TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2006 Bulevardi 28 PL 275 00121 Helsinki 24.4.2006 Puh. (09) 680 401 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(6) OPISKELIJAN TYÖKYVYN ALENTUMAN MÄÄRITTÄMINEN Tapaturma-asiain korvauslautakunta on antanut kiertokirjeissä 7/2003 ja 4/2004 ohjeita päätoimisesti opiskelevan henkilön työkyvyn alentuman määrittämisestä. Ohjeen antamisen jälkeen tapaturmavakuutuslain 17 4 momentti on kuitenkin muuttunut 1.7.2004 alkaen (545/2004). Muutoksen myötä myös päätoimisesti opiskelevaan henkilöön sovelletaan säännöksiä päivärahan maksamisesta tapaturmapäivää seuraavan neljän viikon aikana (ns. lyhyen ajan päiväraha). Lyhyen ajan päivärahaa koskeva hallituksen esitys (HE 62/2004) sekä muutetut säännökset on annettu vakuutuslaitoksille tiedoksi Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeillä 13/2004 ja 14/2004. Tämä kiertokirje sisältää ohjeet päätoimisen opiskelijan työkyvyn alentuman määrittämisestä ja ansionmenetyksen korvaamisesta sekä tapaturmapäivää seuraavan neljän viikon aikana että sen jälkeen. Koska tämä ohje sisältää myös kiertokirjeellä 4/2004 annetut ohjeet, se kumotaan. Tällä kiertokirjeellä kumotaan myös kiertokirjeen 7/2003 kohta 6 (opiskelijan ja koululaisen työkyvyn alentuman määräytyminen). 1. Opiskelijan lyhyen ajan päiväraha 1.7.2004 voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta myös päätoimisiin opiskelijoihin sovelletaan lyhyen ajan päivärahaa koskevia säännöksiä. Lähtökohtaisesti työkyvyn alentuma arvioidaan sen perusteella, pystyykö päätoiminen opiskelija opiskelemaan. Jos tapaturman aiheuttama vamma tai sairaus estää pääasiallisesti opiskelun tapaturmaa seuraavan neljän viikon aikana, maksetaan päiväraha täyden työkyvyttömyyden mukaan. Jos tapaturman aiheuttama vamma tai sairaus merkittävästi rajoittaa päätoimisesti opiskelevan henkilön opiskelua, maksetaan hänelle puolet täyden työkyvyttömyyden mukaisesta päivärahasta. Jos tapaturman aiheuttama vamma tai sairaus estää tapaturmaa seuraavan neljän viikon aikana opiskelun aikaisen työn suorittamisen, maksetaan päiväraha vähintään TapVakL 16 a :n 1 5 momentissa säädetyn määräisenä. 1.1. Opiskelija/koululainen loukkaantuu opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa eikä käy töissä opiskeluaikana eli ns. opiskelutapaturmat Lyhyen ajan päivärahan perusteena on näissä ns. opiskelutapaturmissa TapVakL 28 :n 6 momentin mukainen vuosityöansion vähimmäismäärä. Jos vamma estää pääasiallisesti opiskelemisen, lyhyen ajan päiväraha on 100 % vähimmäisvuosityöansiosta.
2(6) Esim. 1. Insinööriksi opiskeleva Ville loukkaantuu tapaturmassa opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa helmikuussa v. 2005. Hän ei pysty osallistumaan opetukseen tapaturmaa seuraavana kolmena viikkona. Villelle maksetaan päivärahaa täyden työkyvyttömyyden mukaan vähimmäisvuosityöansion 9.470 e perusteella, josta päiväraha on 1/360 osa eli 26,31 e/pv. Villelle myönnetään päivärahaa kolmelta viikolta 21 x 26,31 e = 552,51 e. Jos vamma merkittävästi rajoittaa opiskelua, lyhyen ajan päiväraha on 50 % vähimmäisvuosityöansiosta. Esim. 2. Autonasentajaksi opiskeleva Juha loukkaantuu tapaturmassa opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa huhtikuussa 2005. Hän ei pysty vamman vuoksi osallistumaan käytännön työharjoitteluun kahteen viikkoon. Juha pystyy kuitenkin osallistumaan teoriaopetukseen normaalisti. Juhalle maksetaan päivärahaa 50 %:n työkyvyn alentuman mukaan. Päiväraha maksetaan vähimmäisvuosityöansion 9.470 e perusteella, josta päiväraha on 1/360 osa eli 26,31 e/pv ja siitä 50 % on 13,16 e/pv. Juhalle myönnetään päivärahaa kahdelta viikolta 14 x 13,16 e = 184,24 e. Arvioitaessa sitä, estääkö tai rajoittaako vamma merkittävästi opiskelua, on otettava huomioon opiskeluun liittyvät yksilölliset olosuhteet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi opetuksen painottuminen joko teoreettiseen tai käytännölliseen opetukseen, opetukseen liittyvä läsnäolovelvollisuus, mahdollisuudet osittaiseen opiskeluun ja opintojen suorittamisjärjestyksen muuttamiseen sekä vammasta johtuvat esteet liikkumiseen opiskelumatkoilla ja itse opiskelussa. Mitä enemmän edellä mainituissa tekijöissä on mahdollisuus joustavaan menettelyyn, sitä vähemmän vamman voidaan katsoa estävän tai rajoittavan opiskelua. Lyhytaikaisen poissaolon ei voida yleensä katsoa estävän tai rajoittavan opiskelua merkittävästi. Siten alle viikon kestävissä työkyvyttömyystapauksissa päivärahaa ei makseta lainkaan. 1.2. Opiskelija/koululainen kykenee opiskelemaan, mutta vamma estää opiskelun aikaisen työn suorittamisen tapaturmaa seuraavan neljän viikon aikana Kun vamma estää opiskelun aikaisen työn suorittamisen, maksetaan neljän viikon päiväraha vähintään TapVakL 16 a :n 1-5 momentissa säädetyn määräisenä. Jos työnantaja on maksanut opiskelijalle sairausajan palkkaa, on lyhyen ajan päiväraha sairausajan palkan suuruinen. Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu, lyhyen ajan päiväraha määräytyy tapaturmaa edeltävän neljän viikon aikana olleiden työansioiden mukaan. Esim. 3. Taneli opiskelee datanomiksi ja käy iltaisin töissä. Matkalla työhön hän liukastuu ja kaatuu. Tapaturmavamman puolesta Taneli kykenee opiskelemaan, mutta töissä Taneli ei pysty käymään. Taneli on työkyvytön kolme viikkoa. Työnantaja maksaa Tanelille sairausajan palkkaa kolmelta viikolta 645 euroa. Päiväraha on 645 euroa ja se maksetaan työnantajalle.
3(6) Jos työnantajan maksama sairausajan palkka tai edeltävät neljän viikon ansiot jäävät alle minimin, niin päiväraha maksetaan sairausajan palkan tai edeltävän neljän viikon ansioiden suuruisena. Päivärahassa ei siis ole minimisuojaa. Jos opiskelijan työsuhde päättyy ennen kuin neljä viikkoa tapaturman sattumisesta on kulunut, mutta työkyvyttömyys jatkuu, maksetaan lyhyen ajan päivärahaa työkyvyttömyysajan loppuun saakka. Esim. 4. Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Tiina loukkaantuu kesätöissä heinäkuun kolmannella viikolla ja hän on työkyvytön neljä viikkoa. Hänen työsuhteensa oli sovittu päättyväksi heinäkuun lopussa. Opinnot jatkuvat vasta elokuun puolivälissä. Väliajan Tiina oli aikonut pitää lomaa. Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa työsuhteen päättymiseen saakka kahdelta viikolta 430 euroa ja ilmoittaa edeltävän neljän viikon ansioiksi 860 euroa. Neljän viikon päiväraha kahdelta ensimmäiseltä työkyvyttömyysviikolta on työnantajan maksaman sairausajan palkan suuruinen eli 430 euroa. Kahdelta jälkimmäiseltä viikolta päivärahaa maksetaan edeltävän neljän viikon ansioiden perusteella eli Tiina saa päivärahaa myös loma-ajalta. 1.3. Opiskelija/koululainen ei kykene opiskelemaan ja lisäksi vamma estää opiskelun aikaisen työn suorittamisen tapaturmaa seuraavan neljän viikon aikana Myös silloin, kun vamma estää sekä opiskelun että työnteon, päiväraha maksetaan lähtökohtaisesti vähimmäisvuosityöansion mukaan. Lain 17 :n 4 momentin viimeisessä virkkeessä olevan suojasäännöksen mukaan päiväraha maksetaan kuitenkin aina vähintään 16 a :ssä olevan lyhyen ajan päivärahan suuruisena. Siten, mikäli neljän viikon ajalta opiskelijalle maksettu sairausajan palkka tai tapaturmaa edeltävän enintään neljän viikon ansion mukaan määräytyvä lyhyen ajan päiväraha on suurempi kuin vastaavalta ajalta minimivuosityöansion mukaan laskettu päiväraha, päiväraha maksetaan vähintään korkeamman lyhyen ajan päivärahan suuruisena. 2. Opiskelijan työkyvyn alentuma tapaturmaa seuraavan neljän viikon jälkeen 2.1. Opiskelijan työkyvyn alentuman pääperiaatteet Tapaturmaa seuraavan neljän viikon jälkeen päätoimisen opiskelijan ansionmenetyskorvauksen perusteena on vuosityöansio, joka määräytyy TapVakL 28 :n 3 momentin mukaan. Päätoimisilla opiskelijoilla vuosityöansio on TapVakL 28 :n 3 momentin mukainen valmistumispalkka ja koululaisilla vähimmäisvuosityöansion kaksinkertainen määrä. Opiskelijan päiväraha neljän viikon jälkeen tapaturmasta on työkyvyn alentuman osoittama osa vuosityöansion 360. osasta. Päätoimisen opiskelijan työkyvyn alentuma arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, vaikuttaako tapaturmavamma opiskelumahdollisuuksiin (ks. arvioinnista s. 2 esimerkin 2 jälkeen). Jos opiskelija ei vamman vuoksi pysty opiskelemaan eikä työskentelemään siinä työssä, jota hän on opiskelun ohella tehnyt, ei työkyvyttömyyttä arvioida näiden osalta erikseen. Siltä ajalta, jona vamma pääasiallisesti estää opiskelun, päiväraha maksetaan täyden työkyvyttömyyden mukaan.
4(6) Esim. 5. Sanna opiskelee sairaanhoitajaksi ja käy iltaisin töissä. Matkalla työhön hän liukastuu ja kaatuu. Tapaturmavammat estävät opiskelun ja työssä käymisen. Sanna on työkyvytön kymmenen viikkoa. Työantaja maksaa neljän viikon päivärahakauden jälkeen sairausajan palkkaa Sannalle kuudelta viikolta 825,00 euroa. Sairaanhoitajaksi opiskelevan vuosityöansio on 26 000 euroa (ns. valmistumispalkka), josta päiväraha on 1/360 osa eli 72,22 e/pv. Sannalle myönnetään neljän viikon päivärahakauden jälkeen päivärahaa 42 x 72,22 e = 3 033, 24 euroa. Työnantajalle maksetaan siitä sairausajan palkkaa vastaava osuus eli 825 euroa ja Sannalle maksetaan 2 208,24 euroa. (Neljän viikon päiväraha myönnetään 1. kohdan mukaisesti.) Siltä ajalta, jona vamma merkittävästi haittaa opiskelua, maksetaan puolet täyden työkyvyttömyyden mukaisesta päivärahasta. Esim. 6. Sairaanhoitajaksi opiskeleva Sanna kykenee neljän viikon päivärahakauden jälkeen osallistumaan osittain teoria tunneille, mutta käytännön opetus jää väliin kuuden viikon ajan. Myöskään iltatöihin Sanna ei kykene. Työnantaja maksaa Sannalle sairausajan palkkaa kuudelta viikolta 825 euroa. Sairaanhoitajaksi opiskelevan vuosityöansio on 26 000 euroa (ns. valmistumispalkka), josta 50 %:n päiväraha on 36,11 e/pv. Sannalle myönnetään kuudelta viikolta päivärahaa 42 x 36,11 e = 1 516,62 euroa. Työnantajalle maksetaan siitä sairausajan palkkaa vastaava osuus eli 825 euroa ja Sannalle maksetaan 691,62 euroa. Vain niissä tapauksissa, joissa vamma tai sairaus ei estä tai merkittävästi rajoita päätoimista opiskelua, mutta estää työnteon, työkyvyn alentuma määritetään työansioiden aleneman perusteella. Tällöin tehdään ansiovertailu vuosityöansion ja työansioiden välillä. Ansiovertailuun otetaan kyseisen työn todelliset ansiot vuositasolla. Esim. 7. Päätoimisesti opiskeleva Antti on 5.11.04 vahingoittunut opiskelun ohella työskennellessään. Työajaksi on sovittu 30 tuntia kalenterikuukauden aikana ja tuntipalkaksi 6,24 euroa. Työsopimus oli tehty vuoden 2004 loppuun saakka kestäväksi. Vamma ei estä tai haittaa opiskelua, mutta A:lle on kirjoitettu sairaslomaa opiskelun rinnalla tehdystä työstä ajalle 6.11.04-31.1.05. Neljän viikon päiväraha (6.11. - 4.12.) määräytyy työnantajan maksaman sairausajan palkan perusteella. Neljän viikon jälkeen työkyvyn alentuma määrätään opiskelun aikaista ansionmenetystä vastaavaksi. Työsuhteen palkka muutetaan vuositasolle seuraavasti: 12,5 x (30 tuntia x tuntipalkka 6,24). Vuositasolle muutettu opiskelun aikainen työansio on siten 12,5 x 187,20 euroa = 2340 euroa. Tämä ansio on 13 prosenttia 18 000 euron suuruisesta valmistumispalkasta. Pyöristettynä työkyvyn alentuma on siten 15 %. Ajalta 4.12.2004-31.12.2004 maksetaan 15 %:n työkyvyn alentuman mukainen päiväraha 18 000 euron valmistumispalkasta laskettuna. Se on 15 % x 18.000 e= 2.700 e/ 360 = 7,50 euroa päivältä.
5(6) Päivärahaa ei sen sijaan makseta ajalta 1.1. 31.1.05, koska Antti pystyy jatkamaan opiskeluaan normaalisti eikä Antti ollut myöskään selvitysten mukaan sopinut jatkavansa tai aikonut jatkaa opiskelun aikaista työntekoa tässä tai muussa työssä 31.12.04 jälkeen. Jos opiskelun aikaisen työn ansiot ovat vuositasolle muutettuina samat tai korkeammat kuin valmistumispalkka, on työkyvyn alentuma 100 %. Muussa tapauksessa työkyvyn alentuma on osaprosentin mukainen. Jos opiskelijalla on tapaturman sattuessa opiskelun aikana ollut useita rinnakkaisia töitä, kaikkien töiden ansiot otetaan laskennassa huomioon. 3. Opiskelijan työkyvyn alentuman määrittäminen loman ajalta Koska päätoimiset opinnot ovat lukukausien välillä keskeytyksissä, tapaturmavamma ei yleensä vaikuta loman aikana opiskeluun. Jos opiskelija vahingoittuu loman aikana, työkyvyn alentuma arvioidaan siksi tapaturmavammasta aiheutuvan opiskelun aikaisten ansioiden menetyksen perusteella. Työansionmenetystä vastaavan työkyvyn alentuman määrittäminen tapahtuu myös loman aikana 1 kohdassa mainituin periaattein vertaamalla opiskelun aikaista ansiota valmistumispalkkaan. Esimerkki 8. Opiskelija Matti vahingoittuu 10.6.2005 tapaturmaisesti ajalle 1.6. 31.7.2005 sopimassaan kokopäiväisessä kesätyössä. Sen jälkeiselle loman ajalle hänellä ei ollut sovittu enää työtä. Lukukausi jatkui 1.9.2005 alkaen. Sairaslomaa on kirjoitettu ajalle 10.6.2005 30.9.2005. Selvitysten mukaan Matti voidaan katsoa kykenemättömäksi sekä kesätyöhönsä että opiskeluun sairasloman ajan. Työn kuukausipalkaksi on sovittu 1450 euroa. Opiskelun aikainen ansio muutetaan vuositasolle kertomalla kuukausipalkka luvulla 12,5, jolloin saadaan kesätyön ansioksi 18125 eroa. Opiskelija Matin vuosityöansiona käytettävä valmistumispalkka on 21 000 euroa. Kun 18 125 euron ansiota verrataan valmistumispalkkaan, saadaan työkyvyn alentumaksi 86,30 %. Se vastaa pyöristettynä 85 %:n työkyvyn alentumaa. Tätä työkyvyn alentumaa vastaava päiväraha on vuosityöansiona käytettävästä 21 000 euron valmistumispalkasta laskettuna 49,58 euroa päivää kohden. Päiväraha maksetaan 85 %:n työkyvyn alentuman mukaan neljän viikon päiväraha kauden jälkeen 31.7.2005 saakka. Ajalta 1.8. 31.8.2005 päivärahaa ei makseta, koska opiskelut ovat muutoinkin keskeytyksissä loman vuoksi. Matti ei ollut sopinut mitään muutakaan työtä elokuun ajalle, joten hänelle ei aiheudu kyseisenä aikana ansionmenetystä. Ajalta 1.9. 30.9.2005 päivärahaa maksetaan 100 %:n työkyvyn alentuman mukaan, koska vamma estää sekä teoria- että käytännölliset opinnot. Opiskelijan työnteko on lukukausien välisen loman aikana usein täysiaikaista. Sen sijaan lukukausien aikana opiskelun rinnalla tapahtuva työ on useimmiten osa-aikaista ja satunnaista. Koska opiskelijan työkyvyn alentuman määrittämistä koskevalla tapaturmavakuutuslain 17 :n 4 momentilla on tarkoitettu korvata vain todellinen opiskelun aikaisen työnansion menetys, on aina arvioitava, onko työansion menetys määriteltävä erikseen loma-ajan ja lukukausien osalta. Jos opiskelija on lukukauden aikana säännöllisesti hyvin pitkiä ajanjaksoja täysiaikaisessa työssä, on arvioitava myös, voiko opiskelua pitää työnteosta johtuen enää päätoimisena. Jos päätoiminen opiskelu poikkeuksellisesti jatkuu myös lukukausien välisenä lomaaikana, arvioidaan ensin tapaturmavamman vaikutus tällaiseen opiskeluun. Jotta loma-
6(6) aikana tapahtuva opiskelu voidaan ottaa työkyvyn alentuman arvioinnin pohjaksi, on osoitettava, että kysymyksessä on päätoiminen tutkintoon kuuluva opiskelu, joka on tarpeen opintojen loppuun saattamiseksi. Työkyvyn alentuma voidaan myös määrätä kesätyön päättymisen jälkeen ennen varsinaisen lukukauden alkua opiskelukyvyttömyyden perusteella. Tämä edellyttää sen osoittamista, että opiskelija olisi jatkanut päätoimista opiskeluaan loma-aikanaan ennen lukukauden jatkumista. Jos lukukauden alkaessa työskentely jatkuu opiskelun ohessa, on tehtävä uusi työkyvyn alentuman arvio, mikäli työ jatkuu uusilla ansioilla. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA Jaakko Hannula puheenjohtaja