1 LUPAPÄÄTÖS Nro 117/2013/1 Dnro PSAVI/60/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.12.2013 ASIA Eläinsuojan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa, Kuusamo LUVAN HAKIJA Leinonen Sauli Vapavaarantie 33 93999 Kuusamo
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muu toiminta... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 6 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Ympäristöluparatkaisu... 8 Lupamääräykset... 9 Eläinsuojat... 9 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 9 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 10 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 11 Jätteet ja varastointi... 11 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 12 Muut määräykset... 13 RATKAISUN PERUSTELUT... 13 Luvan myöntämisen edellytykset... 13 Lupamääräysten perustelut... 14 Eläinsuojat... 14 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 15 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 16 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 16 Jätteet ja varastointi... 17 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 17 Muut määräykset... 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 18 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 19 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 19 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 19 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohje... 20 MUUTOKSENHAKU... 21
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Sauli Leinosen eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 6.6.2013. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kuusamon kunnan Vuotungin kylässä kiinteistölle Paavola 305-423-54-00. Tilakeskuksen osoite on Vapavaarantie 33, 93999 Kuusamo. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnalla on Kuusamon kaupungin 11.10.2006 myöntämä ympäristölupa ja 12.1.2007 myöntämä rakennuslupa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Tilalla on kirjalliset vuokrasopimukset 61,5 hehtaarin pelto-alasta sekä suulliset vuokrasopimukset 10,8 hehtaarin peltoalasta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä eläinsuojan sijaintialueella. Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila. Tilan toimintaa laajennetaan muuttamalla olemassa olevaa lypsykarjapihattoa siten, että siihen voidaan sijoittaa 74 lypsylehmää, 34 hiehoa ja 18 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Laajennuksessa eläinsuojan rehu- ja kuivikevarasto sekä lypsyasema muutetaan eläintilaksi ja lypsyasema korvataan automaattilypsyllä. Eläinsuojan koko rakennuksena ei muutu nykyisestä. Tilan vanhassa eläinsuojassa/tuotantorakennuksessa pidetään hevosia. Tulevassa tilanteessa rakennus säilyy hevosten eläinsuojana. Hakijan mukaan vanhassa eläinsuojassa on viisi hevosen karsinapaikkaa, joiden leveys on 3,5 metriä, pituus 3 metriä ja korkeus 2,5 metriä. Kaksi karsinoista on mahdollista yhdistää varsomiskarsinaksi poistamalla niiden välissä oleva väliseinä. Hakemukseen 22.11.2013 toimitetun täydennyksen (mitoitus-
tiedot) ajankohtana karsinoiden rakentaminen/muutostyöt edellä kuvatun kokoiseksi olivat työn alla. Lypsykarjapihatossa saa pitää voimassa olevan ympäristöluvan mukaan 36 lypsylehmää, 27 hiehoa ja 15 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Hakemuksen vireilletulon hetkellä lypsykarjapihatossa oli 46 lypsylehmää, 23 hiehoa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa sekä vanhassa eläinsuojassa kolme hevosta. Hakemuksen mukaisen laajennuksen jälkeen tila tuottaa vuodessa noin 700 000 litraa maitoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lypsykarjapihatossa lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Eläinsuojan lietekuilut toimivat valutusperiaatteella ja lietekuilujen tilavuus on 20 m 3. Vanhassa eläinsuojassa hevoset on sijoitettu kuivikepohjalle, jossa kuivikkeena käytetään kutteria. Lypsykarjapihaton yhteydessä on kattamaton 1 700 m 3 :n lietesäiliö, johon liete johdetaan lietepinnan alapuolelta. Laajennuksessa lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan kattamaton 1 900 m 3 :n lietesäiliö, johon liete pumpataan traktorikäyttöisellä lietepumpulla. Vanhassa eläinsuojassa muodostuva hevosten lanta varastoidaan 130 m 3 :n kuivalantalassa, joka sijaitsee kyseisen eläinsuojan yhteydessä olevassa latorakennuksessa. Kuivalantala on tehty entiseen tuorerehusiiloon, josta puristenesteen poisjohtamiseen tarkoitettu putkisto on tukittu. Toiminnan lantavarastot ovat betonirakenteisia. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan yhteensä 210 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilassa on käytössä kemiallinen wc/käymälä, joka tyhjennetään asuinrakennuksen yhteydessä olevaan wc-vesien altaaseen. Tilan hallinnassa on noin 84,9 hehtaaria peltoa, josta omaa on noin 12,6 hehtaaria ja vuokrapeltoa noin 72,3 hehtaaria. Lanta levitetään pelloille viikoilla 17 41. Lannasta 60 % levitetään keväällä, 20 % kesällä (kasvustoon) ja 20 % syksyllä (kynnöksen alle). Lietelannan levityksessä käytetään urakoitsijaa, joka tekee levityksen multaavalla levittimellä. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleita eläimiä (3-4 kpl/v), pilaantunutta rehua (5 t/v), polttokelpoista muovia (2 000 kg/v), akkuja (1 kpl/v) sekä öljyjä (30 l/v). Kuolleet eläimet haudataan tai toimitetaan Kuusamon kaatopaikalle. Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalaan ennen pellolle levitystä. Polttokelpoinen muovi toimitetaan jätekeräilyn kautta Oulun jätteidenpolttolaitokselle. Polttokelvotonta muovia syntyy vähäinen määrä ja se toimitetaan sekajätteen mukana Kuusamon kaatopaikalle. Akut ja öljyt toimitetaan huoltomiehelle (Konehuolto Ronkainen). Metalliromut menee kierrätykseen joko toimittamalla ne itse keräyspisteeseen tai ne haetaan tilalta. Lisäksi toiminnassa syntyy vähäinen määrä lääkkeitä, jotka toimitetaan apteekkiin, sekä vähäinen määrä torjunta-aineita, jotka toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen. Tilalle ostetaan valuma-altaallinen 3 000 litran polttoainesäiliö, jolloin nykyinen vanha 2 000 litran polttoainesäiliö jää polttoaineen talvilaadun varastointiin. Vanhalle säiliölle rakennetaan katos ja betonista reunuksellinen alusta. Vanha polttoainesäiliö on varustettu lapon estolaitteella ja se on 4
Muu toiminta Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö tarkastettu viimeksi paloviranomaisen toimesta 6.10.1977. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään noin 40 litraa, joita säilytetään vanhassa karjakeittiössä. Kasvisuojeluaineet, jäähdytys- ja akkunesteet säilytetään vanhassa karjakeittiössä. Maidontuotannossa tarvittavat pesuaineet varastoidaan myyntipakkauksissa navettarakennuksessa olevassa välitilassa. Tulevassa tilanteessa säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin noin 1 500 tonnia vuodessa. Eläinten laiduntamisaika on noin kolme kuukautta vuodessa ja laidunala viisi hehtaaria. Laidunaikana 1.6. 31.8. lypsylehmät ovat laitumella päiväsaikaan ja nuorkarja (2 10 kk) ympärivuorokauden. Myös tiineet hiehot ovat laitumella edellä mainitulla aikavälillä, mutta siemennysikäiset hiehot pidetään sisällä. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Lypsylehmiltä on vapaa pääsy laitumelta navettaa. Nuorkarjaa varten laitumella on siirrettävät juoma-altaat. Laitumella on käytössä kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttöaika kesäisin on 90 vuorokautta ja kerralla 14 vuorokautta. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä ja teuraskuljetuksia on noin 12 kertaa vuodessa. Väkirehukuljetuksia on kerran kuussa. Lannan ajoa on yleisen tien kautta pelloille noin 160 kuormaa vuodessa. Pyöröpaalien kuljetuksia on noin 70 kuormaa vuodessa, jotka tapahtuvat pääosin kasvukauden aikana. Polttoöljyn toimituksia on noin kahden kuukauden välein. Muuta tilan toimintaan liittyvää liikennettä on noin viisi kertaa viikossa. Käyttöveden tila ottaa omasta kaivosta. Navettarakennuksessa on maitohuoneen pesuvesien talteenotto, joka vähentää veden tarvetta. Talteen otettu vesi käytetään nykyään lypsyaseman pesuun. Asutus ja maankäyttö Tilakeskus sijaitsee Kuusamon keskustasta 34 kilometriä koilliseen Vuotungin kylässä. Lypsykarjapihatto ja vanha eläinsuoja/tuotantorakennus sijaitsevat lähellä Vapavaarantietä siten, että lypsykarjapihatto sijaitsee kyseisen tien eteläpuolella ja vanha eläinsuoja tien pohjoispuolella. Eläinsuojat sijaitsevat noin 190 metrin etäisyydellä toisistaan. Lypsykarjapihaton ja vanhan eläinsuojan lähiympäristössä on peltoa ja metsää. Asemapiirroksen ja karttatarkastelun perusteella lypsykarjapihattoa lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee eläinsuojasta itään noin 470 metrin etäisyydellä kiinteistöllä Lampela 305-423-55-9. Vanhasta eläinsuojasta kyseiseen naapurin asuinrakennukseen on noin 350 metriä. Hakemuksen mukaan asuinrakennuksessa ei ole asukkaita (tyhjillään). Asuinrakennuksen ja lypsykarjapihaton välisellä alueella on peltoa ja vähäisesti puustoa. Lypsykarjapihattoa seuraavaksi lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee eläinsuojasta itään noin 540 metrin etäisyydellä kiinteistöllä Lepistölä 305-423-55-3. Vanhasta eläinsuojasta kyseiseen naapurin asuinrakennukseen on noin 410 metriä. Hakemuksen mukaan asuinrakennus on vakituisessa käytössä. Toiminnassa käytettävät lietesäiliöt sijoittuvat lypsykarjapihaton läheisyyteen. Olemassa olevasta kattamattomasta 1 700 m 3 :n lietesäiliöstä on noin 530 metriä ja laajennuksessa rakennettavasta kattamattomasta 1 900 m 3 :n 5
lietesäiliöstä noin 560 metriä edellä mainittuun lypsykarjapihattoa lähimpään naapurikiinteistön (Lampela) asuinrakennukseen. Olemassa oleva kuivalantala sijaitsee vanhan eläinsuojan yhteydessä olevassa latorakennuksessa, josta edellä mainittuun naapurin asuinrakennukseen on noin 340 metriä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tuotantorakennukset, lannanvarastointisäiliöt tai lannanlevityspellot eivät sijaitse suojelualueella ja pohjavesialueella. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulva-alueilla. Tilan lannanlevityspeltoihin kuuluvalla peruslohkolla 3050588059 (1,2 ha) sijaitsee porakaivo. Lietelantaa ei levitetä 50 metriä lähemmäksi porakaivoa ja kaivon läheisyydessä lannoitus tehdään keveämpänä. Tuotantorakennukset, lantavarastot ja osa lannanlevityspelloista sijaitsevat Paljakan alueen (73.041) vesistöalueella. Lannanlevityspeltoja sijaitsee myös Vuotungin alueen (73.042) ja Porontimajoen - Myllyjoen (73.049) vesistöalueilla. Vesistöalueet laskevat Kuusinkijoen vesistöalueelle. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Laajennus ei lisää merkittävästi toiminnan ympäristövaikutuksia nykyisestä. Ympäristövaikutukset ovat tavanomaisia nautakarjatilalle, joita ovat muun muassa lietelannan levityksestä aiheutuvat hajuhaitat. Toiminnan liikennemäärät eivät kasva merkittävästi nykyisestä. Tilan toimintaan liittyvät riskit ovat tyypillisiä lypsykarjatiloille. Tilalla on palo- ja pelastussuunnitelma. Varavoiman lähteenä on traktorikäyttöinen generaattori (55 kwh). Karjasuojassa on palovaroitinjärjestelmä. Tilan etäisyys seuraavista kotieläintiloista on noin 10 kilometriä. Tilan väkirehut ostetaan Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n positiivilistalta. Tilalla on eläinten terveydenhoitosuunnitelma. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Lietelannan levittää urakoitsija multaavalla levittimellä. Pääosin lanta levitetään kasvukauden aikana. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 11.9.2013 eläinsuojien, lantavarastojen ja laidunalueiden sijaintikartalla, päivitetyllä lypsykarjapihaton ja uuden lietesäiliön pohja- ja leikkauspiirroksella (päiväys 4.12.2006, muutos 27.5.2013), päivitetyllä asemapiirroksella (päiväys 23.2.2006, muutos 4.9.2013), lypsykarjapihaton julkisivupiirroksella (päiväys 15.8.2006, muutos 27.5.2013), selvityksellä maitohuoneen jätevesistä, tiedolla uuden lietesäiliön rakentamisesta 1 900 m 3 :n kokoisena, selvityksellä vanhan eläinsuojan/tuotantorakennuksen käytöstä sekä siihen sijoitettujen hevosten määrästä ja lannan varastoinnista, tiedolla uuden lietesäiliön täyttämisestä, yhteenvetolistauksella lannanlevityspeltoista, tukihakemuksen peruslohkolomakkeella 2013, lannanlevityspeltojen sijaintikartalla MK 1:20 000, lannanlevityspeltojen peruslohkokartoilla MK 1:5 000 (12 kpl) sekä tiedolla lannanlevityspel-
Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot toihin kuuluvalla peruslohkolla 3050588059 sijaitsevasta porakaivosta ja sen huomioimisesta toiminnassa. Hakemusta on täydennetty 16.9.2013 vahvistetulla tiedolla lypsykarjapihaton eläinmääristä, tiedolla tulevan tilanteen hevosmääristä vanhassa eläinsuojassa sekä tiedolla tilan omien peltojen ja vuokrapeltojen hehtaarimääristä. Hakemusta on täydennetty 22.11.2013 vanhassa eläinsuojassa olevien hevoskarsinoiden mitoitustiedoilla. Lisäksi hakemusta on täydennetty 26.11.2013 lypsykarjapihaton ja uuden lietesäiliön pohja- ja leikkauspiirroksella (päiväys 4.12.2006, muutos 4.9.2013), joka korvaa 11.9.2013 täydennyksenä toimitetun vastaavan piirustuksen. Piirustuksessa ei ole muuta muutosta kuin, että muutospäivämäärä on korjattu oikeaksi. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kuusamon kaupungin virallisella ilmoitustaululla 23.9. 23.10.2013. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kuusamon kaupunginkansliassa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen ilmoitettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kuusamon kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että kaupunki on myöntänyt toiminnalle 11.10.2006 ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Tuotantorakennukset tai lannanvarastointisäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Toimintoja ei sijaitse havaituilla tulva-alueilla. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä eläinsuojan sijaintialueella. Tuotantorakennus, lannanvarastointisäiliöt ja osa lannanlevityspelloista sijaitsevat Paljakan alueen (73.041) vesistöalueella. Lannanlevityspeltoja sijaitsee myös Vuotungin alueen (73.042) ja Porontimajoen - Myllyjoen (73.049) vesistöalueilla. Vesistöalueet laskevat Kuusinkijoen vesistöalueelle. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015: Osa 4) todetaan, että Kuusinkijoki on ekologisesti erinomaisessa tilassa, jonka nykytila tulee säilyttää. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että toimintaa koskevissa lupamääräyksissä tulisi soveltuvin osin huomioida vesienhoitoalueelle kohdistuvat tavoitteet. Maataloutta koskevien vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. 7
Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen mukaan laiduntavia eläimiä pidetään öisin sisällä, jolloin eläimiä liikutellaan taajaan eläinsuojan ja laitumen välillä. Tällöin olisi tarpeen rakentaa tiivispohjainen alue eläinsuojan kulkuaukon luokse. 2. Kuusamon kaupunki, yhdyskuntatekniikan ympäristöjaosto Ympäristöjaosto esittää, että hakija varautuu rakennettavan lietesäiliön kattamiseen säiliön reunojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Lisäksi ympäristöjaosto esittää, että säiliön keskelle suunnitellaan ja rakennetaan pilari tulevaisuudessa mahdollisesti rakennetavan katteen kantavaksi rakenteeksi. Esitystään ympäristöjaosto perustelee sillä, että ilmastomuutoksen torjumiseksi on yleisesti syytä vähentää ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Kattamattomaan lietesäiliöön sataneen veden pellolle kuljettaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Lietesäiliön kattamatta jättäminen perustuu jaoston käsityksen mukaan taloudelliseen tarkasteluun, jossa säiliöön sataneen veden pellolle kuljettamisen vuosittaiset kustannukset arvioidaan pienemmiksi kuin säiliön kattamisesta aiheutuvat kulut. Ilmastomuutoksen edetessä on ennustettu sääilmiöiden äärevöityvän ja sademäärien kokonaisuutena kasvavan, joten edellä mainitun taloudellisen tarkastelun perusteet voivat muuttua säiliön käytössäoloaikana. Aluehallintovirasto on 28.10.2013 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Hakija on antanut vastineen 6.11.2013. Vastineessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hakija toteaa, että eläimillä ei ole tällä hetkellä vapaata kulkua navetasta laitumelle, vaan ne ajetaan sinne, minkä vuoksi eläinten oleskelu siirtoalueella on vähäistä. Navetasta laitumelle on matkaa noin 25 metriä ja laitumelle johtava tie, jota eläimet pääsääntöisesti käyttävät, on tiivis ja murskepintainen. Navettarakennus sijaitsee harjanteen päällä ja siten mahdolliset valumavedet siirtoalueelta valuisivat laitumelle. Eläimiä ei nykyään kulje laitumella kuin 25 kpl/päivä, eikä laidunnus ole jokapäiväistä. Jos automaattilypsyn myötä päästään tilanteeseen, jossa kaikki eläimet voivat vapaasti kulkea laitumella, hakija harkitsee silloin kiinteäpohjaisen alueen rakentamista siirtoalueelle. Hakijalle Kuusinkijoen tila on tärkeä pitkäaikaisen perhokalastusharrastuksen vuoksi. Lisäksi hakija toimii Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan sihteerinä. Osakaskunta hallinnoin noin puolta Kuusinkijoen kalastusalueesta. Vastineessa Kuusamon kaupungin ympäristöjaostolle hakija toteaa, että lietesäiliöön rakennettavaan pilariin ja säiliön kattamisen valmistautumiseen ei löydy perusteita nykyisestä lainsäädännöstä. Hakija ottaa esitetyn suosituksen ohjeellisena huomioon, sillä olemassa olevassa lietesäiliössä kattamiseen on varauduttu samanlaisella rakenteella kuin lausunnossa on mainittu. 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Sauli Leinosen eläinsuojan toiminnalle Kuusamon kaupungin Vuotungin kylässä kiinteistöllä Paavola RN:o 54:00 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee.
9 Lupamääräykset Eläinsuojat 1. Lypsykarjapihattoon tehtävät muutokset on rakennettava ja uusi lietesäiliö on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirros 23.2.2006 (muutos 4.9.2013) sekä lypsykarjapihaton ja uuden lietesäiliön pohja- ja leikkauspiirros 4.12.2006 (muutos 4.9.2013). 2. Asemapiirroksessa 23.2.2006 (muutos 4.9.2013) osoitettuun lypsykarjapihattoon saa sijoittaa enintään 74 lypsylehmää, 34 hiehoa, 18 alle kuuden ikäistä vasikkaa ja vanhaan eläinsuojaan/tuotantorakennukseen viisi hevosta (yhteensä 606 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojissa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, lypsykarjapihaton pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 3 010 m 3. Hevosten kuivikelannan varastointia varten on oltava tiivispohjaista lantalatilavuutta vähintään 60 m 3. Nestevalumat lantalan ulkopuolelle tulee estää. Lypsykarjapihaton yhteydessä olemassa oleva 1700 m 3 :n ja rakennettava 1900 m 3 :n avolietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta ja ne tulee tarvittaessa kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Mikäli kelluvana katteena käytetään turvetta, on turvekerroksen paksuuden oltava vähintään 10 cm. Kelluvaa irtomateriaalia tulee lisätä säännöllisesti. Eläinsuojien rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 4. Eläinsuojien sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %.
Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 70,8 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 6. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lähellä asutusta lantaa levitettäessä tulee lanta mullata välittömästi tai käyttää lietelannan levityksessä multaavaa levitintä. Muilla hakijan hallussa olevilla tai lantaa vastaanottavan tilan peltoalueilla ja muualle kuin kasvustoon levitetty lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. 7. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Valtaojien varsilla suojakaista tulee olla vähintään yksi metri. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vasta tulvan jälkeen. Tulvanalaisia peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. 10
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Jos lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa tarkistettavaksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 9. Lypsykarjapihatosta laitumelle avautuvan kulkuaukon eteen tulee tarvittaessa rakentaa riittävän laaja tiivispohjainen alue. Suunnitelma tiivispohjaisesta alueesta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa tarkistettavaksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava tiivispohjaisen alueen ulkopuolelle. Tiivispohjaiselle alueelle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Tiivispohjaista aluetta tulee huoltaa ja alustan tiiveyttä ylläpitää siten, että pintavesien pilaantumisvara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. 10. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Jätteet ja varastointi 11. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 12. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suo- 11
ja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi lokakuun 2014 loppuun mennessä. 13. Jätehuolto on hoidettava Kuusamon kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Pilaantunut rehu on varastoitava lantalassa tai muulla tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Myös pilaantuneet rehupaalit tulee varastoida tiiviillä alustalla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 14. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeuksellisissa tapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, johon Kuusamon kaupunki kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 12
13 Muut määräykset 16. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 17. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 19. Lypsykarjapihaton laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen niiden käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hakemuksen mukaan eläinsuojan toiminta kiinteistöllä Paavola RN:o 54:00 laajenee edellisen ympäristöluvan 307,8 eläinyksiköstä 606 eläinyksikköön, mikä vastaa noin 1,9-kertaista laajennusta. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten tulisi ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että yli 2,5-kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista, jolloin toiminnan sijoittamiseen sovelletaan ympäristöministeriön ympäristönsuojeluohjeen etäisyyssuosituksia. Tällöin eläinsuojan tulisi sijaita 200 500 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Hakemuksen mukainen laajennus ei vastaa uuden eläinsuojan rakentamista.
Lupamääräysten perustelut Eläinsuojat Tilan lypsykarjapihatto sijoittuu siten, että etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 470 metriä. Naapurin asuinrakennus sijaitsee kiinteistöllä Lampela RN:o 55:9. Laajennuksessa lypsykarjapihaton koko rakennuksena ei muutu ja käyttöön jäävä vanha eläinsuoja/tuotantorakennus sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä edellä mainitusta lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Vanhassa eläinsuojassa on hakemuksen mukaan karsinapaikat viidelle hevoselle. Uusien lantaloiden tulisi sijaita ympäristönsuojeluohjeen mukaan vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Lähimpään naapurikiinteistön (Lampela) asuinrakennukseen on etäisyyttä hakijan uudesta kattamattomasta 1 900 m 3 :n lietesäiliöstä noin 560 metriä ja olemassa olevasta kattamattomasta 1 700 m 3 :n lietesäiliöstä noin 530 metriä. Tilan olemassa oleva 130 m 3 :n kuivalantala sijaitsee vanhan eläinsuojan yhteydessä olevassa latorakennuksessa, josta edellä mainitun naapurin asuinrakennukseen on noin 340 metriä. Toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja ympäristössä sekä ammoniakin haihtumista ehkäistään määräyksellä täyttää olemassa oleva ja rakennettava uusi lietesäiliö lietepinnan alapuolelta. Mikäli hajuhaittoja ilmenee, lannan varastointiin on annettu määräyksiä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levittämisestä. Lupapäätöksessä on annettu lannan varastointiin ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä määräyksiä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015: Osa 4) todetaan, että Kuusinkijoki on ekologisesti erinomaisessa tilassa, jonka nykytila tulee säilyttää. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on annettu määräykset muun muassa suojakaistojen leveydestä, jotka on huomioitava lannan levityksessä vesistöjen läheisyydessä, sekä eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen tiiveydestä. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. Lisäksi lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen, jotta ylilannoittamista ei tapahtuisi. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan lypsykarjapihattoon tehtävä laajennus ja uuden lietesäiliön sijoittaminen hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Toimin- 14
taa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nauta- ja hevoseläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen lypsykarjapihaton pohjapiirustuksessa esitettyjen nautapaikkojen sekä hakijan hakemuksessa ilmoittaman vanhassa eläinsuojassa/tuotantorakennuksessa olevien hevospaikkojen perusteella. (lupamääräykset 1 ja 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lypsykarjapihatossa muodostuvan lietelannan, eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä 2 643 m³ vuodessa. Ilman kiinteää katetta oleviin 1 700 m 3 :n ja 1 900 m 3 :n lietesäiliöihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä 364,3 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avonaisen varastotilan pinta-ala x 0,3 m. Lietesäiliöistä 1 700 m 3 :n pinta-ala on 572,4 m 2 ja 1 900 m 3 :n 642,3 m 2. Tilalla on varastointitilaa kahdessa lietesäiliöissä yhteensä 3 600 m 3. Lisäksi eläinsuojassa on hakemuksen mukaan lietekuilutilavuutta yhteensä 20 m 3. Vanhassa eläinsuojassa/tuotantorakennuksessa hevosten karsinoihin muodostuvan kuivikelannan varastointia varten tarvitaan 60 m 3 vuodessa. Vanhan eläinsuojan yhteydessä olevassa latorakennuksessa on hakemuksen mukaan 130 m 3 :n kuivalantala. Kuivalantalassa varastoidaan myös pilaantunutta säilörehua viisi tonnia vuodessa. Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Tarvittaessa eläinsuojan läheisyydessä sijaitsevat avolietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Täytettäessä lieteallas altapäin kuorettuu naudan lietelanta pinnasta ja muodostaa näin luonnollisen katteen lietelannan pintaan, mikä näin osaltaan vähentää lietealtaasta aiheutuvia hajuhaittoja ja ammoniakin haihtumista. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston 15
asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. (lupamääräys 4) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa tai 2 hevosta (2 v-) kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 5) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. Vaikka toiminnanharjoittajilla ei ole hakemushetkellä peltoa pohjavesialueella, on ympäristöluvassa katsottu tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. (lupamääräys 7) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jos lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, tulee niiden olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen tarkistettavaksi. (lupamääräys 8) Lypsykarjapihatosta laitumelle avautuvan kulkuaukon eteen tulee tarvittaessa rakentaa tiivispohjainen alue liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi, mikäli laidunnettavia eläimiä liikkuu taajaan eläinsuojasta laidunalueelle. (lupamääräys 9) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät 16
velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueen hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (lupamääräys 10) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltijan on jätelain 12 :n mukaan oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 11 ja 12) Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 13) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Syrjäisillä alueilla eläinperäisen jätteen hautaaminen on kunnaneläinlääkärin luvalla mahdollista. Eläinten hautaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetusta eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011). (lupamääräys 14) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 15) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät 17
päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 16) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle muun muassa onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 17) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 18) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 19) 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon siten, että lannan käsittelyyn ja levitykseen liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 7. Eläinten laiduntaminen on otettu huomioon lupamääräyksissä 9 ja 10. Vesiensuojelu on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 14 ja 16 17. Lupamääräyksessä 18 on määrätty parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Kuusamon kaupungin ympäristöjaoston lausunnossa esitettyyn aluehallintovirasto toteaa, että uuden lietesäiliön kattamiseen kiinteällä katteella tai sen rakentamisen varautumiseen ei ole tarkoituksenmukaista velvoittaa pelkästään hiilidioksidipäästöjen perusteella. Uusi lietesäiliö sijaitsee suhteellisen kaukana (noin 560 metriä) lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ja mikäli hajuhaittoja ilmenee, lupamääräyksessä 3 on määrätty kattamaan lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella. Toiminnalla on riittävästi varastoimistilavuutta muodostuvan lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, puristenesteen ja lietesäiliöihin muodostuvien sade- ja sulamisvesien varalta. Laskennallisesti tilan varastoimistilavuus ylittää hakemuksen mukaisessa toiminnassa vähintään tarvittavan vuosittaisen varastoimistilavuuden noin 610 m 3 :lla.
19 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2023 joulukuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2022. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Kuusamon kaupungin 11.10.2006 myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6, 8, 41 43, 45, 52, 55, 56 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 29 ja 72 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Lupahakemuksen käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, joten lupamaksu on taulukon mukainen perusmaksu 4 570 euroa. Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)