Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Samankaltaiset tiedostot
Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2016

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2010

10 vuoden korkotasoja

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 1 (6)

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2017

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013

Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016

Mistä kohtuusperiaatteessa ja yhtiöiden lisäetujen jakamisessa on kysymys?

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

Selvitys henkivakuutusyhtiöiden kohtuus periaatteen toteutumisesta vuonna 2011

TULOSKATSAUS Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

Varman tilinpäätös

Osavuosikatsaus Veritas-ryhmä

Selvitys henkivakuutusyhtiöiden kohtuusperiaatteen toteutumisesta vuosina 2008 ja 2009

Parempi suunnitelma varoillesi

Ilmarinen

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2010

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Selvitys henkivakuutusyhtiöiden kohtuusperiaatteen toteutumisesta vuonna 2012

OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2019

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 2010

TILINPÄÄTÖS

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2011

TILINPÄÄTÖS

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola

Säästösopimus. Tuoteseloste. Voimassa alkaen

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU Lehdistötilaisuus / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Eläke-Fennian tilinpäätös 2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 2009

OSAVUOSI- RAPORTTI Q2 /

Tunnusluvut ja analyysit

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

TILINPÄÄTÖS

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

OSAVUOSIKATSAUS

OP-Henkivakuutus Oy 2012

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

Puolivuosikatsaus Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus Tilintarkastamaton

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

Eläke-Fennian osavuosikatsaus

OSAVUOSIRAPORTTI Pro forma luvut ennen vuotta 2014 ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja.

TILINPÄÄTÖSKATSAUS Veritas Eläkevakuutus

N:o Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS Tulosinfo / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosikatsaus

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla

Eteran tilinpäätös

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU

OSAVUOSIKATSAUS

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen.

Osavuosikatsaus

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU Lehdistötilaisuus /

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

TULOSKATSAUS 1-9/2018. Veritas Eläkevakuutus

Eläke-Fennian osavuosikatsaus

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

Säästö- ja henkivakuutusselvitys

Tilinpäätös

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhteet kasvoivat korkotason nousun myötä

Eläke-Fennian Osavuosikatsaus

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Lehdistötilaisuus / Toimitusjohtaja Harri Sailas

Sisältö. Lyhyesti. Hallituksen toimintakertomus. Henkivakuutukset OP Ryhmään. Tilinpäätös. Vuosi oli kohtuullinen. Lisäetuja ei voitu antaa

Tuloslaskelma Tase Kokonaisliikekulut toiminnoittain

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj

Varman tilinpäätös 2016

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

TULOSKATSAUS 1 6/2017. Veritas Eläkevakuutus

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI-SYYSKUU 2017

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Henkivakuutuksen kohtuusperiaate - tarvitaanko sitä edelleen?

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

PUOLIVUOSIKATSAUS Pro forma -luvut ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteenlaskettuja lukuja.

Ilmarisen vuosi Toimitusjohtaja Harri Sailas

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj

Osavuosiraportti

OSAVUOSIKATSAUS

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj

Transkriptio:

Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö. Tästä johtuen siirtynyttä vakuutuskantaa koskevaa asiakashyvitystä vuodelta 2014 ei käsitellä tässä selvityksessä. Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille ennen kuluja ja veroja kokonaishyvitys, joka on vähintään kunakin hetkenä matalariskisimpinä pidettävien pitkien korkosijoitusten korkotason mukainen. Tämän hetken tulkinnan mukaisesti Saksan valtion joukkovelkakirjalainat olisivat lähimpänä riskitöntä pitkää korkosijoitusta. Toistaiseksi kuitenkin Mandatum Lifen tavoitetasona on säästövakuutusten osalta 5 vuoden ja eläkevakuutusten osalta 10 vuoden Suomen valtion joukkovelkakirjalainan korkotasoa vastaava tuotto. Kokonaishyvitys muodostuu laskuperustekorosta ja vuosittain määrättävistä lisäeduista. Mandatum Lifen hallitus päättää lisäedut vuosittain ja niiden määrään vaikuttaa mm. yleinen korkotaso, yhtiön onnistuminen sijoitustoiminnassa pitkällä aikavälillä, vakuutuksen laskuperustekoron taso sekä yhtiön vakavaraisuus. Lisäksi lisäetutasossa otetaan huomioon, jos yhtiön tulee ko. vakuutuslajin osalta varautua tulevaisuuden osalta oletettua korkeampiin korvausmenoihin johtuen mm. vakuutettujen kuolleisuuden merkittävästä muutoksesta. Tavoitteesta löytyy tarkempaa tietoa yhtiön internetsivuilta (www.mandatumlife.fi). Seuraavissa kuvissa on esitetty Saksan ja Suomen valtioiden 10- ja 5- vuotisten joukkovelkakirjalainojen korkotasot sekä koronvaihtosopimuksista matalariskisempänä pidettävän Eonia koronvaihtosopimuksen viiden ja kymmenen vuoden korkotasot.

Säästövakuutuksissa tavoitetaso on normaalitilanteissa alhaisempi kuin eläkevakuutuksissa. Ero johtuu siitä, että säästövakuutuksissa sopimusajat ovat pääosin lyhyempiä kuin eläkevakuutuksissa sekä erityisesti siitä, että säästövakuutuksessa vakuutuksenottajalla on oikeus nostaa kertyneitä vakuutussäästöjä ennen sopimuksen sovittua päättymispäivää. Eläkevakuutuksissa vakuutuksenottajan takaisinosto-oikeus on rajoitettu, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen sijoittamisen yhtiölle. Näistä syistä johtuen eläkevakuutuksille pyritään hyvittämään pitkällä aikavälillä korkeampi kokonaishyvitys kuin vastaavan laskuperustekoron omaaville säästövakuutuksille. Yhtiön julkistamasta tavoitteesta on myös hyvä huomata, että se on nimenomaan pitkän aikavälin tavoite. Tavoitteen toteutumista tai toteutumatta jäämistä ei ole täten syytä tarkastella pelkästään yhden vuoden aikahorisontilla. Tästä johtuen alla olevissa taulukoissa tarkastellaan tavoitteiden toteutumista myös pidemmällä aikavälillä. Sijoitustoiminta, vakavaraisuus ja yleinen korkotaso vuonna 2014 Sijoitustoiminnan tuotto oli 4,6 % vuonna 2014, joka oli seurausta osakesijoitusten kohtalaisesta ja vaihtoehtoisten sijoitusten hyvästä tuotosta. Korot ovat historiallisesti poikkeuksellisen alhaisella tasolla ja tämä luo merkittäviä haasteita sijoitustoiminnalle lähivuosina, koska matalan korkotason vuoksi korkosijoituksista on erittäin haastavaa saada laskuperustekorkoa vastaavaa tuottoa. Matalista korkotasoista johtuen yhtiö on tehnyt vuosille 2015 ja 2016 korkotäydennyksiä. Nämä korkotäydennykset yhdessä pitkäaikaisten korkotäydennysten kanssa ovat yhteensä 135 miljoonaa euroa. Tehdyillä korkotäydennyksillä turvataan vakuutettujen etuja myös nykyisessä alhaisen korkotason ympäristössä. Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli noin 23 %. Toimintapääoma oli noin 5,3 -kertainen EU-alueen toimintapääoman vähimmäismäärään nähden.

Yleinen korkotaso oli pitkien korkojen osalta erittäin alhaisella tasolla verrattuna 3,5 prosentin ja erityisesti 4,5 prosentin laskuperustekorkoihin nähden. Korkotasojen keskiarvot vuoden 2014 päivähavainnoista olivat Suomen valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan osalta n. 1,4 prosenttia ja Suomen valtion 5 vuoden joukkovelkakirjalainan osalta n. 0,5 prosenttia. Alhaisimmillaan 10 vuoden korkotaso oli 0,78 prosenttia marraskuussa 2014 ja vastaavasti 5 vuoden korkotaso oli alhaisimmillaan 0,15 prosenttia marraskuussa 2014.

Vuonna 2014 yhtiön jakama kokonaishyvitys oli noin 131 miljoonaa euroa (142 vuonna 2013), josta laskuperustekoron osuus oli 130 miljoonaa euroa (139) ja asiakashyvitysten osuus 1 (3) miljoonaa euroa. Yleisen korkotason ollessa alhainen ylitti vakuutuksille hyvitetty kokonaishyvitys selkeästi pitkän aikavälin tavoitteet. Yhtiö on varannut noin 69 miljoonaa euroa laskuperustekoron alentamiseen 4,5 prosentista 3,5 prosenttiin. Lisäksi yhtiö on varannut noin 67 miljoonaa euroa laskuperustekoron alentamiseen 2,0 prosenttiin vuoden 2015 ja 3,0 prosenttiin vuoden 2016 osalta. Tämä täydennys alentaa vastuuvelasta sijoitustoiminnalle tulevan vähimmäistuottovaateen 2,0 prosenttiin vuoden 2015 ja 3,0 prosenttiin vuoden 2016 osalta. Henki- ja eläkevakuuttaminen on pitkäjänteistä ja pitkäaikaista toimintaa, mistä johtuen yhtiön on välttämätöntä varautua alhaiseen korkotasoon täydentämällä vastuuvelkaa ja pitämällä vakavaraisuuspääoma riittävän korkealla tasolla. Tällöin varmistetaan yhtiön kyky maksaa vakuutuksenottajien tulevien vuosien laskuperustekorko, myös alhaisen korkotason vallitessa. Asiakkailla on laskuperustekorkoisissa vakuutuksissa joko 0 %, 1,5 %, 2,5 %, 3,5 % tai 4,5 % laskuperustekorko.

Yhtiön jakama kokonaishyvitys (laskuperustekoron ja asiakashyvityksen summa) on alittanut useana vuonna 4,5 % tason ja viimeisimpinä vuosina myös 3,5 % tason, lukuun ottamatta sopimuksia, joissa laskuperustekorko on 4,5 % tai 3,5 %. Näin ollen alhaisemmat laskuperustekorkokannat ovat saaneet pienempää tuottoa kuin 3,5 % tai etenkin 4,5 % kanta. Koska alhaisempiin laskuperustekorkoihin sisältyy yhtiön kannalta pienempi korkoriski ja asiakkaan kannalta suurempi heilahtelu tuotoissa kuin 3,5 % tai etenkin 4,5 % laskuperustekorkokannan osalta, pitäisi alhaisempien laskuperustekorkoisten vakuutusten kokonaishyvityksen olla keskimäärin hieman korkeampia kuin 3,5 % tai 4,5 % laskuperustekorkoisilla vakuutuksilla. Jos korot lähivuosina nousevat, tullee yhtiö noudattamaan tätä periaatetta, etenkin kun 4,5 % ja 3,5 % laskuperustekorkoinen kanta ovat saaneet usean vuoden ajan merkittävää ylituottoa verrattuna markkinakorkoihin. Jäljempänä on kerrottu yksityiskohtaisemmin vakuutuslajikohtaisia tasoja suhteessa tavoitteisiin hieman pidemmältä ajalta. On kuitenkin tärkeä huomata, että tämä ei ole kattava selvitys kokonaishyvitystasoista. Vuosittain vakuutuksenottajalle lähetetystä vuositiedotteesta selviää tarkemmin kuhunkin vakuutukseen liittyvä asiakashyvitys- ja laskuperustekorkotaso. Alla olevissa tarkasteluissa on mukana valtaosa laskuperustekorkoisesta kannasta, mutta ei joitakin erilaisten sijoitussidonnaisten sopimusten sisällä käytössä olevia laskuperustekorkoisia sijoituskoreja, jotka luonteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan poikkeavat selkeästi tavanomaisista laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä (esim. Säästökorko -kori, Eläkekorko - kori, Sesam -kori, Eläkekori I -, Eläkekori II - ja Vuosikorko -korit).

Yksilöllinen eläkevakuutus Vuoden 2014 kokonaishyvitys (laskuperustekoron ja asiakashyvityksen summa) oli yksilöllisen eläkevakuutuskannan osalta laskuperustekorosta riippuen joko 2,5 prosenttia, 3,5 prosenttia tai 4,5 prosenttia. Suomen valtion 10 vuoden joukkovelkakirjan korkotaso oli vuoden 2014 osalta keskimäärin 1,4 prosenttia. Korot olivat ennätysalhaisella tasolla, ja marraskuussa 2015 korko oli alimmillaan jopa 0,78 prosenttia. Yksilöllisten eläkevakuutusten kokonaishyvitys ylitti korkotason selkeästi. Vuoden 2014 osalta tavoite siis toteutui, mutta siitä huolimatta tavoite on pitkän aikavälin tavoite, jolloin on mielekkäämpää tarkastella tavoitteen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Seuraavasta kuvasta nähdään vuosien 2000 2014 kokonaishyvitystasot ja Suomen valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korkotasot. Kuvasta nähdään, että muutamaa yksittäistä korkopiikkiä lukuun ottamatta yksilöllisten eläkevakuutusten kokonaishyvitys on ylittänyt tavoitetason vuosina 2000 2014. Yksilöllisistä eläkevakuutuksista peritään hoito- ja maksupalkkioita, joilla katetaan yhtiön liikekuluja (esim. markkinointi, hankintakulut, hallinnointi, vakuutusten hoito, korvaustoiminnan kulut jne.). Laskuperustekorollisten yksilöllisten eläkevakuutusten palkkioiden määrä oli ilman eläkevakuutukseen mahdollisesti liitettyyn henkivakuutusturvaan sisältyviä kuormituksia vuoden 2014 osalta noin 4 miljoonaa euroa, joka suhteutettuna keskimääräiseen vastuuvelkaan vuonna 2014 on noin 0,36 %. Eri tuotteiden ja eri elinkaaressa olevien vakuutusten (säästöaika, eläkeaika, vapaakirjalla oleva, juuri tehty sopimus, vanha sopimus) kuormitusrakenteet poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Ryhmäeläke Vuoden 2014 kokonaishyvitys (laskuperustekoron ja asiakashyvityksen summa) oli laskuperustekorkoisten ryhmäeläkkeiden osalta vähintään 1,9 prosenttia. Myös nämä tasot ylittävät tavoitetason ja alla olevasta kuvasta nähdään ryhmäeläkkeen kokonaishyvitys ja tavoitetaso vuosina 2000 2014. Markkinakorot ovat voineet ylittää kokonaishyvityksen määrän yksittäisinä kuukausina, mutta koko kalenterivuosien osalta tavoite on täyttynyt vuotta 2002 lukuun ottamatta. Vuoden 2002 kokonaishyvitystä pienensi samanaikaisesti ryhmäeläkkeille tehty vastuuvelan täydennys pitkäikäisyysriskiin liittyen. Yli koko tarkasteluajan 2000 2014 katsottuna kokonaishyvitys ylittää yhtiön julkistaman tavoitetason. Ryhmäeläkevakuutuksista peritään hoito- ja maksupalkkioita, joilla katetaan yhtiön liikekuluja (esim. markkinointi, hankintakulut, hallinnointi, vakuutusten hoito, perhe-eläkkeiden, työkyvyttömyyseläkkeiden, leskeneläkkeiden, vanhuuseläkkeiden ja hautausavustusten hoito, korvaustoiminnan kulut jne). Laskuperustekorollisten ryhmäeläkevakuutusten osalta palkkioiden määrä ilman eläkevakuutukseen mahdollisesti liitettyyn henkivakuutusturvaan sisältyviä kuormituksia oli vuoden 2014 osalta noin 5 miljoonaa euroa, joka suhteutettuna keskimääräiseen vastuuvelkaan vuonna 2014 on noin 0,22 %. Eri tuotteiden ja eri elinkaaressa olevien vakuutusten (säästöaika, eläkeaika, vapaakirjalla oleva, juuri tehty sopimus, vanha sopimus) kuormitusrakenteet poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Säästövakuutukset ja Kapitalisaatio-Optimi Vuoden 2014 kokonaishyvitys oli koko säästövakuutuskannan ja Kapitalisaatio-Optimin osalta laskuperustekorosta riippuen joko 2,5 prosenttia, 3,5 prosenttia tai 4,5 prosenttia. Suomen valtion 5 vuoden joukkovelkakirjan korkotaso oli vuoden 2014 osalta keskimäärin 0,5 prosenttia. Korot olivat alimmillaan marraskuussa 2014, jolloin korkotaso kävi alimmillaan 0,15 prosentissa. Vakuutusten kokonaishyvitys ylitti korkotason reilusti. Alla olevasta kuvasta nähdään, että tavoite on toteutunut jokaisena yksittäisenä vuonna vuosina 2000 2014, joten myös pitkän aikavälin toteuma ylittää selkeästi tavoitteen. Yksilöllisistä henkivakuutuksista ja kapitalisaatiosopimuksista peritään hoito- ja maksupalkkioita, joilla katetaan yhtiön liikekuluja (esim. markkinointi, hankintakulut, hallinnointi, vakuutusten hoito, korvaustoiminnan kulut jne). Laskuperustekorollisten yksilöllisten henkivakuutusten palkkioiden määrä ilman henkivakuutusturvaan liittyviä kuormituksia oli vuoden 2014 osalta noin 1 miljoonaa euroa, joka suhteutettuna keskimääräiseen vastuuvelkaan vuonna 2014 on noin 0,6 %. Laskuperustekorollisten kapitalisaatiosopimusten palkkioiden määrä oli vuoden 2014 osalta suuruusluokkaa 20 tuhatta euroa, joka suhteutettuna keskimääräiseen vastuuvelkaan vuonna 2014 on noin 0,4 %. Eri tuotteiden ja eri elinkaaressa olevien vakuutusten (kertamaksuinen, jatkuvamaksuinen, juuri tehty sopimus, vanha sopimus) kuormitusrakenteet poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Riskivakuutukset Voitonjakoon oikeutetuissa riskivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta korotettujen korvaussummien tai maksualennusten muodossa. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen. Vuoden 2014 riskivakuutusten lisäetujen määrä (sekä vuoden 2014 maksualennusten että vuonna 2014 maksettujen korvaussummien lisäetujen osalta) oli 4,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 vastaava määrä oli 3,6 miljoonaa euroa. Riskivakuutuksissa lisäedut vahvistetaan etukäteen. Vuodelle 2015 on vahvistettu vastaavat lisäedut kuin vuodelle 2014.