Sidonnaisuudet Riitta Kauppila LT, oikeuslääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Ylilääkäri, oikeuslääkintäyksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa STM:n oikeuslääkintä ja kuoleman toteamisen käytännöt työryhmän varajäsen THL:n oikeuslääketieteellinen näytteenotto työryhmän puheenjohtaja Muut sidonnaisuudet Oikeuslääkäri Rättsmedicinalverket Ruotsi Sirkka Goebeler LT, oikeuslääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Oikeuslääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sivutoimet Lääkärijäsen, Pirkanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta, Liikennevakuutuskeskus Luottamustoimet terveydenhuollon alalla Suomen oikeuslääketieteellisen yhdistyksen hallituksen jäsen Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa STM:n Oikeuslääkintä ja kuoleman toteamisen käytännöt -ohjausryhmän asiantuntijasihteeri vuosina 2011-2012 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 1
Viranomaisen näkökulma Konsensuskokous 2014 Vanhuuskuolema 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 2
Oikeuslääkintä THL:ssa Lääninhallitusten lakkauttamisen jälkeen THL:n oikeuslääkintäyksikkö on kuolemansyyn selvittämisen alalla toimivaltainen viranomainen Suomessa Yksikkö vastaa poliisin määräämien oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittamisesta Suomessa, koko kuolemansyyn selvittämisen valvonnasta ja ohjauksesta - noin 10 000 oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta - noin 50 000 kuolintodistuksen tarkastaminen Oikeuslääkärit toimivat alansa asiantuntijoina muiden viranomaisten pyynnöstä 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 3
Oikeuslääkinnän kehittämissuunnitelma 2010-2015 Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten keskittäminen 5 keskukseen vuoteen 2016 mennessä Vuonna 2010 oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehtiin 21 paikkakunnalla 1.1.2014 7 paikkakunnalla: Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio, Oulu, Mikkeli ja Maarianhamina Ruumiinavausten määrän vähentäminen indikaatioita tarkastamalla: konsultaatioita poliisin hoitavan lääkärin oikeuslääkärin kesken 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 4
Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset Laki kuolemansyyn selvittämisestä 7 Kuolemansyyn selvittämiseksi on poliisin suoritettava tutkinta: kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa; kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tahi kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä; tai kun kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi. Tutkinnassa on tarvittaessa käytettävä lääkäriä apuna. 4.2.2014 Oikeuslääkintäyksikkö 5
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Oikeuslääketieteelliset ja lääketieteelliset ruumiinavaukset v. 1990-2011 60000 Ruumiinavaukset v. 1990-2011 50000 40000 30000 20000 Yhteensä Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus Lääketieteellinen ruumiinavaus 10000 0 4.2.2014 Oikeuslääkintäyksikkö 6
Myös vanhalla on oikeus elämään, oikeus arvokkaaseen kuolemaan ja näiden oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi oikeus kuolemansyyn selvittämiseen. Kuolemia tutkimalla voidaan saada merkittävää tietoa. On tärkeää, että kuolemat kirjataan ja selvitetään yhtenäisillä säännöillä. Vanhuus kuolemansyynä tarkoittaa, että kuolemansyy on epätäydellisesti määritetty. Koska hyvin iäkkään kuolemassa ei kuitenkaan aina ole osoitettavissa tiettyä kuolemaa aiheuttanutta syytä, vanhuuden kirjaaminen peruskuolemansyyksi voidaan hyväksyä riittävien ehtojen täyttyessä. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 7
Väestönkasvuennuste Suomessa 6000000 5000000 N= 39 000 N= 62 000 4000000 3000000 2000000 90 64-89 < 65 1000000 0 2012 2023 Lähde: Tilastokeskus 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 8
Kuolemanvaara 500 450 400 350 300 250 200 Miehet Naiset 150 100 50 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Lähde: Tilastokeskus 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 9
% 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Ei-luonnolliset kuolemat 0-65 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95- Lähde: Tilastokeskus 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 10
Väestötietoa Väestönkasvu painottuu iäkkääseen väestönosaan. Kuolleisuus on suurinta hyvin iäkkäillä. Ei-luonnollisten kuolemien osuus kuolemista laskee iän myötä. Silti ei-luonnollisia kuolemia esiintyy kaikissa ikäryhmissä. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 11
Kuolemansyyn selvitystapojen jakautuminen 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Kliininen tutkimus Lääketieteellinen ruumiinavaus 0-64 65-74 75- Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus 0 Lähde: Tilastokeskus 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 12
Mikä on riittävä tieto kuolemansyyn selvittämiseksi? Vakava, kuolemaan johtava sairaus, tähän sopivia oireita eikä ole syytä epäillä kuoleman aiheutuneen muusta syystä Taustatietojen tunteminen ja tähän sopivat ulkotarkastuslöydökset vainajassa. Hoitava lääkäri voi usein antaa kuolintodistuksen kotikuolemassakin Korkea ikä ei ole este tutkia kuolemaa tarvittaessa ruumiinavauksella. Korkea ikä tai heikko yleiskunto ei poista väkivallan ja henkirikoksen mahdollisuutta. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 13
Kuolemansyyn selvitystavan valinta Luonnollinen kuolema Kuolemansyytä ei tunneta Väkivaltainen kuolema Lääkäri vastaa kuolemansyyn selvittämisestä Poliisitutkinta ja oikeuslääketieteellinen tutkimus 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 14
Kuolema ja kuolemansyy, Pelisäännöt Kuolema määritellään laissa aivotoiminnan loppumisena. Kuolema voi seurata yhden tai usean elintoiminnon heikentyessä sairauden tai ulkoisen tekijän vuoksi. Ns. luonnollisen kuoleman määrittelemme tilastointia varten sairaudeksi. Kuolema tulee luokittaa kansainvälisen tautiluokituksen mukaisesti, ja epätäydellisesti määritettyjä sairauksia tai oireita tulee välttää peruskuolemansyinä. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 15
Vanhuus kuolemansyynä Kansainvälinen tautiluokitus ei suosittele vanhuutta kuolemansyyksi. Jos mitään muuta kuolemaa selittävää tekijää kuin korkea ikä ei voida osoittaa, kuolemansyyksi merkitään usein esimerkiksi sydämen ikärappeuma. Toisinaan hoitava lääkäri kirjaa kuolemansyyksi vanhuus senilitas sillä seurauksella, että kuolintodistuksen tarkastaja saattaa korjata todistuksen. Kuolemansyiden tilastoinnin merkitys on mahdollistaa tutkimus ja yhteiskuntasuunnittelu. Peruskuolemansyynä esimerkiksi tieto äkillisten vähäisten infektioiden tai vammojen hyvin iäkkäille aiheuttamista kuolemista on merkittävämpi kuin tieto 100 vuotta kestäneestä elämästä. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 16
Vanhuus kuolemansyynä Epätäydellisesti määritettyjen kuolemansyiden määrä nousee iän myötä. Toisinaan iäkkään kuolemansyy on tekaistu. Jos vanhuuden voi kirjata kuolemansyyksi, tämän kuolemansyyn käyttö yleistyy ja todellinen kuolemansyy voi jäädä selvittämättä. Vanhuuden kirjaaminen kuolemansyyksi tiukoin kriteerein: Esim. yli 90 vuoden ikä, ei tunnettuja kuolemaa selittäviä sairauksia tai sairauksien oireita sekä riittävät perusteet olettaa, että kuolema on luonnollinen. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 17
Vanhuuskuolema Kun kuolema tapahtuu hyvin korkeassa iässä ulkoinen tekijä kuten infektiosairaus tai vamma äkillisesti romahduttaa yleistilan henkilöllä on lukuisia pitkäaikaisia sairaustiloja eikä kuolemantavan perusteella ole välttämättä pääteltävissä yhtä selkeää kuoleman aiheuttajaa ei myöskään ole harvinaista, että henkilö on elänyt toimintakykyisenä ilman vakavia sairaustiloja ja menehtyy äkillisesti. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 18
Iäkkäiden kotikuolemien osuuden ja määrän kasvu Kotikuolema tapahtuu usein vailla silminnäkijää. Toisinaan todennäköinen kuolemansyy voidaan arvioida todettujen sairauksien ja oireiden perusteella. Toisinaan tietoa kuolemaa edeltävistä tapahtumista ei ole riittävästi edes sen määrittämiseksi, oliko kyseessä luonnollinen tautikuolema vai ei-luonnollinen kuolema. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 19
Vainajan tutkiminen Hyvän kuolemansyyn selvittämisen lähtökohta on lääkärin suorittama kuoleman toteaminen ja vainajan tarkastus, jonka tulisi tapahtua viivytyksettä ja mieluiten kuolinpaikalla. NYKYTILANNE Virka-ajan ulkopuolella lääkäri ei aina voi siirtyä vainajan luo, ja vainaja kuljetetaan lääkäriin kuoleman toteamista varten TAI vainaja siirretään kylmäsäilytykseen ja lääkäri tarkastaa vainajan seuraavana arkiaamuna. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 20
Haaste Väestön nopea ikääntyminen ja erityisesti kotikuolemien määrän kasvu tulevat asettamaan ison haasteen iäkkäiden ihmisten asianmukaisen kuolemansyyn selvityksen toteuttamiseksi. Kun ihmiset elävät terveempinä pitkään kotonaan, on odotettavissa suuri määrä sellaisia kuolemantapauksia, joissa hyvin iäkäs henkilö ei ole ollut terveydenhuollon piirissä eikä hänen kuolemansyytään voi kuin arvata ilman ruumiinavausta. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 21
Myös vanhalla on oikeus elämään, oikeus arvokkaaseen kuolemaan ja näiden oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi oikeus kuolemansyyn selvittämiseen. Kuolemia tutkimalla voidaan saada merkittävää tietoa. On tärkeää, että kuolemat kirjataan ja selvitetään yhtenäisillä säännöillä. Vanhuus kuolemansyynä tarkoittaa, että kuolemansyy on epätäydellisesti määritetty. Koska hyvin iäkkään kuolemassa ei kuitenkaan aina ole osoitettavissa tiettyä kuolemaa aiheuttanutta syytä, vanhuuden kirjaaminen peruskuolemansyyksi voidaan hyväksyä riittävien ehtojen täyttyessä. 4.2.2014 Viranomaisen näkökulma / Sirkka Goebeler ja Riitta Kauppila 22