SISÄLLYS. N:o Laki. tapaturmavakuutuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1639 Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Laki sairausvakuutuslain 8 ja 12 luvun muuttamisesta Laki opintotukilain 6 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus kuolemansyyn selvittämisestä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ja 9 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus mielenterveysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus yksityisestä terveydenhuollosta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta vammaisneuvostosta N:o 1639 Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 18 a ja 18 b sekä 29 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 18 a laeissa 526/1981, 1642/1992 ja 1314/2002, 18 b mainitussa laissa 1642/1992 ja 29 :n 1 momentti laissa 483/2001, sekä lisätään lakiin uusi 18 c 18 e seuraavasti: 18a Haittarahaa suoritetaan työntekijälle työtapaturman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haittarahalla ei korvata tapaturman aiheuttamaa työkyvyn alentumista, hoidon tai avun tarpeesta johtuvia kustannuksia eikä muuta vahinkoa, josta säädetään erikseen korvaus tässä laissa tai tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetussa laissa (625/1991). Yleisellä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa toimintakyvyn alentumista (toiminnanvajaus). Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. Tällöin otetaan huomioon rajoitukset, joita vammasta tai sairaudesta huomioon ottaen sen laatu ja vaikeusaste yleensä aiheutuu jokapäiväisessä elämässä. Toimintakykyä arvioitaessa ei oteta huomioon ammattia, elin- ja asuinoloja eikä työntekijän muita yksilöllisiä olosuhteita. Toimintakykyä arvioitaessa otetaan huomioon tekonivelen, proteesin tai muun apuvälineen avulla saavutettu toimintakyvyn parantuminen. Haitta katsotaan pysyväksi, kun vamman tai sairauden tila ei lääke- HE 224/2009 StVM 55/2009 EV 257/

2 6916 N:o 1639 tieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Yleisen haitan suuruuden arvioimiseksi erilaisten vammojen ja sairauksien aiheuttamat haitat suhteutetaan toisiinsa jakamalla vammat ja sairaudet haittaluokituksella niiden lääketieteellisen laadun ja vaikeusasteen perusteella 20 haittaluokkaan. Haittaluokat määritellään yhtä tai useampaa vammaa tai sairautta mahdollisimman läheisesti kuvaavin nimikkein, raajan, aistin tai muun toiminnallisen kokonaisuuden toiminnanvajausta kuvaavin yleisemmin nimikkein tai kuvaamalla vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa yleistä toiminnanvajausta. Jollei haittaluokan perusteissa erikseen toisin säädetä, haittaluokkaan sisältyy kysymyksessä olevaan vammaan ja sairauteen yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan tavanomaisesti liittyvä kipu. 18b Haittaluokka määritetään etsimällä haittaluokituksesta yhtä tai useampaa vammaa tai sairautta mahdollisimman tarkoin kuvaava nimike ja sitä vastaava haittaluokka. Jos soveltuvaa nimikettä ei ole tai jos nimikettä koskeva haittaluokka ei vamman tai sairauden erityisen laadun, laajuuden tai vaikeusasteen vuoksi vastaa aiheutuvaa haittaa, haittaluokka määritetään koko raajan, aistin tai muun toiminnallisen kokonaisuuden toiminnanvajausta kuvaavan yleisemmän nimikkeen perusteella. Haittaluokka voidaan määrittää viimeksi mainituin tavoin myös, jos samaan raajaan, aistiin tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen kohdistuu useita vammoja tai sairauksia. Haittaluokkaa korotetaan, jos vammasta tai sairaudesta aiheutuu erityisen kiputilan vuoksi enemmän toiminnanvajausta kuin siitä sen laadun vuoksi yleensä muuten aiheutuisi. Keskivaikean kiputilan perusteella haittaluokkaa korotetaan vähintään yhdellä ja enintään kahdella haittaluokalla. Vaikean kiputilan perusteella haittaluokkaa voidaan korottaa tätäkin enemmän. Korotusta ei tehdä, jos kiputila otetaan sovellettavan nimikkeen mukaan muutoin erikseen huomioon haittaluokkaan vaikuttavana tekijänä. Haittaluokkaa korotetaan vammojen ja sairauksien laatu ja vaikeusaste huomioon ottaen, jos tämän lain mukaan korvattava vamma tai sairaus kohdistuu elimeen tai toimintoon, joka oli jo ennen tapaturmaa työntekijälle poikkeuksellisen tärkeä hänen aikaisemman vammansa tai sairautensa takia. Kahden tai useamman vamman tai sairauden haittaluokat yhdistetään kokonaishaitan määrittämiseksi käyttämällä seuraavaa laskukaavaa: AxB K=A+B 20 Kaavassa K tarkoittaa kokonaishaitan luokkaa sekä A suurempaa ja B pienempää tai toista yhtä suurta haittaluokkaa. Kolmen vamman ja sairauden yhteinen haittaluokka saadaan käyttämällä kaavassa lukuna A edellä mainituin tavoin yhdistettyä kahden vamman tai sairauden haittaluokkaa ja sijoittamalla luvuksi B pienin tai kolmas samansuuruinen haittaluokka. Jos vammoja tai sairauksia on useampia kuin kolme, laskutoimitus toistetaan vastaavalla tavalla käyttäen lukuna B aina seuraavaksi pienintä haittaluokkaa. Laskukaavaa käytettäessä haittaluokkaa tarkoittava luku pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Edellä 4 momentissa säädettyä laskukaavaa ei käytetä laskettaessa yhteen haittaluokkia vammoista ja sairauksista, jotka kohdistuvat samanaikaisesti toisiaan korvaaviin parillisiin elimiin tai sekä näkö- että kuuloaistiin. Jos haittaa ei voida määrittää edellä tässä pykälässä säädetyin tavoin tai siten määritetty haittaluokka poikkeaa olennaisesti haitasta, joka tapaturmasta aiheutuu yleisen toiminnanvajauksen perusteella arvioituna, haittaluokka arvioidaan yleisen toiminnanvajauksen perusteella. Tapaturmasta aiheutuva kokonaishaitan haittaluokka ei voi olla suurempi kuin c Tarkemmat säännökset vammojen ja sairauksien haitan arvioinnista ja haittaluokista annetaan haittaluokituksessa, josta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 18d Haittarahan suuruus vuodessa määräytyy vamman haittaluokan perusteella 28 :n

3 N:o momentissa säädetystä vähimmäisvuosityöansiosta alla olevan taulukon mukaan. Haittaluokka 1 1,15 2 2,27 3 3,36 4 4,42 5 5,45 6 6,45 7 7,42 8 8,36 9 9, , Määrä prosentteina 28 :n 6 momentissa tarkoitetusta rahamäärästä 18e Haittaluokkiin 1 10 kuuluvista vammoista tai sairauksista suoritetaan haittarahakorvaus kertakaikkisena. Haittaluokkiin kuuluvista vammoista ja sairauksista suoritetaan haittarahakorvaus työntekijän valinnan mukaan joko jatkuvana tai kertakaikkisena. Vammoista ja sairauksista, joille on lääketieteellisen kokemuksen mukaan ominaista, että ne pahenevat ja johtavat nopeasti kuolemaan, suoritetaan haittaluokkaa 10 vastaava kertakaikkinen korvaus. Haittaluokan ylittäessä 10 haittaraha suoritetaan jatkuvana sen haittaluokan mukaisesti, joka lääketieteellisen kokemuksen mukaan on ennakoitavissa ottaen huomioon vamman tai sairauden pahentuminen. Jatkuvasta haittarahasta ei vähennetä kertakaikkisena maksetun haittarahan pääoma-arvoa. Kertakorvaus lasketaan haittarahan pääoma-arvoa vastaavaksi pääomaksi huomioon ottaen työntekijän tilastollisin perustein arvioitu keskimääräinen jäljellä oleva elinikä tapaturman sattuessa. Pääoma-arvon laskentaperusteena käytetään julkisten tilastojen perusteella tehtyä arviota kuhunkin ikä- ja syntymävuosiluokkaan kuuluvien miesten ja naisten odotettavissa olevasta jäljellä olevasta eliniästä. Korkokantana pääoma-arvojen laskennassa käytetään arviota tulevasta pidemmän aikavälin riskittömästä korosta. Sosiaalija terveysministeriön asetuksella annetaan enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan tarkemmat säännökset kertakorvauksen pääoma-arvon määräämisestä. Jos haittaluokka myöhemmin vamman tai sairauden pahentumisen takia nousee vähintään yhdellä, työntekijällä on oikeus saada uudelleen haittarahaa muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti. Maksettavasta haittarahasta vähennetään tällöin 2 momentissa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta maksettua pääoma-arvoa vastaava haittarahan määrä. Jos työntekijä haluaa myöhemmin vaihtaa jatkuvana maksettavan haittarahakorvauksensa kertakorvaukseksi, hänellä on 2 momentissa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta oikeus tähän vaihtoon. Tällöin haittarahakorvaus vaihdetaan sen pääoma-arvoa vastaavaksi pääomaksi huomioon ottaen työntekijän tilastollisin perustein arvioitu keskimääräinen jäljellä oleva elinikä ajankohtana, jolloin jatkuvana maksettu haittaraha vaihdetaan kertakorvaukseksi. Pääoma-arvon laskentaperusteena käytetään julkisten tilastojen perusteella tehtyä arviota kuhunkin ikä- ja syntymävuosiluokkaan kuuluvien miesten ja naisten odotettavissa olevasta jäljellä olevasta eliniästä. Korkokantana pääoma-arvojen laskennassa käytetään 3 momentissa säädettyä korkokantaa lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan tarkemmat säännökset pääoma-arvon määräämisestä. 29 Tämän lain mukaisen vakuutuksen voi myöntää sellainen vakuutusyhtiö, jolla on oikeus harjoittaa vakuutusyhtiölain (521/2008) tai ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

4 6918 N:o 1639 lain (398/1995) mukaan vakuutusluokista annetun lain (526/2008) 2 :n 1 momentissa mainittua vahinkovakuutusluokan 1 mukaista vakuutusta Suomessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneisiin tapaturmiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

5 6919 N:o 1640 Laki sairausvakuutuslain 8 ja 12 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 6 :n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1364/2007, ja lisätään 12 lukuun uusi 11 seuraavasti: 12 luku Päivärahaetuuden suhde muihin etuuksiin 11 Sairauspäivärahan suhde opintorahaan Jos vakuutettu saa opintotukilain (65/1994) mukaista opintorahaa, opintoraha vähennetään hänelle samalta ajalta maksettavasta sairauspäivärahasta tai osasairauspäivärahasta. Muutettaessa kuukausietuutena maksettavaa opintorahaa päiväetuudeksi kuukauteen katsotaan sisältyvän 25 päivää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Jos vakuutettu on työkyvytön ja työkyvyttömyys on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sairauspäivärahaan ja osasairauspäivärahaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 182/2009 StVM 42/2009 EV 195/2009

6 6920 N:o 1641 Laki opintotukilain 6 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 6 :n 1 momentin 15 kohta, sellaisena kuin se on laissa 792/2007, ja lisätään 6 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 792/2007, uusi 16 kohta seuraavasti: 6 Opintotuen saamisen rajoitukset Opintotukea ei myönnetä sille, joka: 15) saa 2 12 tai 16 kohdassa mainittuja etuuksia vastaavaa etuutta ulkomailta; 16) saa sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvussa tarkoitettua sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Jos opintotuen hakija on työkyvytön ja työkyvyttömyys on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, opintotukea myönnettäessä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 182/2009 StVM 42/2009 EV 195/2009

7 6921 N:o 1642 Valtioneuvoston asetus kuolemansyyn selvittämisestä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, kumotaan kuolemansyyn selvittämisestä 21 päivänä joulukuuta 1973 annetun asetuksen (948/73) 25, sekä muutetaan 4 :n 2 kohta, 5, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 415/1991, 8 :n 2 momentti, 11, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 1131/1992, 16, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 415/1991 sekä 19 :n 4 momentti ja 20 22, sellaisena kuin ne ovat asetuksessa 99/1998, seuraavasti: 4 Jos kuolemansyy ei selviä ulkonaisen ruumiintarkastuksen ja niiden tietojen perusteella, jotka lääkärillä on kuolleen henkilön viimeisestä sairaudesta ja sen hoidosta, eikä oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen kuitenkaan ole aihetta, lääkärin on, 2) kun on kysymys muusta kuin 1) kohdassa tarkoitetusta henkilöstä, ilmoitettava asiasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. 5 Jos sairaanhoitolaitosta tai terveyskeskusta ei ole hyväksytty lääketieteellisen ruumiinavauksen suorituspaikaksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä tällaisen sairaanhoitolaitoksen asianomaisen ylilääkärin ja terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tulee määrätä avauspaikaksi sellainen sairaanhoitolaitos, terveyskeskus tai yliopisto, joka on hyväksytty lääketieteellisen ruumiinavauksen suorituspaikaksi ja jonka ylläpitäjän kanssa kysymyksessä olevia sairaanhoitolaitosta tai terveyskeskusta ylläpitävä kuntayhtymä taikka kunta on tehnyt sopimuksen tarvitsemiensa lääketieteellisten ruumiinavausten suorittamisesta. Sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen lääkärin velvollisuudesta suorittaa lääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen kuuluvia toimenpiteitä määrätään ohje- tai johtosäännössä. 8 Oikeuslääkäri tai muu oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia suorittamaan hyväksytty lääkäri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, keskusrikospoliisin tahi tuomioistuimen määräyksestä velvollinen antamaan virkaapua tutkinnassa. Määräys on annettava vain, mikäli siihen on erityisiä syitä. 11 Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset suorittaa ensisijaisesti oikeuslääkäri. Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia voi suorittaa myös lääkäri, jolla on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymä koulutus tehtävään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja lääkärikoulutusta antavan yliopiston kesken voidaan sopia siitä, että yliopisto tekee oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia.

8 6922 N:o Alkuperäinen avauspöytäkirja ja -lausunto sekä tutkimustodistus on säilytettävä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tai yliopiston arkistossa. Avauksen suorittajan on ensi tilassa tutkimusten valmistuttua lähetettävä oikeaksi todistamansa jäljennös avauspöytäkirjasta ja -lausunnosta avausmääräyksen antajalle. 19 Terveydenhuollon toimintayksikön tai asianomaisen lääkärin on viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuoleman toteamisesta, lähetettävä kuolintodistus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. 20 Jos oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä kuolemansyy katsotaan todetuksi ilman oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta, asiasta tulee ilmoittaa tutkinnassa avustaneelle lääkärille tai, jos tutkinnassa ei ole käytetty lääkärin apua, 6 :ssä tarkoitetulle lääkärille taikka henkilöä hänen viimeisen sairautensa aikana hoitaneelle lääkärille, jonka tulee antaa lupa hautaamiseen sekä kuolintodistus. Jos lääkäri kuitenkin katsoo, ettei kuolemansyy ole tullut todetuksi ja että oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus on tarpeen sekä tällä perusteella kieltäytyy antamasta asiakirjoja, on asia saatettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ratkaistavaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi antaa 19 :ssä tarkoitettuja asiakirjoja vastaavan kuolinselvityksen. 21 Jos lääkärin antamaa lupaa hautaamiseen tai kuolintodistusta ei saada ilman kohtuutonta vaikeutta tai viivästystä, poliisi voi antaa, neuvoteltuaan oikeuslääkärin tai 11 :n 2 momentissa tarkoitetun lääkärin kanssa, suorittamansa tutkinnan perusteella 19 :ssä tarkoitettuja asiakirjoja vastaavan kuolinselvityksen. Poliisin on viipymättä lähetettävä kuolinselvitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. 21a Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on 20 ja 21 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa viipymättä kuolinselvityksen laatimisen tai poliisin laatiman kuolinselvityksen vastaanottamisen jälkeen ilmoitettava tieto henkilön kuolemasta sille maistraatille, jonka toimialueella henkilöllä oli kuollessaan kotikunta tai, jos kotikunta ei ole tiedossa, kuolinpaikan maistraatille. 22 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkärin on tarkastettava kuolintodistus tai kuolinselvitys sekä epäselvissä tapauksissa hankittava tarpeellinen lisäselvitys ja pyrittävä saamaan selville todellinen kuolinsyy ja tehtävä tästä tarpeellinen merkintä kuolintodistukseen tai kuolinselvitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on lähetettävä kuolintodistukset ja kuolinselvitykset kuukausittain Tilastokeskukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on valvottava, että kuolintodistukset ja kuolinselvitykset annetaan ja lähetetään :n mukaisesti. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Peruspalveluministeri Paula Risikko Johtaja Pekka Järvinen

9 6923 N:o 1643 Valtioneuvoston asetus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, lisätään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 31 päivänä lokakuuta 2008 annettuun valtioneuvoston asetukseen (675/2008) uusi 6 a ja 6 b seuraavasti: 6a Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan asettaminen, kokoonpano ja työskentely Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksestä oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenillä tulee olla yksi tai useampi henkilökohtainen varajäsen. Lautakunta on päätösvaltainen täysilukuisena. 6b Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan jäsenten palkkio ja kustannusten korvaaminen Lautakunnan jäsenet saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota ja matkakustannusten korvausta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Peruspalveluministeri Paula Risikko Johtaja Pekka Järvinen 2 /196

10 6924 N:o 1644 Valtioneuvoston asetus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, kumotaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta 31 päivänä lokakuuta 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen (676/2008) 7, sekä muutetaan 4 :n 1 momentti, seuraavasti: 4 Lautakuntien asettaminen, kokoonpano ja työskentely Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston esityksestä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan sekä raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenillä tulee olla yksi tai useampi henkilökohtainen varajäsen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Peruspalveluministeri Paula Risikko Johtaja Pekka Järvinen

11 6925 N:o 1645 Valtioneuvoston asetus oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ja 9 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, muutetaan oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista 16 päivänä syyskuuta 2004 (862/2004) annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ja 9 seuraavasti: 6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suorittaa tämän asetuksen mukaiset palkkiot ja korvaukset. Suoritettu palkkio ja korvaus on perittävä siltä, jonka tuomioistuin on velvoittanut ne korvaamaan valtiolle. Jos tällaista velvoitusta ei ole määrätty tai asia ei ole ollut tuomioistuimen käsiteltävänä, ne jäävät valtion vahingoksi. 9 Tässä asetuksessa määrätyt korvausperusteet eivät koske yliopiston henkilökunnan yliopistojen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välisten sopimusten nojalla tekemiä ruumiinavauksia ja muita tutkimuksia, joiden korvausperusteista säädetään erikseen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Peruspalveluministeri Paula Risikko Johtaja Pekka Järvinen

12 6926 N:o 1646 Valtioneuvoston asetus mielenterveysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, kumotaan 21 päivänä joulukuuta 1990 annetun mielenterveysasetuksen (1247/1990) 6, sekä muutetaan 1, 3 5, 6 d ja 7 sekä 8 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 asetuksissa 1133/1992 ja 302/1993, 4 ja 5 mainitussa asetuksessa 1133/1992, 6 d asetuksessa 1282/2000 ja 7 mainitussa asetuksessa 1133/1992, seuraavasti: 1 Työnohjaus Kunnan tai kuntayhtymän on toteuttaessaan mielenterveyslain (1116/90) 4 :n 3 momentissa edellytettyä työnohjauksen järjestelmää huolehdittava siitä, että työnohjaus on sisällöltään sellaista, että se edistää henkilöstön valmiuksia antaa väestön tarvitsemia mielenterveyspalveluja. 3 Oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittaminen Jos tuomioistuin on määrännyt rikoksesta syytetyn mielentilan tutkittavaksi ja syytetty on vangittuna, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on toimitettava tuomioistuimen sille lähettämät asiakirjat edelleen tutkimuksesta vastaavalle lääkärille sekä ilmoitettava sen vankilan johtajalle, jossa syytettyä asiakirjojen mukaan säilytetään, missä ja milloin tutkimus toimitetaan. Jollei syytettyä ole määrätty vangittavaksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on toimitettava asiakirjat tutkimuksesta vastaavalle lääkärille ja ilmoitus tutkimuksen paikasta ja alkamisajankohdasta syytetyn asuinpaikkakunnan poliisille, jonka on ilmoitettava tutkimuksen paikasta ja alkamisajankohdasta tutkittavalle. 4 Mielentilatutkimusasiakirjojen toimittaminen Kun rikoksesta syytetyn mielentila on tutkittu, tutkimuksesta vastaavan lääkärin tulee toimittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle selvitys tutkimuksesta ja lausuntonsa syytetyn mielentilasta sekä palauttaa asiakirjat. Kaikki mainitut asiakirjat sekä oman lausuntonsa syytetyn mielentilasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimittaa tuomioistuimelle. 5 Hoidon jatkamista koskevan päätöksen toimittaminen Mielenterveyslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettu päätös hoidon jatkamisesta ja sen

13 N:o perusteena olevat asiakirjat tulee toimittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen hyvissä ajoin ennen mielenterveyslain 17 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kuuden kuukauden hoitoajan loppumista. 6d Alueellinen yhteistyö Mielenterveyslain 5 :ssä tarkoitetun toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi lasten ja nuorten mielenterveystyössä tulee sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien sopia alueellisesta työnjaosta ja sen toteuttamisesta. Lisäksi terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää vähintään kerran vuodessa yhteistyökokous, johon kutsutaan kunnan tai kuntayhtymän alueella lasten ja nuorten mielenterveystyötä tekevät tahot, myös yksityiset yhteisöt ja palveluntuottajat. Kokous voidaan järjestää myös useamman kunnan tai kuntayhtymän yhteistyönä. Kuntien ja kuntayhtymien edustajien tulee sopia kokouksessa kunnallisen lasten ja nuorten mielenterveystyön tavoitteista ja käytännön työnjaosta alueella. Lisäksi kokouksessa voidaan sopia siitä, miten yksityiset tahot voivat olla mukana yhteistyössä. Aluehallintoviraston tulee lisäksi järjestää vuosittain lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen työnjaon kehittämiseksi alueelliset yhteistyökokoukset. 7 Mielentilatutkimuksen ja hoidon kiireellisyysjärjestys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrää, ottaen huomioon mielentilatutkimusten suorittamisen kiireellisyyden, missä järjestyksessä mielenterveyslain 6 :ssä tarkoitetut potilaat otetaan mielentilan tutkimista tai hoitoa varten valtion mielisairaalaan. 8 Tiedoksianto Mielenterveyslain 11 :n 2 momentissa tarkoitettu päätös on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Peruspalveluministeri Paula Risikko Johtaja Pekka Järvinen

14 6928 N:o 1647 Valtioneuvoston asetus yksityisestä terveydenhuollosta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, muutetaan yksityisestä terveydenhuollosta 24 päivänä elokuuta 1990 annetun asetuksen (744/1990) 4 :n 2 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 1106/2005 sekä 5 ja 6 sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 662/2009, seuraavasti: 4 Toiminnan aloittamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä: 1) terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tai vastaavan hammaslääkärin allekirjoittama tilojen ja laitteiden sekä sairaankuljetusajoneuvon ja sen varustuksen tarkastusta koskeva tarkastuskertomus; ja 5 Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 4 :ssä tarkoitetun luvan myöntää kahden tai useamman aluehallintoviraston toimialueella toimivalle tai asemapaikan omaavalle palvelun tuottajalle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Yhden aluehallintoviraston toimialueella toimivalle tai asemapaikan omaavalle palvelun tuottajalle luvan myöntää aluehallintovirasto. 6 Lupaviranomaisen tulee lähettää perustamislupapäätökset, vastaavan johtajan hyväksymispäätökset sekä ilmoitukset luvanalaisessa toiminnassa tapahtuneista muutoksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, Kansaneläkelaitokselle sekä sille kunnalle, jonka alueella terveydenhuollon palveluja annetaan tai jonka alueella liikenteen asemapaikka on. Lupaviranomaisen tulee lisäksi ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle ja asianomaiselle monijäseniselle toimielimelle palvelutoiminnan alkamisesta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulee lisäksi ilmoittaa myöntämistään luvista niille aluehallintovirastoille, joiden toimialueella toimintaa harjoitetaan tai jonka toimialueella liikenteen asemapaikka on sekä toiminnan aloittamisesta asianomaisille aluehallintovirastoille ja kunnille. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Peruspalveluministeri Paula Risikko Johtaja Pekka Järvinen

15 6929 N:o 1648 Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta vammaisneuvostosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään: 1 Vammaisneuvoston tarkoitus Valtakunnallinen vammaisneuvosto on viranomaisten sekä vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen välinen yhteistoimintaelin yhteiskuntapolitiikan suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista koskevissa, vammaisten henkilöiden elinoloihin ja hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Vammaisneuvosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. 2 Tehtävät Vammaisneuvoston tehtävänä on: 1) seurata yhteiskunnan suunnittelua, päätöksentekoa ja toimenpiteitä vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksien ja tasa-arvon edistämiseksi; 2) tehdä aloitteita ja esityksiä viranomaisille sekä antaa lausuntoja kysymyksistä, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksiin ja tasa-arvoon; 3) edistää vammaisten henkilöiden, heidän järjestöjensä ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä toimia vammaisten henkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä koskevissa asioissa. 3 Kokoonpano Vammaisneuvostossa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarpeellinen määrä muita jäseniä, kuitenkin enintään 16, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää jäsenet ja varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä puolet edustaa vammaisia henkilöitä ja vammaisjärjestöjä sekä muut jäsenet sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonaloja. 4 Jaostot Vammaisneuvosto voi tarvittaessa asettaa keskuudestaan jaostoja. Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää vammaisneuvosto. Jaostojen jäseninä voi olla myös vammaisneuvoston varajäseniä. 5 Sihteeristö Vammaisneuvostolla on päätoiminen pääsihteeri ja jaostoilla sivutoiminen sihteeri. 6 Palkkiot ja korvaukset Vammaisneuvoston puheenjohtajalle, jäsenelle, sivutoimiselle sihteerille sekä asiantuntijalle samoin kuin muulle vammaisneuvostoa avustavalle henkilölle maksetaan palk-

16 6930 N:o 1648 kiota ja korvauksia sen mukaan kuin sosiaalija terveysministeriö määrää. Vammaisneuvoston vaikeavammaisen jäsenen kokoukseen osallistumiseksi välttämättömät kustannukset korvataan valtion varoista. 7 Voimaantulo Tällä asetuksella kumotaan 27 päivänä helmikuuta 1986 annettu valtioneuvoston päätös valtakunnallisesta vammaisneuvostosta (195/1986). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Peruspalveluministeri Paula Risikko Ylitarkastaja Virpi Vuorinen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN