sekä Jokiravikaisen kunnostamiseksi kosteikoiksi 24. 25. 11.2011 tehdyn retkeilyn pohjalta (Antti Happonen Oy). Kirkkojoki raportti 2013 (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus ry) Suurjärven koenuottaus syksyllä 2011 9.7 Maastotyöt Jokikierros opastuksia, esitelmöinti (mm. ohjausryhmä, Lappeenrannan Perhokalastajat ry, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri) Kirkkojoen katiskat, kokeminen muiden maastotöiden yhteydessä Kunnostusten ohjaukset Vedenlämpötila mittaukset heinäkuussa 2011 Polkuverkoston suunnittelua kunnostuksien yhteydessä sekä alustava karttaluonnos. Yrityksenä saada Urpalanjoen kohteita linkitettyä mm. Salpalinjan polkuverkostoon Etelä- Karjalan virkistysaluesäätiön kautta. Sähkökoekalastukset Maatalouden vesiensuojelun tarkastelu Turvetuotannon vesiensuojelun tarkastelu Kosteikot/pohjapadot Maan- ja vesialueiden omistajien suostumukset mm. koskikunnostuksille (yli 30 kpl)

43 Kuva 51. Maanomistajien suostumuskaavake kunnostustöille. 9.8 Media Hanke tiedotti aluksi hankkeen alkaessa osakaskuntia hanketiedotteella. Lisäksi laadittiin tiedote lohi-istutuksista sekä tiedote ja uutisvinkki meritaimenen luonnonlisääntymisestä. Paikallislehdet, maakuntalehdet, yleisradio sekä muut alan aikakauslehdet julkaisivat erinomaisia artikkeleita läpi hankkeen ajan, kaikista ajankohtaisista ja tapahtuneista asioista. Hankkeen aikana kerättiin talteen kaikki uutiset ja lehtijutut. Juttuja kertyi noin 50 kpl (kts.liitteet). Hankkeen tavoitteet ja tulokset on esitetty vuosittain erillisellä indikaattorilomakkeella (2306Aind), joka on toimitettu päärahoittajalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.

Hankkeen tuloksista ja vaikutuksista on informoitu ohjausryhmää sekä koottu aineistoa erilliseen hankekansioon. 44 10 YHTEENVETO 10.1 Vedenlaatu Urpalanjokialueen kehittämishanke tähtäsi toimenpiteisiin, joilla vedenlaatua saataisiin koko valuma-alueella (09) paranemaan. Keskeisen suuntaviivan antoi myös Vuoksen vesienhoitosuunnitelma, jota noudattaen pyrittiin yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon koko valuma-alueella. Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Urpalanjoen vedenlaadussa ei ole kuitenkaan tapahtunut pidemmällä aikavälillä, eikä hankkeen aikana kaikesta huolimatta juurikaan muutoksia suuntaan tai toiseen (kuvat 52 & 53). Kuva 52. Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen vedenlaatuindeksi kolmella eri näytepisteellä.

45 Kuva 53. Kokonaisfosfori ja kokonaistyppi Urpalanjoen näytepisteellä Muurikkalassa hankkeen aikana vuosina 2011 2013 (Suomen ympäristökeskus). 10.2 Mäti-istutuksien tulokset Merilohen mädistä kuoriutui Urpalanjoen, Ihakselanjoen ja Kanaojan koskialueilla 95 98 prosenttia (kuva 54). Merilohen mäti-istutuksista peräisin olevat lohet ovat selvinneet tämän jälkeen luonnon olosuhteissa kaksi ensimmäistä ja kriittisintä poikasvaihetta. Tämä on voitu todistaa sähkökoekalastus tutkimusmenetelmän avulla (kuva55). Kuva 54. Urpalanjokialue Lohijoeksi ry tyytyväisinä kokemassa mätirasioita. Kuva 55. Mätirasiaistutuksista peräisin ja yli talven koskessa olleet lohet ovat seuraava kesänä jo pulskassa kunnossa.

46 Ylä- ja keskijuoksulta on tavattu harjuksia, joita nyt myös istutettu useisiin kunnostettuun kohteeseen. Paikalliset osakaskunnat ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry ovat kahtena perättäisenä syksynä (2012 ja 2013) istuttaneet harjuksen luonnonravintolammikko poikasia kunnostettuihin koskiin. Hankkeen suoritti keväällä 2013 harjuksen mätirasiakokeen, joka onnistui myös täydellisesti. Harjuksen mädistä kuoriutui 99 prosenttia. Poikasia löytyi istutuspaikasta loppukesällä sähkökoekalastamalla (kuva 56). Kuva 56. Harjuksen mätirasiaistutuksesta peräisin olevia poikasia kesällä 2013. 10.3 Kunnostusten tulokset Toteutuneiden toimenpiteitä suoritettiin vuosina 2011 2013 kaikkiaan 21:llä eri kohteella. Kaikkiaan kiviä ajeltiin ja siirreltiin reilut tuhat kuutiota. Kunnostamalla saatiin luotua virtavesilajeille uutta pinta-alaa koko valuma-alueella noin 15 000 neliömetriä. Virtaalueiden kunnostusten alustavia tuloksia ehdittiin saamaan ainoastaan Luumäen Kirkkojoelta. Kirkkojoelta tuloksia saatiin nopeasti, koska alueella on kaloja eikä siellä kalasteta. Kirkkojoen Kirkon maantiesillan kosken soraistaminen tuotti heti seuraavana kesänä taimenen (0+) tiheyden 23 kpl/100 m 2. Myös harjus oli mitä ilmeisimmin hyötynyt soraistuksesta, sillä kesän vanhoja poikasia löytyi myös. Kirkkojoen neljästä kunnostetusta alueesta, kolmelta löytyi heti seuraavana kesänä taimenen luonnontuotantoa. Yksi näistä oli sellainen, jossa ei aiemmin ollut tavattu pienpoikasia.

47 Kuva 57. Kirkkojoen kunnostusten tuloksia (taimenen kesänvanhoja poikasia). 11 ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Hankkeen toteuttaja, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Toiminnanjohtaja Aarno Karels Projektikoordinaattori Manu Vihtonen LAPPEENRANTA 31.8.2013

HANKKEEN MEDIANÄKYVYYS AIKAJÄRJESTYKSESSÄ (VUODET 2011 2013) 48 Kuva 3. Luumäen Lehti 10.3.2011.

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

Urheilukalastus 5-6/2012 61

62

63

Kuva 4. Etelä-Saimaa 1.3.2013. 64

65