Viestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin. Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto

Transkriptio

1 Viestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto

2 Kuuluvuusongelmien tausta Nykyään kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että rakennusmateriaalit eivät enää läpäise signaaleja niin hyvin kuin aiemmin Langattomien viestintäverkkojen merkitys käyttäjille on entistä suurempi etenkin rakennusten sisätiloissa» Oletus on, että palvelut toimivat sisällä yhtä hyvin kuin ulkona Ennen signaali tuli ikkunoista/seinistä sisälle rakennuksiin» Verkot on suunniteltu niin, että peitto tehdään ulkotukiasemista. Jukka Pihonen

3 Kuuluvuuden parantaminen Etukäteen tehtävät ratkaisut kuuluvuuden parantamiseksi ovat edullisempia kuin jälkikäteen tehtävät Erikseen tehtävät (jälkikäteiset) ratkaisut sisätilakuuluvuuden korjaamiseksi ovat kalliita» Signaalin saaminen rakennusten sisälle on käytännössä toteutettavissa vain isommissa kohteissa (sisäantenniverkko).» Pientaloissa jälkikäteen tehtävät ratkaisut eivät anna vastaavaa peittoaluetta sisätiloihin (esim. passiivinen toistin). Jukka Pihonen

4 Rakennusteollisuuden rooli Rakennusteollisuudella on ratkaiseva rooli kuuluvuusongelmien ratkaisemisessa Energiatehokkuusvaatimusten lisäksi suunnittelussa huomioitava sisätilakuuluvuus Rakennusteollisuuden tulisi kehittää sekä rakennusmateriaaleja että rakennusteknisiä ratkaisuja jotka läpäisevät radiosignaaleja ja mahdollistavat matkaviestinten kuuluvuuden myös sisätiloissa Tärkeää lisätä tietoa kuuluvuusongelmista ja niiden parannusratkaisuista myös rakennusteollisuuden sisällä» RT-kortti» Ostajien tietoisuuden lisääminen, matkaviestinkuuluvuudesta myyntivaltti Rakennusteollisuuden ja teleyritysten tulee tehdä yhteistyötä esim. uusien rakennusalueiden kohdalla Jukka Pihonen

5 Teleyritysten rooli Energiatehokkuusvaatimuksista johtuvien kuuluvuusongelmien korjaaminen jälkikäteen teleyritysten toimesta on hankalasti toteutettavissa Lainsäädännöllä taattu jokaiselle kuluttajalle ja yritykselle oikeus puhelin- ja laajakaistapalveluihin vakinaisessa asunnossa ja yrityksen toimipisteessä (ns. yleispalvelu).» Yleispalvelulla ei taata kännykän kuuluvuutta sisätiloissa, vaan riittävää on toimivuus yhdessä pisteessä rakennuksen sisätiloissa (esim. GSM-pöytäpuhelin) Tulevat matkaviestinverkon peittovelvoitteet parantavat sisätilakuuluvuutta tulevaisuudessa (800 MHz:n taajuusalue)» Ei takaa sisätilakuuluvuutta 100 %:lle väestöstä Jukka Pihonen

6 2G- ja 4G-verkkojen peittovelvoitteet Peittovelvoitteita on asetettu 2G(GSM)- ja 4G(LTE)-verkoille» GSM: DNA ja Sonera Ulkopeitto 99% Manner-Suomen väestöstä» LTE450: Ukkoverkot Ulkopeitto 99 % suunta-antennilla 5 metrin korkeudessa» 800 MHz: DNA, Elisa ja Sonera Ulkopeitto 95-99% Manner-Suomen väestöstä, astuvat voimaan Sisätilapeitto» Tuleva 700 MHz» Tulkinta: "Maanpäälliset rakennuksen osat, ikkunoiden lähettyvillä" Ulkopeitto 99% Manner-Suomen väestöstä Sisätilapeitto Teitä ja rautateitä Suositus peittoalueiden määrittelemiseksi valmisteilla, valmistuu 2016 loppuun mennessä Jukka Pihonen

7 Sisätilakuuluvuus ja energiamääräykset Viestintävirasto on lausunut Ympäristöministeriössä valmisteilla olevaan hallituksen esitykseen jossa tavoitellaan lähes nollaenergiarakentamista» Viraston näkemys: Kuuluvuusongelmien syntyä tulisi voida ehkäistä ennalta siten, että rakennuslainsäädäntö mahdollistaisi radiosignaalin läpäisyn parantamisratkaisuja rakennuksen vaipassa, vaikka rakennuksen lämpöhäviö näiden ratkaisujen johdosta kasvaisi. Jukka Pihonen

8