1
-Matkaviestintekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. Yleensäkin langattomat t sovellukset valtaavat t alaa joka puolella. ll -Kurssi keskittyy digitaalisiin järjestelmiin ja ratkaisuihin. -Keskustelua ryhmissä: Mieti Oulun seudulla toimivia yrityksiä, jotka toimivat matkaviestinalalla Mitä nämä yritykset tuottavat? Millaisia työtehtäviä näissä yrityksissä on (erityisesti sellaisia, joissa tarvitaan matkapuhelintekniikan osaamista)? 2
Opettajan oma materiaali on pdf-muodossa Tietoliikennelaboratorion kotisivulla. Materiaalissa on kolme osaa ja sen avaamiseen tarvitaan opiskelijan oma käyttäjätunnus ja salasana. Luentomateriaalia täydennetään luennoilla. Penttisen kirja on hyvä taustamateriaali, kirjastossa sitä on useita kymmeniä kappaleita. (Penttinen Jyrki, GSM-tekniikka, Helsinki WSOY 2001 (myös vanhempi painos käy)) Mediaseuranta: ryhmä valitsee viikon jolloin tekee seurantaa seurataan viikon ajan matkapuhelinverkkoihin liittyvää uutisointia tv:ssä, radiossa, lehdissä, internetissä yms. seuraavan viikon tunneilla ryhmä esittää koosteen valitsemistaan uutisista. Kooste sisältää myös analyysia ja kritiikkiä tapahtumista Esitys n. 10-15 min Mediaseurantaan osallistuneet saavat enintään 2 lisäpistettä kokeiden yhteispisteisiin. Lisäpisteet saa vain osallistumalla sekä seurantaan että siitä pidettävään esitykseen. Jaetut 10 tuntia: Tietoliikenneluokkalaiset (suorittaneet kurssin T760703): tehdään suunnitteluharjoitus kurssin loppupuolella Muut (eivät ole suorittaneet kurssia T760703): opiskellaan matkapuhelinverkkojen yleisiä perusteita kurssin alkupuolella Jaetut osat suoritetaan erikseen tehtävillä, eli tentit koskevat yhteistä osuutta 3
Osa 1: Verkkojen yleiset perusteet Yleistä matkapuhelinverkoista Matkapuhelinverkkojen historiaa Muita matkaviestinverkkoja Osa 2: GSM-verkko GSM-verkon kehitys ja levinneisyys GSM-verkon osat Päätelaitteet Radiorajapinta Siirtojärjestelmä Verkon palvelut l Radiokanavat ja merkinanto Puhepalvelu Datapalvelut Järjestelmän numerointi Valmiustila ja puhelutila Turvallisuus GSM:n jatkokehitys Osa 3: 3G(UMTS), USA:n verkot, 4G Johdanto Evoluutio GSM:stä UMTS:iin UMTS:n radiorajapinta UMTS radioverkko (UTRAN) UMTS-runkoverkko UMTS-päätelaitteet Palvelut UMTS-ympäristössä Turvallisuus UMTS-ympäristössä Verkkosuunnittelu USA:n matkapuhelinverkot k t 4G 4
Verkkojen yleiset perusteet Yleistä matkapuhelinverkoista Sukupolvet Solukkoverkko Tilaajamäärien kasvu Matkapuhelinverkkojen historiaa Alkuvaiheen verkot ARP-verkko NMT-verkko GSM-verkko UMTS-verkko Muita matkaviestinverkkoja NMT-verkot 5
Yleisten matkaviestinverkkojen (Public Land Mobile Network, PLMN) palvelut ovat kaikkien saatavilla. Tunnetuimpia i PLMN-verkkoja Euroopassa ovat GSM- ja UMTSverkot. Kiinteässä puhelinverkossa (PSTN) päätelaitteiden hallinta ja puheluiden muodostus on helppoa, koska päätelaitteet on yhdistetty kiinteillä johdoilla verkkoon. Matkaviestinverkossa yhteyksien muodostaminen on huomattavasti mutkikkaampi tapahtuma, koska päätelaitteet voivat liikkua vapaasti koko verkon alueella. Alueeseen kuuluvat myös muiden operaattoreiden verkot, joihin on mahdollista vaeltaa tilaajaksi. Tätä kutsutaan roamingiksi. Tämän vuoksi on tilaajan liikkuvuuden hallinta eräs tärkeimmistä matkapuhelinverkon tehtävistä. Yhteyden muodostamisessa tarvitaan tietoa tilaajan sijainnista. Tietoa vaihdetaan kotiverkon ja palvelevan verkon välillä yhteiskanavamerkinantoa käyttäen. 6
1947 Bellin laboratoriot Yhdysvalloissa kehittivät soluihin perustuvan radiotekniikan. Taajuuksien uudelleenkäyttö Liikkuva puhelin voi säilyttää saman yhteyden siirtyessään yhdestä solusta toiseen. Kapasiteetin lisäys tapahtuu solukokoa pienentämällä Solukkoverkko tarkoittaa matkaviestinverkkoa, jonka verkkorakenne muodostuu soluista. Solu on yhden tukiaseman peittoalue. Solujen koot ja muodot vaihtelevat ympäristön ja liikennetarpeiden mukaan Solukkoverkko on aina häiriörajoitteinen eli solun peittoalue määräytyy samakanavahäiriön perusteella. Kaikki nykyaikaiset matkapuhelinverkot ovat solukkoverkkoja. Samakanavahäiriö= Matkapuhelinverkoissa on yleensä aina taajuusalueista pulaa. Taajuuksia on pakko säästää ja siksi niitä käytetään useaan kertaan. Solukokoa pienentämällä voidaan kasvattaa kapasiteettia => tukiasemaverkko tihenee ja saadaan enemmän kanavia käyttöön samalle alueelle. Tukiasemaverkon k tihentäminen i nostaa verkon rakentamiskustannuksia. k k i Tämän vuoksi verkon suunnittelussa joudutaan optimoimaan ja tekemään päätöksiä tukiasematiheydestä ja solujen koosta. 7
Analogisissa järjestelmissä (esim. NMT) käytetään yleensä modulointimenetelmänä FM-modulointia, jolloin häiriöt iöt vaikuttavat t suoraan signaaliin. Signaalin laatu heikkenee vähitellen. Digitaalisissa järjestelmissä (esim. GSM) käytetään signaalin siirrossa radiotiellä digitaalisia modulointimenetelmiä, kuten esim. GMSK ja PSK. Silloin signaalin laatu pysyy hyvänä niin kauan kun loogiset 0 ja 1 pystytään erottamaan toisistaan. Kun tämä raja ylittyy, laatu romahtaa huomattavasti. 8
Analogiset järjestelmät edustavat matkapuhelinverkkojen ensimmäistä sukupolvea. Vielä aikaisempaa is tekniikkaa edustavat t käsivälitteiset älitt is t verkot, kuten esim. suomalainen ARP-verkko (0:s sukupolvi). Digitaaliset järjestelmät luetaan kuuluviksi matkaviestinverkkojen toiseen sukupolveen. Kolmannen sukupolven järjestelmiä ovat laajakaistaiset monipalveluverkot, kuten UMTS. Niistä käytetään nimitystä 3G (eli 3. Generation) Neljännen sukupolven verkot otetaan käyttöön 2010-luvulla. UMTS:n seuraaja tässä sukupolvessa on LTE+. Nopeudet kasvavat yhä. 9
Yo. kuvassa tilastot ovat muutaman vuoden ikäisiä, mutta niistä näkyy hyvin suhteellinen kasvu eri teknologioiden id ja alueiden välillä! GSM-verkko on levinnyt lähes koko maailmaan, käytössä on yli 670 verkkoa 200:ssa maassa. Tammikuussa 2011 maailmassa on n. 4,8 mrd GSM- ja 3GSM-käyttäjää. Käyttäjien osuus kaikista käyttäjistä on yli 80%. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvu on jo rauhoittunut. Teollisuusmaissa matkapuhelintiheys tih lähentelee l jo sataa prosenttia. Suurimmat kasvupotentiaalit ti ovat Aasiassa ja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa. Varsinkin Kiinassa tilaajamäärä kasvaa miljoonia tilaajia kuukaudessa. Mielenkiintoisia tilastoja: http://www.gsacom.com/news/statistics.php4 10
Matkapuhelinliittymiä oli Suomessa vuoden 2009 lopulla yhteensä noin 7,7 miljoonaa. Niistä 78 prosenttia oli kotitalouksien käytössä. Suomalaisista 15-79-vuotiaista 99 prosentilla oli käytössään matkapuhelin. Valtaosalla heistä, noin 74 prosentilla, oli käytössään yksi liittymä. Suomessa toimii kolme GSM/3G-verkkoa. Markkinaosuuden kehitys näkyy seuraavalla sivulla. TeliaSonera 39% (markkinaosuus 12/2007) Elisa 38% DNA 20% Prepaid-liittymien osuus kaikista liittymistä oli noin kymmenen prosenttia. Lisäksi toimivat ainakin seuraavat palveluoperaattorit, jotka toimivat em. verkoissa: Saunalahti, Telefinland ja Kolumbus Maailmanlaajuinen telealan murros on viime vuosina koskettanut myös Suomea. Yleinen epävarmuus on lisääntynyt tietoliikennealalla. Myös työvoimaa on vähennetty viime vuosina. Operaattorien välinen koventunut kilpailu on alentanut hintoja ja siten myös pienentänyt alan kannattavuutta. Erilaisin tekniikoin toteutettuja laajakaistaliittymiä oli vuoden 2009 lopulla noin 2,5 miljoonaa. Niistä noin 76 prosenttia oli kotitalouksien käytössä. Suomalaiset internetkotitaloudet ovat lähes yksinomaan laajakaistan käyttäjiä. (Viestintävirasto ja Tilastokeskus). 11
Suomen matkapuhelinliittymätiheys oli pitkään maailman korkein. Suomi ja Pohjoismaat ovat matkaviestinnän alueella edelläkävijöitä koko maailmassa. Myös teollisuus tällä alalla on Pohjoismaissa pitkälle kehittynyttä. Suomessa on matkapuhelinliittymien määrä ylittänyt kiinteiden liittymien määrän vuonna 1999. Kasvu on ollut voimakasta ja alkaa hiljalleen taittua. 12
SMS:ien osuus kasvaa koko ajan. MMS:ien käyttö lisää myös SMS:ien käyttöä. Jokainen suomalainen lähetti vuonna 2003 keskimäärin yhden SMS:n päivässä Käytetyimmät palvelut: hyötypalvelut: numerotiedustelu ja saldokyselyt viihdepalvelut: soittoäänet ja logot Matkapuhelinnumeron siirrettävyys: Heinäkuussa 2003 tuli mahdolliseksi säilyttää vanha matkapuhelinliittymänumero operaattoria vaihdettaessa. Tämä aiheutti valtavaa liikehdintää tilaajien keskuudessa: Huhtikuussa 2004 lähes 700 000 tilaajaa oli vaihtanut operaattoria Vanhimmat ja suurimmat eli TeliaSonera ja Radiolinja menettivät eniten asiakkaita Uusimmat ja pienimmät operaattorit hyötyivät eniten tilaajien vaihtohalukkuudesta 13
Tässä esityksessä keskitytään kehitykseen Suomessa. Muualla maailmassa kehitys on ollut hyvin samansuuntaista. s Eräs ensimmäisistä mobiiliverkoista oli meri-vhf -verkko, joka rakennettiin merellä liikkuvien laivojen viestintäverkoksi. Maa-asemien avulla rakennettin merialueille radioyhteyksiä, joita käytetiin laivoissa olevilla isokokoisilla radiopuhelimilla. 14
Ensimmäinen yleinen radiopuhelinverkko oli HPY:n käsivälitteinen alueellinen verkko, joka otettiin ttii käyttöön 1956. Se kattoi i lähinnä ä Helsingin i alueen. Vielä 1960-luvulla pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien yritysten ainoa mahdollisuus liikkuvan kaluston tavoittamiseen oli rakentaa oma suljettu radioverkko (Private Mobile radio, PMR), jonka haittapuolia olivat: suppea toiminta-alue kanavapulasta johtuva ruuhkaisuus, yleensä käytössä oli vain yksi kanava sidonnaisuus i yhteen laitevalmistajaan, l i t mikä nosti hintoja ja vaikeutti laitehankintoja liikennöinti yleiseen puhelinverkkoon oli ongelmallista Tarve koko maan verkkoon kasvoi ja suunnittelu käynnistyi VR:n veturiradiojärjestelmän pohjalta. Uuden verkon nimeksi tuli ARP (Autoradiopuhelin). 15
ARP-verkko otettiin käyttöön 1971, automatisoitiin 1992 koko maan kattava peitto pienellä tukiasemamäärällä käsivälitteinen, myös automatisoinnin jälkeen taajuusalue 150 MHz (VHF), mikä takaa hyvän peiton toiminta loppui 1999 (Lapissa 2000) käytettävissä oleva kanavamäärä pieni (n. 80 kanavaa) puhelu katkeaa aina toisen tukiaseman alueelle siirryttäessä kohinarajoitteinen verkko (solukkoverkot häiriörajoitteisia) jokaisella asemalla erillinen kutsukanava, josta siirryttiin puhumaan puhekanavalle Telen/Soneran operoima ARP-verkon liitännäisiä: Erämaa- ja saaristopuhelimet Kiinteitä asennuksia Yrityskohtainen radioverkkopalvelu YRP ARP-verkkoon liitetty yrityskohtainen erillisverkko Seuranta- ja viestijärjestelmä SEVI Kuljetusten seuranta, esim arvopostikuljetukset 16
NMT-verkot: NMT-450 käynnistyi Suomessa 1982 NMT900 käynnistyi Suomessa 1987 Valtion omistaman Telen (Sonera) monopoli NMT-verkot ovat analogisia vain radiotien osalta, keskukset ja siirtotiet ovat digitaalisia. Myös radioyhteyden signalointi on digitaalista. Suomessa NMT900 lakkautettiin 2000, NMT450 2002 17
Suomessa GSM oli ensimmäinen kilpailtu verkko, aluksi kaksi operaattoria; Sonera ja Radiolinja (nykyään Elisa). Molemmat ovat rakentaneet t maanlaajuisen verkon. Myöhemmin toimiluvan GSM900-verkon rakentamiseen ovat saaneet myös Telia ja Finnet-yhtiöt (dna). Telia ei käytännössä rakentanut verkkoa 900 MHz:n alueelle. GSM-1800 (DCS1800, PCN) perustuu täysin GSM:n tekniikkaan, vain taajuusalue korkeampi Soneran, Elisan ja DNA:n verkot toimivat dual-bandina osana GSM:ää. Käyttäjä ei huomaa onko puhelin 900:n vai 1800 MHz:n taajuudella. Operaattorit käyttävät 1800 MHz:n taajuusaluetta ruuhkapaikoissa kapasiteettitäydennyksenä. Telian verkko myytiin v. 2003 Finnet-yhtiöille Markkinoilla on myös monta palveluoperaattoria, jotka ostavat puheaikaa verkkooperaattorilta ja myyvät sitä edelleen omille asiakkailleen 18
UMTS-verkko Kolmannen sukupolven standardeista laajimmalle näyttää leviävän ETSI:n alkuunsaattama UMTS-teknologia Koko maailmassa on tällä hetkellä (1/2011) käytössä 373 UMTS-verkkoa, joissa on yhteensä n. 620 milj. käyttäjää Suomessa on käynnissä kolme verkkoa, operaattoreina TeliaSonera, Elisa ja DNA. Peittoalue laajenee koko ajan. 19
Autonet: toimi trunking-tekniikalla, mikä tarkoittaa automaattisesti tapahtuvaa radiokanavien kapasiteetin jakoa monien käyttäjien kesken. Noudattaa englantilaista MPT 1327 standardia käyttäjälle päin toimii kuten erillisradioverkko, voidaan mm. räätälöidä omia haluttuja palveluita kuten ryhmäkutsut yms. puhelinyhtiöiden operoima, käytössä vuodesta 1989. Tällä hetkellä toiminta lopetettu. toimii ii 440 MHz:n taajuusalueella. ll Suunniteltu etupäässä puheensiirtoon, vain toissijaisesti datansiirtoon. Mobitex Soneran operoima, 150 MHz:n taajuudella toimiva, ensisijaisesti datansiirtoon suunniteltu verkko taajuusalue mahdollistaa laajan peittoalueen otettiin käyttöön 1987, poistumassa käytöstä Meriradiopalvelut Viestintää laivoille käytössä monia eri järjestelmiä uusinta tekniikka edustaa INMARSAT-järjestelmä, joka välittää maa- asemien ja laivojen välistä puhelin-, telex, telefax- ja dataliikennettä ttä satelliittiteitse. Järjestelmä kattaa kaikki valtameret. 20
Hakuverkot Kehitys lähti liikkeelle puhelinvaihteisiin liitetyistä langattomista hakujärjestelmistä, joiden kantomatka oli yleensä 1-3 km HPY:n/Finnetin Hakunet (450MHz) alueellinen verkko 1978 Soneran KAUHA (150MHz) koko maan kattava järjestelmä 1985, lakkautettiin vuoden 2001 lopussa yhteiseurooppalainen ERMES käynnistyi 1992 (169 MHz). Yksisuuntaista viestintää tukiasemalta hakuvastaanottimeen, tehokasta radiokanavan käyttöä. Käytössä on vain yksi kanava koko maassa. Kaikki tukiasemat lähettävät haun yhtäaikaa, sijainnin seurantaa ei tarvita. Verkko on hyvin yksinkertainen. Matkapuhelimien yleistyessä käyttö jäänyt vähäiseksi, tilaajamäärä oli lopussa muutamia kymmeniätuhansia. 21
Yleiset televerkot tai tavalliset erillisradioverkot eivät sovellu viranomaiskäyttöön, koska ne on yleensä suunniteltu kahden pisteen välisiä yhteyksiä varten. Viranomaiset is tarvitsevat lisäksi mm. ryhmäkytkentöjä, salausta, tilaajien priorisointimahdollisuuksia, erikoisia päätelaitteita sekä parempaa peittoaluetta ja varmuutta kapasiteetin riittävyydestä. Näistä syistä on eri viranomaisilla (poliisi, tulli, rajavartio- laitos, VR, ilmailulaitos, puolustusvoimat, pelastuslaitokset) ollut omat erillisverkkonsa. 1990-luvulla alkoivat verkot vanhentua ja niiden uusiminen olisi tullut kalliiksi. Myös tarve eri viranomaisten väliseen viestintään kasvoi. Päätettiin rakentaa yhteinen viranomaisverkko VIRVE. Samat tarpeet huomattiin myös muissa maissa ja yhteiseurooppalainen viranomaisverkkostandardi TETRA saatiin aikaan vuonna 1996. VIRVE perustuu TETRA-standardiin, joka toimii trunking-periaatteella. Käyttäjät näkevät verkon virtuaalisena erillisverkkona, joka tarpeen tullen voidaan ottaa kaikkien yhteiskäyttöön. Verkko on digitaalinen ja soveltuu myös datansiirtoon. VIRVE:n rakentaminen alkoi vuonna 1998 etelästä ja eteni vuoden 2003 loppuun mennessä koko Suomen kattavaksi. Taajuusalue on 400 MHz ja taajuuskaista 20 MHz Verkko on mitoitettu n. 50 000 käyttäjälle, käyttäjämäärä on kuitenkin jäänyt n. 30 000 tasolle. 22
Laajojen erämaiden ja muiden matkaviestinnän piiriin kuulumattomien alueiden peittämiseksi on kehitetty tt satelliitin välityksellä llä toimivia i matkapuhelinjärjestelmiä. j lmiä Tunnetuin Motorolan Iridium, muita Globalstar ja ICO. Kaupallinen menestys on ollut kehnoa, Puhelimet olleet isoja ja painavia, mutta pienentyneet viime vuosina lähes kännykän kokoon Trendi kulkee kohti dual-mode -puhelimia, jotka sisältävät sekä PLMN:n puhelimen että satelliittipuhelimen tekniikan. Normaalin kuuluvuusalueen loppuessa tällainen puhelin toimii satelliitin kautta. Satelliittijärjestelmät eivät koskaan voi kokonaan korvata maanpäällisiä järjestelmiä. Miksi? UMTS-järjestelmään on speksattu myös satelliittitukiasemia Iridium: Iridium on henkilökohtaisiin satelliittipuhelimiin ja hakulaitteisiin palvelua tuottava järjestelmä. Sen välityksellä voidaan siirtää puhetta, hakuja, dataa ja telefax-liikennettä mihin tahansa mihin normaalit maanpäälliset verkot eivät ulotu. Sen pääasiallinen käyttäjäkunta koostuu kehitysalueiden asukkaista, matkailijoista, katastrofialueiden auttajista yms. Dual-mode puhelimet toimivat GSM-verkossa siellä missä palvelua on tarjolla ja kuuluvuusalueen ulkopuolella satelliittien välityksellä. Verkko aloitti toimintansa 1998. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi sen toiminta lopetettiin vuonna 2000. Palvelu saatiin kuitenkin uudelleen käynnistettyä y vuonna 2001. Toimii LEO-satelliittien avulla. Satelliitteja on 66 kappaletta ja niitä maanpäällisiin verkkoihin yhdistäviä maa-asemia (gateway) 12 kpl. Nämä 66 kpl 780 km korkeudessa toimivaa satelliittia saavat aikaan 100% peiton maapallolla. 23
NMT 1981 otettiin käyttöön ensimmäinen tukiasema Ruotsissa (Suomessa aloitettiin 1982). Verkon toiminta lopetettiin v. 2002 lopussa Suomessa. Alussa mukana olivat Ruotsi, Suomi, Norja ja Tanska. Ajan mittaan mukaan tuli useita muitakin maita, esim. Hollanti, Itävalta, Turkki ja Puola. NMT450-verkon ruuhkauduttua laajennettiin toimintaa 1986 NMT900-verkolla, joka otti tilapäisesti käyttöönsä ä GSM:lle varattuja taajuuksia. Verkon toiminta i t lakkautettiin Suomessa vuoden 2000 lopussa. NMT450-verkko oli lähes maanlaajuinen peitoltaan alhaisen taajuusalueensa ansiosta. NMT900-verkossa oli muutamia parannuksia verrattuna NMT450-verkkoon: kompandoinnilla parannettiin äänen laatua enemmän kapasiteettia paremmat turvallisuusominaisuudet (tilaajan tunnistus) pienet käsipuhelimet 24
Verkon osat Autopuhelinkeskus MTX (Mobile Telephone Exchange): sovittaa matkapuhelinverkon ja kiinteän puhelinverkon toisiinsa hoitaa tukiasemien ohjauksen, puhelimien ohjauksen, laskutuksen, sijainninseurannan, tukiaseman vaihdon puhelun aikana, lähetystehon ja paristonsäästön ohjauksen Tukiasema BS (Base Station) tukiasemat on jaettu kutsualueisiin Taajuusalueet: NMT450: DL 463-467,5 MHz, UL 453-457,5 MHz NMT900: DL 935-960 MHz, UL 890-915 MHz kanavaväli 25 khz duplexväli NMT450: 10 MHz, NMT900: 45 MHz Puheen modulointi tapahtuu FM-moduloinnilla Autopuhelin MS (Mobile Station) sisältää RX/TX, audiovahvistimen, modeemin ja logiikkaosan. NMT-verkot ovat analogisia vain radiotien puheensiirron osalta. Keskukset, siirtotiet ja radiotien signalointi toimivat digitaalisesti. 25
NMT-verkko on rakenteeltaan häiriörajoitteinen solukkoverkko Puheyhteyden laadun valvonta: käytetään valvontasignaalia (fii-signaalia) S/N-suhteen mittaamiseen Tukiaseman vaihto puhelun aikana: puhelin mittaa naapuri-tukiasemien kentänvoimakkuuden MTX:n käskystä ja sen perusteella tehdään päätös siitä, mihin soluun puhelu vaihdetaan. Puhelimen sijainnin seuranta: puhelin kuuntelee kutsukanavaa. Jos se huomaa kutsualueen tunnuksen vaihtuneen, se lähettää tiedon uudesta kutsualueesta keskukseen. Kutsut lähetetään kutsualueen kaikkien tukiasemien kautta Tieto puhelimen kutsualueesta säilytetään keskuksessa. NMT-järjestelmän suojaus: Radiotiellä siirrettävää varsinaista puhetta tai dataliikennettä ei ole suojattu tai koodattu mitenkään. Sitä voidaan kuunnella FM-radiovastaanottimella NMT-puhelimissa tilaajanumero on ohjelmoitu puhelimen muistiin. Alkuvaiheessa tilaajanumeroa ei ollut suojattu, mutta myöhemmin tuli käyttöön salasana (NMT900), jota säilytetään sekä puhelimessa että MTX:ssä. Salasana ei näy käyttäjälle. Lisäturvaa saatiin SIS-toiminteella, joka tuli käyttöön myös NMT450-verkkoon. Puhelimen SIS-prosessori laskee keskuksen lähettämästä satunnaisluvusta ja omasta salaisesta SAK-tunnusluvustaan luvun, jonka se lähettää MTX:lle. MTX vertaa itse laskemaansa lukuun ja jos luku täsmää, puhelu kytketään. 26
Signalointi: radiotien merkinannossa käytetään digitaalista FFSK-signalointia: 1-bittiä vastaa 1200 Hz taajuus ja 0-bittiä 1800 Hz siirtonopeus 1200 bit/s, kehyksen pituus 166 bittiä signalointi lähetetään liikennekanavalla, jolta puhe katkaistaan signaloinnin ajaksi liikennekanavalla lähetetään siis sekä puhetta, fii-signaalia ja signalointia Muita toiminteita: Paristonsäästötoiminne parantaa akkujen kestoaikaa. Puhelin ohjataan lepotilaan ja lepotilan aikana tulevat kutsut varastoidaan keskukseen. Kun puhelin herää, kutsu lähetetään. Keskus tietää milloin tietyt numerot nukkuvat. Äänen laadun parantamiseen kehitetty kaksi keinoa: Esikorostuksen avulla korostetaan puheen korkeita taajuuksia, jotka yleensä esiintyvät pienellä amplitudilla. Jälkikorjauksen avulla palautetaan ääni vastaanottopäässä ennalleen. Kompandoinnin avulla korostetaan pieniä amplitudeja eli pieniä äänenvoimakkuuksia. Ekspandoinnin avulla korjataan ääni vastaanotossa. 27