Sivistyksen sanomat /A Nationalismi Kalevala Lauantaiseura Runeberg Maamme-runo Lönnrot Snellman Aleksis Kivi Minna Canth Aleksis Kiven haastattelu Sakari Topelius Kuvat: Curly ry
Nationalismi on kansallisuusaate joka voimistui Euroopassa 1700-luvulla syntynyt aate. Ihmiset eivät olleet enää hallitsijoiden alamaisia, vaan kansan jäseniä eli kansalaisia. Kansan tunnusmerkisksi tulivat yhteinen kieli, kulttuuri ja historia. Kansallisuusaatteeseen kuului ihanteellinen kuva omasta kansasta. Niiden kansojen keskuudessa, joilla ei ollut omaa yhteinäistä valtiota, nationalismi sai paljon kanntatusta. Kansallisuusaatteeseen kuului ihanteellinen kuva omasta kansasta. Niiden kansojen keskuudessa joilla ei ollut omaa yhtenäistä valtiota, nationalismi sai paljon kannatusta. Kansallisuusaattees-een liittyi läheisesti romantiikan tyylisuunta. 1800-luvun romantiikassa kuvattiin yleisesti historiallisia aiheita ja ihannoitiin kansankulttuuria.
Euroopan suurissa valtioissa oli lukuisia kansoja, jotka nyt uuden aatteen inntoittamina halusivat irti suurvallan otteesta. Näiden valtioiden hallitsijat kokivat kansallisuusaatteen unhkaksi olemassaololleen. Vuosisadan alkupuolella Venäjään kuuluvalle Puolalla oli laajempi autonomia kuin Suomella. Puolalaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä tilanteeseen, sillä heidän kannaltaan tilanne oli huonompi kuin ennen, jolloin he olivat olleet itsenäisiä. 1800-luvun kuluessa puolalaiset nousivat kapinaan useitta kertoja. Jokaisella kerralla lopputulos oli sama -Venäjä täysin murskasi kapinan. Kapinoiden seurauksena Puola menetti lopulta autonomiansa. Sivistyksen sanomat /A Oskar Riikonen Martin Lahtinen Suomalaisten asema oli Venäjän alaisena autonomisena suuruhtinaskuntana parantunut Ruotsin vallan aikaan verrattuna. Siksi Suomessa ei haluttu kapinoida Venäjää ja sen keisaria vastaan. Suomen kansallinen herääminen tapahtuikin rauhallisesti
Kalevala Kalevala on Suomen kansalliseepos. Se perustuu Elias Lönnrotin 1828 alkaen kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansan runoihin. Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiinmerkityissä runoissa. Kalevalan alussa on luomismyytti, "maailma syntyi sotkanmunasta".
Kalevala kuvaa muun muassa Kalevalan ja Pohjolan kansojen sekä eri päähenkilöiden välisiä kiistoja, kostoreissuja, Sammon rakentamista ja ryöstöä. Tapahtumat päättyvät kristinuskon tuloon. Kalevalalla on ollut suuri merkitys suomalaisen kansallistunteen luojana. Se on myös vaikuttanut laajasti taiteisiin ja tieteisiin ja vaikuttaa edelleen nykysuomalaisenkin ajatteluun ja mielikuviin. Daniel&Tito
Johan Ludvig Runeberg Adidi Cherifi ja Melina Vuorenmaa Johan Ludvig Runeberg on kuuluisa runoilija,kirjailija ja toimittaja. Hän syntyi vuonna 1804 viisihenkiseen perheeseen.hän sairasti lapsena risataudin, joka vaikutti hänen fyysiseen kuntoonsa koko hänen elämänsä ajan. Runeberg opiskeli Turun akatemiassa Elias Lönrotin ja Snelmannin kanssa.hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1827 ja opiskelurahoja hän ansaitsi kotiopettajana. Runeberg oli morgonblad-lehden toimittaja. Hän kirjoitti kaiken tuotantonsa ruotsiksi, kuten esimerkiksi kirjat ja runot.runebergillä on tällä hetkellä monta lasta eli kahdeksan,joista kaksi kuoli nuorena.lisäksi hänellä on kissa. Hänen nykyinen tunnetuin teos on kirja nimeltä Vänrikki stoolin tarinat.kyseisessä kirjassa on Maamme runo,joka on hyvin tunnettu. Nykyään ihmiset syövät kuuluisia runebergin torttuja,jotka ovat mantelilla,rommilla tai arrakkipunsilla maustettu torttu jonka päällä on vadelmahilloa ja sokerikuorrutetta.torttu on tietenkin saanut nimensä Runebergin nimestä ja hänen kerrotaan syövän sellaisen joka aamu alkoholin kera.
Saarijärvellä Runeberg innostui kirjoittamaan runoja, joten siellä hän kirjoitti ensimmäisen runonsa:till solen joka tarkoittaa suomeksi auringolle. Kyseinen runo julkaistiin Åbo tidningar-lehdessä vuonna 1826. Vänrikki stoolin tarinat (Fänrik Ståls sägner) on yksi Runebergin kuuluisimmista runoista koostuva kirja.ne kertovat Suomen sodasta Ruotsia ja Venäjää vastaan.teos ilmensi ja voimisti Suomen kansallista heräämistä 1840-luvulla.Yksi Vänräkki stoolin tarinoiden runoista on maamme. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana ja hänen päivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Runeberg loi niin kutsutun Hirvenhiihtäjät-sarjan joka käsittää kolme eeposta nimiltään:hirvenhiihtäjät,hanna ja Jouluilta. Runeberg oli ensimmäinen suomalainen joka jäsensi maan esteettisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hirvenhiihtäjät on kirja joka käsittää yhdeksän laulua jotka kuvaavat kansanelämää. Eeposten aiheena on hirvijahti ja kosiminen.vuonna 1827 kesällä,hän asui piispa Jakob Tengströmin luona,missä hän tapasi tulevan puolisonsa Fredrika Tengströmin. Vuonna 1831 Fredrika ja Johan menivät naimisiin.
Oi Maamme, Suomi, synnyinmaa! Näin alkaa Maamme-runomme, jonka on kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg. Runo on kirjoitettu ruotsiksi. Maamme-runossa on 11 säkeistöä, ja Fredrik Paciuksella on tekeillä tähän runoon sävellys. Tällä runolla alkaa myös Johan Ludvig Runebergin uusin (eikä millään muotoa vähäisin) kokoelma: Vänrikki Stoolin tarinat. Runo kuvastaa Runebergin näkemystä Suomen kansalaisista ja maisemista. Runebergin ajatuksena onkin, että siitä tulisi Suomen kansallislaulu, ja siitä laulettaisiin vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö.
Runon alkuperäisteksti on ruotsiksi, mutta siitä on myös suomalainen käännös. J. L. Runebergin alkuperäisteksti: Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord! Ej lyfts en höjd mot himlens rand, Ej sänks en dal, ej sköljs en strand, Mer älskad än vår bygd i nord, Än våra fäd ers j ord Cajanderin suomennos: Oi maamme Suomi, synnyinmaa soi sana kultainen! Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien! Emma ja Jasmin
J.V. Snellman J.V. Snellman, oikealta nimeltään Johan Vilhelm Snellman syntyi Tukholmassa v. 1806. Hän syntyi kuitenkin suomalaiseen perheeseen. Koska monet vallassa olleet pitivät Snellmanin kansallismielisiä mielipiteitä vaarallisina valtion kannalta, hän ei enää pystynyt jatkamaan uraansa Helsingin yliopistossa. Hän puhui ruotsia ja opiskeli filosofiaa Helsingin yliopistossa. Snellman matkusteli paljon opiskeluaikoinaan Saksassa. Siellä hän tutustui nationalismin aatteeseen, joka vaikutti paljon hänen ajatteluunsa. Lopulta snellman päätyi Kuopioon koulun rehtoriksi. Kuopiossa hän rupesi julkaisemaan kahta lehteä: Saimaa ja Maamiehen Ystävää. Saima oli ruotsinkielinen lehti ja Maamiehen ystävä oli suomalaisille tarkoitettu lehti.
Snellman kiinnitti myös paljon huomiota talousasioihin, sillä hän kiinostui liberalismin tavotteista. Snellman kirjoitti elinkeinovapauden ja muuttovapauden puolesta tarkoittaen, että hän halusi kehittää maataloutta ja parantaa muiden elintapoja. Snellman oli Suomessa 1800- luvulla yksi tärkeimmistä kansallisista herättäjistä. Se tarkoittaa sitä, että hän halusi suomalaisuuden ja suomen- kielen hallitsevaan asemaan Suomessa. Snellmanin tärkeimmät työt ja teokset Snellman on vaikuttanut merkittävästi elämänsä aikana Suomen syntyyn. Hän on uransa aikana ollut mm. filosofi, kirjailija, senaat-tori ja vielä myöhemmin keisarin neuvonantaja. Hän on julkaissut sanomalehtiä ja vaikuttanut Suomen markan saamiseen. Hän toimi porvarissäädyn edustajana v. 1861 Tammikuun valiokunnassa ja kaksi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin senaatoriksi. Snellman kuoli v. 1881Suomessa.
Aleksis Kivi ja Seitsemän veljestä Ensimmäinen suomenkielinen romaani, Aleksis Kiven kirjoittama Seitsemän veljestä, sai murskakriitin ilmestyessäaän vuonna 1870. Syy kirjan saamaan tuomioon oli sen liiallinen realismi, eli totuudenmukaisuus oman aikansa Suomalaisen kansan oppimattomuuden, huonojen tapojen viinanjuonnin ja kiroilun kuvaaminen oli vielä tuolloin monelle liikaa.
Kirja kertoo seitsemän orvoksi jääneen nuoren miehen, Juhanin, Tuomaksen, Aapon, Simeonin, Timon, Laurin ja Eeron elämästä. Tuossa ajassa veljekset ehtivät moniin seikkailuihin huonolla menestyksellä alkavan lukemaan opettelemisen lisäksi. He muun muassa tappelevat Toukolan poikien kanssa ja polttavat vahingossa saunansa. Veljekset muuttavat Impivaaran korpeen asumaan, jonne he rakentavat itselleen talon, joka sekin palaa. Veljekset kuitenkin kantavat seuraukset härkien syömisestä ja kasvattavat viljaa saadakseen korvattua tappiot Viertolan isännälle. Armeijaan he eivät kuitenkaan mene, vaan alkavat viljellä maata periksi antamatta. Veljekset ovat matkalla kohti parannusta. He tekevät raittiuslupauksen ja lopulta opettelevat lukemaan. Lisäksi he palaavat Toukolaan sopimaan vanhat riitansa. Heidän tultuaan takaisin Jukolan maille pidetään sovitusjuhlat. Kirjan lopussa kaikki veljekset Simeonia lukuun ottamatta menevät naimisiin.
Minna Canthin elämä Minna Canth oli alunperin Ulrika Wilhelmina o.s Johnson (19.11.1844 Tampere- 12.5.1897 Kuopio). Canth kävi koulua Tampereen ruotsinkielisessä työläislasten koulussa, ja jatkoi sitä Kuopiossa. Kouluista ensimmäinen oli Snellmannin aloitteesta perustettu Kuopion Kaupungin työväen tyttökoulu, joka oli niin sanottu lankasterikoulu. Opetuskieli oli suomi. Koulusta Minna siirtyi Soldanin sisarusten (Aleksandra, Augusta ja Edla) ylläpitämään ruotsinkieliseen kouluun. Tämä kolmivuotinen koulu oli tarkoitettu vain tytöille. Täältä Minna eteni vielä kolmivuotiseen ruotsinkieliseen valtion tyttökouluun Frouvasväen koulu sivistyineiden vanhempien tyttäriä varten, johon hänen ei olisi syntyinperänsä takia pitänyt päästä. Isänsä hyvän taloudellisen menestyksen takia näin kuitenkin tapahtui. Minna päätti mennä opiskelemaan Jyväskylän seminaariin, joka koulutti kansankoulunopettajia.
Tuotanto Minna kuitenkin keskeytti opintonsa hyväksymällä luonnontiedon opettajansa Johan Ferdinand Canthin kosinnan vuonna 1865. He menivät naimisiin ja asettuivat asumaan Jyväskylään. Cantheille syntyi 7 lasta. Vuonna 1879 Canthin mies kuoli. Canth kirjoitti elinaikanaan parikymmentä teosta ja lisäksi vielä runsaasti lehdissä ja muissa julkaisuissa ilmestyneitä novelleja.hänen pääaiheet oli naisten asema yhteiskunnassa Hänen tunnetuin teos on Työmiehen vaimo. Canthin teosten asetelmat eivät olleet pelkkää mielikuvitusta, sillä hän kierteli itse köyhien luona ja vankiloissa tutustuen elämään, jota monet yläluokan ihmiset eivät noteeranneet lainkaan. Tällä tavalla Canth toteutti realistisen kirjallisuuden vaatimusta siitä, että kirjallisuuden täytyy kuvata tosiasiallisia olosuhteita. Riina ja Ilona
Tänään haastattelumme aiheena on Aleksis Kivi. Hän on Nurmijärveläinen kuuluisa kirjailija, joka tunnetaan varsinkin teoksestaan, Seitsemän veljestä. Hyvää päivää ja kiitos paljon siitä, että pääsitte tänne kiireistänne huolimatta. Mitkät ovat olleet viimeiset ajatuksenne kirjoittamisennne kannalta? - Päivää vaan teillekin. Jaa-a tässä viimeaikoina olen ajatellut pitää tauon, sillä viimeisin kirjani Seitsemän veljestä menestyi sen verran hyvin, ettei minulla ole oikeastaan ollut kauheasti huolia minkään suhteen. Mutta eikös se saanut paljon kritiikkiä? Varsinkin August Ahqlvistin mukaan häpeäpilkku suomalaisessa kirjallisuudessa - Kyllä ja painatussuunnitelma lykättiin kolmeksi vuodeksi, koska teokseni ei antanut kotimaastamme hyvää kuvaa. Miksi päätitte sitten kirjoittaa kirjanne? - Käytin kirjoittamista välineenä purkaa ahdinkoani ja taloudellisia ongelmiani. Néa & Sanna
Oletko aina halunnut olla kirjailija? - En. Isäni halusi, että minusta tulisi räätäli niin kuin hänestä mutta halusin opiskella papiksi. Myöhemmin ylioppilasvuotenani päätin luopua pappityöstäni ja ryhtyä kirjailijaksi. Missä opiskelit? - Lähdin lapsena opiskelemaan vuonna 1846 Helsinkiin. Siellä opin enimmäkseen puhumaan ruotsia. Taloudellisten ongelmien takia erosin koulusta 1852 ja jatkoin opiskelua yksityisesti. Pääsin kuitenkin ylioppilaaksi vuoden 1857 syksyllä 23-vuotiaana. Haluatko kertoa vähän lapsuudestasi? - Asuimme perheeni kanssa Nurmijärven Palojoen kylässä johon kuului kolme veljeni, edesmennyt sisareni, äitini ja isäni. Kuusivuotiaana menin veljieni kanssa kiertokouluun ja kirjoitin ensimmäisen runoni seitsemänvuotiaana. Siinä vaiheessa päätin, etten halunnut räätälijäksi. Kadutko elämän päätöksiäsi? - En yhtään koska muuten elämäni ei olisi merkinnyt niin paljon Suomelle. Kiitos paljon käynnistänne Aleksis. Aleksis Kivi "Stenvall" toi teatterin Suomeen ja mullisti suomenkielisen kirjallisuudemme ja siksi on yksi tärkeimmistä Suomen historian henkilöistä.
Välskärin kertomuksia on julkaistu kolmi-, viisi, että kuusiosaisena. Se on alkuperäisesti julkaistu ruotsinkielisenä (Fältskärns berättelser) ja sen on suomentanut Juhani Aho. Kirja kertoo suomalaisten Bertelsköldin perheen elämän eri vaiheista. Vanha välskäri kertoo kolmikymmenvuotisen sodan ajoista. Myyttisyyttä tähän tarinaan tuo kuparinen sormus, joka on Kustaa II Aadolfin hallussa. Tähän liittyy myös Larssonin perhe. ALTTI JA ELIAS
Zachris (usein Sakari) Topelius syntyi 14. tammikuuta 1818 ja menehtyi 12. maaliskuuta 1898. Hän oli suomenruotsalainen kirjailija ja runoilija. Hänen teoksiaan oli Suomen herttuatar ja Välskärin kertomuksia. Hän oli hyvin monipuolinen ja erittäin tuottelias lahjakkuus. Topeliukselle on pystytetty neljä patsasta ja yksi muistomerkki. ALTTI JA ELIAS Topeliuksen elämän käännekohta tapahtui, kun vuonna 1841 hänet valittiin Helsingfors Tidningar -nimisen lehden toimittajaksi. Hän julkaisi runojaan hänen lehdessään. Hänen kirjasta Linnalaisten kartanon viheriä kamari on tehty myös elokuva monta vuosikymmentä kirjan julkaisemisen jälkeen.
Elias Lönnrot Syntyi 9 huhtikuuta 1802 Kuoli 19 Maaliskuuta 1884 Elämänkerta Elias Lönnrot syntyi suomenkieliseen perheeseen Sammatissa huhtikuussa vuonna 1802. Hänen isänsä oli räätäli Fredrik Juhana Lönnrot ja hänen äitinsä oli nimeltään Ulriika Wahlberg. Koti ei ollut varakas ja lisäksi Lönnrot ei osannut ruotsin kieltä,jota tarvitiin päästäkseen opiskelemaan,sillä suomen kielellä ei saanut kuin alkeisopetusta. Päästäkseen opiskelemaan hänen täytyi opetella ruotsin kieli. Vain se mahdollisti yliopistouran joka oli Lönnrotin suuru päämäärä
Lönnrot opiskeli lääkäriksi, mutta kansanrunojen kerääminen kiinnosti häntä jo opiskeluaikana. Lönnrot teki runonhakumatkoja yhteensä 11 kertaa ja matkaa kertyi noin 20 000 kilometriä. Matkat hän teki pääosin jalkaisin. Runot olivat peräisin Itä-Suomesta ja Karjalasta. Runojen pohjalta syntyi vuonna 1835 Kalevala, joka on tänäpäivanä Suomen kansalliseepos. Kalevalan merkitys oli suuri suomalaisille, sillä se osoitti suomen kelpaavan sivistyskieleksi. Muiden kielten tavoin Lönnrot oli lisäksi monipuolinen tiedemies.hänen keksimiään sanoja me vielä nykyäänkin käytämme. Hän oli lisäksi kansanvalistaja ja hän kirjoitti lukuisia lääke- ja kastitieteeseen liittyviä tekstejä ja artikkeleja. Lönnrot ansaitsi saavutuksistaan paljon arvostusta. Lönnrot oli myös ensimmäinen suomen kielen professori Helsingin yliopistossa. Elias Lönnrotia on myös nimitetty toiseksi suomen kirjakielen isäksi Agricolan jälkeen. Hän teki valtavan työn suomen kielen kehittäjänä.
Jos haluat edustaa suomalaista kulttuuria, liity Lauantaiseuraan. Täällä pääset keskustelemaan kirjallisuudesta ja filosofiasta. Jos haluat liittyä lauantaiseuraan, sinun pitää olla Helsingin yliopistossa opettajana tai opiskelija. Runeberg on nykyinen johtajamme. Kokoonnumme joka lauantai jonkun jäsenen luona. Jäseniä on mm. Elias Lönnrot, J.V Snellman ja J.J. Nervander. Yhdessä ostamme kirjallisuutta ja keskustelemme pitkään. Lina ja Elsa
Myydään makkaroita Halosen lihatiskillä Sekä muita lihatuotteita kuten porsaankylkiä. Vain maanantai-perjantaina Lauri kuoli 25.4 ikävoimme sinua Pastori
Kuvat: Curly ry