Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010



Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen Helsinki

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokauden valmistelu

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hämeen liiton rahoitus

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

Kestävää kasvua ja työtä

Botnia-Atlantica

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

EAKR -yritystuet

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

EU:n rakennerahastokausi

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari Porvoo

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Ideasta suunnitelmaksi

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

LIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Ohjelmakausi

TEM:n alueosaston uudistuksia

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

Syksyn 2019 rakennerahastohaun ylimaakunnalliset teemat Itä- ja Pohjois-Suomessa

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Talousarvioesitys 2016

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

TRAFI sidosryhmätapaaminen

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Transkriptio:

Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010 Ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala Euroopan unionin rakennerahastovarat on tarkoitettu pienentämään eurooppalaisten alueiden kehityksessä syntyneitä eroja EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ohjelmavaroin pyritään Pohjois-Suomen alueen yritystoiminnan kilpailukyvyn edistämiseen, alueen osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen. EAKR varoin voidaan rahoittaa sekä selkeitä investointeja että kehittämishankkeita. ESR (Euroopan sosiaalirahasto) varat on tarkoitettu lähinnä ihmisiin kohdistuviin toimenpiteisiin; inhimillisen pääoman kasvattamiseen; osaamisen lisäämiseen ja koulutukseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn.

P-S EAKR ohjelma Käytettävissä oleva rahoitus Mitä tavoittelimme Mihin varat on tähän mennessä suunnattu Mihin työpaikat syntyneet Mihin tulisi vielä pyrkiä Ajankohtaista Rahoitus Pohjois-Suomen EAKR ohjelman kokonaisvolyymi vuosina 2007-2013 on yhteensä 1 102 611 136, joka jakautuu seuraavasti: EU 311 273 152 (28 %) Valtio 238 435 234 (22 %) Kunnat 72 837 918 (7 %) yksityinen (arvio) 480 064 832 (43 %) Yhteensä 1 102 611 136 Pohjois-Suomen ESR alueosion kokonaisvolyymi vuosina 2007-2013 on yhteensä 138 212 430. EU 69 106 215 valtio + kunnat 69 106 215 (josta kuntien osuus noin 25 %) Yhteensä 138 212 430 Lisäksi alueen hyödynnettävissä on valtakunnallisen ESR osion varat.

EAKR rahoituksen suuntaaminen (MYAKIT 2007-2009) Runsas 40 % yritystukiin Vajaa 60 % muihin kehittämis- ja investointihankkeisiin Suurimmat rahoittajat 2007-2009 (MYAKit) Yritysosastot (m. TEKES, Finnvera) 43 % (TEM) Lääninhallitukset 18 % Liitot 17 % (TEM) TE-keskus/työvoimaosastot 9 % (TEM) Ympäristökeskukset 8 % Tiepiirit (LVM) 2 % Lääninhallitukset (STM) 1 % MMM 1 % Reservi /ylimaakunnalliset 0,5 % (TEM) NYKYINEN TEM 68 %, ELY 63 %, liitot 37 % (vaihtelee maakunnittain) P-S EAKR toteuma 28.4.2010 (Finnveran osalta 28.2.2010 tieto) EU+valtio Kunta + muu julkinen Yksityinen Kehys 2007-2013 549,708 72,838 480,065 Sidottu 28.4.2010 230,805 61,963 297,802 Sidonta % 42,0 % 85,1 % 62 %

Mitä tavoiteltiin? Kokemukset ohjelmakaudesta 2000-2006 huomioitavaksi - Osaamis- ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen tärkeää - Miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota (naistyöpaikat ja naisyrittäjyys) - Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi - Rahoittajien riskinottokykyä nostettava rohkaisemaan toimijoiden innovatiivisuutta - ESR- ja EAKR- rahoituksen strategisen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmentaminen (yhteensovitus)

Mihin pyritään ja onko onnistuttu? P-S EAKR strategia keskittyy neljään asiaan: Yritysten kasvu(tl 1) Innovaatiokilpailukyky(TL 2) Alueen saavutettavuus (TL 3) Vetovoimatekijät (TL3) Strategian toteuttaminen - Keskeiset kaupungit Oulu, Kokkola, Rovaniemi ja Kemi-Tornio muodostavat aluekehittämistyön ytimen, koulutus- ja tutkimuslaitoksineen sekä kehittämisorganisaatioineen - Näissä kaupungeissa olevien koulutus- ja tutkimusinstituutioiden vahvistaminen tukee merkittävästi alueen innovaatiojärjestelmien kehittämistä - Oulussa kasvua haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uusista palvelutuotteista sekä kaupasta - Lapin kaupungeissa painopisteet ovat pohjoiset erikoisalat, matkailu/elämysteollisuus, ICT, kylmäteknologia ja luovat alat - Kokkolassa avaintoimialoille (metalli,kemia,ict,vene,puu ja palvelu) luodaan innovaatiojärjestelmät ja ympäristöt toimijoiden verkostoitumisen myötä - Maaseudulla toimet kohdistetaan yritystoiminnan monipuolistamiseen, mm palvelut ja energiatuotanto - Kansainvälisyys tavoitteena kaikilla toimintalinjoilla

TL 1 Yritystoiminnan edistäminen - 93 % yrityskannasta työllistää alle 10 hlöä mikroyritykset pienyrityksiksi ja pienyritykset pk-yrityksiksi - Naisyrittäjyyden lisääminen (mm. kunnallisen palvelutuotannon myötä) - Uuden teknologian ja ICT- sovellusten hyödyntäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen - Teknologisten innovaatioiden lisäksi kehitetään prosessi-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioita - Alueen pääkeskusten ja siellä sijaitsevien keskeisten T&K- toimijoiden, oppilaitosten ja monipuolisen yrityspohjan rooli korostuu - Verkostoitumisessa laajempi tavoite kuin pelkkä ohjelma-alue Kuva 6. Pohjois-Suomen korkeakouluverkosto. Lähde: Osaava Pohjois-Suomi strategia 2005

TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen - Alueen vetovoiman lisääminen (alueesta kiinnostava niin asuin, työ kuin lomanviettopaikkana, alueesta kiinnostava yritysten sijoittumispaikkana) - Saavutettavuus (hyvät liikenne ja tietoliikenneyhteydet, toimiva logistiikka) - Ympäristöriskien hallinta ja uusiutuvan energiakäytön edistäminen Varojen suuntautuminen, koko P-S EAKR (28.2.2010) Sidottu (EU) 120 208 342 SUORAAN YRITYKSIIN KOHDISTUVIIN (TUKI2000) 45 % - Yritysten kehittämisavustus (keh+inv) 37 653 393 (31,3 %) - Finnvera 9 103 917 (7,6 %) - Tekes 4 099 787 (3,4 %) - Yritysten toimintaympäristön kehittäminen 2 970 081 (2,5 %) MUIHIN (EURA2007) 52 % - Muut kehittämis ja investointihankkeet 62 265 996 (51,8 %) TEKNINEN TUKI 3 % 4 115 167 (3,4 %)

Yritystukien suuntautuminen (sisältää yritysten kehittämisavustukset (investoinnit + muut keh toimenpiteet) sekä Finnveran rahoituksen, 31.1.2009 tilanne) Uusien tuott., palv. ja tuotantomenet keh ja käytt otto 32 % Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto 21 % Uudet rahoitusjärjestelyt 18 % Alueiden yritystoiminnan monipuol. ja vahvistaminen 15 % Uuden yritystoiminnan syntyminen 9 % Tutkimusten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta 4 % Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta 1% Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 18 % Puutavara- ja puutuoteteoll (ml huonekaluteoll.) 16 % Matkailu 15 % Liike-elämän palvelut 10 % Elektroniikka ja sähköteollisuus 8 % Kooste menoluokista (8.4.2010 tilanne) OSUUS MYÖNNETYSTÄ EU+VALTION RAHOITUKSESTA YHTEENSÄ Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys Tietoyhteiskunta Liikenne Energia Ympäristön suojelu ja riskienehkäisy Matkailu Kulttuuri Inhimillisen pääoman kehittäminen Investointi sosiaaliseen infraan Uudist käynn työll ja osallis aloilla K-P 69 % 12 % 1 % 3 % 3 % 3 % 8 % 1 % P-P 68 % 7 % 9 % 1 % 3 % 9 % 3 % Lappi 56 % 10 % 6 % 3 % 19 % 6 % 0,1 % 0,1 % Rakenne muutos 19 % 4 % 13 % 42 % 17 % 5 % Ylimaak 95 % 5 % Yhteensä 59,9 % 7,9 % 7,2 % 0,6 % 4,3 % 11,5 % 3,9 % 0,02 % 0,8 % 0,05 %

Projekteihin osallistuneet yritykset (tilanne 9.4.2010,ei sisällä Tuki2000 tietoja) Projekteja 336 Projekteihin osallistuneita yrityksiä 3 790 - joista alle 5 henkeä (2093) 55 % - 5-9 henkeä (514) 14 % - 10-49 henkeä (732) 19 % - 50-249 henkeä (258) 7 % - 250 499 (58) 1,5 % - 500 - (135) 3,5 % Projekteihin osallistuneita muita organisaatioita 1 536 Lissabonin strategian mukaisuus TL tasolla 9.4.2010 tilanne, EAKR osuudesta (kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin osaamiseen perustuva alue kasvun ja työllisyyden edistäminen satsaaminen osaamiseen, innovaatiotoimintaan, yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen sekä työpaikkojen luomiseen) K-P Lappi P-P Rak muutos Ylimaak Yht TL 1 100 % 72,6 % 94,3 % 100 % - 86,4 % TL 2 73,5 % 96 % 99 % 100 % 100 % 95,9 % TL 3 43,1 % 8,5 % 6,9 % 3,6 % 0 % 8,9 % Yht 81 % 66 % 75 % 23 % 95 % 67,8 %

TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Yritystuet noin 80 %, Finnvera 10 %, liitot 10 % Pk-yritysten kasvuun saattamiseen Koillis-Suomen kasvuohjelma (P-P) Yritysten verkostoitumisen edistämiseen Lapin imago- ja tuotemarkkinointihankkeet (isoimmat myönnetyt EAKR TL 1) yritysten liiketoimintaosaamista ja tietotekniikan hyödyntämistä lisäävät hankkeet e-business (parannetaan pk-yritysten valmiuksia ottaa käyttöön uusia sähköisiä liiketoimintasovelluksia) (K-P) Toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen Raahen alueen yrityksissä (P-P) Tukemaan kansainvälistymistä Kuusamo-Lapland-matkailun kansainvälistymishanke/p-p Markkinointiin International Marketing Approach for Growth of Oulu IMAGO (P-P) Monipuolinen yrittäjyyden tukeminen ProBusiness(P-P) Versosta yrittäjäksi Siikalatvan seutukunnan yritystoiminnan kehittämishanke (P-P) Ytyä naisyrittäjyyteen (K-P) Paikalliset ideat liiketoiminnaksi TL 2 osaaminen ja innovaatiotoiminta ja verkostoituminen erilaiset tuotekehitys- ja testausympäristöt: materiaaliteknologia, kylmäteknologia, hyvinvointi, luovat alat (mediatuotteet, muotoilu, elokuva) WELMED LABs-Toimintakyvyn testaus- ja tutkimuslaboratorio (K-P) Muotoilualojen tutkimuksen-, tuotekehityksen ja kehittämistoiminnan laboratorio hanke, Lappi (isoin myönnetty EU osuus TL 2,EAKR 0,763, suun julk 1,854) Mediatuotteiden tuotekehitysympäristö (P-P) Nanoelektroniikan testausalustat NaTeKa (P-P) erilaiset innovaatio- ja oppimisympäristöt CEWIC-Vesiosaamisen keskittymä Ouluun (2. isoin, EAKR 0,600, suunn julk. 2,700) Tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusympäristö (K-P) Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin perustaminen (Lappi) WiMoTech- Langattoman ja mobiiliteknologian t&k ympäristö (K-P) Materiaalien käytettävyyden oppimis- ja tutkimusympäristö ja hydromuovauslaitteen teknologiaosaamisen siirtäminen ja jatkokehitys (Lappi) Saamelaiskulttuurikeskus (Lappi) kansainvälistymistä edistävät hankkeet Kulttuurimatkailun kv hanke (Lappi) Elokuva- ja sisältötuotannon yritysten kv hanke (Lappi) Oulun korkeakoulujen kv tunnettuuden lisääminen (P-P) Verkostoitumishankkeet Oulun seudun hautomoverkosto Cold testing Lapland

TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen matkailuun liittyvät investoinnit ja infra mm. Tornion kaupungin rajatori (Lappi) Hiekkasärkkien matkailualueen toimintaympäristön parantaminen (P-P) Kuusamon lentokenttäinvestoinnit/p-p (1,773, suunn julk 7,700) Suomu-Isokylä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Lappi (2. suurin 1,5 ja 3,6) Moottorikelkkareitteihin liittyvien alikulkusiltojen rakentaminen (Muonio, Rovaniemi) kulttuuri-investoinnit ja kunnostushankkeet Taiteiden talo, Rovaniemi (Lappi) Sallan aseman kulttuuriympäristö (Lappi) Tyrnävän meijerialue (P-P) Plassi-Kalajoen vanhakaupunki(p-p) Iin Wanhan Haminan museokortteli (P-P) Useita kuntakeskusten kehittämissuunnitelmia ja -hankkeita Elinkeinoelämän edellyttämät liikenneyhteydet liittyen Mt 813 Liminka-Lumijoki (P-P) liittyen Mt 8484 Virpiniementien (P-P) Muu infra Raahen syväsatama (P-P) TL 3 jatkuu.. aluemarkkinointi- ja rekrytointihankkeet NYT TUU! Keski-Pohjanmaan viestintä- ja markkinointihanke (K-P) Rekrytointi ja tulomuuttopalvelu, OSKU (K-P) Kokkolan suurteollisuusalueen etablointien edistäminen (K-P) sähköisten palveluiden kehittämishankkeet Maakuntaverkko (K-P) SoTe:n sähköinen toimintatapa ja teknologia (P-P) UULA- Uudet palvelut- ja toimintamallit (Lappi) ympäristön parantamishankkeet Hiekkasärkkien maisemanhoito (P-P) Ullavanjärven kunnostus (K-P) Suomutunturin ympäristö-, reitistö- ja palveluvarustushanke (Lappi) Jätehuoltoon liittyviä hankkeita Energiahankkeet, mm Uusiutuvan energian yrityskeskus (P-P) Uusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja (P-P)

Hankkeiden toteuttajat 28.2.2010 tilanne (ilman Tuki2000 tietoja) Osuus 330 hankkeesta Kunta Kuntayhtymä 9 % 4 % 5 % 30 % Maakunnan liitto Valtion viranomainen Valtion liikelaitos 4 % Tutkimuslaitos 9 % Yliopisto Ammattikorkeakoulu 13 % 2 % 2 % 9 % 3 % 10 % Ammatillinen tai muu oppilaitos Yritys Järjestö tai yhdistys Muu TEKES hankkeiden toteuttajat (25.11.2009) 7 % 3 % 13 % 10 % 50 % Yliopisto Kuntayhtymä Tutkimuslaitos Ammattikorkeakoulu Muu oppilaitos Yritys 17 %

Tasa-arvo ja ympäristövaikutukset Tasa-arvo Myönnetystä EAKR rahoituksesta 8,7 % on kohdistunut miesten ja naisten tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin (EURA hankkeet) Muunlaista tasa-arvoa edistäväksi on merkitty muutama hanke Yritystukihankkeista 20 % tehty sukupuolen perusteella ja 0,7 % vammaisuuden perusteella Muut kehittämis- ja investointihankkeet (330 kpl) 40 % ympäristöpositiivisia, 60 % neutraaleja Hiilidioksidipäästöjä vähentäviä 4 %(13 hanketta) Kasvihuonepäästöjä vähentäviä 7 % (23 hanketta) Loput neutraaleja Logistiikan tai ympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita 40 % (127 hanketta) (Päästöjä vähentäviä hankkeita mm. ICT hankkeita, energiahankkeita, kuntakeskusten kehittämishankkeita, satamahankkeita jne.) Yrityshankkeet (Tuki2000) 18 % ympäristöpositiivisia Työpaikkavaikutukset (tilanne 3.3.2010 EURA + TUKI2000, uudet yritykset ei sisällä Finnveraa) Tavoite Tot % Uudet työpaikat 11 000 48 % - joista naisten 38 % 32 % Uudet yritykset 1 500 23 % - joista naisten perust 42 % 31 %

Millä keinoin ja mihin työpaikat syntyneet? TL 1 yritystoiminnan kehittäminen Liittojen rahoittamat 20 hanketta synnyttäneet 156 työpaikkaa ja 59 uutta yritystä - Syntyneistä työpaikoista - P-P:lle 97 % ja K-P:lle 3 %, Lappi 0 % - 47 % naistyöpaikkoja - 18 % T&K työpaikkoja (joista naisten osuus 28 %) Yritystuet (691 hanketta) synnyttäneet 2 109 uutta työpaikkaa ja 191 uutta yritystä (jos Finnvera mukaan, niin 6 344 työpaikkaa ja 191 uutta yritystä) - työpaikkoja syntynyt suhteessa tasaisesti kaikkiin maakuntiin (59, 33 ja 9 %) - uusista yrityksistä 72 % P-P:lle, Lappi 25 % ja K-P 3 % TL 2 Osaaminen EURA hankkeet - synnyttäneet 361 työpaikkaa - joista 89 % P-P:lle, 10 % Lappiin ja 1 % K-P:lle - joista 30 % naistyöpaikkoja - joista 35 % t&k työpaikkoja (joista naiset 14 %) - synnyttäneet 140 uutta yritystä - joista naiset 26 % - Joista P-P:lle 89 %, Lappiin 8% ja K-P:lle 2 % TUKI 2000 (yritysten toimintaympäristötukihankkeet, Tekes), noin 100 hanketta - synnyttäneet 639 uutta työpaikkaa (naiset 29 %) - joista 51 % K-P:lle, 45 % P-P:lle ja 4 % Lappiin - synnyttäneet 13 uutta yritystä - joista kaikki P-P:lle

TL 3 Saavutettavuus ja vetovoima 124 uutta työpaikkaa, joista 55 % Lappiin, 29 % K-P:lle ja 16 % P-P:lle Naistyöpaikkoja 66 % Joista t&k työpaikkoja 2 % Uusia yrityksiä 54, joista Lappiin 67 %, P-P:lle 30 % ja K-P:lle 4 % Joista naisyrityksiä 37 % Esimerkki 1 Oulun seudun hautomoverkosto (P-P) TL 2 Projektissa mukana 203 yritystä, joista suurin osa (80 %) alle 5 henk työllistäviä Uusia syntyneitä työpaikkoja 169, joista naistyöpaikkoja 15 % joista t&k työpaikkoja 44 % (miltei kaikki miestyöpaikkoja) Uusia yrityksiä 84 Joista naisten perustamia 19 %

Esimerkki 2 Kokkolan suurteollisuusalueen etablointien edistäminen (K-P) TL 3 (vetovoima) Uuden yritystoiminnan sijoittuminen alueelle täydentämään nykyistä suurteollisuutta (olemassa olevien puitteiden hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen) Tot aika 1.1.2008-31.8.2010 Syntynyt tähän mennessä 48 uutta työpaikkaa ja 1 uusi yritys (Tavoite 300 uutta yritystä ja 4 uutta yritystä) Esimerkki 3 Posio Lapin taikamaa matkailun kehittämishanke 2007-2009 (Lappi) TL 2 Tot aika 1.4.2007-31.12.2009 Mukana projektissa 37 yritystä (81 % alle 5 henk) Syntynyt 15 uutta työpaikkaa joista naistyöpaikkoja 47 % joista ei yhtään t&k työpaikkoja Syntynyt 7 uutta yritystä Joista naisten perustamia 3

Muuta toteutukseen liittyvää Äkilliset rakennemuutokset 2007-2009 noin 9milj, 2010-2011 noin 8 milj. Pääomasijoitustoiminta Toimijana Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Aloitusrahasto Vera Oy taustalla rahoitusjärjestelyiden monipuolistaminen tuetaan lähinnä uutta, kasvuun tähtäävää yritystoimintaa (rahasto tekee sijoituksia pääasiassa aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Kohdeyrityksillä on oltava mahdollisuuksia kehittyä kasvuyrityksiksi) sijoitukset 100 % riskillä ilman vakuuksia Itämeri strategian toteuttaminen Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena Itämeri kiinnostavana ja hyvin yhteyksien alueena Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena Itämeri turvallisena alueena Ajankohtaista Loppuohjelmakauden varojen suuntaaminen oikein Tulosten aikaansaanti ja esittely Yhteistyöasiakirjojen valmistelu (valmiina lokakuussa 2010) Arviointi mahdolliset ohjelman muutostarpeet Lainsäädäntömuutokset Pääomasijoitustoiminnan käynnistyminen (syksy 2010?) Yleiskustannusmallien käyttöönotto (2011?) Ohjeiden päivitys Hanketarkastukset käynnistyvät 2010 (VM/controller) Valmistautuminen 2013+ kauteen

Kevään ja syksyn 2010 haut 19.4.-17.5. P-S nuorisoteemahaku 19.4.-17.5. P-P yleinen haku (EAKR, ESR, nuoriso) 10.8.-25.9.2010 Lapin teemahaku EAKR teemat Teollisen toiminnan tuottavuus- ja kilpailukykyhankkeet Luovien toimialojen kasvun vahvistaminen Alueellisen innovaatiotoiminnan ja kansainvälisen verkostoitumisen edistäminen Sähköisten palvelujärjestelmien kehittäminen Ympäristönhoitoon sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät hankkeet Elinkeinoelämän toimintaympäristöä kehittävät investoinnit ESR-ohjelman hakuteemat Lapissa 2010 Yrittäjyyden edistäminen eri koulutustasoilla Nuorten työllistymisen ja osallisuuden edistäminen Osaamisen kehittäminen työllistymisen ja työssäpysymisen varmistamiseksi Osaamisen uusien innovaatioiden edistäminen Hyvinvointipalvelujen uusien toimintamallien kehittäminen Lähiaikojen tapahtumia EAKR seurantakomitea Rovaniemellä 2.-3.6.2010 hankkeita esillä EU arjessa kiertue Kokkolassa 17.8. (teemana ruoka) Rovaniemellä 10.9. (teemana arktisuus) Oulussa 2011 puolella Hanke-esimerkkejä Teematulosseminaarisarja (syksy 2010-) Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos (Oulu?) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo Yritystoiminnan kehittäminen Nuorten työllisyys Auki Hanke-esimerkkejä

Haasteena Alueiden kilpailukyvyn kehittäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä Globaalin toimintaympäristön muutokset vaativat nopeaa reagointia ja joustavuutta Kiitos Lisätietoa www.pohjois-suomi.fi