VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS

Liite 3 VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS 12.11.2015 LVM 2138/07/2014 HAKIJA DNA Welho Oy (DNA) PÄÄTÖKSEN KOHTEENA OLEVA TOIMILUPA Toimilupa verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisen maanpäällisen joukkoviestintäverkon kanavanipuissa VHF A, VHF B ja VHF C PÄÄTÖS Toimilupa myönnetään jäljempänä kerrotuin perustein ja ehdoin DNA Welho Oy:lle.

Sisällys PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT...3 1. Taustatiedot...3 1.1. Johdanto...3 1.2. Maanpäällinen lähetysverkko...4 1.2.1 Television jakelutiet...4 1.2.2 Taajuudet...5 1.2.3 Jakelu- ja pakkaustekniikka...6 1.2.4 Toimiluvat...7 1.2.5 Markkinatilanne ja kilpailun edistäminen...9 1.3. Maanpäällisen lähetysverkon tulevaisuus...11 1.3.1 Kanavaniput...11 1.3.2 Taajuusmuutokset...13 1.3.3 Teräväpiirtotelevisio...13 1.3.4 Keskeisimmät toimilupaehdot...16 1.4. Ohjelmistoyrityksiä koskevat säännökset...18 2. Asian käsittely...19 3. Hakemus...21 3.1. Yhtiön taustatiedot...21 3.2. Ehdotettu verkkopalvelu ja muut suunnitelmat...21 3.3. Hakijan tiivistelmä hakemuksen keskeisestä sisällöstä...22 4. Sovellettavat säännökset...23 5. Yleisten edellytysten arviointi...24 6. Päätös toimiluvan myöntämisestä...24 7. PÄÄTÖS...24 LIITE 1 Valtioneuvoston myöntämä digitaalisen maanpäällisen joukkoviestintäverkon toimilupa kanavanippuihin VHF A, VHF B ja VHF C...25 LIITE 2 Valitusosoitus...28 LIITE 3 Toimilupien hakuilmoitus 2

3 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 1. Taustatiedot 1.1. Johdanto Tällä päätöksellä myönnetään toimilupa verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisen maanpäällisen joukkoviestintäverkon kanavanipuissa VHF A, VHF B ja VHF C toimilupakaudelle 10.1.2017-10.1.2027. Lähes kaikki antennitelevisiotoimintaan myönnetyt verkkotoimiluvat päättyvät vuoden 2017 alussa. Uudet toimiluvat tulee myöntää hyvissä ajoin, koska päätökset vaikuttavat markkinaan merkittävästi ja alan toimijat tarvitsevat riittävästi aikaa valmistautua uuteen toimilupakauteen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Toimiluvan tavoitteena on toimilupien hakuilmoituksen ja tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 1 :ssä säädetyn mukaisesti edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa, turvata radiotaajuuksien tehokas käyttö, edistää kilpailua maanpäällisten televisioverkkojen tarjonnassa sekä varmistaa, että maanpäällisen television verkot ja palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Toimilupien tavoitteena on lisäksi edistää laadukkaiden ja monipuolisten sisältöjen tarjontaa kattavasti ja edullisesti koko maassa ja edistää kilpailua antennitelevision lähetysmarkkinalla. Tavoitteena on myös edistää digitaalisessa joukkoviestintäverkossa teräväpiirtotelevision lähetysten tarjontaa. Sähköinen viestintä, kuten myös televisiotoimiala, on ollut murroksessa viime vuosina. Internetin merkitys audiovisuaalisten sisältöjen välittämisessä on vahvistunut. Internet on laajentanut olennaisesti erilaisten sisältöpalvelujen tarjontaa ja käyttöä. Internetpohjainen televisio (IPTV) ja Netflixin kaltaiset palvelut ovat voimakkaassa kasvussa. Suomalaiset televisiokanavat panostavat enenevässä määrin myös sisältöjen laajakaistajakeluun, ja myös mainosmarkkina on vähitellen siirtymässä perinteisestä televisiosta laajakaistaverkkoon. Samalla älypuhelimien ja muiden langattomien päätelaitteiden lisääntynyt käyttö kasvattaa jatkuvasti langattoman laajakaistan taajuustarvetta. Toistaiseksi suuri osa television katselusta tapahtuu kuitenkin edelleen televisiokanavien välityksellä ja perinteisellä tv-vastaanottimella. Suomessa siirryttiin digitaalisiin televisiolähetyksiin antenniverkossa kokonaan vuonna 2007. Digitaalisen jakelutekniikan parempi taajuustehokkuus ja siirtonopeus sekä digitaaliset pakkaustekniikat mahdollistivat televisiokanavien määrän kasvun moninkertaiseksi aiempaan verrattuna. Tällä hetkellä maanpäällisen televisiotoiminnan käytössä oleva niin sanottu 700 megahertsin taajuusalue siirtyy vuoden 2017 alusta langattoman laajakaistan käyttöön ja pienentää maanpäällisen televisiotoiminnan käytössä olevaa taajuuskapasiteettia. Toisaalta on huomioitava, että jo kuluvalla toimilupakaudella maanpäällisessä verkossa on ollut käyttämättöminä olevia kanavanippuja. Vuodesta 2017 alkavalla uudella toimilupakaudella antennitelevisioverkossa siirrytään nykyistä laajemmin teräväpiirtolähetykset mahdollistavan DVB-T2 jakelutekniikan käyttöön, koska se lisää kanavanippujen lähetyskapasiteettia eli mahdollistaa joko useampien perustasoisten televisiokanavien lähettämisen tai lisääntyneen teräväpiirtolähetysten määrän ja mahdollistaa televisiotoiminnan harjoittamisen nykyistä suppeammalla taajuusalueella. Antenniverkossa voidaan siis jatkossa lähettää sekä perustasoisia televisiolähetyksiä että aiempaa enemmän teräväpiirtokanavia. Yhdessä, koko

4 väestön kattavassa kanavanipussa, joka on ensisijaisesti varattu Yleisradion ja kaupallisten yleisen edun kanavien käyttöön, tulee kuitenkin käyttää vuoteen 2026 saakka käytännössä ainoastaan perustasoiset lähetykset mahdollistavaa DVB-T -lähetystekniikkaa, jollei valtioneuvosto vuonna 2020 tekemässään välitarkastelussa näe perusteltua syytä määrätä kanavanippua käyttämään uudempaa DVB-T2 lähetystekniikkaa jo aikaisemmin. Uudella lähetystekniikalla välitettävien ohjelmistojen katselu edellyttää kuluttajilta DVB-T2 virittimellä varustetun laitteen. Muun muassa verkkotoimilupien ehdoilla ja Viestintäviraston koordinoimalla television lähetystekniikkaa koskevalla viestinnällä yhteistyössä toimialan kanssa huolehditaan siitä, että kuluttajat ovat tietoisia siitä minkälaisilla vastaanottimilla televisiolähetyksiä voi katsoa. Toimilupia myönnettäessä pyritään myös edistämään kilpailua televisiolähetyspalvelujen markkinoilla. Kilpailua on pyritty avaamaan vuodesta 2009 lähtien, jolloin DNA Oy:lle (DNA) myönnettiin toimilupia kanavanippuihin VHF alueella. Ennen toimilupien myöntämistä Digita Oy (Digita) oli ainoa yritys, joka jakeli televisiolähetyksiä Suomessa valtakunnallisesti. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut tietoyhteiskuntakaari mahdollisti tehokkaamman ennakollisen puuttumisen kilpailuongelmiin viestintämarkkinoilla. Viestintävirasto antoi Digitalle huhtikuussa 2015 täytäntöönpanokelpoisen päätöksen huomattavasta markkinavoimasta televisio- ja radiolähetyspalvelujen tukkumarkkinoilla. Päätöksessä Digitalle määrätyt velvoitteet mahdollistavat entistä paremmin uusien kilpailevien yritysten pääsyn markkinoille. Haettavina olleiden verkkotoimilupien määräykset perustuvat pitkälti eduskunnalle selontekona annetun sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman (VNS 4/2012) ja maanpäällisen televisiotoiminnan seuraavaa teknologiasiirtymää käsittelevän työryhmän (liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 33/2013) linjauksiin. Päätöksen alkuosassa kuvataan maanpäällistä lähetysverkkoa, voimassa olevia toimilupia ja tilannetta markkinoilla sekä asteittaista siirtymistä teräväpiirtolähetykset mahdollistavaan lähetystekniikkaan. Taustatiedoissa selvitetään lisäksi muun muassa toimiluvan kohteena olevia taajuuksia sekä käytettäviin jakelutekniikoihin ja niiden vastaanottoon liittyviä kysymyksiä. Asian käsittelyä koskevassa osassa kuvataan toimilupaprosessin vaiheet. Hakemuksia koskevassa osassa kuvataan tiivistetysti hakijayritystä ja hakemuksen sisältöä sen perusteella, mitä hakija on hakuprosessin kuluessa esittänyt lukuun ottamatta kohtia, jotka on katsottu liikesalaisuuden piiriin kuuluvaksi. Sovellettavia säännöksiä koskevassa osassa esitetään voimassa olevan lainsäädännön sisältö. Tämän jälkeen perustellaan ratkaisun lopputulos. Myönnettävä toimilupa valitusosoituksineen on päätöksen liitteenä. Päätöksen liitteenä on myös toimilupien hakuilmoitus. 1.2. Maanpäällinen lähetysverkko 1.2.1 Television jakelutiet Televisiolähetyksiä voi Suomessa katsoa antenniverkosta, satelliitilla, kaapeliverkosta tai kiinteän tai mobiilin laajakaistaverkon välityksellä. Verkkopalvelun tarjoaminen antennitelevisioverkossa edellyttää valtioneuvoston myöntämän verkkotoimiluvan. Televisiotoiminnan harjoittaminen antennitelevisioverkossa edellyttää Viestintävirastolta haettavan ohjelmistotoimiluvan. Lisäksi televisioja radiolähettimille tulee hakea Viestintäviraston myöntämä radiolupa. Kaapelitelevisiotoimintaan, laajakaistatelevisiopalvelujen tarjontaan tai satelliittivälitteiseen televisiotoimintaan ei tarvita toimilupaa, mutta muusta kuin toimiluvanvaraisesta televisiotoiminnasta eli esimerkiksi kaapelitelevisiotoiminnasta tulee tehdä Viestintävirastolle ilmoitus.

5 Suomalaisista kotitalouksista televisio-ohjelmia katselee noin 98 prosenttia. Antennivastaanottoa käyttää noin 50 prosenttia kaikista kotitalouksista ja kaapelivastaanottoa noin 50 prosenttia kotitalouksista. Satelliittivastaanottoa käyttää vain muutama prosentti talouksista. Osassa kotitalouksista on käytössä samaan aikaan useampia vastaanottotapoja. Perinteisellä televisiovastaanottimella televisiota katsoo noin 95 prosenttia kaikista kotitalouksista. Toiseksi yleisin televisio-ohjelmien katseluun käytettävä laite on tietokone. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen mukaan Suomessa oli kesäkuun 2015 lopussa yli 1.5 miljoonaa kaapelitelevisioliittymää ja lähes 380.000 IPTV liittymää (niin sanottu laajakaistatelevisio). IPTV:llä tarkoitetaan suljettua ja rajattua kaapelitelevisioverkkoon verrattavaa järjestelmää, jossa tarjotaan televisiokanavia internetyhteyden kautta. Kyse on näin ollen laajakaistaliittymien välityksellä tarjottavista palveluista, joissa välitetään perinteisen television ohjelmatarjontaa. Teleyrityksiltä kerättyjen tietojen mukaan noin 14 prosentilla kotitalouksista on käytössään IPTV liittymä. IPTV liittymien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2011 tasosta. Palvelut myydään usein osana liittymäpakettia yhdessä laajakaistaliittymän kanssa, jolloin tilaajat eivät välttämättä aina miellä hankkineensa IPTV liittymän. Viestintäviraston keväällä 2015 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista katsoo kotimaisten televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluita, joita ovat esimerkiksi Yle Areena, Katsomo ja Ruutu. Yli puolet katsoo muita videopalveluita, kuten Youtubea, ja joka neljäs käyttää tilausvideopalveluita kuten Netflix, HBO Nordic ja Viaplay. Finnpanelin TV-taloudet Suomessa tutkimuksen mukaan erityisesti tabletin ja älypuhelimen käyttö videosisältöjen katselussa on kasvussa. Eniten internetin kautta jaettavia videosisältöjä katsellaan toistaiseksi tietokoneella mutta vuonna 2015 jo kolmas osa kotitalouksista katsoi nettitelevisiota tabletilta ja 40 prosenttia älypuhelimelta. Pääasiallisesti tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin kautta tv-lähetyksiä katselee vajaa kymmenes osa kotitalouksista. 1.2.2 Taajuudet Suomessa antennitelevisiotoimintaa harjoitetaan kahdella taajuusalueella, niin sanotulla UHF taajuusalueella (ultra high frequency) ja niin sanotulla VHF taajuusalueella (very high frequency). Televisiotoimintaan käytettävistä taajuuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta (1246/2014) ja Viestintäviraston antamassa määräyksessä televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä (M70/2014). Valtioneuvoston asetuksen 2 :n mukaan televisiotoimintaan käytettävät taajuusalueet ovat 174-230 megahertsiä (VHF alue) ja 470-790 megahertsiä (UHF alue). Taajuusalue 470-790 megahertsiä on käytettävissä televisiotoimintaan 31 päivään joulukuuta 2016 ja 470-694 megahertsiä vuoden 2017 alusta lähtien. Televisiotoiminnalle varatuissa taajuuksissa vuoden 2017 alusta tapahtuvaa muutosta käsitellään tarkemmin jäljempänä kohdassa 1.3.2. Taajuusalueella 470-790 megahertsiä valtakunnallisen ja alueellisen televisiotoiminnan yhteiskäytössä on kuusi kanavanippua. Taajuusalueella 470-694 megahertsiä on televisiotoiminnan yhteiskäytössä viisi valtakunnallista, yksi osavaltakunnallinen ja yksi alueellinen kanavanippu vuoden 2017 alusta lähtien. Taajuusalueella 174-230 megahertsiä on valtakunnallisen toimiluvanvaraisen televisiotoiminnan yhteiskäytössä kaksi kanavanippua. Lisäksi taajuusalueella 174-230 megahertsiä on yksi lähes val-

6 takunnallinen kanavanippu. Taajuusalueet 174-230 ja 470-790 megahertsiä ovat lisäksi käytettävissä radiomikrofoneille. Taajuusalue 694-790 megahertsiä on käytettävissä radiomikrofoneille kuitenkin vain vuoden 2016 loppuun asti. Viestintäviraston määräyksessä 70 määrätään televisioverkkojen käytettävissä olevista kanavista ja taajuussuunnitelman muutokseen perustuvista televisiotoimintaan käytettävistä kanavista kanavanipuittain vuoden 2017 alusta lähtien. 1.2.3 Jakelu- ja pakkaustekniikka Antennitelevisiossa televisiokuva lähetetään ilmassa radiotaajuuksia hyödyntämällä. Lähetysmastoista välitettävä televisiokuva vastaanotetaan kotitalouksissa antennilla. Suomessa siirryttiin digitaalisiin televisiolähetyksiin syksyllä 2001 ja analogiset televisiolähetykset päättyivät maanpäällisissä verkoissa kokonaan syksyllä 2007. Television jakelutekniikan muuttuessa analogisesta digitaaliseksi kasvoi siirrettävissä olevan ohjelmistosisällön määrä moninkertaiseksi aiempaan verrattuna. Siirryttäessä analogisista lähetyksistä digitaalisiin, vapautui taajuuksien käytön tehostumisen seurauksena niin sanottu 800 megahertsin taajuusalue, joka Suomessa siirrettiin televisiotoiminnasta langattoman laajakaistan käyttöön jo vuonna 2008. Kansainvälisten taajuuskoordinaatioiden valmistuttua taajuuksia alettiin käyttää 4 G verkkojen rakentamiseen vuoden 2014 alusta. Digitaalisessa televisiojakelussa ohjelmakanavia yhdistellään kanavanipuiksi. Lähetysverkossa voitiin digitalisoinnin jälkeen siirtää yhden televisiokanavan sijasta kokonainen kanavanippu. Televisiokanavien määrä kasvoi neljästä kanavasta yli 20 kanavaan. Digitaalisen jakelutekniikan huomattavasti parempi taajuustehokkuus ja siirtonopeus sekä digitaalinen ääni- ja pakkaustekniikka mahdollistivat sisältöjen määrän lisääntymisen. Digitaalisten televisiolähetysten jakelu- ja pakkaustekniikka on edelleen kehittynyt, mikä on entisestään lisännyt televisiosisältöjen määrää. Tällä hetkellä antennitelevisioverkon kanavanipuissa välitetään yli 90 kanavaa. Suomessa digitaaliset televisiolähetykset on toteutettu eurooppalaisen DVB (Digital Video Broadcasting) -standardin mukaisesti. Lähetyksissä käytetään kanavanipusta riippuen joko DVB-T jakelutekniikkaa (Digital Video Broadcasting Terrestrial) tai uudempaa DVB-T2 jakelutekniikkaa (Digital Video Broadcasting Terrestrial 2). Niin sanotun toisen sukupolven DVB-T2 lähetykset aloitettiin Suomessa vuonna 2011. Tällä hetkellä DVB-T2 -tekniikkaa käytetään kaikissa DNA:n hallussa olevissa VHF alueen kanavanipuissa sekä UHF alueen kanavanipuissa D ja H, joiden toimiluvat ovat Digitalla. DVB-T jakelutekniikan kanssa käytetään Suomessa MPEG2 pakkaustekniikkaa. DVB-T2 jakelutekniikan kanssa käytetään MPEG4 pakkaustekniikkaa. MPEG4-pakkaustekniikan avulla kuva ja ääni saadaan mahtumaan noin puolet pienempään bittinopeuteen kuin MPEG-2 pakkausta käytettäessä. MPEG4-pakkaustekniikkaa pidetäänkin kustannustehokkaimpana vaihtoehtona teräväpiirtotelevision jakeluun. Ensimmäisen sukupolven DVB-T tekniikka mahdollistaa käytännössä vain perustasoiset televisiolähetykset. DVB-T2 jakelutekniikka mahdollistaa sekä perustasoiset että teräväpiirtolähetykset. DVB-T2 tekniikka on taajuustehokkaampi kuin edeltäjänsä eli käytettävissä olevia taajuuksia pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Etenkin teräväpiirtoiset lähetykset käyttävät runsaasti lähetyskapasiteettia. Käytettäessä DVB-T2 tekniikkaa yhteen kanavanippuun mahtuu joko noin 6-7 te-

7 räväpiirto-ohjelmistoa tai 14-20 perustasoista ohjelmistoa. Käytettäessä DVB-T tekniikkaa yhteen kanavanippuun mahtuu kuvanlaadusta riippuen noin 6-10 perustasoperustasoista kanavaa. DVB-T2 vastaanottimilla pystytään ottamaan vastaan myös vanhempaa DVB-T jakelutekniikkaa käyttäviä lähetyksiä. 1.2.4 Toimiluvat Antennitelevisioverkon lähetysverkkopalvelun tarjoaminen edellyttää valtioneuvoston myöntämän toimiluvan tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 6 :n mukaisesti. Kaikkien antennitelevisiolle myönnettyjen verkkotoimilupien, Digitalle myönnettyä kanavanipun E toimilupaa luukuun ottamatta, voimassaolo päättyy 9.1.2017. Toimiluvat ovat tällä hetkellä Digitalla, DNA:lla ja Anvia Oyj:llä (Anvia). Digitalla on toimiluvat UHF alueella kanavanippuihin A, B, C, D, E ja H. DNA:lla on toimiluvat VHF alueella kanavanippuihin VHF A, VHF B ja VHF C. Anvialla on toimilupa alueelliseen kanavanippuun Vaasan seudulla. Kanavanippujen A, B ja C toimiluvat on myönnetty Digitalle valtioneuvoston päätöksellä 8.10.2009. Toimiluvat ovat voimassa 9.1.2017 asti. Toimilupaehtojen mukaan toimiluvan haltijan on käytettävä DVB-T standardin mukaista jakelutekniikkaa ja käytettävä lähetyksissä MPEG2- pakkaustekniikkaa. Kanavanippujen A ja B toimilupaehtojen mukaan toimiluvan mukainen verkko tuli rakentaa siten, että se kattoi 1.9.2010 mennessä 99,96 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kanavanippujen A ja B toteutunut väestöpeitto on 99,9 prosenttia. Kanavanippujen tämänhetkinen ohjelmatarjonta koostuu Yleisradion sekä kaupallisten kotimaisten pääkanavien vapaasti vastaanotettavista perustasoisen kuvanlaadun ohjelmistoista. Kanavanipun C toimilupaehtojen mukaan toimiluvan mukainen verkko tuli rakentaa siten, että se kattoi 1.9.2010 mennessä vähintään 90 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kanavanipussa jaettavien ohjelmistojen näkyvyysalue on kanavasta riippuen 78-90,4 prosenttia. Kanavanipun tämänhetkinen ohjelmatarjonta koostuu kaupallisten kotimaisten ja ulkomaisten kanavien vapaasti vastaanotettavista sekä maksullisista perustasoisen kuvanlaadun ohjelmistoista. Kanavanipun D toimilupa myönnettiin Digitalle valtioneuvoston päätöksellä 23.3.2006. Toimilupa on voimassa 9.1.2017 asti. Valtioneuvosto muutti toimiluvanhaltijan hakemuksesta toimiluvan ehtoja 8.9.2011 antamallaan päätöksellä siten, että toimiluvanhaltija sai muuttaa verkossa käytettävän tekniikan aiemmasta DVB-H-standardin (Digital Video Broadcasting - Handheld) mukaisesta tekniikasta DVB-T2 tekniikkaan. Valtioneuvoston päätöksellä 15.5.2014 toimilupaehtoja muutettiin toimiluvanhaltijan hakemuksesta edelleen siten, että toimiluvasta poistettiin ehto, jonka mukaan toimiluvanhaltija ei saisi myydä enempää kuin kolmasosan verkon kokonaiskapasiteetista yhdelle palveluyritykselle. Lisäksi toimilupaehtoja muutettiin niin, että toimiluvanhaltija sai itse valita kanavanipussa käyttämänsä modulaation ja symbolikoot. Verkko on tällä hetkellä toteutettu DVB-T2 jakelutekniikalla. Kanavanippu D:n toimilupaehtojen mukaan toimiluvanhaltija on ollut velvollinen rakentamaan toimiluvan mukaisen verkon siten, että väestöpeitto on koko toimiluvan voimassaoloajan vähintään 40 prosenttia väestöstä. Kanavanipun toteutunut väestöpeitto on noin 85 prosenttia väestöstä. Kanavanipun tämänhetkinen ohjelmistotarjonta koostuu erilaisista perustasoisen kuvanlaadun maksutelevisiokanavista.

8 Kanavanipun E toimilupa on myönnetty Digitalle valtioneuvoston päätöksellä 15.6.2006. Toimilupa on voimassa 13.6.2026 asti. Alkuperäisten toimilupaehtojen mukaan verkon toteutuksessa oli käytettävä DVB-T -standardin mukaista jakelutekniikkaa, mutta valtioneuvosto muutti toimiluvanhaltijan hakemuksesta toimilupaehtoja päätöksellään 9.9.2010 siten, että toimiluvanhaltija sai vuoden 2013 alusta lähtien käyttää vaihtoehtoisesti myös DVB-T2 standardin mukaista jakelutekniikkaa ja kuvanpakkauksessa MPEG4-tekniikkaa. Tällä hetkellä kanavanippu on toteutettu DVB-T tekniikalla. Kanavanipun E:n toimilupaehtojen mukaan toimiluvan mukainen verkko tuli rakentaa siten, että se kattoi toimilupaehdoissa tarkoitetun rakentamissuunnitelman viimeisessä vaiheessa vähintään 80 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kanavanipun toteutunut peitto on noin 95 prosenttia Manner- Suomen väestöstä. Kanavanipun tämänhetkinen tarjonta koostuu kaupallisten kotimaisten ja ulkomaisten kanavien vapaasti vastaanotettavista sekä maksullisista ohjelmistoista. Kanavanipun E ohjelmistotarjonta vaihtelee alueittain. Kanavanipun H toimilupa on myönnetty Digitalle valtioneuvoston päätöksellä 27.9.2012. Toimilupa on voimassa 9.1.2017 asti. Toimilupaehtojen mukaan toimiluvanhaltijan on käytettävä DVB-T2 standardin mukaista jakelutekniikkaa ja käytettävä lähetyksissä MPEG4 pakkaustekniikkaa. Alkuperäisten toimilupaehtojen mukaan toimiluvanhaltija oli velvollinen rakentamaan kanavanipussa H toimiluvan mukaisen verkon siten, että se olisi kattanut vuoden 2013 loppuun mennessä 60 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Toimilupaa kuitenkin muutettiin toimiluvanhaltijan hakemuksesta valtioneuvoston päätöksellä 6.3.2014 siten, että 60 prosentin väestöpeitto oli toteutettava 30.4.2014 mennessä. Myös kanavanipun toteutunut peitto on noin 60 prosenttia. Kanavanipun tämänhetkinen ohjelmatarjonta koostuu Yleisradion kolmen kanavan teräväpiirtoversiosta sekä muutamista kaupallisista kotimaisista teräväpiirto-ohjelmistoista. Kanavanipuissa F ja G verkkotoimintaa harjoitti Anvia 12.2.2013 asti, jolloin se päätti luopua toimiluvistaan. Sekä valtakunnallisen kanavanipun F että alueellisen kanavanipun G toimilupa myönnettiin yhtiölle valtioneuvoston päätöksellä 15.4.2010. Toimilupia ei julistettu uudelleen haettavaksi, koska niille ei ollut kysyntää. Toimiluvat kanavanippuihin HD1 ja HD2 myönnettiin DNA:lle valtioneuvoston päätöksellä 25.6.2009. Toimilupa kanavanippuun VHF C myönnettiin DNA:lle valtioneuvoston päätöksellä 31.3.2011, ja samalla HD1- ja HD2 -kanavaniput nimettiin uudelleen kanavanipuiksi VHF A ja VHF B taajuusalueen kanavanippujen nimien yhdenmukaistamiseksi. Kaikkien kanavanippujen toimiluvat ovat voimassa 9.1.2017 asti. Kaikkien DNA:lle myönnettyjen toimilupien ehtojen mukaan toimiluvanhaltijan on käytettävä DVB-T2 standardin mukaista jakelutekniikkaa ja käytettävä lähetyksissä MPEG4 pakkaustekniikkaa. Valtioneuvoston päätöksellä 9.9.2010 kanavanippujen VHF A ja VHF B toimilupia muutettiin lisäämällä toimilupaehtoihin kirjaus, jonka mukaan verkossa sallitaan teräväpiirtolähetysten lisäksi standardilaatuisten sisältöjen jakaminen. Kanavanippujen VHF A ja VHF B toimilupaehtojen mukaan verkko tuli rakentaa siten, että se kattoi vuoden 2011 loppuun mennessä 60 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kanavanipun VHF C verkko tuli vastaavasti rakentaa siten, että se kattoi vuoden 2012 loppuun mennessä 60 prosenttia

9 Manner-Suomen väestöstä. Kanavanippujen tämänhetkinen toteutunut peitto on noin 85 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kanavanipussa VHF A lähetetään tällä hetkellä Yleisradion neljän kanavan teräväpiirtoversiot sekä yhden kaupallisen kanavan teräväpiirtoversio. Muu VHF-kanavanippujen tämänhetkinen ohjelmatarjonta koostuu useiden kaupallisten kanavien maksullisista teräväpiirto- ja perustasoisista ohjelmistoista, erityisesti urheilu- ja viihdesisällöistä. Pohjanmaan alueellisen kanavanipun verkkotoimilupa on myönnetty Vaasan Läänin Puhelin Oy:lle valtioneuvoston päätöksellä 18.1.2007. Vaasan Läänin Puhelin -konserni otti osana uudistumistaan vuonna 2008 käyttöön yhteisen nimen Anvia. Toimilupa on voimassa 9.1.2017 asti. Toimilupaehtojen mukaisesti verkko on toteutettu DVB-T standardin mukaisella jakelutekniikalla. Toimiluvan maantieteellinen toimialue on Vaasan seutu. Toimiluvassa on asetettu velvoite Ruotsin julkisen yleisradioyhtiö SVT:n kahden kanavan jakelusta verkossa ja kanavanipun muu ohjelmatarjonta koostuu pääosin ruotsinkielisestä paikallisohjelmistosta. Keskeisimmät kohderyhmät Anvian lähetysverkolle muodostavat toimialueen ruotsinkielinen väestö sekä kesäasuntojen asukkaat. Nykyiset, edellä mainitut verkkotoimiluvat olivat alun perin voimassa 31.12.2016 saakka. Liikenneja viestintäministeriö jatkoi verkkotoimilupien UHF A, B, C, D ja H (Digita), VHF A, VHF B ja VHF C (DNA) sekä Pohjanmaan alueellisen kanavanipun (Anvia) toimiluvan voimassaoloaikaa 18.8.2015 tehdyllä päätöksellä tietoyhteiskuntakaaren 17 :n nojalla ja toimiluvanhaltijoiden suostumuksella 9.1.2017 saakka. Muutos katsottiin tarpeelliseksi, jotta vuodesta 2017 myönnettävien toimilupien toimilupakausi alkaisi uudenvuodenpäivän sijasta asiasta tiedottamisen ja televisiolähetysten keskeytyksettömän jatkuvuuden ja sen valvonnan kannalta tarkoituksenmukaisena arkipäivänä. 1.2.5 Markkinatilanne ja kilpailun edistäminen Antennitelevisioverkko kattaa yli 99,9 prosenttia kaikista suomalaisista. Noin puolet suomalaisista katsoo televisiota antenniverkon välityksellä. Manner-Suomessa televisiokanavat jaetaan valtakunnallisesti tai lähes valtakunnallisesti kahdeksassa kanavanipussa. Tällä hetkellä Suomessa toimii kolme verkko-operaattoria. Toimiluvat valtakunnallisiin kanavanippuihin ovat Digitalla ja DNA:lla. Anvialla on toimilupa alueelliseen kanavanippuun Vaasan seudulla. Edellä mainituista kolmesta yrityksestä ainoastaan Digitalla on käytössään koko maan kattava televisiolähetysverkko. Digita on ollut merkittävin televisio- ja radiotoiminnan lähetystoiminnasta vastaava yritys Suomessa. Digita tarjoaa verkkopalvelua viidessä UHF alueen kanavanipussa (A, B, C, D, E ja H). DNA tarjoaa verkkopalvelua kolmessa kanavanipussa VHF alueella (VHF A, VHF B ja VHF C). Suomalainen viestintäpolitiikka on jo parin vuosikymmenen ajan tähdännyt kilpailun edellytysten luomiseen viestintäverkkojen- ja palvelujen tarjonnassa. Yritysten keskinäisellä kilpailulla pyritään varmistamaan verkkojen tehokas toiminta, korkealaatuiset palvelut ja edulliset hinnat. Kansainvälisesti arvioituna suomalainen telemarkkina tuottaa palveluiden käyttäjille kilpailtuja, edullisia, korkealaatuisia ja laajalti saavutettavia palveluja. Myös televisiomarkkinalla on ollut tavoitteena kilpailun lisääntyminen maanpäällisissä verkoissa.

10 Televisiolähetysmarkkinalla kilpailua on pyritty lisäämään vuodesta 2009 lähtien, jolloin valtioneuvosto myönsi DNA:lle toimiluvat verkkopalvelun tarjoamiseen kahdessa kanavanipussa VHF alueella (VHF A ja VHF B). Ennen toimilupien myöntämistä DNA:lle Digita oli yksin vastannut televisio- ja radiolähetysten valtakunnallisesta jakelusta Suomessa. DNA:lle myönnetyillä toimiluvilla pyrittiin muun muassa lisäämään kilpailua maanpäällisten televisioverkkojen tarjonnassa. Vuonna 2011 DNA:lle myönnettiin toimilupa kolmanteen kanavanippuun VHF alueella (VHF C). Anvialle myönnettiin huhtikuussa 2010 verkkotoimilupa valtakunnalliseen kanavanippuun F sekä alueelliseen kanavanippuun G. Toimilupien myöntämisen Anvialle katsottiin parhaiten edistävän keskinäisen kilpailun toteutumista markkinalla. Anvian lähetysverkko kanavanipuissa F ja G perustui Digitan jo olemassa olevaan lähetysverkkoon eli se hyödynsi Digitan mastoja ja lähetysantenneja. Anvia luopui edellä mainituista toimiluvista helmikuussa 2013. Anvia jatkoi verkkotoimintaa ainoastaan alueellisessa kanavanipussa Vaasan seudulla. DNA Oy käyttää lähetysten jakelussa oman verkkonsa matkapuhelinmastoja. Näin ollen Digitan ja DNA:n lähetykset tulevat eri suunnista; UHF-taajuusalueen televisiolähetykset lähetetään Digitan lähetysantenneista ja VHF taajuusalueella DNA:n lähetysantenneista. Kuluttajat käyttävät vielä varsin yleisesti antennijärjestelmiä, jotka on rakennettu olettaen kaikkien televisiolähettimien olevan samassa mastossa ja lähetysten tulevan näin ollen samasta suunnasta. Jos kotitaloudet haluavat vastaanottaa sekä DNA:n että Digitan lähetyksiä, niillä tulee olla sekä UHF- että VHF-antenni, jotka tulee suunnata vastaavasti erikseen sitä UHF- ja VHF-alueen lähetintä kohden, josta saadaan paras signaali. Antennien sisäänrakennetut vahvistimet tai laajakaistaiset, usean taajuusalueen kattavat vahvistimet eivät ole sallittuja. Kuluttajien saavutettavuuden kannalta DNA:n ja Digitan lähetysverkot eivät näin ollen ole olleet täysin keskenään kilpailevia. Digitan verkko kattaa Suomen väestön 99,96 prosenttisesti. DNA:n VHF alueella olevilta kolmelta kanavanipulta edellytetään 60 prosentin väestöpeittoa ja verkot ovat rakentuneet kattamaan noin 85 prosenttia väestöstä. DNA:n kolmessa kanavanipussa käytetään teräväpiirtolähetykset mahdollistavaa DVB-T2 lähetystekniikkaa, joten kanavia katsoakseen kuluttaja tarvitsee DVB-T2 virittimellä varustetun laitteen. Suurin osa vapaasti vastaanotettavista televisiokanavista lähetetään UHF-taajuusalueella Digitan verkossa, jossa käytetään kahta kanavanippua lukuun ottamatta perustasoiset lähetykset mahdollistavaa DVB-T jakelutekniikkaa. Kahdessa Digitan hallinnassa olevassa kanavanipussa (D ja H) käytetään teräväpiirtolähetykset mahdollistavaa DVB-T2 lähetystekniikkaa. Kanavanipuissa välitetään Yleisradion kolmen kanavan teräväpiirtoversiot sekä tavallisen kuvanlaadun maksutelevisiokanavia ja niiden vastaanottaminen edellyttää kuluttajalta vastaanottimen, jossa on DVB-T2 -viritin. Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin sähköisen viestinnän direktiiveihin perustuvaa huomattavaa markkinavoimaa (HMV) koskevaa erityissääntelyä kohdistetaan viestintämarkkinoille, joilla yleinen kilpailuoikeus ei yksinään ole riittävää turvaamaan kilpailun toimivuutta ja tehokkuutta. Viestintävirastolla on toimivalta puuttua markkinoiden epäkohtiin esimerkiksi teleyrityksille asetettavien hinnoitteluvelvollisuuksien avulla. Suomessa muun muassa televisio- ja radiopalveluiden tukkumarkkinoihin kohdistetaan HMV-sääntelyä. Viestintävirasto antoi Digitalle huhtikuussa 2015 päätöksen huomattavasta markkinavoimasta televisio ja radiopalvelujen tukkumarkkinoilla. Päätöksen liitteenä olevan markkina-analyysin perusteella Digitalla on huomattava markkinavoima antennipaikkaan ja kapasiteettiin pääsyn, televisiolähetyspalvelujen ja valtakunnallisten radiolähetyspalvelujen tarjoamisessa. Päätöksessä asetetuista velvoitteista useat ovat aiemman, Digitalle vuonna 2008 annetun HMV-päätöksen mukaisia. Uusina

11 velvoitteina Digitalle asetettiin lisäksi esimerkiksi antennikapasiteetin vuokraamista koskeva velvoite, Viestintäviraston määrittämän antennipaikan enimmäishinnan noudattaminen sekä antennipaikan ja -kapasiteetin hyödyntämiseen tarvittavien välttämättömien liitännäistoimintojen (kuten laitetilan vuokraaminen) sisällyttäminen säänneltyyn toimintaan. Kattavan maanpäällisen televisiolähetysverkon rakentaminen vaatii lähes poikkeuksetta pääsyä korkeisiin lähetysmastoihin, mikä on muodostanut merkittävän markkinoille tulon esteen. Mikäli halutaan taata kuluttajalle mahdollisimman häiriötön televisiovastaanotto sekä varmistaa se, ettei UHFalueen televisiovastaanotto edellytä useampaa erikseen suunnattua UHF-antennia, UHF alueelle ei ole taloudellisesti tehokkaasti mahdollista saada kahta täysin toisistaan riippumatonta verkkoa. Näin ollen mahdolliset uudet operaattorit joutuvat hyödyntämään myös Digitan mastoja ja antenneja. Viestintäviraston edellä mainitulla täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä on tehostettu erityisesti antennipaikkaan ja antennikapasiteettiin pääsyn sääntelyä. Näiden lähetysverkon kriittisten palvelujen ennakkosääntelyllä mahdollistetaan esimerkiksi uusien kilpailijoiden markkinoille pääsy. Televisiolähetyspalveluiden tukkumarkkinoilla esiintyy merkittäviä ja pitkäaikaisia markkinoille tulon esteitä johtuen esimerkiksi radiotaajuuksien rajallisuudesta sekä rajallisista mahdollisuuksista rakentaa päällekkäisiä korkeiden antennimastojen lähetysverkkoja. Siten Viestintäviraston asettamilla velvoitteilla on ratkaiseva merkitys tasapuolisten kilpailuolosuhteiden edistämisen kannalta. Liian korkeaksi nousevien tukkutason kustannusten on arvioitu siirtyvän ohjelmistopalveluntarjoajien maksettavaksi ja sitä kautta heikentävän ohjelmistopalvelujen laatua ja saatavuutta. Huomattavan markkinavoiman perusteella asetettujen velvoitteiden ulkopuolelle jäävien matalampien mastojen käyttöoikeuden luovutusvelvollisuus voi jatkossa perustua valmisteilla olevaan lakiin verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja käytöstä (yhteisrakentamislaki). Tietoyhteiskuntakaaren huomattavaa markkinavoimaa koskeva sääntely olisi ensisijainen yhteisrakentamislakiin nähden, mutta yhteisrakentamislain perusteella verkkoyrityksellä olisi oikeus saada oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin käyttöoikeus huomattavan markkinavoiman sääntelyä laajempaan osaan viestintäverkkoihin liittyvää niin sanottua fyysistä infrastruktuuria. Tällaista fyysistä infrastruktuuria olisivat viestintäverkkojen passiiviset elementit, kuten esimerkiksi suojaputket, kaapelikanavat, jakokaapit, pylväät, mastot, tornit, antennilaitteistot ja rakennukset. Yhteisrakentamislain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta ja sillä pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/61/EU toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi. Osittain esteenä kilpailun syntymiselle on ollut myös ohjelmistotoimilupien sitominen toimilupapäätöksellä tiettyyn yksittäiseen kanavanippuun. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleessa tietoyhteiskuntakaaressa toimilupasääntelyä muutettiin muun muassa siten, että pääsääntöisesti, vapaana olevan lähetyskapasiteetin puitteissa ja niin sanottuja yleisen edun kanavanippuja lukuun ottamatta, toimiluvan haltijat voivat itse joustavasti valita missä kanavanipussa ja minkä verkkoyrityksen verkossa ne harjoittavat toimintaansa. 1.3. Maanpäällisen lähetysverkon tulevaisuus 1.3.1 Kanavaniput Hallitus antoi eduskunnalle selontekona 26.9.2012 sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman, jossa arvioitiin kokonaisuutena antenniverkossa toimivan television tulevaisuutta, markkinakehitystä ja toimilupajärjestelmän kehittämistarpeita. Selonteossa ehdotettiin, että Yleisradion ja yleisen

12 edun kanavien ohjelmistoja voisi seurata standarditelevisiotekniikalla vuoteen 2026 saakka ja siirtyminen kokonaan teräväpiirtolähetystekniikkaan tapahtuisi vaiheittain. Älypuhelimien ja muiden langattomien päätelaitteiden lisääntynyt käyttö kasvattaa jatkuvasti langattoman laajakaistan taajuustarvetta. Langattomissa laajakaistaverkoissa siirrettävät tietomäärät tulevat entisestään huomattavasti kasvamaan vuoteen 2020 mennessä. Langattoman laajakaistan käyttöön tarvitaan näin ollen lisää taajuuksia erityisesti matalammilta taajuusalueilta. Sähköisen median viestintäpoliittisessa ohjelmassa linjattiin, että nyt televisiotoiminnan käytössä oleva niin sanottu 700 megahertsin taajuusalue (694-790 MHz) osoitetaan langattoman laajakaistan käyttöön vuodesta 2017 lähtien. Suomessa alan toimijat ovat laajasti kannattaneet taajuusalueen siirtämistä langattoman laajakaistan käyttöön ja ratkaisu valmisteltiin hyvässä yhteistyössä tele- ja televisiotoimialan kanssa. Myös kansainvälisesti ja Euroopan Unionissa valmistellaan taajuusalueen osoittamista langattoman laajakaistan käyttöön. Näin ollen televisiotoiminnan taajuusresurssi pienenee vuoden 2017 alusta noin 30 prosenttia. Televisiotoiminnan harjoittaminen nykyisessä laajuudessa edellyttää muun muassa taajuuksien uudelleen järjestelyjä, taajuustehokkaamman DVB-T2 -jakelutekniikan käyttöä, laajempien yhden taajuuden alueiden (SFN) hyödyntämistä osassa kanavanipuista sekä naapurimaiden kanssa sovittuja lisätaajuusresursseja. Viestintäviraston taajuuskoordinointitavoitteena oli sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman mukaisesti, että vuodesta 2017 lähtien UHF alueella on käytettävissä neljä valtakunnallista sekä 1-3 osavaltakunnallista kanavanippua. Digitaalista televisiotoimintaa voidaan 1.1.2017 lähtien harjoittaa UHF-alueella seitsemässä kanavanipussa; kanavanipuissa A, B, C, D, E ja F sekä yhdessä alueellisessa kanavanipussa Pohjanmaalla. VHF alueella televisiotoimintaa voidaan harjoittaa kolmessa kanavanipussa; VHF A, VHF B ja VHF C. Kanavaniput A ja B ovat valtakunnallisia kanavanippuja, jotka on koordinoitu niin sanotuiksi monentaajuuden eli MFN verkoiksi. Käytännössä MFN-verkoissa vierekkäisten lähetysalueiden lähetykset ovat eri taajuuksilla, poikkeuksina ovat nykyisinkin käytössä olevat pienempien lähetysalueiden yhdistelmät Espoo-Fiskars ja Lapua-Vaasa, joissa lähetystaajuudet ovat samat. Nämä kanavaniput mahdollistavat täysin alueelliset lähetykset. Myös kanavaniput C ja E ovat valtakunnallisia kanavanippuja, jotka on koordinoitu MFN verkoiksi, mikä mahdollistaa alueelliset lähetykset. Digitalla on toimilupa kanavanippuun E vuoteen 2026 saakka. Kanavaniput D ja F ovat osavaltakunnallisia kanavanippuja. Kanavaniput on koordinoitu hyödyntäen laajoja yhdentaajuuden (SFN) alueita. Kanavanipussa D taajuudet on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi alueellisten lähetysten kannalta. Myös kanavanipussa F taajuussuunnitelma mahdollistaa rajatusti alueelliset lähetykset. VHF alueen kanavaniput eivät edellyttäneet uusia taajuuskoordinointeja. VHF alueella on kaksi valtakunnallisen peiton mahdollistavaa kanavanippua; VHF A ja VHF B. Kanavanippu VHF C on osavaltakunnallinen. VHF-alueen kanavaniput on koordinoitu hyödyntäen laajoja yhdentaajuuden (SFN) alueita. Kanavanipussa VHF A alueelliset lähetykset ovat jossakin määrin mahdollisia.

13 1.3.2 Taajuusmuutokset Nykyisin 700 MHz -taajuusalueella lähetettävät televisiolähetykset kanavilta 49-60 siirretään 700 MHz alapuoliselle taajuusalueelle 470-694 MHz kanaville 22-48. Samassa yhteydessä verkkojen häiriöttömän televisiovastaanoton turvaamiseksi, verkkojen taajuustehokkuuden parantamiseksi tai toteutettavien muutosten kokonaismäärän minimoimiseksi, vaihdetaan myös osa 700 MHz taajuusalueen alapuolella käytössä olevista taajuuksista toisiin. Taajuusmuutokset ovat laajuudessaan merkittäviä ja ne tehdään UHF taajuusalueen televisiolähetysverkossa vuosien 2015 ja 2016 aikana. Alueittain toteuttavat muutostyöt käynnistyivät kesällä 2015 ja päättyvät vuoden 2016 loppuun mennessä. Muutostöiden aikana DVB-T -kanavanippujen ohjelmistot lähetetään pääasemilla rinnakkain sekä poistuvalla että uudella korvaavalla kanavalla. Taajuusmuutosten alueittaisella toteuttamisella ja rinnakkaislähetyksillä varmistetaan siirtymän sujuva eteneminen ja kuluttajille televisio-ohjelmien mahdollisimman keskeytyksetön vastaanotto. Antenniverkon taajuusmuutokset vaikuttavat antenniverkon kautta televisiota vastaanottaviin kotitalouksiin eli noin puoleen kaikista kotitalouksista. Taloyhtiöissä, joissa on yhteisantennijärjestelmä, antenniurakoitsijan tulee virittää antennijärjestelmän päävahvistin, jos alueen taajuudet muuttuvat. Tämän jälkeen taloyhtiöiden asukkaiden on tehtävä televisiovastaanottimien kanavahaku. Omakotitalouksissa antennimuutoksia ei tarvita, jos nykyinen antennivastaanotto toimii hyvin. Omakotitaloissa asukkaan tulee tehdä vastaanottimen kanavahaku sen jälkeen kun taajuusmuutokset on alueella tehty ja rinnakkaislähetykset ovat päättyneet. Taajuusmuutosten ongelmaton toteutuminen edellyttää kuluttajien ja yhteisantennikiinteistöjen riittävää ja oikea-aikaista informointia. Viestintävirasto koordinoi muutoksia koskevaa viestintää yhteistyössä verkkoyritysten, televisioyhtiöiden, laitekauppiaiden, järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa. Viestintävirasto on syyskuussa 2015 avannut neuvontapalvelun, joka antaa kuluttajille ohjeita television kanavahaun tekemisessä. Taajuusmuutoksista on viestitty myös isännöitsijöille ja taloyhtiöille. Taajuusmuutostöiden tarkempien aikataulujen ja alueellisen etenemisen viestinnästä vastaa televisiolähetysverkkoa tällä hetkellä operoiva Digita. Verkkosivustolta www.taajuusmuutos.fi löytyvät kaikki perustiedot toteutettavista taajuusmuutoksista ja niiden taustoista, aikataulusta sekä taloyhtiöiltä ja yksittäisiltä kotitalouksilta edellytetyistä toimenpiteistä. 1.3.3 Teräväpiirtotelevisio Teräväpiirtolähetystekniikan lisääminen Televisio on muuttumassa samanlaiseksi kulutuselektroniikaksi kuin matkapuhelimet ja tietokoneet. Vastaanottimien oletettu käyttöikä ei enää ole useita vuosikymmeniä. Samaa teknologiaa ei oleteta voitavan, eikä käytännössä voidakaan käyttää vuosikymmenien ajan. Toimilupien myöntämisen tavoitteena on toimilupien hakuilmoituksen mukaan muun muassa edistää laadukkaiden ja monipuolisten sisältöjen tarjontaa kattavasti koko maassa sekä lisätä teräväpiirtolähetysten tarjontaa antennitelevisioverkossa. Jo nyt osittain käytössä oleva, teräväpiirtokuvaa tehokkaasti välittävä DVB-T2 -lähetystekniikka otetaan jatkossa nykyistä laajemmin käyttöön UHF-taajuusalueella eduskunnalle selontekona annetun sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman sekä maanpäällisen televisiotoiminnan seuraavaa teknologiasiirtymää valmistelevan työryhmän väliraportin mukaisesti. VHF-alueella kaikki lähetykset on jo nyt toteutettu uudella jakelutekniikalla.

14 Taajuustehokkuutta eli jaettavien televisiokanavien määrää sekä teräväpiirtolähetyksiä pyritään vuonna 2017 alkavalla toimilupakaudella lisäämään määräämällä nyt myönnettävistä yhdeksästä verkkotoimiluvasta kuuteen velvollisuus käyttää teräväpiirtolähetykset mahdollistavaa DVB-T2 teknologiaa. Televisiolähetyksissä DVB-T2 tekniikka mahdollistaa suuremman kapasiteetin sekä tehokkaamman taajuuksien käytön, jolloin televisiokanavia voidaan jakaa vuodesta 2017 lähtien nykyistä suppeammalla taajuusalueella. Teräväpiirto tuo televisiokuvaan lisää tarkkuutta, kirkkaammat värit ja aiempaa paremmin toistuvat yksityiskohdat eli parantaa kuluttajan kokemusta kuvan laadusta. Kuvan terävyys pääsee esille erityisesti suurissa televisionäytöissä. Teräväpiirtolähetysten tarkkuus on parhaimmillaan lähes viisi kertaa suurempi kuin tavallisessa digitaalisessa televisiolähetyksessä. Teräväpiirtolähetysten katsomiseen tarvitaan siihen soveltuvat laitteet. Uudempaan jakeluteknologiaan siirtyminen ei kuitenkaan ole television digitalisointiin rinnastettavan kaltainen keskitetty siirtymä, koska UHF alueen kanavanipussa A verkko tulee toteuttaa nykyisellä, vain perustasoperustasoiset lähetykset mahdollistavalla DVB-T jakelutekniikalla ja MPEG-2 -pakkaustekniikalla. Edellä mainittua, käytännössä vain perustasoiset lähetykset mahdollistavaa tekniikkaa tulee käyttää vuoteen 2026 asti, jollei valtioneuvosto vuonna 2020 tekemässään välitarkastelussa näe perusteltua syytä määrätä kanavanipussa käytettäväksi DVB-T2 teräväpiirtolähetystekniikkaa jo aikaisemmin. Kanavanipussa A lähetettävät kanavat näkyvät myös tulevalla toimilupakaudella edelleen perustasoisena ja DVB-T laitteilla. Valtioneuvosto voi tietoyhteiskuntakaaren 17 :n nojalla muuttaa toimiluvan voimassaoloaikana muun muassa kanavanipulle määrättyä jakelutekniikkaa, jos se olisi esimerkiksi teknisestä kehityksestä johtuvasta syystä välttämätöntä. UHF-alueen kanavanipussa A verkko tulee rakentaa siten, että se kattaa sataprosenttisesti koko Suomen väestön. Kanavanippu on varattu ensisijaisesti yleisradion ja niin sanottujen kaupallisten yleisen edun kanavien käyttöön. Yleisen edun kanavia käsitellään tarkemmin jäljempänä kohdassa 1.4. UHF alueen kanavanipuissa B, D ja F sekä VHF alueen kanavanipuissa VHF A, VHF B ja VHF C tulee lähetyksissä käyttää teräväpiirtolähetykset mahdollistavaa DVB-T2 jakelutekniikkaa sekä MPEG4-pakkaustekniikkaa.. Kuten jo edellä on todettu, DVB-T2 jakelutekniikka mahdollistaa sekä perustasoiset että teräväpiirtolähetykset. Yhteen kanavanippuun mahtuu DVB-T2 tekniikkaa käyttämällä 6-7 teräväpiirto-ohjelmistoa tai 14-20 perustasoista kanavaa. Verkkotoimiluvissa ei tulla määräämään siitä, tuleeko DVB-T2 jakelutekniikalla välittää perustasoisia lähetyksiä vai teräväpiirtolähetyksiä, vaan toimijat päättävät tästä itse omista liiketoiminnallisista lähtökohdistaan. Myös kanavanippu B on varattu ensisijaisesti Yleisradion ja yleisen edun kanavien käyttöön. Myös kanavanipussa B verkko tulee rakentaa siten, että se kattaa sataprosenttisesti koko Suomen väestön. Kanavanipuissa A ja B Yleisradio ja kaupalliset yleisen edun kanavat voisivat halutessaan lähettää ohjelmistonsa niin sanottuina rinnakkaislähetyksinä; perustasoisena kanavanipussa A ja teräväpiirtolähetyksinä kanavanipussa B. Kyseessä on tavoite, josta ohjelmistoyhtiöt päättävät omista liiketoiminnallisista lähtökohdistaan. Ohjelmistotoimilupaviranomainen voi kuitenkin osoittaa kanavanippujen A ja B kapasiteettia myös muiden ohjelmistotoimiluvanhaltijoiden käyttöön, jos kapasiteetti ei täyttyisi edellä mainituista ensisijaisista kanavista. Jos kanavanippuun B ei tulisi sellaisia kanavia jotka edellyttävät täysin valtakunnallista jakelua, valtioneuvosto voisi tietoyhteiskuntakaaren 17 :n nojalla tarvittaessa muuttaa kanavanipulle asetettua väestöpeittovaatimusta. Valtioneuvosto voi tietoyhteiskuntakaaren nojalla muuttaa toimiluvan voimassaoloaikana myös kanavanipuil-

15 le määrättyjä jakelutekniikoita, jos se olisi esimerkiksi teknisestä kehityksestä johtuvasta syystä välttämätöntä. Kokonaan uuteen tekniikkaan siirtyminen edellyttäisi riittävää teräväpiirto- eli DVB-T2 - vastaanottimien yleistymistä. Teräväpiirtotelevisioiden käyttö on antenniverkkoa käyttävissä talouksissa yleistynyt vielä melko hitaasti. Teräväpiirtolähetykset mahdollistava DVB-T2 -vastaanotin on tällä hetkellä noin 32 prosentilla niistä kotitalouksista, joissa ohjelmia on mahdollista vastaanottaa vain antenniverkon välityksellä. Vähittäismyyntiliikkeissä on edelleen myynnissä kuluttajille antennitelevisioverkkoon tarkoitettuja televisioita, joista puuttuu uudemman jakelutekniikan mahdollistava DVB-T2 -viritin. Kaikista televisiotalouksista (kaapeli-, antenni-, satelliitti ja IPTV vastaanotto) noin 59 prosentilla on tällä hetkellä vähintään yksi laite, jolla voi vastaanottaa teräväpiirtolähetyksiä. Kuten toimilupien hakuilmoituksessa on todettu, antenniverkon siirtymä kokonaan uuteen lähetystekniikkaan toteutetaan väliarviointien perusteella joustavasti kuluttajien vastaanotinvalmiuksien kehitystä seuraamalla. UHF alueen kanavanippu C sekä Pohjanmaan alueellinen kanavanippu myönnetään teknologianeutraalisti. Lisäksi Digitalla on voimassa oleva toimilupa kanavanippuun E. Kaikissa edellä mainituissa kanavanipuissa toimiluvanhaltija saa itse valita antennitelevisioverkossa käytettävän jakelu- ja pakkaustekniikan eli verkkoyritykset sopivat markkinaehtoisesti ohjelmistoyritysten kanssa siitä, käytetäänkö lähetyksissä DVB-T2 -jakelutekniikkaa vai vanhempaa DVB-T -jakelutekniikkaa, joka mahdollistaa ainoastaan perustasoiset televisiolähetykset. Kuluttajien asema on kuitenkin huomioitava myös edellä mainituissa kanavanipuissa, joissa operaattorit voivat itse päättää käytettävästä jakelutekniikasta. Kaikkien kanavanippujen osalta toimiluvanhaltijat ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että kuluttajille järjestetään riittävä neuvonta- ja opastuspalvelu vastaanottoon liittyvissä asioissa. Lisäksi toimiluvanhaltijan on tiedotettava kuluttajille alueellisesti verkon rakentamisesta sekä kuluttajien antenniratkaisuille asetettavista vaatimuksista. Toimiluvanhaltijan tulee tiedottaa aktiivisesti ja ennakoivasti sellaisista verkon muutoksista, jotka edellyttävät muutoksia kuluttajien vastaanottojärjestelmiin. Toimiluvanhaltijan tulee ennakkoon tiedottaa ja neuvoa kuluttajia lähetysten vastaanottoon tarvittavista järjestelmistä mukaan lukien vastaanotto vaihtoehtoisilla jakelutekniikoilla. Siitä, miten kuluttajatiedotus järjestetään, tulee lisäksi laatia selvitys Viestintävirastolle ennen uusiin jakelu- tai pakkaustekniikoihin siirtymistä. DVB-T2 (Teräväpiirto)-lähetysten vastaanottaminen Antenniverkon lähetystekniikan muutos edellyttää kuluttajilta DVB-T2 -tekniikan kanssa yhteensopivan television tai digiboksin. Viestintävirasto koordinoi DVB-T2 -tekniikan käyttöönottoa koskevaa viestintähanketta. Hankkeessa tavoitteena on yhteistyössä televisiotoimialan kanssa huolehtia siitä, että kuluttajat ovat tietoisia tulevasta jakelutekniikan muutoksesta sekä siitä minkälaisilla vastaanottimilla televisiolähetyksiä voi katsoa sekä nyt että tulevina vuosina. Voidakseen vastaanottaa teräväpiirtolähetyksiä tai DVB-T2 jakelutekniikalla toteutettuja perustasoisia lähetyksiä, kuluttaja tarvitsee television tai digiboksin, joka on Antenna Ready HD hyväksytty tai jossa on DVB-T2 -viritin. Antenna Ready HD -merkinnän saanut laite toimii testatusti antennitelevisioverkoissa Suomessa. Kaikissa Antenna Ready HD vastaanottimissa on DVB- T2 viritin. DVB-T2 -vastaanottimella voi antennitelevisioverkossa katsoa perustasoisten DVB-T tai DVB-T2 -lähetysten lisäksi myös DVB-T2 -kanavanipuissa lähetettyjä teräväpiirto-ohjelmistoja. Kuluttajansuojalain perusteella laitekauppiaiden velvollisuus on kertoa laitteiden ja sisältöjen yhteensopivuudesta.

16 Antenniverkon televisiolähetysten katsominen edellyttää aina joko VHF- tai UHF antennia. UHF alueen verkossa tehdään vuosina 2015-2016 taajuusmuutoksia, joita on käsitelty edellä kohdassa 1.3.2. Taloyhtiöissä, joissa on yhteisantennijärjestelmä, antenniurakoitsijan tulee virittää antennijärjestelmän päävahvistin, mikäli alueen taajuudet muuttuvat. 1.3.4 Keskeisimmät toimilupaehdot Toimiluvat seuraavalle toimilupakaudelle myönnetään hakuilmoituksessa kerrottujen ehtojen mukaisesti. Hakuilmoitus on päätöksen liitteenä 3. Toimiluvat myönnetään kymmeneksi vuodeksi toimikaudelle 10.1.2017-10.1.2027. Toimilupakauden päättymispäivän osalta hakuilmoituksessa oli tekninen virhe, koska toimiluvat myönnetään tasan kymmeneksi vuodeksi, joten toimilupakausi päättyy 10.1.2027 eikä 31.12.2026 kuten hakuilmoitukseen oli merkitty. Toimilupaa hakeneille on ilmoitettu edellä mainitusta teknisestä virheestä hakuilmoitusluonnoksessa. Kanavanipuissa A ja B verkko tulee rakentaa siten, että se kattaa Manner-Suomen väestön 100 prosenttisesti. Verkkotoimilupien haltijoiden tulee varata kanavanipuista A ja B kapasiteettia ensisijaisesti Yleisradiolle ja kaupallisille yleisen edun kanaville, joiden palvelun tulee olla vastaanotettavissa koko lähetysverkossa sataprosenttisen väestöpeiton mukaisesti. Kanavanipussa A verkko tulee toteuttaa käyttäen perustasoiset televisiolähetykset mahdollistavaa DVB-T jakelutekniikkaa ja MPEG-2 pakkaustekniikkaa. Kanavanipussa B verkko tulee toteuttaa joko perustasoiset lähetykset tai teräväpiirtolähetykset mahdollistavalla DVB-T2 jakelutekniikalla sekä MPEG-4 pakkaustekniikalla. Kanavanipuissa A ja B Yleisradio ja yleisen edun kanavat voisivat halutessaan lähettää ohjelmistonsa rinnakkaislähetyksinä; perustasoisena kanavanipussa A ja teräväpiirtolähetyksinä kanavanipussa B. Ohjelmistotoimilupaviranomainen voi kuitenkin osoittaa kanavanippujen A ja B kapasiteettia myös muiden ohjelmistotoimiluvanhaltijoiden käyttöön, jos kapasiteetti ei täyty edellä mainituista ensisijaisista kanavista. Tietoyhteiskuntakaaren 17 :n nojalla valtioneuvosto voi toimilupakauden aikana tarvittaessa muuttaa esimerkiksi kanavanippu B:lle asetettua väestöpeittovaatimusta, jos kanavanipussa lähetettäisiin vain sellaisia sisältöjä, jotka eivät edellyttäisi koko maan kattavaa verkkoa. Kanavanipussa A perustasoiset lähetykset mahdollistavaa DVB-T teknikkaa tulisi käyttää vuoteen 2026 asti, jollei valtioneuvosto vuonna 2020 tekemässään välitarkastelussa näkisi perusteltua syytä määrätä kanavanippua käyttämään teräväpiirtolähetykset mahdollistavaa DVB-T2 teknikkaa jo aikaisemmin. Tietoyhteiskuntakaaren 17 :n nojalla valtioneuvosto voi muuttaa toimiluvan voimassaoloaikana myös esimerkiksi kanavanipuille määrättyjä jakelutekniikoita, jos se on esimerkiksi teknisestä kehityksestä tai markkinaolosuhteiden muutoksesta johtuvasta syystä välttämätöntä. Kanavanipussa C toimiluvan mukainen verkko on rakennettava kattamaan vähintään 90 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kanavanipun toimilupa myönnetään teknologianeutraalisti eli toimiluvan haltija saa itse valita käyttääkö se verkossa perustasoiset lähetykset mahdollistavaa DVB-T tekniikkaa vai sekä perustasoiset että teräväpiirtolähetykset mahdollistavaa DVB-T 2 tekniikkaa, jonka vastaanottamiseen kuluttajat tarvitsevat Antenna ready HD virittimellä varustetun laitteen. Kaikissa kolmessa edellä mainitussa kanavanipussa; A, B ja C, toimiluvanhaltija on velvollinen rakentamaan verkon uusille yli 50 asukkaan katve-alueille. Katve-alueet ovat sellaisia pienehköjä alueita, jotka verkon väestöpeittoprosentin laskennallisessa määrittelyssä kuuluvat väestöpeittoalueeseen, mutta joilla verkon signaalitaso ei kuitenkaan ole laadukkaaseen TV-vastaanottoon riittävä.

17 Kanavanipuissa D ja F verkko on rakennettava siten, että ne kattavat vähintään 80 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kummassakin kanavanipussa tulee käyttää sekä perustasoiset että teräväpiirtolähetykset mahdollistavaa DVB-T2 jakelutekniikkaa ja MPEG-4 pakkaustekniikkaa. Pohjanmaan alueen kanavanipun toimilupa myönnetään teknologianeutraalisti eli toimiluvan haltija saa itse valita verkossa käytettävän jakelu- ja pakkaustekniikan. Kanavanipuissa VHF A, VHF B ja VHF C verkko tulee rakentaa kattamaan vähintään 80 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Verkot tulee toteuttaa sekä perustasoiset että teräväpiirtolähetykset mahdollistavalla DVB-T2 jakelutekniikalla sekä MPEG-4 pakkaustekniikalla, joiden vastaanottamiseen kuluttajat tarvitsevat DVB-T2 virittimellä varustetun laitteen. Mikäli toimiluvat UHF alueella (kanavaniput A, B, C, D ja F) tai VHF alueella (kanavaniput VHF A, VHF B ja VHF C) myönnettäisiin useammalle kuin yhdelle toimijalle, toimiluvanhaltijoiden päälähettimistä ja niiden sijainnista voidaan antaa tarkempia määräyksiä Viestintäviraston päätöksellä. Käytännössä vastaanoton häiriöiden välttämiseksi radioluvat eri verkkojen lähettimille voidaan pääsääntöisesti myöntää vain samoihin lähetyspaikkoihin Tällä pyritään helpottamaan kuluttajien antennivastaanottoa tilanteessa jossa taajuuksilla toimii useampi kuin yksi toimija. Edellä mainituista kanavanipuista A, B, C ja D sekä VHF A ja VHF B ovat taajuusresurssien kannalta valtakunnallisia eli ne mahdollistavat operaattorille koko Manner-Suomen väestön kattavan verkon rakentamisen. Muiden kanavanippujen toimialueita voidaan mahdollisesti myöhemmin laajentaa jos kansainväliset taajuuskoordinaatiot sen mahdollistavat. Viestintävirasto osoittaa televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä annetussa määräyksessä 70 toimiluvanhaltijalle tarvittavat taajuudet ja myöntää verkon lähettimille radioluvat hakemusten perusteella. Kaikkien toimiluvanhaltijoiden tulee aloittaa toimintansa ja toteuttaa väestöpeittoa koskevat vaatimukset 10.1.2017 mennessä. Taajuuksien tehokkaan käytön edistämiseksi kaikissa nyt myönnettävissä toimiluvissa määrättäisiin Viestintäviraston mahdollisuudesta ottaa toimiluvanhaltijalta pois sille myönnettyjä taajuuksia, jos ne eivät ole tiettyyn määräaikaan mennessä käytössä. Jos yksittäisiä taajuuksia vapautuisi edellä mainitusta syystä tai taajuuskoordinaatioissa, virasto voisi tältä osin muuttaa toimiluvanhaltijoiden toimilupa-alueita muuttamalla televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä annettua määräystä 70. Tällöin yksittäiset taajuusmuutokset eivät edellyttäisi toimiluvan muuttamista. Viestintävirastolla on laissa säädetty velvollisuus toimia määräystä valmistellessaan yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Jos asialla kuitenkin olisi huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen, taajuusalueen taajuussuunnitelma vahvistetaan taajuuksien käyttöä ja taajuussuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Kuluttajien vastaanottovalmiuksien turvaamiseksi kaikki myönnettävät toimiluvat sisältävät määräyksiä kuluttajaviestinnästä. Toimilupaehtojen mukaan toimiluvanhaltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että kuluttajille järjestetään riittävä neuvonta- ja opastuspalvelu vastaanottoon liittyvissä asioissa. Lisäksi toimiluvanhaltijan on tiedotettava kuluttajille alueellisesti verkon rakentamisesta sekä kuluttajien antenniratkaisuille asettavista vaatimuksista. Toimiluvanhaltijan tulee tiedottaa aktiivisesti ja ennakoivasti sellaisista verkon muutoksista, jotka edellyttävät muutoksia kuluttajien vastaanottojärjestelmiin. Toimiluvanhaltijan tulee ennakkoon tiedottaa ja neuvoa kuluttajia lähetysten vastaanottoon tarvittavista järjestelmistä mukaan lukien vastaanotto vaihtoehtoisilla jakelutek-

18 niikoilla. Siitä miten kuluttajatiedotus järjestetään, tulee lisäksi laatia selvitys Viestintävirastolle ennen uusiin jakelu- tai pakkaustekniikoihin siirtymistä. Kaikki toimilupiin sovellettavat ehdot kuvataan tarkemmin päätöksen liitteenä 3 olevassa toimilupien hakuilmoituksessa. 1.4. Ohjelmistoyrityksiä koskevat säännökset Tietoyhteiskuntakaaren 22 :n mukaisesti televisiotoiminnan harjoittaminen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa edellyttää ohjelmistotoimilupaa. Yleisradio Oy saa harjoittaa Yleisradio Oy:stä annetussa laissa (1380/1993) tarkoitettua julkisen palvelun digitaalista televisiotoimintaa ilman toimilupaa. Tammikuun 2015 alusta voimaan tulleessa tietoyhteiskuntakaaressa toimilupaprosessia kevennettiin ja yksinkertaistettiin siten, että ohjelmistotoimilupa digitaaliseen televisiotoimintaan haetaan pääasiallisesti Viestintävirastolta. Valtioneuvosto myöntää ohjelmistotoimiluvat vain niissä tapauksissa, jos kaikille hakijoille ei ole osoitettavissa riittävästi lähetyskapasiteettia taikka ohjelmistotoimiluvan myöntämisellä voi olla huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Toimilupajärjestelmän keventämisen tarkoituksena oli edistää toimialan kilpailukykyä nopeuttamalla sisältöjen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Viestintävirasto selvittää ainoastaan täyttävätkö toimilupaa hakeneet yritykset toimiluvan myöntämiselle säädetyt yleiset edellytykset, joten päätöksen tekeminen ei edellytä tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Toimijat saavat siten itse päättää lähetettävistä ohjelmasisällöistä vapaasti voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Toimilupapäätöksen mukaista toimintaa ei, yleisen edun kanavia lukuun ottamatta, myöskään enää sidota tiettyyn yksittäiseen kanavanippuun, jolloin toimiluvan haltijat voivat valita minkä verkkoyrityksen verkossa ja kanavanipussa ne harjoittavat toimintaansa. Muutoksen tavoitteena on edistää kilpailua markkinalla. Jos taajuuskapasiteetista on niukkuutta, asia siirtyy valtioneuvoston ratkaistavaksi. Valtioneuvosto voi edelleen asettaa toimilupiin lähetysten sisältöä koskevia ehtoja. Edellä mainitusta sisällön ja sijainnin vapauden periaatteesta poiketen tietoyhteiskuntakaaressa säädetään erikseen niin sanotuista yleisen edun kanavista. Sääntelyn tarkoituksena on turvata sananvapaus, moniarvoinen viestintä ja televisiotoiminnan monipuolisuus. Sääntelyn tavoitteena on näin ollen kotimaisen sisällöntuotannon jatkuvuuden ja suomalaisen televisiotoiminnan korkealaatuisuuden ja monipuolisuuden turvaaminen. Yleisen edun kanavien tulee muun muassa olla kaikkien suomalaisten vastaanotettavissa. Toimiluvan myöntämisen edellytykset ovat muiden ohjelmistotoimilupien edellytyksiä tiukempia ja niihin sisältyy ohjelmistojen sisältöä koskevia ehtoja. Yleisen edun kanavalla ei tarkoiteta Yleisradio Oy:tä, joka ei tarvitse toimilupaa ja jonka julkisen palvelun tehtävästä säädetään omassa erityislaissaan. Yleisen edun kanaville sekä Yleisradiolle varataan vuodesta 2017 lähtien kapasiteettia kanavanipuista A ja B, jotka verkkoyrityksen tulee rakentaa kattamaan 100 prosenttia väestöstä, eikä verkko-operaattorin tarvitse maksaa kyseessä olevista kanavanipuista tietoyhteiskuntakaaren 288 :ssä säädettyä markkinaehtoista taajuusmaksua. Yleisen edun kanaviksi katsottavilla ohjelmistotoimiluvan haltijoilla on laissa säädetty oikeus saada verkkotoimiluvan haltijalta lähetyskapasiteettia yleisen edun toimintaan osoitettavista kanavanipuista, tässä tapauksessa kanavanipuista A ja B. Vastaavasti kyseisten kanavanippujen verkkotoimiluvissa tullaan määräämään, että verkkooperaattorin tulee varata kanavanippujen kapasiteetti ensisijaisesti Yleisradiolle ja yleisen edun kanaville. Ohjelmistotoimilupaviranomainen, pääsääntöisesti Viestintävirasto, voi kuitenkin osoittaa

19 kanavanippujen kapasiteettia myös muiden ohjelmistotoimiluvanhaltijoiden käyttöön, jos kanavanippujen kapasiteetti ei täyttyisi edellä mainituista ensisijaisista kanavista. Valtioneuvostolla on tietoyhteiskuntakaaren nojalla mahdollisuus toimilupakauden aikana muuttaa muun muassa verkkooperaattorille asetettua väestöpeittovaatimusta, jos kanavanipussa ei lähetettäisi ohjelmistoja, jotka edellyttävät koko väestön kattavaa peittoa. Yleisen edun kanavan tulee lain mukaan olla vapaasti ja valtakunnallisesti vastaanotettavissa, sisältää päivittäin suomen- tai ruotsinkielisiä ohjelmia, uutisia ja ajankohtaisohjelmia sekä sisältää lain edellyttämät näkö- ja kuulorajoitteisille tarkoitetut ääni- ja tekstityspalvelut. Lainsäädäntö ei kuitenkaan velvoita ohjelmistotoimijaa hakeutumaan yleisen edun kanavaksi vaan toimijat tekevät itse päätöksen siitä mihin kanavanippuun ne hakeutuvat. Yleisradio tekee päätöksensä sitä koskevassa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla ja Yleisradion hallintoneuvoston päätösten mukaisesti. Verkkotoimilupien hakuilmoituksessa kerrottiin, että Viestintävirasto julistaa ohjelmistotoimiluvat haettavaksi erikseen. Ohjelmistotoimijoita kuultiin valtioneuvoston saamista verkkotoimilupahakemuksista. 2. Asian käsittely Hallitus antoi eduskunnalle selontekona 26.9.2012 sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman, jossa arvioitiin kokonaisuutena antenniverkossa toimivan television tulevaisuutta, markkinakehitystä ja toimilupajärjestelmän kehittämistarpeita. Selonteossa ehdotettiin, että Yleisradion ja yleisen edun kanavien ohjelmistoja voisi seurata standarditelevisiotekniikalla vuoteen 2026 saakka ja siirtyminen kokonaan teräväpiirtolähetystekniikkaan tapahtuisi vaiheittain. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 5.12.2013 työryhmän valmistelemaan yksityiskohtaisen siirtymäsuunnitelman DVB-T2 tekniikkaan siirtymisen jouduttamiseksi. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2016. Ryhmässä ovat edustettuina merkittävimmät televisiotoimijat kuten verkkooperaattorit ja katsotuimpien kanavien ohjelmistoyhtiöt. Työryhmä antoi marraskuussa 2013 väliraportin, jonka linjausten mukaisesti on pääosin päätetty nyt myönnettävien kanavanippujen teknologiavaatimuksista. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti televisiotoimialan edustajille keväällä 2014 kuulemistilaisuuden, jossa kartoitettiin toimialan tarpeita ja näkemyksiä seuraavan antennitelevision verkkotoimilupakierroksen valmistelua varten. Liikenne- ja viestintäministeriön laatima luonnos verkkotoimilupien hakuilmoitukseksi oli toimialan lausuttavana 9.12.2014-12.1.2015. Valtioneuvosto julisti 17.3.2015 haettaviksi yhdeksän verkkotoimilupaa verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa. Hakuilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa 17.3.2015 ja Virallisessa lehdessä 18.3.2015. Lisäksi hakuilmoitus lisätietoineen julkaistiin liikenne- ja viestintäministeriön internetsivuilla. Haettavana olivat UHF alueella toimiluvat kanavanippuihin A, B, C, D ja F ja VHF alueella kanavanippuihin VHF A, VHF B ja VHF C sekä yksi toimilupa alueelliseen kanavanippuun Pohjanmaan alueella.

20 Hakuaika päättyi 18.5.2015 kello 12.00. Toimilupia hakivat määräaikaan mennessä Anvia (Pohjanmaan alueellinen toimilupa), Digita (UHF alueen kanavaniput A, B, C, D ja F), DNA Welho (VHF A, VHF B ja VHF C) sekä Norkring AS (UHF alueen kanavaniput A, B, C ja D). Toimilupien hakuilmoituksessa ja sen lisätiedoissa kerrottiin toimilupien tavoite ja toimilupien ehdot sekä toimilupahakemuksessa ilmoitettavat tiedot ja toimilupien hakemista ja myöntämistä koskeva prosessi. Toimilupien hakuilmoitus on päätöksen liitteenä 3. Toimiluvat myönnetään ajalle 10.1.2017-31.12.2026. Tässä kohtaa hakuilmoituksessa oli tekninen virhe, koska toimiluvat myönnetään tasan kymmeneksi vuodeksi, joten toimilupakausi päättyy 10.1.2027. Toimilupaa hakeneille on ilmoitettu edellä mainitusta teknisestä virheestä hakuilmoitusluonnoksessa ja se on sellaisena korjattu hallintolain mukaisesti. Tietoyhteiskuntakaaren 10 :n 5 momentin mukaan valtioneuvoston toimilupaa koskeva päätös on tehtävä kuuden viikon kuluessa hakuajan päättymisestä. Valtioneuvosto voi erityisessä tapauksessa pidentää kuuden viikon määräaikaa enintään kahdeksalla kuukaudella, jos se on hakumenettelyn tasapuolisuuden, kohtuullisuuden, selkeyden tai avoimuuden varmistamiseksi, hakemusten täydentämiseksi taikka muusta erityisestä syystä tarpeen. Määräajan pidentämisestä on ilmoitettava julkisesti. Kuuden viikon määräaika olisi päätynyt 29.6.2015. Liikenne- ja viestintäministeriö pidensi 9.6.2015 päätöksen tekemistä koskevaa määräaikaa kuudella kuukaudella 31.12.2015 saakka. Määräajan pidentämisestä ilmoitettiin ministeriön verkkosivuilla sekä henkilökohtaisesti toimilupaa hakeneille. Määräajan pidentäminen oli perusteltua, koska ennen toimilupien myöntämistä ministeriön tuli toimilupien hakuilmoituksen mukaisesti varata ohjelmistoyrityksille tilaisuus esittää näkemyksensä verkkotoimilupahakemuksista. Ennen kuin hakemusasiakirjat voitiin toimittaa ohjelmistoyritysten lausuttavaksi sekä ministeriön saamien asiakirjapyyntöjen vuoksi liikenne- ja viestintäministeriön tuli viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaisesti arvioida sille toimitettujen hakuasiakirjojen julkisuus. Lisäksi asian laajuuden ja merkityksellisyyden sekä hakemusten määrän vuoksi oli perusteltua pidentää asian käsittelyn määräaikaa. Verkkotoimilupien hakuilmoituksen mukaisesti valtioneuvosto varasi ennen verkkotoimilupien myöntämistä ohjelmistoyrityksille tilaisuuden esittää käsityksenä verkkotoimilupahakemuksista. Verkkotoimilupahakemusten julkiset versiot toimitettiin toimialan lausuttavaksi 24.6-4.8.2015 välisenä aikana. Kaikki lausuneet kannattivat erityisesti kilpailun edistämistä televisioverkkopalveluissa. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Julkisuuslaissa säädetään erityisistä perusteista, joiden nojalla viranomaisen hallussa oleva asiakirja on kokonaisuudessaan tai osin salainen. Lain mukaan viranomaisen asiakirjan luovuttamisesta päättää lähtökohtaisesti se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut hakemusasiakirjojen ja niihin kuuluvien liiteasiakirjojen sisältävän eräitä kohtia, jotka kuuluvat laissa säädetyn ehdottoman asiakirjasalaisuuden piiriin. Kyseiset kohdat sisältävät yksilöidysti muun muassa hakijayrityksen liiketoiminta- ja organisaatiostrategiaan sekä niitä koskeviin tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä tietoja. Edellä mainitut tiedot ovat pääasiassa lain 24 :n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja liike- ja ammattisalaisuuksia koskevia tietoja sekä osin myös 7 kohdassa tarkoitettuja turvajärjestelyjen toteuttamista koskevia tieto-

21 ja ja 8 kohdassa tarkoitettuja poikkeusoloihin varautumista koskevia tietoja. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut hakemusasiakirjojen olevan vastaavien kohtien osalta salassa pidettäviä myös asianosaisiin nähden. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi hakemusasiakirjat verkkosivuillaan sekä luovutti ne kaikille asiakirjapyynnön esittäneille tahoille edellä mainittuja salassa pidettäviä kohtia lukuun ottamatta. 3. Hakemus 3.1. Yhtiön taustatiedot DNA Welho Oy hakee toimilupia kanavanippuihin VHF A, VHF B ja VHF C. Hakijayhtiö on DNA Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. DNA Oy on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yksityishenkilöille, yhteisöille ja yrityksille erilaisia puhe-, data- ja televisiopalveluja. DNA Oy:llä on tällä hetkellä yli 3,5 miljoonaa matkaviestinverkon ja kiinteän verkon liittymää. DNA Oy:n suurimmat osakkeenomistajat ovat ICT-alan kehittämiseen, omistamiseen ja siihen liittyvään sijoitustoimintaan erikoistunut suomalainen Finda Oy sekä suomalainen PHP Holding Oy (entinen Päijät-Hämeen Puhelin). Hakijan lisäksi DNA Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluu viisi muuta yhtiötä, joista aktiivisimmin toiminnassa ovat myymäläliiketoimintaan keskittyvä DNA Kauppa Oy sekä tietoturvapalveluja tarjoava Forte Netservices Oy. DNA-konsernin liikevaihto oli vuonna 2014 noin 833,5 miljoonaa euroa. DNA on tällä hetkellä Suomen suurin kaapelitelevisio-operaattori ja johtava maksutelevisiotoimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. DNA:lla on tällä hetkellä toimiluvat VHF-taajuusalueen kanavanippuihin VHF A, VHF B ja VHF C ja sen rakentama antennitelevisioverkko kattaa 85 prosenttia suomalaisista. 3.2. Ehdotettu verkkopalvelu ja muut suunnitelmat DNA hakee verkkotoimilupaa jokaiseen kolmeen haettavana olevaan VHF-verkon kanavanippuun (VHF A, VHF B ja VHF C). DNA:n suunnittelema verkkopalvelu perustuu sen olemassa olevaan antennitelevisioverkkoon. DNA ilmoittaa hakemuksessaan, että sillä on suunnitelma ja riittävät taloudelliset ja tekniset voimavarat toteuttaa verkko toimilupailmoituksessa edellytetyin ehdoin sekä noudattaa toimintaan sovellettavaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä. Yhtiö toteuttaa verkkonsa teräväpiirtolähetykset mahdollistavalla DVB-T2-tekniikalla ja käyttämällä lähetyksissä MPEG-4-pakkaustekniikkaa. Verkko perustuu mataliin mastoihin ja alhaisiin lähetystehoihin pohjautuvaan verkkotopologiaan. Kaikki verkon lähettimet ovat omalla datasiirtoyhteydellä varustettuja päälähettimiä, eli alilähettimiä ei ole käytetty lainkaan. Verkko perustuu yhden taajuuden teknologiaan (Single Frequency Network, SFN) ja se mahdollistaa myös alueelliset lähetykset. Hakuilmoituksen mukaisesti toimiluvan mukainen verkko on kanavanipuissa VHF A, VHF B ja VHF C rakennettava siten, että verkot kattavat 9.1.2017 mennessä Manner-Suomen väestöstä vähintään 80 prosenttia. DNA:n verkko täyttää jo nykyisellään tämän velvoitteen kattamalla 85 prosenttia väestöstä. Yhtiö on toteuttanut nykyisen verkkonsa siten, että kaikkien kolmen kanavanipun peittoalueet ovat yhteneväiset. DNA ilmoittaa hakemuksessaan, että sillä on suunnitelmia kanavanippujen vaiheistetuksi laajentamiseksi. Jatkosuunnitelmien investointitarve on arvioitu rakennetun verkon

22 investointien pohjalta huomioiden, että verkon jatkorakentaminen suuntautuu harvemmin asutun ja harvemman olemassa olevan infrastruktuurin alueelle. Tällä hetkellä DNA jakelee verkossaan 16 teräväpiirtokanavaa ja 18 tavallisen laadun kanavaa, ja tarjonta koostuu sekä vapaasti vastaanotettavista kanavista että maksutelevisiokanavista. Yhtiö katsoo, että antenniverkon kanavien määrää yleensä ja siinä erityisesti HD- ja jopa UHD-kanavien tarjontaa tulisi lisätä merkittävästi. DNA:n tavoitteena on toimilupakauden aikana selkeyttää kuluttajaviestintää merkittävästi keskittymällä VHF-verkossa ainoastaan HD-laatuiseen tai mahdollisuuksien mukaan sitä vielä paremman laatuiseen tarjontaan ja panostaa merkittävästi tämän asian viestimiseen. Yhtiö arvioi tällä olevan positiivinen vaikutus VHF-antennien asennuksiin sekä tarvittavien päätelaitteiden hankintaan. 3.3. Hakijan tiivistelmä hakemuksen keskeisestä sisällöstä DNA katsoo, että verkkotoimilupien myöntäminen sille edistäisi laadukkaiden ja monipuolisten sisältöjen tarjontaa kattavasti ja edullisesti sekä edistäisi kilpailua antennitelevision lähetysmarkkinalla. Yhtiö katsoo hakemuksensa osoittavan, että verkkotoimilupien myöntäminen sille myös uudelle toimilupakaudelle edistäisi parhaiten tietoyhteiskuntakaaressa asetettuja viestintäpoliittisia tavoitteita. DNA katsoo voivansa edistää merkittävästi palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa. Yhtiö kertoo, että sen verkossa on koko sen toiminnan ajan ollut miltei yhtä paljon kanavia kuin tarjolla on ollut kapasiteettia. Yhtiö kertoo tavoitteekseen synnyttää seuraavan 3-5 vuoden aikana tilanne, jossa kanavilla ja maksutelevisio-operaattoreilla olisi aidosti mahdollisuus valita kahdesta antenniverkosta, joiden verkkopeitto ja todellinen asiakaspeitto vastaavat toisiaan. DNA pitää tärkeänä antenniverkon kanavatarjonnan kasvattamista vastaamaan kaapeliverkon tarjontaa. Muina verkkotoimilupien myöntämistä puoltavina tekijöinä DNA tuo esille radiotaajuuksien käytön tehokkuuden turvaamisen sekä kustannustehokkuuden, joka varmistaa palvelujen edulliset hinnat. Yhtiö katsoo, että sen käyttämä verkkotopologia ja muut tekniset valinnat, kuten parametrivalinta ja SFN-ominaisuuden hyödyntäminen, edistävät taajuuksien tehokasta käyttöä. Yhtiö kertoo päätyneensä antenniverkossaan kustannus- ja taajuustehokkaaseen ratkaisuun, jossa hyödynnetään matkaviestinverkon infrastruktuuria. DNA tuo esille myös vahvan pyrkimyksensä teknisesti kehittyneiden verkkojen ja palvelujen tarjontaan ja edistämiseen. Yhtiö ilmoittaa ylläpitävänsä lähettimissään viimeisimpiä ohjelmistotasoja ja tarvittaessa päivittävänsä asemien ja jakeluketjujen muita komponentteja. Yhtiö kertoo myös seuraavansa tarkasti kanavanippujensa käyttöastetta ja hyödyntävänsä tekniikan uusimmat mahdollisuudet, sekä seuraavansa tarkasti asiakkaiden median käyttötapoja ja vastaanottoon käytettyjen laitteiden kehitystä. DNA katsoo, että sille myönnetyillä toimiluvilla edistettäisiin parhaiten teräväpiirtolähetysten tarjontaa. Yhtiö ilmoittaa tavoitteekseen kehittää yksinomaan hyvälaatuisten teräväpiirtokanavien jakelua ja myöhemmin jopa teräväpiirtolaadusta seuraavan UHD-tarkkuuden kanavien jakelua. Yhtiö kertoo omaavansa jo nyt valmiudet UHD-lähetyksiin siirtymiselle ja katsoo, että kiinteiden vastaanottolaitteiden kehitys tuo tällaisille lähetyksille riittävän laitekannan ja kysynnän jo toimilupakauden aikana. Yleisesti DNA ilmoittaa tavoitteekseen tuottaa nyt ja tulevaisuudessa asiakkaille monikanavainen ja laadukas palvelukokemus televisiopalvelujen alalla.

23 4. Sovellettavat säännökset Tietoyhteiskuntakaaren 6 :n 1 momentin mukaan radiotaajuuksia edellyttävän verkkopalvelun tarjoaminen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa tai matkaviestinverkossa, jossa harjoitetaan yleistä teletoimintaa, edellyttää toimilupaa. Lain 7 :n mukaan valtioneuvoston on julistettava toimilupa haettavaksi valtioneuvoston asetuksella vahvistetun taajuussuunnitelman mukaisesti kun toimilupaa edellyttävään teletoimintaan vapautuu teknisesti ja taajuuksien tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Lain 8 :n mukaan valtioneuvosto myöntää verkkotoimiluvat 6 :n 1 momentissa tarkoitettuun teletoimintaan vastikkeetta siten kuin lain 10 :ssä säädetään. Lain 10 :n mukaan toimilupa on myönnettävä, jos hakijalla on riittävät taloudelliset voimavarat huolehtia verkkoyrityksen velvollisuuksista eikä lupaviranomaisella ole perusteltua syytä epäillä hakijan rikkovan tietoyhteiskuntakaaren säännöksiä ja toimilupaviranomaisella ei ole erityisen painavia perusteita epäillä toimiluvan myöntämisen vaarantavan ilmeisesti kansallista turvallisuutta. Pykälän 2 momentissa on viranomaisverkkoa koskeva säännös, jonka sisällöllä ei ole nyt käsillä olevan asian kannalta merkitystä. Pykälän 3 momentin mukaan toimilupa on myönnettävä niille hakijoille, joiden toiminta parhaiten edistää tietoyhteiskuntakaaren 1 :ssä säädettyjä tavoitteita, jos toimilupaa ei voida radiotaajuuksien niukkuuden vuoksi myöntää kaikille hakijoille. Tietoyhteiskuntakaaren 1 :n mukaan lain tavoitteena on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö sekä edistää kilpailua ja varmistaa että viestintäverkot ja palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Lain tavoitteena on myös turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen. Lain 16 :n mukaan valtioneuvosto myöntää verkkotoimiluvan määräajaksi, enintään 20 vuodeksi. Verkkotoimiluvassa voidaan määritellä teleyrityksen maantieteellinen toimialue sekä verkon peittoalue. Toimilupaan voidaan 16 :n 3 momentin mukaan liittää: 1) lain 1 :ssä säädettyjä tavoitteita edistäviä vaatimuksia; 2) lain 243 :ssä säädettyjä vaatimuksia tai 244 :ssä tarkoitettuja Viestintäviraston teknisiä määräyksiä täydentäviä ehtoja, jotka koskevat viestintäverkkojen teknisiä ominaisuuksia tai taajuuksien tehokasta käyttöä; 3) ehtoja, jotka koskevat ohjelmistoluvan haltijalle varattavan kapasiteetin määrää taikka ohjelmistoluvan haltijoiden yhteistyötä kapasiteetin jakoon tai sähköiseen ohjelmaoppaaseen liittyvissä kysymyksissä; 4) lähetystekniikkaa tai lähetysten salaamista koskevia ehtoja; 5) ehtoja, jotka koskevat toimiluvan haltijan velvollisuutta poistaa toiminnastaan muulle määräysten mukaiselle radioviestinnälle aiheutuvat häiriöt, sekä näiden häiriöiden poistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista. Pykälän 4 momentin mukaan verkkotoimilupa, joka koskee verkkopalvelun tarjoamista maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa, voidaan myöntää sillä ehdolla, että toimiluvanhaltija omalta osaltaan huolehtii siitä, että Yleisradio Oy sekä lain 22 :ssä ja yleisradiotoiminnasta annetun maakuntalain

24 3 :n 1 momentissa tarkoitetun ohjelmistotoimiluvan haltija saavat käytettäväkseen toiminnan harjoittamiseen tarvittavan kapasiteetin. Pykälän 5 momentin mukaan valtioneuvoston on edellä mainituilla toimilupaehdoilla huolehdittava siitä, että 4 momentissa mainitut televisio- ja radiotoiminnan harjoittajat saavat kaikissa tilanteissa käytettäväkseen toiminnan harjoittamiseen tarvittavan kapasiteetin. 5. Yleisten edellytysten arviointi Lain 10 :n 1 momentin nojalla ratkaistaan hakijan yleinen kelpoisuus toimia verkko-operaattorina. Jos hakija ei täytä näitä edellytyksiä, hakemus hylätään. Sääntelyn tarkoituksena on estää toimiluvan myöntäminen hakijalle, jolla ei ole esitetyn selvityksen perusteella lainkaan edellytyksiä hoitaa asianmukaisesti verkko-operaattoritoimintaa. DNA on säännöllistä ja vakiintunutta verkko-operaattoritoimintaa harjoittava yritys. Näin ollen yhtiöllä on jo nykyisellään suunniteltuun ja nyt myönnettävän toimiluvan mukaiseen toimintaan tarvittavat rakenteet, organisaatio ja osaaminen. Vakiintunutta teletoimintaa harjoittava yhtiö on käytännössä osoittanut kykynsä harjoittaa toimiluvan ja säännösten mukaista toimintaa. DNA:n toimittamat asiakirjat osoittavat, että yhtiöllä on laissa tarkoitetulla tavalla riittävät taloudelliset voimavarat huolehtia verkkoyrityksen velvollisuuksista. Valtioneuvosto katsoo, että hakija täyttää lain 10 :n 1 momentissa säädetyt edellytykset. 6. Päätös toimiluvan myöntämisestä Hakijayhtiö DNA täyttää toimiluvan myöntämiselle säädetyt yleiset edellytykset. DNA oli ainoa VHF -alueen kanavanippujen VHF A, VHF B ja VHF C toimilupaa hakenut yritys. Valtioneuvosto myöntää DNA:lle verkkotoimiluvan VHF alueen kanavanippuihin VHF A, VHF B ja VHF C. 7. PÄÄTÖS Edellä kerrotuilla perusteilla toimilupa myönnetään DNA Welho Oy:lle tämän päätöksen liitteenä (liite 1) olevasta toimiluvasta ilmenevin ehdoin. LIITTEET 1 Toimilupa 2 Valitusosoitus 3. Toimilupien hakuilmoitus

25 LIITE 1 Valtioneuvoston myöntämä digitaalisen maanpäällisen joukkoviestintäverkon toimilupa kanavanippuihin VHF A, VHF B ja VHF C Myöntäjä: Valtioneuvosto 12.11.2015 Lainkohdat: TOIMILUPA Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) 1, 6, 7, 8, 10 ja 16 Toimiluvanhaltija: DNA Welho Oy Voimassaoloaika: 10.1.2017-10.1.2027 Toimiluvan kohde: Verkkopalvelun tarjonta digitaalisen maanpäällisen joukkoviestintäverkon kanavanipuissa VHF A, VHF B ja VHF C Taajuudet: Luvanhaltijalla on oikeus harjoittaa toimiluvan mukaista toimintaa taajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1246/2014) ja televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä annetussa Viestintäviraston määräyksessä 70 määrätyllä taajuusalueella ja taajuuksilla. Viestintävirasto osoittaa toimiluvanhaltijalle tarvittavat taajuudet televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä annetussa määräyksessä 70. Viestintäviraston myöntämään radiolupaan voidaan asettaa erityisehtoja taajuuksien käytöstä. Viestintävirasto voi myös määritellä tarkemmin toimiluvan teknisiin yksityiskohtiin liittyviä ehtoja. Viestintävirasto voi taajuuksien tehokkaan käytön turvaamiseksi, toimiluvanhaltijaa ensin kuultuaan, muuttaa televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä annettua määräystä 70 siten, että toimiluvanhaltijalla ei ole oikeutta käyttää sellaisia sille osoitettuja taajuuksia, joita ei käytetä pitkäaikaiseen lähetyspalvelujen tarjoamiseen 1.1.2020 mennessä tai sen jälkeen. Viestintäviraston on määräystä valmistellessaan toimittava yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Jos toimilupakauden aikana toimiluvan mukaiselta taajuusalueelta vapautuu taajuuksia, joille on kysyntää jossakin taajuusalueella olevassa kanavanipussa, Viestintävirasto voi, toimiluvanhaltijoita ensin kuultuaan, muuttaa televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä annettua määräystä 70. Viestintäviraston on tarkasteltava määräystä uudelleen jos toimiluvanvaraiseen toimintaan voidaan osoittaa lisää taajuuksia tai jos teleyritys tai muu taajuusalueiden käyttäjäryhmiä edustava taho esittää tarkastelua koskevan perustellun pyynnön. Viestintäviraston on määräystä

26 valmistellessaan toimittava yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Jos yksittäisen taajuusalueen käyttöä koskevalla määräyksellä voi olla huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen, kyseisen taajuusalueen taajuussuunnitelma vahvistetaan taajuuksien käyttöä ja taajuussuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Toimialue: Kanavanipuissa VHF A ja VHF B toimiluvan maantieteellinen toimialue on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Kanavanipussa VHF C maantieteellinen toimialue on osavaltakunnallinen. Toimialueet eli kanavanippujen käytettävissä olevat taajuudet paikkakunnittain on osoitettu Viestintäviraston määräyksessä 70 televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä. Kanavanipun VHF C toimialuetta voidaan mahdollisesti myöhemmin laajentaa, jos kansainväliset taajuuskoordinaatiot sen mahdollistavat. Peittoaluevelvoite: Toimiluvanhaltija on velvollinen rakentamaan toimiluvan mukaiset verkot siten, että jokainen niistä kattaa 10.1.2017 mennessä vähintään 80 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Toimiluvan mukaisten väestöpeittojen laskennassa huomioidaan vakituiset asunnot. Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toimiluvan mukaisten peittoalueiden laskemisesta (M70). Käytettävä jakelu- ja pakkaustekniikka: Toimiluvanhaltijan on käytettävä lähetyksissä DVB-T2 jakelutekniikkaa ja MPEG4 pakkaustekniikkaa. Valtioneuvosto voi tietoyhteiskuntakaaren 17 :n nojalla muuttaa toimiluvan voimassaoloaikana muun muassa toimiluvassa määrättyä jakelutekniikkaa, jos se on esimerkiksi teknisestä kehityksestä johtuvasta syystä välttämätöntä. Toiminnan aloittaminen: Toimiluvanhaltijan on annettava Viestintävirastolle 1.9.2016 mennessä selvitys lähetysverkkojen peittoalueesta. Toimiluvanhaltijan tulee samalla ilmoittaa verkoissa käytettävät lähetysparametrit sekä näillä saavutettava kanavanipun kokonaiskapasiteetti. Mikäli toimiluvanhaltija muuttaa lähetysparametreja kesken toimilupakauden, tulee parametrien muutoksesta sekä vaikutuksesta kokonaiskapasiteettiin ilmoittaa Viestintävirastolle ennen muutoksen toteuttamista. Toimiluvanhaltijan on aloitettava toimiluvan mukainen toiminta 10.1.2017, ellei liikenne- ja viestintäministeriö erityisistä syistä toimiluvanhaltijan hakemuksesta toisin määrää. Kuluttajaviestintä: Toimiluvanhaltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että kuluttajille järjestetään riittävä neuvontaja opastuspalvelu vastaanottoon liittyvissä asioissa. Lisäksi toimiluvanhaltijan on tiedotettava kuluttajille alueellisesti verkon rakentamisesta sekä kuluttajien antenniratkaisuille asetettavista vaatimuksista.

27 Toimiluvanhaltijan tulee tiedottaa aktiivisesti ja ennakoivasti sellaisista verkon muutoksista, jotka edellyttävät muutoksia kuluttajien vastaanottojärjestelmiin. Toimiluvanhaltijan tulee ennakkoon tiedottaa ja neuvoa kuluttajia lähetysten vastaanottoon tarvittavista järjestelmistä mukaan lukien vastaanotto vaihtoehtoisilla jakelutekniikoilla. Siitä miten kuluttajatiedotus järjestetään, tulee laatia selvitys Viestintävirastolle ennen uusiin jakelu- tai pakkaustekniikoihin siirtymistä. Muut ehdot: Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toimilupaehtojen toteuttamisesta käytännössä. Toimiluvanhaltijan on omalta osaltaan huolehdittava siitä että Yleisradio Oy ja ohjelmistoluvanhaltijat saavat käytettäväkseen toiminnan harjoittamiseen tarvittavan kapasiteetin. Toimiluvanmukaiseen toimintaan sovelletaan lisäksi tietoyhteiskuntakaaren säännöksiä. Viestintävirasto valvoo tietoyhteiskuntakaaren nojalla sitä, että toimiluvan haltija noudattaa toiminnassaan toimiluvan ehtoja ja vaatimuksia. Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2015 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Viestintäneuvos Kaisa Laitinen

28 LIITE 2 Valitusosoitus VALITUSOSOITUS Minne valitetaan (valitusviranomainen) Liikenne- ja viestintäministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Miten valitus tehdään Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa liikenne- ja viestintäministeriön päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin muutosta haetaan ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta asiakirjat, joihin valittaja vaatimuksensa tueksi vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja, jollei asiamies ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee todistuksesta. Saantitodistus on liitettävä valitusasiakirjoihin. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä, vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä (7.) päivänä kirjeen postituspäivästä, jollei muuta näytetä. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla esim. saantitodistusta vastaan jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena (3.) päivänä saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, valituksen saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Miten valitus toimitetaan perille Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Postiosoite: Käyntiosoite: KORKEIN HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLINTO-OIKEUS PL 180 Fabianinkatu 15

29 00131 Helsinki 00130 Helsinki Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta eli korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

30 LIITE 3 ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Verkkotoimiluvat verkkopalvelun tarjoamiseen Valtioneuvosto julistaa tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 7 :n nojalla haettaviksi yhdeksän verkkotoimilupaa verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa: UHF-alueella kanavanipuissa A, B, C, D ja F yksi alueellinen toimilupa Pohjanmaalle VHF-alueella kanavanipuissa VHF A, VHF B ja VHC Toimilupahakemus liitteineen on toimitettava liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon, Eteläesplanadi 16, Helsinki (PL 31, 00023 VALTIONEUVOSTO). Hakuaika päättyy 18.5.2015 klo 12.00. Lisätietoja toimiluvista ja hakumenettelystä on nähtävillä liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.lvm.fi/toimiluvat

31 LISÄTIETOJA HAKUMENETTELYSTÄ JA TOIMILUVISTA Valtioneuvosto julistaa tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 7 :n nojalla haettaviksi yhdeksän verkkotoimilupaa verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa: UHF-alueella kanavanipuissa A, B, C, D ja F. yksi alueellinen toimilupa Pohjanmaalle VHF-alueella kanavanipuissa VHF A, VHF B ja VHF C Toimiluvat kanavanipuissa A, B, C ja D ovat valtakunnallisia lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Toimilupa kanavanipussa F on osavaltakunnallinen. Toimiluvat kanavanipuissa VHF A ja VHF B ovat valtakunnallisia. Toimilupa kanavanipussa VHF C on osavaltakunnallinen. Pohjanmaalle myönnetään yksi alueellinen toimilupa. Toimilupien tavoite Myönnettävien lupien tavoitteena on tietoyhteiskuntakaaren 1 :ssä säädetyn mukaisesti edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa, turvata radiotaajuuksien tehokas käyttö, edistää kilpailua maanpäällisten televisioverkkojen tarjonnassa sekä varmistaa, että maanpäällisen television verkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Toimilupien tavoitteena on edistää laadukkaiden ja monipuolisten sisältöjen tarjontaa kattavasti ja edullisesti koko maassa ja edistää kilpailua antennitelevision lähetysmarkkinalla. Toimilupien tavoitteena on lisäksi edistää digitaalisessa joukkoviestintäverkossa teräväpiirtotelevision lähetysten tarjontaa. Uuteen lähetystekniikkaan siirtymisen tulee kuitenkin tapahtua oikea-aikaisesti, hallitusti ja tehokkaasti heti, kun siihen on riittävät valmiudet. Siirtymä kokonaan teräväpiirtolähetystekniikkaan toteutetaan väliarviointien perusteella joustavasti kuluttajien vastaanotinvalmiuksien kehitystä seuraamalla. Taajuudet Toimilupien kohteena olevasta taajuusalueesta säädetään taajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1246/2014) 2 :ssä ja yksityiskohtaisemmin televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä annetussa Viestintäviraston määräyksessä M70/2014 siten ehdollisena, että kaikki toimiluvan mukaiselle toiminnalle osoitetut taajuudet ovat toimiluvanhaltijan käytettävissä vasta sen jälkeen, kun taajuuden ottaminen tässä tarkoitettuun käyttöön on kansainvälisesti koordinoitu. Viestintävirasto osoittaa toimiluvanhaltijalle tarvittavat taajuudet. Viestintäviraston myöntämään radiolupaan voidaan asettaa erityisehtoja taajuuksien käytöstä. Viestintävirasto voi myös määritellä tarkemmin toimilupien teknisiin yksityiskohtiin liittyviä ehtoja.

32 Viestintävirasto voi taajuuksien tehokkaan käytön turvaamiseksi, toimiluvanhaltijaa ensin kuultuaan, muuttaa tv- ja radiotaajuuksien käyttösuunnitelmamääräystä (M70/2014) siten, että toimiluvanhaltijalla ei ole oikeutta käyttää sellaisia sille osoitettuja taajuuksia, joita ei käytetä pitkäaikaiseen lähetyspalvelujen tarjoamiseen 1.1.2020 mennessä tai sen jälkeen. Tietoyhteiskuntakaaren 96 :n 5 momentin mukaan Viestintäviraston on määräystä valmistellessaan toimittava yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Jos toimilupakauden aikana toimiluvan mukaiselta taajuusalueelta vapautuu taajuuksia, joille on kysyntää jossakin taajuusalueella olevassa kanavanipussa, Viestintävirasto voi, toimiluvanhaltijoita ensin kuultuaan, muuttaa televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä annettua määräystä (M70/2014). Tietoyhteiskuntakaaren 96 :n 2 momentin mukaan Viestintäviraston on tarkasteltava määräystä uudelleen, jos toimiluvanvaraiseen toimintaan voidaan osoittaa lisää taajuuksia tai jos teleyritys tai muu taajuusalueiden käyttäjäryhmiä edustava taho esittää tarkastelua koskevan perustellun pyynnön. Tietoyhteiskuntakaaren 96 :n 5 momentin mukaan Viestintäviraston on määräystä valmistellessaan toimittava yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Jos yksittäisen taajuusalueen käyttöä koskevalla määräyksellä voi olla huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen, kyseisen taajuusalueen taajuussuunnitelma vahvistetaan taajuuksien käyttöä ja taajuussuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Toimialue ja voimassaoloaika Toimiluvat kanavanipuissa A, B, C ja D sekä VHF A ja VHF B ovat valtakunnallisia lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Verkkotoimiluvan toimialue kanavanipuissa F ja VHF C on osavaltakunnallinen. Pohjanmaalle myönnetään yksi alueellinen toimilupa. Myönnettävien verkkotoimilupien taajuuskoordinaatiotavoitteiden mukaiset toimialueet on osoitettu hakuilmoituksen liitteinä olevissa kartoissa. Edellä mainittujen peittoalueiden toteutuminen edellyttää kansainvälisten taajuuskoordinaatioiden loppuun saattamista. Toimilupien toimialueita voidaan mahdollisesti myöhemmin laajentaa, jos kansainväliset taajuuskoordinaatiot sen mahdollistavat. Toimiluvat myönnetään ajalle 10.1.2017 31.12.2026. Nykyiset toimiluvat ovat voimassa 31.12.2016 saakka. Toimilupien voimassaoloa tullaan toimiluvanhaltijoiden suostumuksella jatkamaan 9.1.2017 saakka, jotta uudet toimiluvat tulisivat uudenvuodenpäivän sijasta voimaan asiasta tiedottamisen ja televisiolähetysten keskeytyksettömän jatkuvuuden ja sen valvonnan kannalta tarkoituksenmukaisena arkipäivänä. Toimiluvan myöntäminen Toimiluvan myöntää valtioneuvosto tietoyhteiskuntakaaren 8 :n nojalla ja 10 :n mukaisten edellytysten täyttyessä.

33 Tietoyhteiskuntakaaren 10 :n mukaan toimilupa on myönnettävä, jos hakijalla on riittävät taloudelliset voimavarat huolehtia verkkoyrityksen velvollisuuksista, toimilupaviranomaisella ei ole perusteltua syytä epäillä hakijan rikkovan tietoyhteiskuntakaaren säännöksiä ja jos toimilupaviranomaisella ei ole erityisen painavia perusteita epäillä toimiluvan myöntämisen vaarantavan ilmeisesti kansallista turvallisuutta. Jos toimilupaa ei voida myöntää kaikille hakijoille, se on lain 10 :n mukaan myönnettävä niille, joiden toiminta parhaiten edistää lain 1 :ssä säädettyjä tavoitteita. Tietoyhteiskuntakaaren tavoitteena on lain 1 :n mukaan edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö sekä edistää kilpailua ja varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Lain tavoitteena on myös turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen. Lain 1 :ssä luetellut tavoitteet on esimerkkiluettelo seikoista, joihin tulee kiinnittää huomiota kun arvioidaan käyttäjien edun toteutumista ja valtioneuvoston päätöksenteko on kokonaisharkintaa. Toimilupa myönnetään niille yrityksille, joiden toiminta on kokonaisuutena parhaiten sopusoinnussa lain tavoitteiden kanssa. Toimilupaa koskeva valtioneuvoston päätös on tehtävä kuuden viikon kuluessa hakuajan päättymisestä. Valtioneuvosto voi pidentää kuuden viikon määräaikaa enintään kahdeksalla kuukaudella, jos se on hakumenettelyn tasapuolisuuden, kohtuullisuuden, selkeyden ja avoimuuden varmistamiseksi, hakemusten täydentämiseksi taikka muusta erityisestä syystä tarpeen. Määräajan pidentämisestä on ilmoitettava julkisesti. Ennen verkkotoimilupien myöntämistä valtioneuvosto varaa ohjelmistoyrityksille tilaisuuden esittää käsityksensä verkkotoimilupahakemuksista. Verkon toteuttamiseen liittyvät ehdot Toimiluvan mukainen verkko on kanavanipuissa A ja B rakennettava siten, että verkot kattavat 10.1.2017 mennessä Manner-Suomen väestöstä 100 prosenttia. Toimiluvanhaltija voi toteuttaa osan väestöpeittovaatimuksesta (enintään 0,04 prosentin väestöpeiton osalta) käyttämällä satelliittia tai muuta vaihtoehtoista jakelutekniikkaa, jolla turvataan valtakunnallisten julkisen palvelun ja yleisen edun kanavien näkyvyys sekä lähetysten riittävän samanlainen laatu ja vastaanoton hinta kuin käytettäessä jakelutienä antennitelevisioverkkoa. Verkko-operaattorin on sovittava jakelupalvelun hankinnasta yhteistyössä kanavanipussa toimivien ohjelmistoyritysten kanssa. Toimiluvanhaltija on kanavanipuissa A, B ja C velvollinen rakentamaan toimiluvan mukaisella tekniikalla verkon uusille yli 50 asukkaan katve-alueille. Epäyhtenäisten katvealueiden asukasmäärät lasketaan yhteen, mikäli kyseiset katvealueet jäävät saman, halkaisijaltaan 20 kilometriä olevan, ympyrän sisään eli olisivat peitettävissä yhdellä tavanomaisella täytelähettimellä. Tätä pienemmät katvealueet toimiluvanhaltija voi rakentaa vaihtoehtoisilla jakelutekniikoilla.

34 Kanavanippujen A ja B verkkotoimilupien haltijoiden tulisi varata kanavanipuista kapasiteettia ensisijaisesti Yleisradiolle ja kaupallisille yleisen edun kanaville. Kanavanipussa A verkko tulee toteuttaa nykyisellä DVB-T-jakelutekniikalla. Toimiluvanhaltijan on käytettävä lähetyksissä MPEG-2-pakkaustekniikkaa. Kanavanipussa B verkko tulee toteuttaa uudella, teräväpiirtolähetykset mahdollistavalla DVB-T2-tekniikalla. Toimiluvan haltijan on käytettävä lähetyksissä MPEG-4- pakkaustekniikkaa. Kanavanipuissa A ja B Yleisradio ja yleisen edun kanavat voisivat halutessaan lähettää ohjelmistonsa rinnakkaislähetyksinä; standarditasoisena kanavanipussa A ja teräväpiirtolähetyksinä kanavanipussa B. Ohjelmistotoimilupaviranomainen voi osoittaa kanavanippujen A ja B kapasiteettia myös muiden ohjelmistotoimiluvanhaltijoiden käyttöön, jos kapasiteetti ei täyty edellä mainituista ensisijaisista kanavista. Tietoyhteiskuntakaaren 17 :n nojalla valtioneuvosto voi toimilupakauden aikana tarvittaessa muuttaa kanavanippu B:lle asetettua väestöpeittovaatimusta, jos kanavanipussa lähetettäisiin vain sellaisia sisältöjä, jotka eivät edellyttäisi koko maan kattavaa verkkoa. Kanavanipussa A standarditelevisiolähetykset mahdollistavaa DVB-T-tekniikkaa tulee käyttää vuoteen 2026 asti, ellei valtioneuvosto vuonna 2020 tekemässään välitarkastelussa näe perusteltua syytä määrätä kanavanippua käyttämään DVB-T2 - teräväpiirtolähetystekniikkaa jo aikaisemmin. Toimiluvan mukainen verkko on kanavanipussa C rakennettava siten, että se kattaa 10.1.2017 mennessä vähintään 90 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kanavanipussa C toimilupa myönnetään teknologianeutraalisti eli toimiluvanhaltija saa valita antennitelevisioverkossa käytettävän jakelu- ja pakkaustekniikan. Toimiluvan mukainen verkko on kanavanipuissa D ja F rakennettava siten, että verkot kattavat 10.1.2017 mennessä vähintään 80 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kanavanipuissa D ja F verkko tulee toteuttaa uudella, teräväpiirtolähetykset mahdollistavalla DVB-T2-tekniikalla. Lähetyksissä on käytettävä MPEG-4-pakkaustekniikkaa. Digita Oy:lle on 15.6.2006 myönnetty verkkotoimilupa kanavanippuun E. Toimilupa on voimassa 13.6.2026 saakka. Toimiluvan toimialue on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Toimiluvan mukaan verkon toteutuksessa käytettävän tekniikan on oltava DVB-T-standardin mukainen. Toimilupaa on 9.9.2010 muutettu siten, että vuoden 2013 alusta lähtien verkossa sallitaan vaihtoehtoisesti myös DVB-T2-jakelutekniikan käyttö. Mikäli kanavanipussa otetaan käyttöön uudempi tekniikka, käyttöönotto tulee toimiluvan mukaan toteuttaa kanavanipussa toimivien ohjelmistoluvanhaltijoiden suostumuksella. Pohjanmaan alueen kanavanipussa toimilupa myönnetään teknologianeutraalisti eli toimiluvanhaltija saa valita antennitelevisioverkossa käytettävän jakelu- ja pakkaustekniikan.

35 Toimiluvan mukainen verkko on kanavanipuissa VHF A, VHF B ja VHF C rakennettava siten, että verkot kattavat 10.1.2017 mennessä Manner-Suomen väestöstä vähintään 80 prosenttia. Verkot tulee toteuttaa teräväpiirtolähetykset mahdollistavalla DVB-T2- tekniikalla. Lähetyksissä tulee käyttää MPEG-4-pakkaustekniikkaa. Mikäli toimiluvat myönnetään UHF-alueella (kanavaniput A, B, C, D ja F) tai VHF-alueella (kanavaniput VHF A, VHF B ja VHF C) useammalle kuin yhdelle toimijalle, toimiluvanhaltijoiden päälähettimistä ja niiden sijainnista voidaan antaa tarkempia määräyksiä Viestintäviraston päätöksellä. Valtioneuvosto voi tietoyhteiskuntakaaren 17 :n nojalla muuttaa toimiluvan voimassaoloaikana muun muassa toimiluvassa määrättyä jakelutekniikkaa, jos se on esimerkiksi teknisestä kehityksestä johtuvasta syystä välttämätöntä. Toimiluvan mukaisen väestöpeiton laskennassa huomioidaan vakinaiset asunnot. Viestintävirasto antaa tarkempia määräyksiä toimilupien mukaisten peittoalueiden laskemisesta (M70). Viestintävirasto voi antaa myös muita tarkempia määräyksiä toimilupaehtojen toteuttamisesta käytännössä. Toimiluvanhaltijan on annettava Viestintävirastolle 1.9.2016 mennessä selvitys lähetysverkon peittoalueesta sekä toimenpiteistä toimiluvassa edellytetyn peittoalueen toteuttamiseksi. Toimiluvanhaltijan tulee samalla ilmoittaa verkossa käytettävät lähetysparametrit sekä näillä saavutettava kanavanipun kokonaiskapasiteetti. Mikäli toimiluvanhaltija muuttaa lähetysparametreja kesken toimilupakauden, tulee parametrien muutoksesta sekä vaikutuksesta kokonaiskapasiteettiin ilmoittaa Viestintävirastolle ennen muutoksen toteuttamista. Toimiluvanhaltijan on aloitettava toimiluvan mukainen toiminta 10.1.2017, ellei liikenne- ja viestintäministeriö erityisistä syistä toimiluvanhaltijan hakemuksesta toisin määrää. Kuluttajaviestintä Toimiluvanhaltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että kuluttajille järjestetään riittävä neuvonta- ja opastuspalvelu vastaanottoon liittyvissä asioissa. Lisäksi toimiluvanhaltijan on tiedotettava kuluttajille alueellisesti verkon rakentamisesta sekä kuluttajien antenniratkaisuille asettavista vaatimuksista. Toimiluvanhaltijan tulee tiedottaa aktiivisesti ja ennakoivasti sellaisista verkon muutoksista, jotka edellyttävät muutoksia kuluttajien vastaanottojärjestelmiin. Toimiluvanhaltijan tulee ennakkoon tiedottaa ja neuvoa kuluttajia lähetysten vastaanottoon tarvittavista järjestelmistä mukaan lukien vastaanotto vaihtoehtoisilla jakelutekniikoilla. Siitä miten kuluttajatiedotus järjestetään, tulee laatia selvitys Viestintävirastolle ennen uusiin jakelu- tai pakkaustekniikoihin siirtymistä.

36 Muut toimilupamääräykset Toimilupaan sisällytettävistä määräyksistä säädetään tietoyhteiskuntakaaren 16 :ssä. Säännöksen 1 momentin mukaan valtioneuvosto myöntää toimiluvan määräajaksi, enintään 20 vuodeksi. Toimiluvassa voidaan 2 momentin mukaan määritellä teleyrityksen maantieteellinen toimialue sekä verkon peittoalue. Toimilupaan voidaan 3 momentin mukaan liittää: 1) tietoyhteiskuntakaaren tavoitteita edistäviä vaatimuksia; 2) viestintäverkon ja viestintäpalvelun laatuvaatimuksia tai Viestintäviraston teknisiä määräyksiä täydentäviä ehtoja, jotka koskevat viestintäverkkojen teknisiä ominaisuuksia tai taajuuksien tehokasta käyttöä; 3) ehtoja, jotka koskevat ohjelmistoluvan haltijalle varattavan kapasiteetin määrää taikka ohjelmistoluvan haltijoiden yhteistyötä kapasiteetin jakoon tai sähköiseen ohjelmaoppaaseen liittyvissä kysymyksissä; 4) lähetystekniikkaa tai lähetysten salaamista koskevia ehtoja ja 5) ehtoja, jotka koskevat toimiluvan haltijan velvollisuutta poistaa toiminnastaan muulle määräysten mukaiselle radioviestinnälle aiheutuvat häiriöt sekä näiden häiriöiden poistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista. Toimiluvanhaltijan on 4 momentin mukaan omalta osaltaan huolehdittava siitä, että Yleisradio Oy ja ohjelmistotoimiluvanhaltijat saavat käytettäväkseen toiminnan harjoittamiseen tarvittavan kapasiteetin. Valtioneuvoston on 5 momentin mukaan edellä mainituilla toimilupaehdoilla huolehdittava siitä, että Yleisradio ja ohjelmistotoimiluvanhaltijat saavat kaikissa tilanteissa käytettäväkseen toiminnan harjoittamiseen tarvittavan kapasiteetin. Ohjelmistotoimilupa Tietoyhteiskuntakaaren 22 :n mukaan televisiotoiminnan harjoittaminen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa edellyttää ohjelmistotoimilupaa. Yleisradio Oy:llä on oikeus harjoittaa digitaalista julkisen palvelun televisio- ja radiotoimintaa ilman toimilupaa. Ohjelmistotoimilupien myöntämisen yhteydessä toimilupaviranomaisen on varattava Yleisradio Oy:n käyttöön kapasiteettia julkisen palvelun tehtävän toteuttamiseksi siten kuin tietoyhteiskuntakaaren 24 :ssä säädetään. Tietoyhteiskuntakaaren 26 :n mukaan sananvapauden, moniarvoisen viestinnän ja televisiotarjonnan monipuolisuuden turvaamiseksi valtioneuvoston taajuuksien käyttöä ja taajuussuunnitelmaa koskevassa asetuksessa osoitetaan yleisen edun televisiotoimintaan tarvittava määrä kapasiteettia. Tietoyhteiskuntakaaren 23 :n mukaan ohjelmistotoimilupa haetaan Viestintävirastolta. Viestintävirasto julistaa ohjelmistotoimiluvat haettavaksi erikseen. Jos kaikille hakijoille ei ole osoitettavissa riittävästi lähetyskapasiteettia taikka ohjelmistotoimiluvan myöntämisellä voi olla huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen, valtioneuvosto myöntää toimiluvan siten kuin tietoyhteiskuntakaaren 25 ja 26 :ssä säädetään.

37 Toimilupahakemuksessa ilmoitettavat tiedot Tietoyhteiskuntakaaren 10 :n mukaan toimilupahakemuksessa on annettava kaikki ne toimilupaviranomaisen pyytämät tiedot, jotka ovat tarpeen arvioitaessa toimiluvan myöntämisen edellytyksiä. Toimilupahakemuksessa on ilmoitettava seuraavat tiedot: 1. Hakijan yhteystiedot Hakijan tulee ilmoittaa yksi prosessiosoite, johon toimilupaa koskevat lisäselvityspyynnöt, ilmoitukset ja muut asiakirjat voidaan lähettää. Tavanomaisten yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava sähköpostiosoite. 2. Kaupparekisteriote tai vastaava selvitys hakijasta 3. Selvitys hakijan omistussuhteista Hakijan omistussuhteita koskevasta selvityksestä on ilmettävä hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot yrityksistä ja henkilöistä, jotka omistavat hakijan, ja yrityksistä, jotka hakija omistaa. 4. Kuvaus suunnitellusta verkkopalvelusta Kuvauksen on oltava riittävän yksityiskohtainen. 5. Kuvaus tarjottavan tv-lähetyspalvelun suunnitellusta hinnoittelusta Hakemuksessa on annettava tiedot lähetyspalvelun hinnoittelusta euroa/megabittiä/sekunnissa sekä ilmoitettava verkon lähetysparametrit: lähetys- ja pakkaustekniikka modulaatio alikantoaaltojen määrä (FFT size, fast fourier transform -size) virheenkorjaustaso (FEC, forward error correction) suoja-aikaväli (GI, guard interval) pilottikuvio (PP, pilot pattern) kanavanipun kokonaiskapasiteetti Jos hakemuksessa selvitetään mahdollisuutta toteuttaa osa toimiluvissa vaadituista väestöpeittovaatimuksista vaihtoehtoisilla jakeluteillä, tulee samalla esittää tekninen verkkosuunnitelma, selvittää korvaavan teknologian käytöstä sekä ohjelmistoyhtiöille aiheutuvat kustannukset (lähetyskapasiteetin hinta peittoalueella) että kuluttajille aiheutuvat kustannukset (päätelaitehankinnat, neuvonta- ja asennuspalvelu) ja suunnitelma kustannusten kattamiseksi. 6. Toimialue 7. Viestintäverkkoa koskeva kuvaus tai suunnitelma Selvityksen tulee kattaa ajanjakso 2017 2021. 8. Arvio toiminnan vaatimista investoinneista ja niiden rahoituksesta Arvion tulee kattaa ajanjakso 2017 2021. 9. Arvio liiketoiminnan kehityksestä Arvion tulee kattaa ajanjakso 2017 2021. 10.Jäljennös hakijan viimeksi vahvistetusta tilinpäätöksestä 11.Tilintarkastajien lausunto hakijan tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta 12.Muut toimiluvan edellytyksiä arvioitaessa tarvittavat tiedot 13.Tiivistelmä hakemuksen keskeisestä sisällöstä. Toimilupahakemus voidaan jättää suomen-,ruotsin- tai englanninkielisenä. Hakemuksen julkisuus Hakemukset liitteineen ovat pääsääntöisesti julkisia asiakirjoja. Tiedot, jotka hakija katsoo liikesalaisuuden tai muun seikan perusteella salassa pidettäviksi, tulee merkitä selvästi ja

38 toimittaa erillisellä asiakirjalla. Salassapitovaatimus on perusteltava. Lopullisen päätöksen asiakirjan julkisuudesta tekee julkisuuslain 24 :n mukaisesti viranomainen. Toimilupahakemuksen toimittaminen Hakuaika päättyy 18.5.2015 kello 12.00. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Toimilupahakemus liitteineen on toimitettava kahtena kappaleena liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon (Eteläesplanadi 16 Helsinki, tai postitse PL 31, 00023 Valtioneuvosto) sekä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi. Tiivistelmä hakemuksen keskeisestä sisällöstä pyydetään lisäksi toimittamaan ministeriöön sähköpostilla osoitteeseen kaisa.laitinen@lvm.fi. Lisätiedot Lisätietoja asiasta antavat viestintäneuvos Kaisa Laitinen, puh. 0295 342608 ja viestintäverkot yksikön johtaja Laura Vilkkonen, puh. 0295 342391. Ministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@lvm.fi. Hakemusmaksu Toimiluvan hakija on velvollinen tietoyhteiskuntakaaren 285 :n nojalla suorittamaan valtiolle hakemuksen yhteydessä hakemusmaksun, joka on 5 000 euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö lähettää hakijalle laskun hakemusmaksun suorittamista varten sen jälkeen, kun hakemus on jätetty.

39 UHF alue VHF alue