Yhteyshenkilö: Reijo Hienonen, P: , s-posti:

LAUKAAN KUNTA Lupalautakunta PL 6 41341 LAUKAA PÄÄTÖS Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa lupa-asiassa Päätös annettu julkipanon jälkeen Dnro 608/11.01.00/2018 Kokouspäivä: 20.2.2019 Antopäivä: 28.2.2019 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 29 :n ja maa-aineslain 4 a :n mukaiseen hakemukseen, joka koskee kalliokiviaineksen ottoa ja murskaamista, louheen vastaanottoa ja käsittelyä sekä maankaatopaikkatoimintaa ja mullan valmistusta Laukaan kunnassa Vehniän kylässä kiinteistöillä Hienonen 410-412-1-882 ja HB-tila 410-412-1-445. Alueella on voimassa oleva maa-aineslupa, joka kattaa hakemuksen mukaisen ottoalueen, sekä ympäristölupa, johon haetaan muutosta vuosittaiseen toiminta-aikaan. Lupaa haetaan 10 vuodeksi niin, että se korvaa lainvoimaiseksi tullessaan olemassa olevat lupapäätökset. Toiminta sijoittuu koillisreunalta pieneltä osin Askeleentakasen 1-luokan pohjavesialueelle. Hakemukset sisältävät maa-ainelain 21 :n ja YSL 199 :n mukaiset hakemukset aloittaa toiminta vakuutta vastaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. YIT Suomi Oy PL 36 00621 Helsinki Yhteyshenkilö: Reijo Hienonen, P: 040 5943812, s-posti: reijo.hienonen@yit.fi. KIINTEISTÖN OMISTAJA TOIMINTA Hakija Maa-aineslupahakemus koskee olemassa olevaa ottoaluetta kiinteistöllä Hienonen. Ottamisalue on 7,5 ha ja ottomäärä noin 500 000 kiinto-m 3. Ympäristölupa kattaa koko suunnitelma-alueen muine toimintoineen, joka on noin 18 hehtaaria. Ympäristölupahakemus käsittää kalliokiviaineksen ottamisen ja murskaamisen, louheen vastaanoton ja käsittelyn, sekä pilaantumattomien maiden maankaatopaikkatoiminnan, johon kuuluu maa-ainesten vastaanottoa, tarvittaessa käsittelyä ja läjittämistä. Alueella valmistetaan myös teknisesti käsiteltyä sekä kalkittua irtomultaa. 1

LUVAN HAKEMISEN PERUSTEET JA HAKEMUSTEN VIREILLETULO Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 :n sekä kyseisen lain liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c), e) ja 13 e) ja f) perusteella. Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 :n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. MAL 4 a ja YSL 47 a :n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisistä syistä pidettävä tarpeettomana. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohtien 6 a) ja b) sekä 12 a) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen käsittelemään hakemuksen mukaisen ympäristölupa-asian. MAL (555/1981) 7 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen ratkaisemaan MAL 4 a ja YSL 47 a :n mukaiset yhdessä käsiteltävät hakemukset. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Alueella on voimassa oleva maa-aineslupa (Laukaan kara, 26.1.2011, 8 ), joka päättyy 4.3.2019. Lupa kattaa 10,5 hehtaaria ja 711 000 kiinto-m 3 :n ottomäärän. Nyt haettavassa luvassa on ottamisalueesta jätetty pois jo otetut alueet ja lisäksi koillisreunalla on huomioitu MURAUS-asetuksen mukainen 300 m etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Lisäksi alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (Laukaan kara, 26.1.2011, 9 ) kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen. Samanaikaisesti haettava ympäristölupa kattaa myös kiinteistöllä HB-tila olevia toimintoja. Maa-aineslupahakemus koskee kuitenkin vain kiinteistöä Hienonen. Luvat on myönnetty kiinteistölle Hietanen (410-412-1-630), josta on lohkomalla muodostettu kiinteistö Hienonen (1:882) 9.11.2011. Nyt haettavalla yhteisluvalla on sen lainvoimaiseksi tullessa tarkoitus korvata voimassa olevat lupapäätökset. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen yhdistetyssä maakuntakaavassa alue on biotalouteen tukeutuvaa aluetta. Alueen eteläpuolella kulkee ohjeellinen moottorikelkkareitti. Muutoin alue rajautuu seututiehen ja Tikkakosken lentoaseman melualueeseen. Vehniä on tunnistettu kasvavaksi kyläksi Laukaan maankäytön rakennusmallissa (loppuraportti, 8.12.2015). Alueella ei ole yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. 2

ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Alue sijaitsee Kuukanpääntien (mt 638) itäpuolella. Kiinteistö rajoittuu eteläreunaltaan Jyväskylän rajaan. Laukaan kirkolta on alueelle matkaa n. 13 km, nelostieltä Tikkakosken tienhaaran kohdalta n. 4 km. Alueelle kuljetaan Kuukanpääntieltä. Alue on avattu ottotoimintaan vuonna 2011. Alueelta on pääosin puut kaadettu ja pintamaat poistettu. Noin hehtaarin kokoisella alueella on vielä metsää. Avatulla ottoalueella maanpinnantaso vaihtelee ollen lännessä noin tasolla + 130 m ja pohjoisessa noin tasolla + 155 m. Avatulla alueella on varastokasoja. Lähin asutus on osoitteessa Tervalahdentie 12 (kiinteistö ) ja Kaasumäentie 94 (kiint. ). Lähin vapaa-ajan asutus on 300 m päässä Hietalammen rannalla. Lähimmät asutukset on esitetty ottamissuunnitelman nykytilannekartassa 300 m säteisillä ympyröillä. Ottamisalue sijoittuu osittain Askeleentakasen 1-luokan pohjavesialueelle, mutta ei sen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kiinteistö rajautuu luoteislaidaltaan Tikka-Mannilan 1-luokan pohjavesialueeseen. Nykytilannekartassa on esitetty pohjavesihavaintoputken sijainti ja pohjavesihavaintojen tulokset vuosilta 2012-2017. Havaintojen perusteella alin mahdollinen ottotaso olisi 1 m suojakerroksella noin +128,30 m. Ottamissuunnitelman mukaisesti alin ottotaso on +129,5 m. Lähimmät kaivot ovat lähimmän asutuksen kohdalla. Ottamissuunnitelmassa on esitetty pohjaveden pinnankorkeustuloksia vuosilta 2012-2017. Pinnankorkeudet vaihtelevat välillä 126,07 127,29 m (N2000). Lähimmissä vesistöistä Nissinlammessa vedenpinta on tasolla +126 m, Terva- Alasessa +119,8 m ja Hietalammessa + 131,6 m. Ottamisalue kuuluu Makkarajoen valuma-alueelle, eikä ottotoiminnalla ole merkittävää vaikutusta valuman osalta. Alueen pintavesien hallintaa varten alueen eteläreunaan on tehty kosteikko, johon vedet ohjataan ottamisalueelta avo- ja louhesalaojilla. Veden ohjautuvat kosteikosta ottamisalueen eteläreunassa kulkevan tien ali Nissinlampea ympäröivälle soistuneelle alueelle. Kosteikkoon on muodostunut kasvillisuutta (mm. osmankääpää), joka havaintojen perusteella hidastaa veden kulkeutumista siten, että kosteikosta maastoon kulkeutuva vesi on kirkkaampaa kuin ottamissuunnitelman kuvassa näkyvä putkesta tullut vesi. LAITOKSEN TOIMINTA Louhinta ja murskaus sekä louheen vastaanotto Louhinta ja murskaus käsittävät panostusreikien poraamisen kallioon hydraulisella poravaunulla sekä porareikien panostamisen ja kallion räjäyttämisen. Räjäytyksen jälkeen louhe lastataan kaivinkoneella tai kuormaajalla siirrettävään murskauslaitokseen, jossa se murskataan haluttuun kokoon. Murskaimia on 3-5 kappaletta: esi-, väli- ja tarvittava määrä jälkimurskaimia. Murskauksen yhteydessä käytettävät seulat ovat 2- tai 3-tasoseuloja. Louheen sekaan jääneet ylisuuret lohkareet rikotetaan hydraulisella iskuvasaralla. 3

Toiminta-ajat: Valmiit murskelajikkeet varastoidaan varastoalueelle varastokasoihin, joista ne kuljetetaan käyttökohteisiinsa. Alueelle otetaan louhetta vastaan ja murskataan murskauskalustolla vastaavasti kuin paikalta louhittua kiviainesta. Louhetta otetaan vuosittain vastaan enintään 50 000 tonnia. Louheen vastaanottoa ei ole vuosittain. Louhintaa ja murskausta tehdään vuosittain keskimäärin 100 000 tonnia ja enintään 300 000 tonnia, jolloin myös muualta vastaanotettavan louheen murskaus sisältyy enimmäismäärään. Maa-aineslupahakemuksen mukaan alueelta on aiemmin otettu kalliokiviainesta noin 190 000 m 3. Hakemuksen mukaan alueella on otettavaa vielä noin 500 000 m 3, jolle myös lupaa haetaan. Arvioitu vuotuinen otto aikaisempien vuosien ottomäärien perusteella on 50 000 110 000 m 3. Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema on hakemuksen mukaan 126,5 m ja ylin korkeusasema 127,34 m. Maa-ainesten ottamissyvyys on maksimissaan 23 m. Ottaminen etenee alueella nykytilannekarttaan ja leikkauspiirroksiin esitettyjen etenemissuuntien ja pohjatasojen mukaisesti. Alin ottotaso pohjoisessa on + 130 m laskien kohti etelää tasolle +129,5 m siten, että lopputilanteessakin pintavedet valuvat kohti kosteikkoa. Havaittuun pohjavedenpintaan jätetään vähintään 1 m suojakerros. Ottamisjärjestys tarkentuu toiminnan edetessä, mm. kiviaineksen laatu ohjaa ottamisen etenemistä. Murskauslaitoksen toimintaan tarvittava sähkö tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla. Pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on mahdollista estää kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Maiden käsittelyssä tarvittaessa käytetään vastaavaa seulaa kuin kiviaineksen seulomisessa. Toimintaa alueella on niin kauan kuin kiviainesvarantoa riittää. Vuositasolla murskausmäärät vaihtelevat täysin kysynnän mukaan. Louheen vastaanottoa ei arvioida olevan vuosittain. Murskausta ja louhintaa tehdään tarvittaessa yhdessä tai kahdessa jaksossa vuodessa. Louhintaan ja murskaukseen tarvittava kalusto tuodaan alueelle vain toimintajaksojen ajaksi. Toiminto Hakemuksen liitteenä on 26.1.2011 myönnetyn ympäristöluvan hakemisen yhteydessä 6.8.2010 tehty melun leviämismallinnus toiminnan eri vaiheissa. Hakemuksessa on esitetty louhinnan eteneminen ja maanpinnan tasot toiminnan tässä vaiheessa, sekä esitetään kuinka tulevat toimintavaiheet sijoittuvat melumallinnukseen. keskimääräinen toiminta-aika (h/a) Päivittäinen toimintaaika Viikoittainen toimintaaika Murskaaminen 350 7-22 ma-pe 7-22 Poraaminen 200 7-22 ma-pe 7-22 Rikotus 250 8-18 ma-pe 8-18 Ajallinen vaihtelu toiminnassa ei heinäkuussa ei heinäkuussa ei heinäkuussa 4

Räjäyttäminen Kuormaaminen ja kuljetus 7-18 ma-pe 7-18 räjäyttäminen tehdään valoisaan aikaan, räjäytyskertoja enimmäistuotantomäärällä noin 15 kertaa vuodessa, ei heinäkuussa 6-22 kysyntä vaikuttaa eniten kuljetusmääriin eri vuoden- ja päivänaikoina. Maankaatopaikkatoiminta Mullan valmistus Pilaantumattomia maita otetaan vastaan esimerkiksi maarakennuskohteista Kuukanpääntien länsipuolelle (ottamissuunnitelman liitteet 5-7). Yhteensä alueelle vielä vastaanotettava määrä on noin 30 000 m 3. (n. 45 000 tonnia). Vuosittain vastaanotetaan keskimäärin 25 000 tonnia ja enintään 45 000 tonnia maita. Enimmäismäärä tulee kysymykseen ison urakan yhteydessä. Vastaanotosta pidetään kirjaa. Evira on merkinnyt hakijan valvontarekisteriin (6.6.2012, dnro 4230/0740/2012) lannoitevalmistelain mukaiseksi lannoitevalmisteiden valmistajaksi. Alueella valmistetaan teknisesti käsiteltyä irtomultaa (turvetta ja hiekkaa) sekä kalkittua irtomultaa (turvetta, hiekkaa ja n. 20 kg/m³ kalkkia). Multaa valmistetaan tähtiseulalla, joka seuloo ja sekoittaa raaka-aineita. Multaa on valmistettu 2012-2017 vuosittain 0-7746 tonnia, keskimäärin noin 3500 tonnia. Valmistusta on enintään vuosittain 10 000 t, keskimäärin 2000-3000 tonnia. Valmistusta ei ole välttämättä joka vuosi. Enimmäiskertavarastointimäärä on 10 000 tonnia, sillä tuote on pyrkimyksenä myydä valmistusvuonna. Mullan valmistuspaikka on esitetty asemapiirroksessa. Tuotannossa käytettävät aineet ja niiden määrät sekä varastointipaikat: Käytettävä raaka-ainnen Keskimääräi- Maksimikulu- Varastointipaikka kulutus tus Polttoaine Kevyt polttoöljy (louhinta, murska) Kevyt polttoöljy 50 t 30 t 150 t 90 t Murskauslaitos/tukitoiminta-alue Tukitoiminta-alue (kuormaajat) Öljyt 1 t 3 t Tukitoiminta-alue Räjähdysaineet dynamiitti, aniitti ja ammoniumnit- 20 t 66 t Ei varastoida alueella, tuodaan tarvittaessa 5

raatti Poltto- ja voiteluaineiden varastointi Kaikki polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönestimillä. Jos polttoainesäiliöt varastoidaan ja kuljetetaan UN-hyväksytyssä kontissa, tapahtuu niiden tankkaus hallitusti kontin sisällä. Säiliöt toimivat sähköpumpulla. Pyöräkuormaajien tankkauksessa käytetään tarvittaessa suojakaukaloita, jotka estävät mahdollisten roiskeiden pääsyn maaperään. Moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan tynnyreissä tiivispohjaisessa öljy- tai varastokontissa. Tukitoiminta-alueella on kemikaalien käsittelyä varten tarvittaessa alue, joka on nestettä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu. Energian ja veden käyttö Arvioitu vuosittainen energiankulutus on 1,2 GWh, energia tuotetaan aggregaatilla. Aluetta sekä varastokasoja kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi maastosta saatavalla vedellä. Tarvittava talousvesi tuodaan erikseen. Syntyvät jätteet, niiden määrät ja toimituspaikka Vanhat öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyiset jätteet sekä akut varastoidaan omiin jätesäiliöihinsä lukittavaan konttiin, joka kulkee murskauslaitoksen mukana. Öljyä sisältäviä jätteitä arvioidaan kertyvän 1200 kg vuodessa ja ne toimitetaan luvanvaraiselle vastaanottajalle. Tehdyt huollot ja öljyjenvaihdot kirjataan ylös ja niiden perusteella on tiedossa, paljon jäteöljyjä on varastoituna. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa vastaavan vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot vaarallisista jätteistä voimassa olevan jätelain ja - asetuksen mukaisesti. Sekajätteet kerätään säiliöön ja kuljetetaan pois jätehuoltoyhtiön toimesta. Sekalaista yhdyskuntajätettä arvioidaan kertyvän 1000 kg vuodessa. Mahdolliset romumetallit hoidetaan pois romunkeräysliikkeen toimesta. Rauta ja teräsjätettä arvioidaan kertyvän 13 000 kg vuodessa. Panostustöissä mahdollisesti syntyvät räjähdysaineiden pahvipakkaukset poltetaan räjähteitä koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti panostuspaikalla. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma Alueelta tulevia pintamaita on jo kasattu alueen eteläreunalle nykytilannekartan mukaisesti. Pintamaita arvioidaan kertyvän yhteensä noin 150 000 m 3. Pintamaat hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Ottamisalueen eteläreunaan on rakennettu kosteikko. Kosteikkoon johtavan putken kohdalta otetaan tarvittaessa hienoainesta kaivinkoneen kauhalla veden kulkemisen varmistamiseksi. Kuivahtanut hienoaines käytetään ottamisalueella muiden maamassojen tapaan. 6

Varsinaisesta ottotoiminnasta eroavia ympäristövaikutuksia ei synny, toiminnan seuranta ja tarkkailu hoidetaan osana maa-aines- ja ympäristölupaan liittyvää valvontaa. Liikenne Kiviaineksen maksimituotannolla laitoksen toiminnasta aiheutuu noin 30-35, keskimääräisellä tuotannolla 10-15 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa. Ottamisalueelle johtava tie ei ole päällystetty. Tietä ei käytetä muuhun kuin alueelle kulkemiseen sekä kulkemiseen viereiselle alueelle. Maankaatopaikalle kuljetaan Kuukanpääntieltä olemassa olevasta tieyhteydestä, joka johtaa täyttöalueen länsiosaan. Toiminta-aluetta ei tulla päällystämään. Tarvittaessa kulkuteitä voidaan kastella. Kastelua käytetään tarvittaessa murskauksen yhteydessä. Jälkityöt ja maisemointi Jälkihoidon avulla pyritään ottoalue liittämään mahdollisimman luontevasti ympäristöönsä. Korkeimmat louhoksen reunat louhitaan lopputilannekuvan mukaisesti ja luiskataan lopullisesti kaltevuuteen 1:3. Pohjoisosassa, jossa on suunniteltu ottamisalueen vaihetta II, ei tehdä luiskauksia, vaan louhinta toteutetaan pystyjyrkkänä. Alueen reunojen muotoilu ja metsitys suoritetaan ottotoiminnan etenemisen mukaan, sikäli kun lopulliset pohjatasot saavutetaan ja toiminnasta vapautuva tila antaa siihen mahdollisuuksia. Maisemoinnin edetessä reunoille läjitetyt pintamaat ja muut alueelta saatavat hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset levitetään luiskiin ja pohjatasolle paremman kasvukerroksen saavuttamiseksi. Maisemoitu tilanne on esitetty tarkemmin liitteenä olevassa lopputilannekartassa ja leikkauspiirroksissa. Puusto alueelle uudistetaan istutuksin, valtapuuna alueella on mänty. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt ilmaan Murskauslaitoksen päästöt (t/a) maksimituotannolla Hiukkaset (sis. pöly) murska: 0,9 Typen oksidit (NO2) murska: 1,2 Rikkidioksidi (SO2) murska: 0,6 Hiilidioksidi (CO2) murska: 880 Louhintatyö tehdään niin, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Räjäytyksien yhteydessä syntyvissä lyhytkestoisissa pölypilvissä voi olla korkeita hiukkaspitoisuuksia. Räjäytyksien määrä on vähäinen suhteessa toimintaaikoihin. Murskauslaitoksen aiheuttamaa pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää kastelemalla murskattavaa tuotetta, koteloimalla kuljettimia sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeuksia. Melu ja tärinä Melua syntyy jokaisessa toimintavaiheessa: porauksessa, räjäytyksessä, rikotuksessa, murskauksessa, kuormauksessa, liikenteestä sekä energian tuottamisessa laitokselle aggregaatilla. Porauksen, työkoneiden ja liikenteen melu on tasaista. Murskauksen ja rikotuksen melu saattaa olla impulssimaista tar- 7

kastelupisteen läheisyydestä riippuen. Impulssimaisuustekijä vähenee melun edetessä. Räjäytyksiä tehdään harvoin. Räjäytyksen melu on voimakas, mutta lyhytkestoinen. Suoritettavat räjäytykset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja näin ollen ekvivalenttimelun (LAeq) kannalta merkityksettömiä, kun huomioidaan räjäytysten lukumäärä koko toimintakaudella. Vaikutukset melun osalta kohdistuvat lähinnä ottoalueella työskenteleviin ihmisiin. Räjäytysten aiheuttamaan melutasoon ympäristössä vaikuttavat käytettävän räjähdeaineen määrä sekä tarvittavien räjäytysten määrä. Melun leviämiseen vaikuttaa myös mm. louhintakorkeus yleisen maaston korkeuteen nähden. Yksittäisen räjähdystapahtuman melutasosta ei ole ympäristönsuojelullisia säädöksiä. Rikotusta tehdään joko hyvin lähellä louhoksen reunaa tai iskupalkkivasaralla murskauksen yhteydessä, jolloin murskauslaitteiston sijoittelu mahdollisimman suojaiselle paikalle louhoksessa vähentää ympäristöön leviävää melua. Maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuva melu on kuljetuksesta ja kippauksesta aiheutuvaa melua. Ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia tärinästä aiheutuu vain räjäytyksien yhteydessä. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää vähennetään optimoimalla käytettävä momentaaninen räjähdeainemäärä kohteeseen sopivaksi. Räjäytys- ja louhintatöitä koskee erillinen lainsäädäntö, jota louhintatöissä noudatetaan. Louhintatyöstä tehdään aina räjäytys- ja turvallisuussuunnitelma. Jokaisesta kentästä tehdään lisäksi erillinen räjäytyssuunnitelma. Näillä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa tai merkittävää haittaa ympäristölle. Ennen räjäytystä varmistetaan, että vaara-alueella ei ole ihmisiä. Räjäytyksestä ilmoitetaan äänimerkillä. Räjäytystyötä tekevät koulutetut ja räjäytystyön vaatiman pätevyyden omaavat henkilöt. Louhintatöiden räjäytyksistä välittyy ympäristöön erilaisia vaikutuksia. Havaittavat ilmiöt ovat osin rakennuspohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Kallio- ja maaperässä välittyvä tärinä vaimenee erittäin voimakkaasti etäisyyden myötä, ilmateitse välittyvät ääni ja ilmanpainevaikutukset ulottuvat etäämmälle. On tavanomaista, että ääni- ja ilmanpainevaikutukset aiheuttavat sekaannusta aistinvaraisesti räjäytyshavaintoja arvioitaessa. Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelu Polttoöljyt varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä ja lukoilla. Muut öljytuotteet, kuten voiteluaineet, säilytetään omissa astioissaan, jotka sijoitetaan suoja-altaisiin. Työkoneita ei pestä eikä huolleta työmaa-alueilla. Murskauslaitoksen huoltotoimenpiteet joudutaan tekemään paikan päällä kaluston koosta johtuvan huonon liikuteltavuuden vuoksi. Poravaunun huoltotyöt pyritään tekemään korjaamohallissa, mutta poikkeustapauksissa korjauksia joudutaan tekemään työmaalla. Murskaamon tai louhinnan normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. 8

Maankaatopaikalle ei oteta vastaan pilaantuneita maita. Mikäli tulee epäily, että alueelle tuodut maan ovat pilaantuneita, ne tarvittaessa tutkitaan ja poistetaan alueelta. Päästöt veteen Maankaatopaikka-alueelle ei ole kertynyt vesiä. Täyttösuunnitelmakartoista käy ilmi, että alueen pintavedet eivät nyt eivätkä lopullisessa tilanteessa kulkeudu pois alueelta. Tarvittaessa mahdollisia vaikutuksia voitaisiin tarkkailla Kuukanpääntien viereisestä ojasta. Vastaanottotoimintaa on ollut vuodesta 2011, eikä toiminnasta ole havaittu aiheutuvan samentumista tai muitakaan vaikutuksia. Jätevesien käsittely Louhinta- ja murskaustoiminnoista ei muodostu jätevesiä. Henkilökunnan käytössä tukikohta-alueella on sähkövessa ja asuin- ja saunatilat, joiden pesuvesille on saostuskaivo ja imeytyskenttä. Laukaan ympäristövalvonta on todennut lausunnossaan 9.11.2011 jätevesien käsittelyn täyttävän Laukaan kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Tukikohdassa on myös sähköliittymä, porakaivo ja laboratoriotilat. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT, NIIDEN RAJOITTAMINEN JA TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA Räjähteitä ei varastoida alueella. Räjäytystilanteissa ympäristöä varoitetaan tulevasta räjäytyksestä ja alueelle tuleva tie suljetaan sekä ihmisten pääsy alueelle estetään. Öljyn pääseminen maaperään on vaara. Polttoainesäiliöt ovat lukittavia ilkivallan estämiseksi. Murskauslaitoksella on imeytysainetta ja pressu, johon maaaines voidaan nopeasti siirtää. Hälytysnumerot ovat nähtävillä. Toiminnan ympäristöriskeihin varaudutaan suojelun suunnittelulla vahinkotapauksia varten, sattuneiden onnettomuuksien tutkinnalla sekä henkilöstön koulutuksella. Maankaatopaikkatoimintaan ei liity erityisiä riskejä, koska alueelle ei oteta vastaan kuin pilaantumattomia maita. Mahdolliset kuormien mukana tulevat epäpuhtaudet poistetaan alueelta. Tulipalon varalta asema on varustettu viranomaisten määräämällä alkusammutuskalustolla, ja henkilökunta on saanut tarvittavan opastuksen alkusammutuskaluston käyttöön. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta suorittaa alkusammutus- tai muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi suoritetaan tarvittavat ilmoitukset lupaviranomaiselle ja muille viranomaisille tarvittavassa laajuudessa. PARHAAN KÄYTTEKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN (BAT) Koteloinneilla, pudotuskorkeuksien pienentämisellä ja vesikastelulla voidaan hyvin tehokkaasti vähentää ilmaan johtuvia pölypäästöjä. Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vaikutetaan polttoaineen kulutukseen, joka vähentää päästöjä ilmaan. Energiankulutusta tarkkaillaan myös kustannussyistä ja se pyritään minimoimaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikka sekä parhaimmaksi tunnettuja ja koettuja käytäntöjä. 9

Murskauslaitoksen sijoittaminen ottamisalueelle tarkoittaa sitä, että Ryönävuori toimii luontaisena meluesteenä pohjoisen ja koillisen suuntaan, eteläosan pintamaavallit etelään ja maavallit länteen. Ottamisalueen länsilaidalla toimittaessa tehdään meluselvityksen mukainen meluvalli. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Alue on jo hakemuksen mukaisessa käyttötarkoituksessa, eikä haettu toiminta muuta merkittävästi toimintaa nykyisestä. Kysyntä ohjaa toiminnan ja kuljetusten määriä. Louhintaa ja murskausta ei ole heinäkuussa ja toiminta-aikoja on rajoitettu MURAUS-asetuksen 8 :n mukaisesti. Alueen koillisreunalla on huomioitu MURAUS-asetuksen mukainen 300 m etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Ryönävuori toimii luontaisena melu-, pöly- ja näkösuojana lähimmän vapaa-ajan asutuksen suuntaan. Haettavalla toiminnalla ei ole muutoksia voimassaolevan maa-ainesluvan mukaiseen maisemavaikutukseen. Haettava toiminta ei muuta vaikutuksia pölyn ja melun osalta. Murskausta ei tehdä alle 300 m päässä asutuksesta. Louhintaa ja murskausta ei ole heinäkuussa. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Alueen läheisyydessä ei ole tunnistettu erityisiä luontoarvoja eikä suojeltavia lajeja. Suunnittelualue ei sijaitse maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä eikä siellä sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaisjäännöksiä. (Ympäristökarttapalvelu Karpalo, 14.11.2018). Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Alueen läheisyydessä ei ole sellaisia vesistöjä, joiden käyttöön haetulla toiminnalla olisi vaikutusta. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Hiukkaspäästöillä ei nähdä olevan pysyvää haitallista vaikutusta ihmisiin eikä ympäristöön. Haettava toiminta ei muuta vaikutuksia pölyn ja melun osalta. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Normaalitoiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään. Tukitoiminta-alue on tehty huomioiden pohjavesialueiden läheisyys. Alueella ei varastoida polttoaineita eikä tarpeettomia koneita toimintajaksojen ulkopuolella. Koneiden tarvitsema polttoaine varastoidaan kaksoisvaipallisissa säiliöissä. Tankkauksen yhteydessä käytetään joko suojakaukaloa tai muuta suojaukseltaan vastaava tapaa, jolla mahdollisten roiskeiden pääseminen maaperään estetään. Koneita ei huolleta alueella. Turvallisuus Alue on merkitty ja tulotien varressa on toiminnasta kertova kyltti. Jyrkällä reunalla on ottamistoiminnan aikana aita ennen luiskauksien tekemistä. 10

KÄYTTÖTARKKAILU Toimintaa tarkkaillaan mm. viikoittaisilla turvallisuustarkastuksilla. Murskauksesta pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenee tuotantomäärät ja -ajat. Louhinnan kenttäkorteissa on tiedot tehdyistä räjäytyksistä (pvm, kellonaika, räjäytystyön johtaja, käytetty räjähdeainemäärä jne.). Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan tai louhinnan kenttäkorttiin. Maankaatopaikalle vastaanotettavista määristä pidetään kirjaa. Päästöjen määrää seurataan laskennallisesti käytetyn polttoaineen ominaispitoisuuden ja polttoainemäärän perusteella. Toimintaa tullaan tarkkailemaan ja siitä raportoidaan lupapäätöksen mukaisesti. Toimintaa tarkkaillaan lisäksi hakijan toimintajärjestelmän mukaisesti myös sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä. Pohjavedenpintaa havainnoidaan 4 kertaa vuodessa alueella olevasta havaintoputkesta kuten tähän astikin. HAKEMUSTEN LIITEASIAKIRJAT - Sijaintikartat - Maa-aineslupahakemuskaavake - Ympäristölupahakemuskaavake, sis. aloittamislupahakemuksen - Ottamissuunnitelma, sis. kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman o Nykytilanne (30.11.2018) 1:4000 o Lopputilanne (30.11.2018) 1:4000 o Leikkaukset (30.11.2018) 1:2000/500 o Asemapiirros (30.11.2018) 1:2500 o Täyttösuunnitelma, nykytilanne (17.7.2017) 1:2000 o Täyttösuunnitelma, lopputilanne (17.7.2017) 1:2000 o Täyttösuunnitelma, leikkaukset (17.7.2017) 1:1000/500 - Lainhuutotodistukset Hienonen ja HB-tila - Naapuritiedot 15.11.2018 - Yleisötiivistelmä - Valtakirja lupahakemusten allekirjoittamiseen - Melun leviämismallinnus, Groundia Oy 6.8.2010 - Hakijan esitys YSL 59 :n mukaiseksi vakuudeksi LUPAHAKEMUSTEN KÄSITTELY Lupahakemuksista tiedottaminen Hakemuksista on kuulutettu 5.12.2018 4.1.2019 välisenä aikana Laukaan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla, sekä niiden vireillä olosta on tiedotettu asianosaisia 10.12.2018 päivätyllä virkakirjeellä. Kuulutus lupahakemuksen vireilläolosta on julkaistu Laukaa-Konnevesi-lehdessä 5.12.2018. Jätetyt muistutukset ja mielipiteet Hakemuksista on jätetty yksi muistutus ja yksi lausunnoksi otsikoitu mielipide. toteaa 12.12.2018 saapuneessa muistutuksessaan seuraavaa: 11

Omistan metsätilan toimenpidehakemuksen koillispuolella ja minun tilallani on toimenpidealueisiin kohdistuva Vääränvuoren metsätien aiheuttama rasite, minkä vuoksi esitän seuraavaa: Vääränvuoren metsäautotie perustettiin tietoimituksessa Laukaan kunnanvirastossa 5.6.2007 (TN:o 2007-234239). Tietoimituksen pöytäkirjasta on kopio liitetiedostossa Vaaranvuoren metsatttoimts.pdf, ja olen lähettänyt pdftiedoston erillisenä s-postina Laukaan kunnan kirjaamoon. Tien linjauksen mukaiset rasitteet kohdistuvat Finnsilvan (tien toinen osakas) omistamalle 410-412-1-320 tilalle, tilalle 410-412-1-630, tilalle 410-412-1-882 ja tilalle 410-412-1-445. Em. tietoimituksen mukaan Erkinsalolle rakennettiin metsäautotie, joka näkyy liitteen kartassa Vääränvuoren laen itäpuolella ja jonka päässä näkyy kartoissa kääntösilmukka (leikkautuu liitteen kartan pohjoisosasta näkymättömiin). Kaikilla edellä mainituilla tiloilla, lukuun ottamatta, oli käynnissä tai suunnitteilla maa-aineksen ottamista, minkä vuoksi tien eteläpään rakentaminen viivästyi. Maa-aineksen ottamislupapäätökseen 17.9.2008 on kirjattu Vääränvuoren metsätien rasite ja velvollisuus pitää tämä tie ajokelpoisena kaikkina aikoina soraa otettaessa (Liite 2. Maa-aineksen ottolupa). Maa-ainesluvan erityisehdossa todetaan: 8. ALUETTA KOSKEVAT ERITYISEHDOT Suunnitelmissa esitetyn ottoalueen halki kulkevan uuden tien on oltava esteettä läpiliikennöitävässä kunnossa koko ottotoiminnan ajan ja ottotoiminnan päätyttyä. Maa-aineksen oton vuoksi Vääränvuoren metsätien eteläpään rakentamista Finnsilvan tilalla 410-412-1-320 ja muilla siitä lounaaseen olevilla tiloilla sovittiin lykättäväksi siihen vaiheeseen, kun se oli maa-aineksen oton yhteydessä edullisinta ja järkevintä. Väärävuoren metsätien linjausta muutettiin 9.2.2011 pidetyssä lohkomistoimituksessa 2011-383 397, jossa lohkottiin Lemminkäinen Infra Oy:n kiinteistö 410-412-1-630-M601 omaksi tilakseen. Liitteenä asiakirja lohkomisesta. Puuttuvan metsätien rakentamisen viivästyttyä sovittiin Metsämantujen kanssa (kirjeeni 29.3.2009), että Finsilva huolehtii ja vastaa puuttuvan tieosuuden rakentamisesta alueensa soranoton ollessa sopivassa vaiheessa. Olen muistuttanut soraa ottaneelle Destia Oy:lle metsätien laiminlyönnistä 2.5.2011 lähettämässäni kirjeessä. Kirjeestä kopio liitteenä. Liittyen tällä alueella tapahtuneeseen ja tulevaan maa-ainesten ottamiseen ja maankaatopaikkatoimintaan esitän seuraavat vaatimukset: - YIT Infra Oy:n on rakennettava toimenpidealueelleen kiinteistöidensä rasitteiden mukainen 14 (osin12) m metsäautotie luiskineen ja ojineen 30.6.2019 mennessä - Tiloilla 410-412-1-320 ja 410-412-1-630 maa-aineksen ottamisen luvan saaneet ja maa-aineista ottaneet, luvan erityisehdon noudattamatta jättäneet tahot 12

Pyydetyt lausunnot tulee velvoittaa muotoilemaan ja rakentamaa puuttuva osa metsäautotiestä 30.6.2019 mennessä. Tekstissä mainitut liitteet ovat olleet muistutuksen liitteinä. Keski-Suomen ELY-keskuksen naapurin kuulemiseen antama lausunto 21.12.2018: Maa-ainesten ottamissuunnitelmassa esitetyn kiinteistön HB-tila 410-412- 1-445 länsiosan täyttösuunnitelman mukaan täyttö yltää seututien 638 tiealueelle. Täyttö voidaan tehdä suunnitelman mukaisesti. Keski-Suomen ELYkeskuksella ei ole huomautettavaa naapurina maa-aines- ja ympäristölupahakemuksista, jos toiminta tapahtuu lupahakemuksissa esitetyllä tavalla. Hakemuksista pyydettiin lausunnot Laukaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Laukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto 10.12.2018: Suunnitellulla toiminta-alueella on jo aiemmin harjoitettu vastaavanlaista toimintaa. Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut valituksia jo olemassa olevasta toiminnasta. Luvan jatkamiselle alueella ei terveydensuojeluviranomaisen mielestä ole estettä, mikäli toimitaan ottamissuunnitelman mukaisesti. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto 24.1.2019: Louhinta- ja murskausalueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita ELYkeskuksen tiedossa olevia luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kohteita. Ottaen huomioon luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoittaa pitävänsä mahdollisena kalliokiviainesten ottamista ja murskaamista, maankaatopaikkatoimintaa sekä mullan valmistusta asiakohdassa mainitulla alueella. Maa-ainesten ottotoiminnassa ja louhinta- ja murskaustoiminnassa tulee noudattaa seuraavia ohjeita: Maa-aineslupa-asiassa huomioitavat seikat Maaperän ja pohjaveden suojaustoimenpiteet, alueen suojaus ja merkitseminen sekä maisemointi on esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa (Reijo Hienonen/YIT Infra 30.11.2018). Alueen koillisreuna sijoittuu Askeleentakasen (I-luokka, 0918053) pohjavesialueelle, pääosa alueesta jää pohjavesialueen ulkopuolelle. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö oppaan mukaan pohjavesialueiden ulkopuolisilla ottamisalueilla suojakerroksen paksuus on vähintään 1-2 metriä. Kun otetaan huomioon tehdyt pohjavesihavainnot, pohjavesipinnan korkeuden luontainen vaihtelu Keski-Suomessa sekä ympäristöministeriön ohjeistus suojakerrospaksuudesta, pitää ELY-keskus louhintaa esitetyn mukaisesti tasoon +129,5 - +130,0 m N2000 mahdollisena. 13

Ottoalueen eteläpuolella sijaitsevasta havaintoputkesta tulee edelleen havaita pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulokset on esitettävä kunnan maa-ainesotonvalvojalle kunkin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Tiedot on tarvittaessa esitettävä myöskin ELY- keskuksen edustajille. Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueella tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdollinen maisemointitarve. Tarkastuksella tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainestenoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja. Ympäristölupa-asiassa huomioitavat seikat Toiminnan ilma- yms. päästöt, syntyvät jätemäärät ja niiden varastoinnit ja poistoimittamiset on kuvattu hakemuksessa. Maaperän suojaustoimenpiteet ja meluntorjuntatoimenpiteet on niin ikään kuvattu. Kuvausten mukaiset toimenpiteet ovat ympäristönsuojelun kannalta riittävät. Koska kyseessä on osin olemassa oleva, jo vuosia ollut toiminta, ELY -keskus katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. ELY keskuksen näkemyksen mukaan toiminnan olennaisimmat ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly. Valtioneuvosto antoi 9. päivänä syyskuuta 2010 asetuksen (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. Ympäristöluvassa asetuksen säädöksiä on käytettävä ympäristönsuojelullisina vähimmäisvaatimuksina. Lisäksi toiminnassa tulisi huomioida Suomen ympäristökeskuksen Suomen ympäristö julkaisusarjan julkaisussa 25/2010 "Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa esitetyt parhaat käyttökelpoiset tekniikat (BAT, best available techniques) sekä parhaat ympäristökäytännöt (BEP, best environmental practice). Jyväskylän ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto 17.12.2019: Ympäristöjohtaja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Suunnittelualueen läheisyydessä Jyväskylän kaupungin puolella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai voimassa olevan yleiskaavan merkintöjä taikka vireillä olevia kaava- tai rakennushankkeita, joihin hakemuksen mukaisella toiminnalla olisi vaikutusta. Toiminnan meluvaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin länteen ja etelään eli Jyväskylän kaupungin suuntaan. Tällä suunnalla on loma-asutusta Jyväskylän kaupungin puolella noin 600 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Laukaan puolella lähin asutus/loma-asutus on 300 metrin etäisyydellä. Meluntorjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja vähintään melumallinnuksessa esitetyt meluntorjuntatoimet (meluvallit, tuotevarastokasat) tulee toteuttaa, jotta melutaso lännen ja etelän suunnassa ei ylitä melutason päiväraja-arvoja 55 db vakituisilla ja 45 db loma-asunnoilla. Lupaviranomaisen on myös syytä harkita kesäaikaisen murskaustoiminnan rajoittamista hakemuksessa esitettyä tiukemmin, koska kesäaikainen murskausmelu koetaan yleensä talviajan melua häiritsevämpänä ja lähimmät häiriintyvät kohteet sijoittuvat vain minimisuojaetäisyydelle louhinta-alueesta. Toiminta-ajat tulee määritellä vähintään asetuk- 14

Hakijan kuuleminen sen 2010/800 mukaisiksi, koska melulle alttiita kohteita on alle 500 m:n etäisyydellä louhinta-alueesta. Ilmeisesti lähialueen asuin- tai lomakiinteistöillä ei ole mitattu melutasoja nykyisen toiminnan aikana. Melumittaus on syytä määrätä tehtäväksi ainakin siinä tapauksessa, että kesäaikaista toimintaa laajennetaan nykyisestä tai toiminnan melusta valitetaan ja on syytä epäillä raja-arvojen ylittymistä. Mittaustilanteessa voidaan havaita melun impulssimaisuus ja siten tarkemmin arvioida melun häiritsevyyttä. Pohjaveden suojaamiseksi tukitoiminnot polttoaineen varastointeineen tulee sijoittaa suunnitelma-alueella mahdollisimman etäälle pohjavesialueesta. Pohjavesialueelle ei tulisi myöskään sijoittaa murskaamoa tai läjittää muualta tuotuja pilaantumattomia kaivumaita, ellei niiden puhtautta ja soveltuvuutta pohjavesialueelle läjittämiseen ole riittävästi selvitetty. Hakijan vastine lausunnoista ja muistutuksista 4.2.2019: Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto, KESELY/2515/2018 YIT:llä ei ole vastattavaa ELY-keskuksen lausunnossaan esittämään. Maaaineslupa-asian osalta YIT toteaa, että lausunnossa esitetyt asiat on huomioitu ottamissuunnitelmassa ja sen liitteissä. Ympäristölupa-asian osalta lausunnossa esitetyt on huomioitu ympäristölupahakemuksessa. YIT yhtyy ELYkeskuksen näkemykseen, että lupa voidaan myöntää eikä ole estettä myöntää lupaa toiminnan aloittamiselle ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Laukaan ympäristöterveydenhuollon lausunto, 10.12.2018 YIT:llä ei ole vastattavaa lausunnon osalta. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto, D/3477/11.01.07/2018 YIT on esittänyt ympäristölupahakemuksen kohdassa 16. tiedot melusta ja toiminnan etenemisestä suhteessa aiemmin teetettyyn melumallinnukseen. Samassa yhteydessä on todettu, että murskauslaitos ja rikotus sijoittuvat otetulle alueelle maavallien ja kalliorintauksen suojaan vähintään 10 m ympäröivää maanpintaa alemmaksi, ja että tällä hetkellä murskaus ja rikotus tapahtuvat melumallinnuksessa oletettua alemmalla tasolla. Hakemuksessa on myös esitetty, että melumallinnuksen mukaiset meluvallit tehdään melumallin mukaisessa vaiheessa 1, jolloin ympäröivän maaston suojaus on vähäisintä. Nykytilannekartasta ja leikkauspiirroksista käy ilmi maanpinnantasot sekä varastokasojen sijainnit. Lähimmät häiriintyvät vapaa-ajan kohteet sijaitsevat, kuten lausunnossa on todettu, vain 300 metrin päässä Hietalammen rannalla, mutta ne sijaitsevat noin tasoilla +135 +137 m, kun taas ottamisalueen ja vapaa-ajan asutuksen kohteiden väliin jäävä Ryönävuori nousee idän +145 m jopa tasolle + 165 m. Ottamisalueen korkeimman kohdan (noin +155 m) ja Hietalammen rannan välillä Ryönävuori on noin tasolla + 160 m. Siten lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on hyvä luontainen melusuoja. 15

Ottamisalueen länsipuolella lähimmät asutukset sijaitsevat niin ikään 300 m päässä. Lukuun ottamatta ihan ottamisalueen länsireunaa, jää murskauslaitoksen sekä rikotuksen ja kyseisen asutuksen väliin vähintään +135 - +140 m korkeaa maastoa. Murskauslaitos sijoitetaan aina alimmalle mahdolliselle ottamistasolle, joka siis on ottamisalueen itälaidalla tällä hetkellä noin tasolla +130 m. Lisäksi ottamisalueen ja Kuukanpääntien välissä on lähes koko ottamisalueen laajuudelta varastokasoja, jotka toimivat myös melu- ja pölyvalleina asutuksen suuntaan. Kiinteistön Hienonen etelälaidassa maavalli on tasolla +141 - +145 m, ottaminen ei ulotu kiinteistön rajaan asti, joten tämä valli toimii suojana etelän suuntaan. YIT toteaa, että poraamisen osalta on vahingossa haettu MURAUS-asetuksen vastaista toiminta-aikaa (arkisin 7-22), ja se on muutettava asetuksen mukaiseksi: poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana. Muilta osin haetut toiminta-ajat ovat MURAUS-asetuksen 8 :n mukaiset. YIT toteaa, että kesäaikaista toiminta-aikaa pidennetään nykyisestä hakemuksen mukaisesti kesäkuun ja elokuun ensimmäisten viikkojen osalta. Mahdollisiin suuriin hankkeisiin liittyvät kiviainesurakat voivat olla niin määrältään ja aikataulultaan sellaisia, että haettu laajempi kesäaikainen toiminta-aika on tarpeen. Tämmöisen tarvittavan muutoksen hakeminen mahdollisen urakkatiedon jälkeen ei aikataulusyistä tule kysymykseen lupaprosessin keston takia. YIT pitää perusteltuna lausunnossa esitettyä melumittauksen teettämistä, mikäli toiminnasta aiheutuvasta melusta valitetaan. Koska saatavista kiviainesurakoista ja niiden aikatauluista ei ole tietoa, ei luvassa ole tarkoituksenmukaista määrätä tiettyyn aikaan tehtävästä mittauksesta. Hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa on esitetty alueelle jo tehty tukikohta, joka sijaitsee Kuukanpääntien itäpuolella ja siten lausunnon mukaisesti mahdollisimman kaukana pohjavesialueesta. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty, ettei vastaanotettavia maita ole ollenkaan tarkoitus läjittää pohjavesialueen puolelle. Keski-Suomen ELY-keskuksen naapurinkuulemislausunto, KESELY/2576/2018 YIT:llä ei ole vastattavaa ELY-keskuksen naapurin roolissa antamasta lausunnosta. muistutus YIT toteaa kiinteistöjensä 410-412-1-882 (Hienonen) ja 410-412-1-445 (HBtila) osalta, että muistutuksessaan mainitsema tieoikeus kiinteistölle on siirretty kulkemaan YIT:n kiinteistöjen etelälaidassa. Tie kulkee liitteenä 1. olevan kartan (ote Maanmittauslaitoksen lohkomistoimituksesta 14.9.2011, jonka yhteydessä sivutoimituksena tehty tieoikeuden siirtäminen) mukaisesti YIT:n kiinteistöillä, ja se on käyttökuntoinen. Muistutuksessa viitattiin kyseiseen maanmittaustoimitukseen. Muistutuksen liitteenä ollut maa-aineslupapäätös ei koske YIT:n hallinnassa olevaa kiinteistöä eikä YIT:n ottamistoimintaa. Lopuksi YIT toteaa, että tässä vastineessa esitetty porauksen toiminta-ajan muutos huomioiden maa-aines- ja ympäristöluvat on mahdollista myöntää hakemuksen mukaisesti, kuten myös Keski-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan todennut. 16

TARKASTUKSET Toimintakiinteistöllä on suoritettu ympäristövalvonnan toimesta tarkastus 23.10.2017, jolloin on käyty läpi maa-aines- ja ympäristölupaan liittyvät asiat. Valvontapöytäkirja on liitetty lupa-asiakirjoihin. LUPALAUTAKUNNAN RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Laukaan lupalautakunta myöntää YIT Suomi Oy:lle kiinteistölle Hienonen 410-412-1-882 maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja kiinteistöille Hienonen 410-412-1-882 ja HB-tila 410-412-1-445 ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukaisen ympäristöluvan kiviaineksen ottamiseen ja murskaamiseen, louheen vastaanottoon ja käsittelyyn sekä maankaatopaikkatoimintaan ja mullan valmistukseen. Hakijalle myönnetään maa-aineslain 21 ja YSL 199 :n mukaiset luvat aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta tässä päätöksessä määrättyjä vakuuksia vastaan. Lausunnot ja muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Toimintaa tulee harjoittaa maa-aineslupahakemuksessa, ottosuunnitelmassa ja ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti tämän päätöksen lupamääräyksiä noudattaen. Toiminta ja sen laajuus, toiminta-ajat ja alueen maastomerkinnät 1. Maa-ainesten kokonaisottomäärä alueelta on enintään 500 000 m 3. Muualta tuotavaa louhetta saa ottaa vastaan enintään 50 000 t vuodessa. Vuosittainen kivimurskeen tuotantomäärä saa olla enintään 300 000 t. Ottamisalueen laajuus ja sijainti tulee olla ottamissuunnitelman mukainen. Kiviaineksen louhinnan ja murskauksen pölyä ja melua aiheuttavat toiminnot tulee kaikissa toimintavaiheissa sijoittaa siten, että 300 m suojaetäisyys lähimpään häiriölle alttiiseen kohteeseen täyttyy. 2. Puhtaita ylijäämämaita saa ottaa kiinteistölle HB-tila vastaan yhteensä enintään 30 000 m 3 (45 000 t). Maa-ainekset tulee sijoittaa kiinteistölle HB-tila hakemuksessa esitetyn täyttösuunnitelman mukaisesti. Luvaton liikennöinti alueelle on estettävä ja maa-ainesten vastaanoton on oltava valvottua. 3. Vastaanotettavan maa-aineksen laatu todetaan aistinvaraisesti ja alkuperän perusteella. Alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn tai muuhun toimintaan, josta on saattanut aiheutua maaperän pilaantumista, ei saa ottaa vastaan maaaineksia, ellei niiden haitattomuutta ole etukäteen luotettavasti selvitetty. Mikäli alueelle tuodaan maa-ainesta, jota epäillään pilaantuneeksi, on se viipymättä toimitettava sellaiseen käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen aineksen vastaanotto on hyväksytty. 4. Multaa alueella saa vuosittain valmistaa enintään 10 000 t, joka on myös suurin sallittu kertavarastoinnin määrä. Mullan valmistamiseen saa käyttää vain hakemuksessa esitettyjä materiaaleja. 17

5. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja: Poraus ma-pe klo 7-21 Räjäytykset ma-pe klo 8-18 Rikotus ma-pe klo 8-18 Murskaus ma-pe klo 7-22 Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe klo 6-22 Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Louhintaa ja murskausta ei saa suorittaa kesäaikaan 15.6. 31.7. 6. Ennen ottotoiminnan aloittamista alueelle tulee asentaa riittävästi korkotasoa osoittavia korkeusmerkkejä (vähintään kolme kolmiopukkia). Ottamisalueen rajat ja luiskakaltevuudet tulee merkitä maastoon. Ottoalueelle tulee sijoittaa taulu, josta käyvät ilmi mm. maa-ainesluvan haltijan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. Ottamistoiminnassa syntyvät jyrkät luiskat tulee rajata riittävän korkealla, säänkestävällä ja hyvin näkyvällä aidalla. 7. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa ottamissuunnitelman mukaisesti. Alin sallittu ottotaso ottamisalueella on +129,5 m (N2000). Ylimmän pohjavesitason ja alimman ottotason väliin on jätettävä vähintään 2 m vahvuinen suojakerros. Louhoksen pohja muotoillaan siten, ettei alueelle missään olosuhteissa lammikoidu haitallisesti pinta- tai pohjavesiä. Ottamisalueen hulevedet tulee johtaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti avo- ja louhesalaojilla alueen eteläreunalla sijaitsevaan kosteikkoon ja siitä edelleen maastoon. Mikäli toimintaalueen hulevedet aiheuttavat määränsä tai laatunsa takia vettymishaittaa tai epäilystä ympäristön pilaantumisesta tulee niiden johtamisesta alueelta ja/tai laaduntarkkailusta tehdä suunnitelma, joka on hyväksytettävä valvontaviranomaisella. Melu, tärinä ja pöly 8. Toiminnasta aiheutuva melun A-painotettu keskiäänitaso (LAAeq) ei saa lähimmillä asumiseen käytettävillä kiinteistöillä ylittää päivällä (klo 7-22) 55 db ja yöllä (klo 22-7) 50 db. Lähimmillä loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä melutaso ei saa ylittää päivällä 45 db ja yöllä 40 db. Murskaustoiminnasta aiheutuva melutaso tulee toiminnan käynnistyttyä mitata ulkopuolisen asiantuntijan toimesta lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä (ainakin kiinteistöt 410-412- 1-469, 410-412-1-596 ja 179-401-16-105). Mittaukset tulee suorittaa uudelleen murskauspaikan muuttuessa, mikäli on syytä olettaa melutason ohjearvojen ylittyvän. Tieto mittauksista tulee toimittaa etukäteen valvontaviranomaiselle ja tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle niiden valmistuttua. 9. Meluntorjunnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (mm. esimurskaimen täyttösuppilon vaimentaminen kumimatolla, kuljettimien kotelointi, murskaimien moottorien vaimentaminen koteloinneilla). Kiviainesten syöttämisessä murskaimeen tulee käyttää mahdollisimman matalaa pudotuskorkeutta. 10. Aseman rakenteilla ja sijoittelulla on pyrittävä siihen, ettei voimakkain ääni lähde häiriintyvien kohteiden suuntaan. Melulähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava alimmalle kohdalle toiminta-alueella. Lisäksi kiviseinämillä, meluvalleina käytettävien murskekasojen sijoittelulla sekä louhinnan ete- 18

nemissuuntien valinnoilla on pyrittävä minimoimaan meluvaikutusten leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. Melumallinnuksessa esitetyt meluvallit tulee rakentaa murskauslaitoksen yhteyteen, mikäli se sijoitetaan melumallinnuksessa esitetyille paikoille. 11. Asumiseen, loma-asutukseen tai oleskeluun käytettävillä alueilla eivät toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt saa ylittää hengitettävien hiukkasten (PM) osalta valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) annettua raja-arvoa 50 μg/m 3 (24 tunnin keskiarvo). Mikäli on aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan raja-arvojen ylityksiä, tulee hiukkaspitoisuudet lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä mittauttaa ulkopuolisen tahon toimesta laitoksen toimiessa. 12. Toiminnanharjoittajan tulee varautua tarvittaviin toimiin laitoksen toiminnasta ja/tai ajoneuvoliikenteestä aiheutuvan pölyhaitan torjumiseen esim. kastelulla, kuormien ja varastokasojen peittämisellä, aseman sijoittamisella ja rakenteilla (mm. koteloinnilla), alueen rintauksilla ja tuotekasojen sijoittelulla. Pölynlähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toimintaalueen alimmalle kohdalle. Pölyntorjuntaan ei saa käyttää CaCl:a, NaCl:a, lipeää tai muita pohjavedelle tai maaperälle haitallisia kemikaaleja. 13. Räjäytykset on toteutettava siten, että samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä on mahdollisimman pieni ja tärinävaikutukset rajoittuvat mahdollisimman lähelle räjäytysaluetta. Räjäytyspöytäkirjat on arkistoitava ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Maaperän ja pohjaveden suojelu 14. Polttonesteiden varastointi, koneiden mahdollinen huolto sekä tukitoimintaalue tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Tukitoiminta-alueella sijaitsevien sosiaalitilojen jätevesien käsittelyn tulee täyttää Laukaan kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Murskauslaitosta ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Jätehuolto 15. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella toimintajaksojen ulkopuolella on kielletty. Toiminta-aikana alueella olevien polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä, jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Säiliön tankkauslaitteiston tulee olla varustettu sulkuventtiilillä ja lukittavissa. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Alueelle tulee varata imeytysturvetta tai muuta öljyjen imeytykseen tarkoitettua ainetta. Mahdollisista öljy- tai muista kemikaalivahingoista tulee ilmoittaa välittömästi Keski-Suomen pelastuslaitokseen sekä lupaviranomaiselle. 16. HB-tilan alueella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta tulee mitata pohjaveden pinnankorkeudet neljä kertaa vuodessa (talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä). Havaintotulokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle vuosiraportin yhteydessä ja tarvittaessa myös Keski-Suomen ELY-keskukselle. 17. Toiminnassa tulee ensisijaisesti vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista on 19