OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2017-2020...4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset...5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat...6 Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY...7 Suunnitelman laatijat...8 Suunnitelman hyväksyminen

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016 Kaustisen seutukunnan kuntien nykyisille, entisille ja vapaa-ajan asukkaille tehtiin laaja kysely 2017-2018 vuoden vaihteessa. Se antaa hyvän ja kattavan kuvan kunnan asukkaiden kokemasta hyvinvoinnin tekijöistä ja tyytyväisyydestä kuntaan. Kaustisen seutukunnan toteuttamaan kyselyyn vastasi Halsuan kunnan osalta 42 eri ikäistä ihmistä. Kyselyn mukaan vastaajat olivat tyytyväisiä yhteisöllisyyteen, rauhallisuuteen, turvallisuuteen, hyviin harrastusmahdollisuuksiin, kauniiseen luontoon sekä hyviin peruspalveluihin, kuten esim. uuteen kouluun ja päivähoitoon. Kehitettävää olisi kunnan terveyspalveluissa, liikenneyhteyksissä sekä asuntotarjonnassa. Tarkastelujaksolla Halsualle rakennettiin uusi yhtenäiskoulu, missä koulua käyvät kaikki eskareista yläkoululaisiin. Koululla on uusi liikuntasali, jota voidaan käyttää myös harrastuspiireihin, esim. lentopallon pelaamiseen. Koulun kentälle saatiin uusi jääkiekkokaukalo ja lapsille harrastustelineitä. 4H-kerho rakensi Käpylän ulkoilualueelle täysimittaisen frisbeegolf-radan. Urheiluhallin kuntosalin käyttöä on saatu lisättyä varustetasoa kohottamalla. Kulttuuritarjonta on melko vähäistä, mutta kunnan koko huomioiden toimintaa on laajasti. Nuorisotalolla on viikoittain toimintaa. Koululla järjestetään silloin tällöin elokuvailtoja. Musiikkitoiminta on vireää. Kotiseutumuseon toimintaa on pyritty kehittämään. Ylikylän kyläyhdistys toimii monin tavoin aktiivisesti alueellaan järjestäen erilaisia tapahtumia. Eläkeläistoiminta on vireää. Myös muiden yhdistysten toiminta on vireää. Edellisen suunnitelman tavoitteista ovat toteutuneet uusi koulu ja sen myötä tulleet harrastusmahdollisuudet, nuorten kesätyöllistäminen on jatkunut ennallaan, kouluterveydenhuollon toiminta saatiin vakiinnutettua myös uudelle koululle, etsivälle nuorisotyölle on saatu jatkoa ja toiminta on ollut tehokasta ja ikäihmisten liikkumiseen on saatu lisää hallivuoroja. Yhteistyö maakunnallisen sosiaali- ja peruspalveluja tuottavan SOITEn kanssa on ollut ajoittain hyvin haastavaa henkilöstön sektorisoitumisen sekä suuren vaihtuvuuden johdosta. Pääosin olemme onnistuneet säilyttämään kunnassa olevat palvelut toimivina. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi TALOUS JA ELINVOIMA Tulot Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas

Valtionosuudet, % nettokustannuksista Vuosikate, euroa / asukas Vuosikate, % poistoista Lainakanta, euroa / asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % Verotulot, euroa / asukas

Väestö Väestö 31.12. Huoltosuhde, demografinen Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta Lapsiperheet, % perheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista

Koulutustasomittain Väestöennuste 2030 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta Elinvoima Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Työlliset, % väestöstä TALOUS JA ELINVOIMA Yhteenveto Halsuan kunnan taloudellisen tilanteen kehitys on ollut synkkenevä. Verotulot ovat laskeneet koko tarkastelujakson ajan. Valtionosuuksissa sen sijaan on ollut sekä lisäystä, että vehentymistä. Maan keskiarvoon verrattuna Halsuan kunta saa valtionosuuksia hyvin. Huolestuttavaa väestän suhteen on, että väestön määrän väheneminen syntyy pääosin poismuutosta ja kuolleisuudesta. Syntyvyyden määrä on pienentynyt siten, että keskimäärin syntyneitä on jo alle kymmenen lasta vuodessa. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Elämänlaatu ja osallisuus Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Päivähoito Esiopetuksen piirissä lapsia 20.9. yhteensä, lkm Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavan ikäisestä väestöstä Koulu Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1 000 0-7-vuotiasta

Muut palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Yhteenveto Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden osalta ei tunnuslukuja ole paljon käytettävissä tilastoteknisistä syistä. Käytettävissä olevat indikaattorit osoittavat kuitenkin sen, että varhaisnuorilla menee entistä huonommin. Toki otannan pienuuden johdosta yksittäisten lasten vastaukset korostuvat tuloksissa. Hyvä asia on kuitenkin päivähoidon kattavuus ikäluokissaan. Tämä edesauttaa vanhempien jaksamista. Päivähoidon kysyntä on siirtynyt päiväkotiin. Perhepäivähoitajia on enää kaksi. Halsua on ollut mukana muiden Keski-Pohjanmaan kuntien kanssa LAPE-hankkeessa 2016-2018. Halsuan koulu on osallistunut valtakunnallisiin kouluterveyskyselyihin ja vuonna 2018 tehtyy MOVE-tutkimukseen. Kouluterveyskysely on antaa hyvin suppean kuvan koetusta hyvinvoinnista oppilaiden määrän jäädessä liian pieneksi. MOVE-testissä 6 luokkalaiset saivat keskimääräisiä tuloksia. Vuoden 2019 alussa koululla tehtiin 5-9 luokkalaisille päihteiden käytöstä kysely. Sen tuloksia on käsitelty yhdessä vanhempien kanssa. Kysely osoitti sen, että päihteiden käyttö on vähäistä, mutta kuitenkin sitä on olemassa. NUORET JA NUORET AIKUISET Elämänlaatu ja osallisuus Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Sosiaali- ja terveydenhuolto Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18-20-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

NUORET JA NUORET AIKUISET Yhteenveto Indikaattoreita ei ole käytettävissä. Nuorille ja nuorille aikuisille on olemassa mahdollisuuksia pienen kunnan puitteissa hyvin luontoon ja liikuntaan liittyen. Muita palveluja ja mahdollisuuksia tulee hakea lähialueilta. Kaikki halsualaiset nuoret saavat jatko-opintopaikan. TYÖIKÄISET Elämänlaatu ja osallisuus Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä

TYÖIKÄISET Yhteenveto Indikaattoritietojen vähäisyyden johdosta voidaan todeta vain, että halsualaiset ovat vähentäneet perusterveydenhuollon lääkärissäkäyntejä vuoden 2017 aikana. Keski-Pohjanmaalla on vuoden 2017 alussa aloittanut maakunnallinen sosiaalija peruspalvelukuntayhtymä SOITE. Tämä on osaltaan aiheuttanut muutoksia työterveyshuollon toimintaan ja lisännyt yksityislääkäreiden käyttöä. Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on lisääntynyt. Tämän johdosta erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset ovat lisääntyneet. IKÄIHMISET Elämänlaatu ja osallisuus Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä

Sosiaali- ja terveydenhuolto Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä IKÄIHMISET - Yhteenveto Indikaattoritietoa on hieman enemmän saatavissa kuin lasten ja nuorten osalta. Silmiinpistävää on se, että kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä on jopa yli valtakunnallisten tavoitteiden. Toisaalta heistä monet asuvat yksin. Asumispalveluyhdistyksellä on ollut tarjolla yksiöitä palvelukeskuksen läheisyydessä. Tehostetussa palveluasumisessa ja tuetussa asumisessa on ollut keskimääräistä vähemmän halsualaisia asiakkaita. Säännöllisen kotipalvelun piirissä on hyvin vähän ikäihmisiä, mikä kuvaa sitä, että kuntayhtymä ei ole pystynyt tuottamaan halsualaisten tarvitsemia

palveluja siinä määrin kuin tarvetta olisi ollut. Omaishoidontuen käyttö on ollut keskimääräistä suurempaa. Ikäihmisten kotona asumisen mahdollistaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kotiin annettavien palvelujen tehostamista ja tehokkaampaa kuntoutusta. KAIKKI IKÄRYHMÄT Elämänlaatu ja osallisuus Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 000 asukasta

KAIKKI IKÄRYHMÄT Yhteenveto KELAn ikävakioitu sairastuvuusindeksi on maan keskiarvoa korkeampi. Ns. kansansairaudet ovat alueella yleisiä. Varsinkin Suomenselän alueen kunnissa indeksi on huomattavasti yli maan keskiarvon. Monet kansansairauksista ovat periytyviä. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta Lestijärvi : 216.0 Kaustinen : 99.0 Halsua : 92.0 Perho : 90.0 Veteli : 86.0 Koko maa : 70.0 2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Kuntalaisten aktiivisuuden lisääminen oman ja läheisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Kunnassa on 2016 valmistunut uusi koulu ja sen piha-alueelle on tehty liikunta- ja harrastuspaikkoja. Urheiluhallin kuntosalia on uudistettu hankkimalla uusia laitteita ja muuttamalla sen aukioloaikoja. Käpylän liikunta-alueelle on 2017 tehtiin 4H-yhdistyksen toimesta täysimittainen frisbeegolf-rata, mikä soveltuu hyvin virkistys-, harrastus sekä kilpailukäyttöön. Lisäksi Käpylässä on hyvät mahdollisuudet harrastaa monia muita lajeja. Valaistun radan osalta lampuissa on ollut ongelmia myrskyjen jälkeen. Koulu on ollut mukana Liikkuva koulu - hankkeessa. Nuorisoseurantalolla on ollut perjantai-iltaisin valvottua toimintaa. Osanottajia on ollut runsaasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

Koululla on osa-aikainen koulukuraattori ostopalveluna. Samoin ostopalveluna on koulupsykologin palvelut. Koululla on kehitetty varhaisen puuttumisen malli. Esikoulua käyvät kaikki ikäryhmään kuuluvat lapset. Tutkitaan iltapäiväkerhon perustamista 1-2 luokkalaisille. Varhaiskasvatuksessa on 5-vuotiaille päätetty antaa maksuton päivähoito. Etsivä nuorisotyöntekijä on yhteinen Vetelin ja Kaustisen kanssa. Kunta palkkaa kesätöihin noin 25 nuorta 4 viikoksi. Tulevien vuosien aikana nuorten määrää vähenee jonka johdosta pitää työsuhteita pidentää. Nuorisovaltuustotoiminta on järjestetty yläkoulun oppilaiden kanssa. Se on kokoontunut 4H-ohjaajan kutsumana ja tehnyt mm. aloitteen liikennejärjestelyistä keskustassa. Nuorisotoimi järjestää nuorteniltoja, uimakoulun ja laskettelu- ym. retkiä. Kulttuuritoimi on järjestänyt uudella koululla elokuvakerhon puitteissa elokuvanäytöksiä. Työikäisten hyvinvointi Työterveyshuolto on alueella järjestetty Työplus Oy:n kautta suurimalle osalle työikäistä väestöä. Osa käyttää myös yksityisiä työterveyshuollon yhtiöitä. Työterveyshuolto seuraa työpaikkakäynnein työolosuhteita sekä tekee henkilötön määräaikaistarkastuksia 3-5 vuoden välein. Työterveyshuollon lääkäreistä on ollut pulaa jo vuosien ajan ja toiminta on sen johdosta "takkuillut". Työikäisille kunta tarjoaa yleisten mahdollisuuksien lisäksi toimintaa kansalaisopiston erilaisissa harrastuspiireissä. Kunnassa on erilaisia vapaa-ajan toimintaan ohjaavia järjestöjä esim. urheiluseura ja kalastuskunta. Kunta on tarjonnut tiloja erilaisille toimijoille ja toiminnoille. Ikääntyvien hyvinvointi Ikääntyvien hyvinvoinnista huolehtivat SOITEn erilaiset sektorit, kunta ja yhdistykset. Eläkeliitto on suurimpana järjestönä järjestämissä eläkeläisille retkiä, tilaisuuksia ja erilaisia muita toimintoja. Ikäihmiset ovat aktiivisia liikkumaan ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. He ovat yleensä suurin käyttäjäryhmä kunnan järjestämissä toiminnoissa ja tilaisuuksissa. Eläkeliitto järjestää vapaaehtoista ystävänpalvelutoimintaa sekä yhteisesti että yksilöllisesti. Ikääntyvien hyvinvoinnin järjestämiseen osallistuvat myös seurakunnat. 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yleistä Kunnan väestö ikääntyy ja valitettavasti myös vähenee, mikä heikentää huoltosuhdetta. Ikääntyminen näkyy väistämättä myös sairastavuusindeksissä. Lapsiperheiden määrä vähenee. Ja vanhusväestön määrä lisääntyy. Myös yksinasuvien määrä lisääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen kotona tapahtuvan hoidon osalta on tärkeää. Tehdyn kyselyn perusteella kunnan vahvuuksia ovat - yhteisöllisyys - turvallisuus - luonto - harrastusmahdollisuudet - uusi terve koulu Kehitettavää meillä on asukkaiden omatoimisen hyvinvoinnin huolehtimisen osalta. Julkisten palvelujen rooli on vain toimia edellytysten luojana ja turvata terveyttä sekä huolehtia sairaista. Ihminen itse on oman hyvinvointinsa tekijä. OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2017-2020

4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Visio 2022 Halsuan kunta on itsenäinen kunta Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunta on tunnettu joustavista palveluistaan, yhteisöllisestä elämänmuodostaan ja laadukkaasta arjesta ja vapaa-ajasta. Kunta tukee alueen muiden kuntien yhteistyötä ja on siinä aktiivisesti mukana. Kunnan elinkeinopohja on laajentunut. Strategiset päälinjat - vahvistunut yhteisöllisyys - väestömäärän aleneva kehitys on taittunut - palvelut tuodaan lähemmäksi - vahvasta ja uudistuvasta alkutuotannosta kohti jalostetumpia tuotteita - Halsuan kuntaorganisaatio on kuntalaisiaan varten 5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat AIKAA LAPSELLE- lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2019 Keski-Pohjanmaan ja Krrunupyyn kuntien päihde- ja mielenterveyssuunnitelma 2012-2016 6 Hyvinvointisuunnitelma Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret Halsuan koulun uusia toimitiloja hyödynnetään entistä laajemmin erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin ja toimintapiireihin. Liikunta-, kulttuuri ja nuorisotoimi järjestävät erilaisia tapahtumia ja kilpailuja sekä toimii yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa harrastusmahdollisuuksien kehittämiseksi. Neuvolavastaanotto pyritään säilyttämään kunnassa. Kouluterveydenhuoltoa pyritään kehittämään yhdessä maakunnallisen sosiaali- ja peruspalvelujen kanssa. Nuoret Yhdessä järjestöjen kanssa pyritään järjestämään nuorille heitä kiinnostavia tapahtumia ja kilpailuja. Erilaisille harrastuksille löydetään tiloja ja mahdollisuuksia. Pyritään saamaan nuoret mukaan aktiiviseen toimintojen kehittämiseen. Nuorisovaltuuston resursseja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Nuoria pyritään saamaan mukaan vaikuttamaan kunnan kehittämisessä. Työikäiset Pyritään saamaan työikäiset huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja siinä ennen kaikkea liikkumaan aktiivisesti. Alueella on hyvät retkeilyreitit, joita pidetään hyvässä kunnossa. Luonto on kunnan voimavara. Liikuntapaikoista pidetään huolta. Urheiluhallin kunnostaminen on lähivuosien asia. Kunta tekee yhteistyötä kansalaisopiston kanssa kurssitarjonnan pitämiseksi monipuolisena. Eri järjestöjen vapaaehtoistoiminnat ovat tärkeitä osallisuuden ja hyvinvoinnin lähteitä. Ranta-alueiden kaavoituksella pyritään houkuttelemaan asukkaita kuntaan. Lisäksi kunnassa on tarjolla vakituiseen asumiseen erilaisia tontteja eri alueilla. Ikäihmiset Kotona asuminen on tulevaisuuden suuri tavoite. Se edellyttää kotiin annettavien palvelujen monipuolistumista. Tehostettua ympärivuorokautista asumista on tarjolla kunnassa. Vanhuksille (yli 75 v) ja vammaisille tarjotaan pihatien aurausta. Olennaisena osana kotona pärjäämistä on ateriapalvelu. Seniorineuvola on käynnistynyt ja terveystarkastuksia tehdään 75-vuotiaille.

Kirjastossa toimii lukupiiri, jossa kirjan ystävillä on mahdollisuus keskustella lukemistaan kirjoista. Yhdessä eri järjestöjen kanssa järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI 2019-2021 Lasten ja nuorten harrastamisen lisääminen yhteistyössä koulun, vanhempien, kunnan eri sektoreiden, seurakuntien sekä yhdistysten kanssa. Nuorten työllisyyden parantaminen yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa erilaisten uusien työllistämismallien avulla. Työllistämisen tukeminen vaikeasti työllistyvien nuorten osalta. Lapsiperheiden tukeminen yhteistyössä SOITE:n kanssa. Vanhempien huomioiminen paremmin toiminnoissa. Yhteistyön parantaminen vanhemmat-neuvola-varhaiskasvatus-koulu-kotipalvelu. Aktiivisen liikuntatoiminnan lisääminen ja edistäminen edesauttaa kaikenikäisten terveyttä ja mielen virkeyttä. Aktiivisen kuntoilun avulla voidaan pidentää ikäihmisten kotona asumista merkittävästi. Nuorten osalla erilaiset harrastukset ehkäisevät syrjäytymistä. Liikkumalla nuorena ehkäistään tuki- ja liikuntaelinsairauksien puhkeamista varttuneemmalla iällä. Työikäisten osalta liikunta on parasta TYKY-toimintaa. Kunnassa on hyvät puitteet harrastukselle. Tarvitaan uusia tapoja saada ihmiset osallistumaan. Liikunta tulisi saada osaksi omaa elintapaa. Suurin vastuu tästä on vanhemmilla, varhaiskasvatuksella, koululla sekä kunnan vapaa-aikasektorilla. Uusien osallistamistapojen kehittäminen. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen yhteistyössä SOITEn kanssa. Esim. pihateiden auraukset, siivouspalvelujen järjestäminen, kotipalvelun tehostaminen ja ikäihmisten liikkumisen tukeminen. Kulttuuritapahtumien lisääminen järjestämällä itse tai avustamalla yhdistysten järjestämiä tapahtumia. Yhtenä osana tulisi olla myös nuorten saaminen mukaan järjestelyihin. Tämä aktivoisi nuoria myös muihin toimintoihin ja lisäisi heidän yhteisöllisyyttään. OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Kunnanvaltuusto käsittelee kerran valtuustokaudessa laajan hyvinvointikertomuksen. 7 Suunnitelman laatijat Hyvinvointikertomuksen on laatinut kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. 8 Suunnitelman hyväksyminen Laaja hyvinvointisuunnitelma käsitellään 19.6.2019 pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa.