1 Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus on koko maan osalta pystyttävä jatkossa hoitamaan nykyistä paremmalla kustannustehokkuudella ja sen lisäksi vähähiilisemmin. Kasvukäytävän kehittäminen joukkoliikenteenkin osalta kokonaisuutena tasaa eriarvoisuutta suurten kaupunkien ja nauhakaupungin pienempien taajamien välillä ja mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan opiskelun ja työssäkäynnin myös suurten keskusten väliin jäävistä kasvukäytävän osista. Liikennepolitiikassa tavoitellaan pitkällä aikavälillä muutosta, jonka myötä liikenne muuttuu kokonaisvaltaiseksi palveluksi (Mobility as a Service, MaaS). Huomio on siirtymässä liikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta matkojen ja kuljetusten toimivuuteen. Tavoitteena on, että käyttäjät saavat heidän tarpeitaan vastaavat liikkumis- ja kuljetuspalvelut helposti yhden palvelusopimuksen kautta. Tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista muutosta koko liikennejärjestelmässä ja liikenteen eri toimijoiden rooleissa. Liikkumisen palveluistaminen mullistaa sekä henkilö- että tavaraliikenteen ja siihen pitää varautua jo nyt. Liikennöintisopimusten tilan kartoitus on osa Avoimen datan alusta Suomen kasvukäytävän älyliikennejärjestelmälle, vaihe I EAKR hanketta. Hankkeessa selvitetään ensimmäistä kertaa kootusti olemassa olevaa tilannetta liikkumiseen liittyvien tietovarantojen suhteen. Tämän lisäksi hankkeessa selvitetään erikseen kasvukäytäväalueen autokannan kuva sekä kuntien ja muiden joukkoliikenteen järjestäjien sopimuksellinen tilanne. Tämän selvityksen liitteenä numero 1olevasta yhteenvedosta näkee esimerkkejä minkälaisia ja pituisia sopimuksia eri toimivaltaiset viranomaiset ovat eri liikennöitsijöiden kanssa sopineet. Liitteessä on sekä Agol-tietojärjestelmästä poimittuja esimerkkejä koko Suomen kasvukäytävän alueen halkovasta liikenteestä sekä paikallisesta muutaman kunnan tai kaupungin rajan ylittävästä liikenteestä mutta mukana on myös yksittäisistä kunnista ja kaupungeista kerättyä tietoa jota ei ole Agolissa saatavilla.
2 Mikä on kasvukäytäväverkosto? Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereen vaikutusalueelle ulottuva Suomen kasvukäytävä muodostaa maan merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kasvukäytäväkokonaisuuden. Suomen kasvukäytävän alueella asuu jo joka kolmas suomalainen. Lisäksi alueella sijaitsee 40 % koko maan työpaikoista ja alueella tuotetaan 45 % Suomen bkt:sta sekä puolet maan yritysten liikevaihdosta. Alueella pendelöi 301 000 henkilöä ja määrä näyttää olevan kasvussa. Pendelöintimatkat ylittävät usein paitsi kuntarajoja, myös maakuntarajoja. SANASTO: Bruttomalli on hankintalainsäädännön mukaisesti toteutettu liikenteen järjestämistapa, jossa toimivaltainen viranomainen vastaa liikenteen suunnittelusta ja kantaa lipputuloriskin. Liikenteenharjoittajalta ostetaan tietyn reitin ajaminen tietyllä aikataululla ja tietyllä laatutasolla. Bruttomallissa toimivaltainen viranomainen saa lipputulot ja liikenteenharjoittaja hankintasopimuksen mukaisen liikennöintikorvauksen. Joukkoliikennelupa: on EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen mukainen alalletulolupa. Se oikeuttaa harjoittamaan linja-autolla palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä toimivaltaisen viranomaisen, kunnan tai kuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan sekä tilausliikennettä koko maassa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Harjoitettaessa tilausliikennettä ajoja ei saa ottaa taksiasemilta. Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaviranomaiset on mainittu joukkoliikennelaissa. Joukkoliikennelupa on voimassa viisi vuotta. Joukkoliikennelaki (869/2009): perustuu EY:n palvelusopimusasetukseen ja nämä säädökset muodostavat yhdessä sen kokonaisuuden, johon joukkoliikenteen järjestäminen Suomessa perustuu. Joukkoliikennelakia sovelletaan joukkoliikenteenä harjoitettavaan ammattimaiseen henkilöiden kuljettamiseen tiellä linja-autolla sekä palvelusopimusasetuksen mukaiseen raideliikenteeseen. Joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009 ja kumosi entisen henkilöliikennelain (laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15.2.1991/343). Kaupunkiliikenne: on pääosin katuverkossa liikennöityä kaupungin tai kaupunkiseudun sisäistä liikennettä, jossa joukkoliikenteen vuorovälit ja pysäkkien väliset etäisyydet ovat yleensä lyhyet.
3 Käyttöoikeussopimus, KOS eli palvelukonsessio: on palvelusopimusasetuksen mukaisia menettelytapoja noudattaen liikenteenharjoittajalle myönnettävä yksinoikeus jonkin maantieteellisen alueen liikenteeseen tai reittiin. Käyttöoikeussopimuksessa liikennöitsijän saama vastike palvelun suorittamisesta on joko hyödyntämisoikeus (lipputulot) yksinään tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Olennaista on, että palvelun tarjoaja kantaa palvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin ja voi omalla suunnittelullaan vaikuttaa liikenteen kannattavuuteen. Lakisääteiset kuljetukset: kunnille kuuluvia liikenteen järjestämistehtäviä. Näihin kuuluvat esimerkiksi perusopetuslain (21.8.1998/628) mukaiset koulukuljetukset ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Useimmissa kunnissa on käytössä erillinen kuljetussääntö, jossa koulukuljetusten järjestämisestä päätetään tarkemmin kuin perusopetuslaissa. Liikennöintisopimus: yleistermi, joka kattaa sekä julkisten liikennepalveluiden tuottamiseen liittyvät käyttöoikeussopimukset että vastaavat hankintalainsäädännön mukaan tehdyt toimivaltaisen viranomaisen tai muun tilaajan ja liikenteenharjoittajan väliset sopimukset. Liikenteenharjoittaja: tarkoittaa organisaatiota (esimerkiksi yritys tai toimivaltaisen viranomaisen sisäinen liikenteenharjoittaja), joka tuottaa tai tarjoaa julkisia liikennepalveluja. Markkinaehtoinen liikenne: perustuu vapaaseen kilpailuun, jossa liikenne toimii kunkin liikenteenharjoittajan oman suunnittelun ja hinnoittelun pohjalta ilman julkista tukea. Joukkoliikenteessä alalletulolupana on joukkoliikennelupa, jonka lisäksi muun kuin tilausliikenteen tai palvelusopimusasetuksen mukaisen sopimusliikenteen harjoittaminen edellyttää reittiliikenne- tai kutsujoukkoliikennelupaa. Liikennettä on harjoitettava asiakastuloilla liikennelupaan sisältyvän laatulupauksen mukaisesti. Ostoliikennesopimus: on vakiintunut nimitys liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-yhtymä Oy:n väliselle sopimukselle alijäämäisten kaukojunaliikenteen reittien ja eräiden pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen reittien hankinnasta, sekä HSL:n ja VR:n väliselle sopimukselle pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kokonaisuuden hankinnasta. Kaukojunaliikenteen ostoliikennesopimuksella täydennetään liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välistä kaukojunaliikenteen käyttöoikeussopimusta, jonka vuoksi kaukojunaliikenteen ostoliikennesopimus voidaan nähdä täydentävänä lisäostona (ks. täydentävä lisäosto). HSL:n ja VR:n välisestä ostoliikennesopimuksesta tulisi selvyyden vuoksi käyttää nimitystä liikennöintisopimus. Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välinen lähijunaliikenteen ostoliikennesopimus voidaan nähdä HSL:n hankkimaa lähijunaliikennettä täydentävänä lisäostona.
4 Paikallisliikenne: tarkoittaa yleensä lyhytmatkaista kunnan tai taajaman sisäistä joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen suoritetilastossa myös talousalueen sisäinen liikenne kuuluu paikallisliikenteeseen. Reittiliikenne: on markkinaehtoista liikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka reitin päätepisteet, pysäkit tai tärkeimmät pysäkit sekä aikataulun luvan myöntävä viranomainen vahvistaa. Reittiliikennelupa: oikeuttaa yhdessä joukkoliikenneluvan kanssa reittiliikenteen harjoittamiseen. Reittiliikennelupahakemus voidaan hylätä vain joukkoliikennelaissa määritellyin perustein. Reittiliikennelupa on voimassa enintään kymmenen vuotta. Seudullinen toimivaltainen viranomainen: tarkoittaa joukkoliikennelain 14 :ssä mainittuja kuntayhtymää ja kaupunkeja, jotka ovat toimivaltaisia viranomaisia laissa kunkin kohdalla määritellyllä usean kunnan alueella. Mainituista kaupungeista voidaan käyttää myös nimitystä kunnallinen joukkoliikenteen seutuviranomaiskaupunki. Näiden viranomaisten alueeseen kuuluvia kuntia kutsutaan seutuviranomaiseen kuuluviksi kunniksi. Siirtymäaika: tarkoittaa 3.12.2009 2.12.2019 välistä ajanjaksoa, jolloin joukkoliikenteessä siirrytään henkilöliikennelain (1991/343) mukaisista liikenteen järjestämistavoista ja linjaliikenneluvista uuden joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaisiin liikennelupiin ja liikennöintisopimuksiin. Ennen joukkoliikennelain voimaantuloa myönnetyt linjaliikenneluvat on korvattu siirtymäajan liikennöintisopimuksilla, jotka ovat voimassa linjaliikenneluvan voimassaoloajan päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 2.12.2019. Toimivaltainen viranomainen: tarkoittaa palvelusopimusasetuksen mukaisesti viranomaista tai viranomaisten ryhmittymää, jolla on valtuudet toimia julkisen henkilöliikenteen alalla tietyllä maantieteellisellä alueella. Jos halutaan korostaa toimivallan paikallisuutta, termiä käytetään muodossa toimivaltainen paikallinen viranomainen. Joukkoliikennelaissa määriteltyjen toimivaltaisten viranomaisten tehtävät ovat: joukkoliikenteen järjestämistavasta päättäminen alueellisen palvelutasomäärittelyn laatiminen ja palvelutasosta päättäminen markkinaehtoisen liikenteen reittiliikennelupien myöntäminen joukkoliikennepalvelujen seudullinen suunnittelu yhdessä sidosryhmien kanssa
5 joukkoliikennepalveluiden hankinta, kilpailuttaminen ja järjestäminen. Waltti: joukkoliikenteen uusi matkakortti. Waltin tulevaisuuden visiona on toimia Suomen kaikki kaupunkiseudut kattavana matkakorttina. Waltti-matkakorttiin voidaan ladata erilaisia kausi- ja arvolippuja. Sanaston lähteenä käytetty Julkisen liikenteen sanastoa, Liikenneviraston oppaita 4/2013 Oikealla kartta toimivaltaisista viranomaisista Suomessa, lähde: Liikennevirasto. Joukkoliikenteen järjestäminen Joukkoliikenne on koko Suomen alueella järjestetty yhdeksän ELY-keskuksen, 26 toimivaltaisen kaupunkiviranomaisen sekä kuntien itsensä toimesta. ELY-keskukset järjestävät kuntien välisen liikenteen, kuntarajat ylittävän liikenteen. Myös toimivaltaiset kaupunkiviranomaiset 1 voivat järjestää oman toimialueensa pitkänmatkan liikenteen mukana olevien kuntien välillä. Kuntien ja kaupunkien lakisääteisiin kuljetuksiin kuuluvat koulu-, esikoulu-, VPL- ja SHL kuljetukset. Huomioitavaa siis on, että avoimen joukkoliikenteen järjestäminen ei ole kuntien lakisääteinen tehtävä. 1 mm. Tampereen Joukkoliikenne, Helsingin Seudun Liikenne.
6 Markkinaehtoisen liikenteen suunnittelusta vastaavat liikenteenharjoittajat. Palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetussa liikenteessä toimivaltaiset viranomaiset vastaavat palveluiden määrittelystä. Vastuu reittien ja aikataulujen suunnittelusta voi tässä liikenteessä olla liikenteenharjoittajilla tai viranomaisilla tai jaettu niiden kesken. Liikenteenharjoittajat vastaavat liikennetuotannon suunnittelusta. 2 (PSA) mukaisesti. Palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetyssä liikenteessä toimivaltainen viranomainen asettaa liikennöitsijälle julkisen palvelun velvoitteen. Velvoite voi olla esimerkiksi hintavelvoite tai velvollisuus hoitaa sovittua liikennekokonaisuutta sovitulla palvelutasolla. Velvoitteiden alaisten palveluiden hankinnasta tehdään julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus (liikennöintisopimus). Velvoitteen täyttämisestä maksetaan liikennöitsijälle julkisesta palvelusta maksettava korvaus. Korvaus velvoitteen täyttämisestä voi myös olla yksinoikeus tiettyyn reittiin tai alueelliseen liikennekokonaisuuteen. Palvelusopimusasetuksen mukaan toimivaltainen viranomainen voi järjestää julkisesti tuetun liikenteen joko omana tuotantona tai hankkia sen tilaaja-tuottaja-periaatteella. Omassa tuotannossa liikenteestä vastaa toimivaltaisen viranomaisen sisäinen liikenteenharjoittaja. Tilaaja-tuottaja-periaatteella hankittava liikenne voidaan jakaa hankintalainsäädännön mukaisiin sopimuksiin (bruttomalli) sekä joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaisiin käyttöoikeussopimuksiin. Käyttöoikeussopimukset voidaan edelleen jakaa alueellisiin ja reittikohtaisiin. Bruttomallilla hankittavassa liikenteessä toimivaltainen viranomainen ostaa liikenteenharjoittajalta tietyn reitin tai alueellisen liikennekokonaisuuden ajamisen tietyllä aikataululla ja laatutasolla. Viranomainen vastaa liikenteen suunnittelusta ja kantaa lipputuloriskin. Liikenteenharjoittajan tarjouksessaan antama palvelun hinta kattaa kaikki liikennöintikustannukset. Peruskunnat voivat järjestää joukkoliikennettä vain bruttomallilla. Seuraavan sivun kartassa on kootusti esillä Suomen kasvukäytävä alueen toimivaltaiset viranomaiset sekä kunnat, jotka järjestävät vain lakisääteisiä kuljetuksia. Keski-Uudenmaan kunnat eivät järjestä liikennettä keskitetystä, he vain toimivat yhteisen nimen alla. 2 Joukkoliikennelaki 1:5.
Joukkoliikenteen toimijoita Suomen kasvukäytävän alueella, Pia Eskelinen 2015. 7
8 Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, etteivät palvelutasotavoitteen mukaiset joukkoliikennepalvelut synny markkinaehtoisesti, on liikenne järjestettävä palvelusopimusasetuksen Käyttöoikeussopimus on liikenteenharjoittajalle myönnettävä yksinoikeus tietyn maantieteellisen alueen liikenteeseen tai suppeassa tapauksessa yksittäiseen reittiin. Toimivaltainen viranomainen antaa liikenteenharjoittajalle liikenteen tarjontaan liittyvät minimivaatimukset, joiden perusteella liikenteenharjoittaja suunnittelee liikenteen. Liikenteenharjoittaja kantaa lipputuloriskin. Ainoastaan toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä käyttöoikeussopimuksia. 3 Henkilökuljetusten päällekkäisyys (koulutaksi kyyditsee oppilaita ja tämän jäljessä ajaa VPLkuljetus samaan suuntaan) on yksi ongelma, joka on jo havaittu Tampereella tehdyssä PIHKA selvitystyössä. Selvityksessä havaittiin merkittävimmäksi heikkoudeksi toiminnan siiloutuminen ja useat raja-aidat kuntien sisällä. Nyt tehdyssä joukkoliikenteen sopimustilanteen selvitystyössä havaittiin sama ongelma: kuntien omat kuljetukset (koulukyydit, VPL ja SHL kuljetukset sekä palvelu- ja joukkoliikenne) suunnitellaan omina kokonaisuuksinaan eri suunnittelijoiden toimesta. Näin ollen tehokkuus laskee, päällekkäisyyksiä syntyy ja kustannukset kasvavat. Joissain tapauksissa erilaisia kuljetuksia ei voida esim. terveyssyistä yhdistää. Olisi kuitenkin tärkeää löytää sellaiset kuljetukset missä kuljetusta voitaisiin hyödyntää paremmin esimerkiksi tapauksissa, joissa taksi kyyditsee asiakkaan sairaalaan ja palaa tyhjänä takaisin. Tällaisessa tilanteessa paluukyytiin voitaisiin yrittää löytää kuljetettava. Avainasemassa olisikin yhteistyö terveyskeskuksen ja sairaalan kanssa, jolloin hoidot sekä niiden aikataulut ja kuljetukset suunniteltaisiin yhtenä kokonaisuutena. Sopimustilanne Suomen kasvukäytävällä Osa joukkoliikenteen sopimuksista on solmittu henkilöliikennelain aikana ja osa joukkoliikennelain aikana. Ennen joukkoliikennepalveluja säätelevän lainsäädännön muutosta liikenteenharjoittajat saivat tuloja lipputulon mukaisesti, jolloin liikennöijät ajoivat vain sellaisia vuoroja, jossa oli paljon käyttäjiä. Joukkoliikennepalveluja säätelevä lainsäädäntö muuttui vuonna 2009, kun joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus astuivat voimaan. Uudistus poisti tuen markkinaehtoisilta linjoilta ja näin ollen tasasi kuntien järjestettäväksi jääneiden vähemmän asiakkaita houkuttelevien linjojen kustannuksia myös liikenteenharjoittajille. Vanhan henkilöliikennelain mukaiset linjaliikenneluvat muutettiin ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Niistä ensimmäiset umpeutuivat 30.6.2014 ja muut asteittain vuoden 2019 joulukuuhun mennessä. 1.7.2014 3 Julkisen liikenteen sanasto, Liikenneviraston oppaita 4/2013.
9 jälkeen alkava liikenne on järjestettävä joko puhtaasti markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukea tai kilpailutettava hankintalainsäädännön ja joukkoliikennelainsäädännön mukaisesti. Reittiliikenneluvan mukaista liikennettä harjoitetaan toimivaltaisten viranomaisten myöntämillä reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikenneluvilla ja PSA:n mukaista tuettua liikennettä liikenteenharjoittajan ja toimivaltaisen viranomaisen välisten sopimusten perusteella. Useimmiten pitkät (pika)vuorot ajetaan reittiliikenneluvilla. Kuntien järjestämät kuljetukset Kuntien lakisääteisiä kuljetuksia ovat koulu- ja esikoulukuljetukset, kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset sekä vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset. Sosiaalihuoltolain perusteella voidaan kuljetuksia myöntää harkinnanvaraisena osana kotipalvelutoimintaa. Kaikki kunnan lakisääteiset kuljetukset voivat olla joko kunnan sisäisiä tai kuntarajat ylittäviä kuljetuksia. Kuntien lakisääteiset kuljetussopimukset solmitaan yleensä vuodeksi - kahdeksi kerrallaan, jonka jälkeen on mahdollisuus yhden - kahden vuoden optioon. Toisin sanoen, sopimuksia päättyy ja niitä uusitaan vuosittain. Pienemmissä kunnissa kunnan sisäistä joukkoliikennettä (säännöllinen reittiliikenne) ei ole. Näin ollen sopimuksia on solmittu vain muutamien liikennöitsijöiden kanssa. 4 Kuntien lakisääteisiä esim. koulukuljetuksia voidaan hoitaa myös joukkoliikennevuoroilla. KOULUKUL- JETUKSET VPL- KULJETUKSET KUNTA ESIKOULU- KULJETUKSET SHL- KULJETUKSET Kuntien henkilökuljetuksia, Pia Eskelinen 2015. 4 Pienemmissä kunnissa/kaupungeissa sopimuksia on tehty 1-5 liikennöitsijän kanssa.
10 Suurimmissa kaupungeissa, joissa kaupungin/kaupunkien yhteenliittymien joukkoliikennettä hoitaa toimivaltainen kaupunkiviranomainen 5, sopimukset pyritään tekemään yli viideksi vuodeksi, 1-3 vuoden optiolla. Sopimuksia on huomattavasti enemmän 6 kuin pienemmissä kunnissa tai kaupungeissa joilla ei ole omaa sisäistä liikennettä. ELY-keskusten sekä toimivaltaisten kaupunkiviranomaisten sopimukset ovat pääasiassa käyttöoikeuteen perustuvia tai bruttohankintamallin mukaisia pitkäaikaisia sopimuksia. Kelan korvaamat kuljetukset Kelalla on sopimuksia tilausvälityskeskusten kanssa taksimatkojen välittämisestä ja sähköisestä laskutuksesta. Nämä sopimukset eivät sisällä kilpailuttamista, koska Kela korvaa kuljetuksen taksan mukaisesti. Joukkoliikenteen käyttäjä maksaa liikennöitsijälle lipun hinnan ja hakee korvausta Kelasta jälkikäteen. Näiden lisäksi Kela korvaa suorakorvaus- ja valtakirjamatkoja liittyen pikkubussi- ja ambulanssimatkoihin. Nämä kuljetukset ovat sairasvakuutuslain mukaisia yksittäisiä matkoja. Joukkoliikenteen sopimukset Joukkoliikennesopimukset ovat pääsääntöisesti hyvin yksinkertaisia: kuka ajaa, missä, millä hinnalla, millä ajanjaksolla. Osaan sopimuksista on myös lisätty lauseke kalustovaatimuksesta. Opetushallitus, liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen Taksiliitto ry, Linja-autoliitto ja Liikenneturva ovat yhdessä julkaisseet erillisen koulukuljetusoppaan. Oppaassa annetaan tietoa ja ohjeita siitä, mitä koululaisautonkuljettaja ja kuljetuksen tilaaja tarvitsevat jokapäiväisessä työssään. 7 5 Helsingin seudun liikenne HSL ja Tampereen seudun joukkoliikenne TSL. 6 HSL on tehnyt sopimuksen 16 liikennöitsijän kanssa, TSL puolestaan 7 liikennöitsijän kanssa. 7 [http://www.oph.fi/download/47392_koulukuljetusopas.pdf].
11 VIRANOMAISPÄÄTÖS Palvelutaso syntyy markkinaehtoisesti, ei julkista tukea Palvelutaso ei synny markkinaehtoisesti, tarvitaan julkista tukea Markkinaehtoinen malli PSA-liikenne Reittiliikenneluvat joukkoliikennelain mukaisesti Tilaaja-tuottajasopimus kilpailutettu ostosopimus hankintalian mukaisesti Oma tuotanto Kilpailutettu käyttöoikeussopimus PSA:n tai joukkoliikennelain mukaisesti Osto- tai käyttösopimus suorahankintana Kuvio 1. Avoimen joukkoliikenteen järjestämismallit (lähde: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 28/2012). Pia Eskelinen, 2015.
12 Sujuvoittaminen Kasvukäytävän päiden kaupunkiseudut 8 ovat jo luoneet tehokkaat järjestelmät kaupunkiseutujen sisäisten matkaketjujen sujuvoittamisen. Koko kasvukäytävän alueen laajuista, pitkän matkan liikenteen ja kaupunkien/kuntien sisäistä liikennettä yhdistävää kehittämistyötä ei ole ollut. Tällä hetkellä tarvittavaa yhteistä työkalua joukkoliikenteen yhdistämiseen ei ole. Kehitystä hidastaa myös vallitseva järjestelmä, jossa kunnat/kaupungit, ELY-keskukset ja toimivaltaiset kaupunkiviranomaiset järjestävät joukkoliikennettä, jokainen erikseen. Valtakunnallinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä kehittyy merkittävästi vuosien 2015-2017 aikana. Waltti-järjestelmässä 9 on kaskukäytävän kunnista mukana Hämeenlinna ja Tampere. Hämeenlinnan seutu ottaa Waltti-järjestelmän käyttöön vuoden 2016 aikana, Tampere mahdollisesti kesällä 2016 (Tampereen seudun järjestelmä kuitenkin rakennetaan vähintään yhteensopivaksi Walttiin). Lisäksi Waltti-järjestelmässä ovat mukana Uudenmaan ja Pirkanmaan ELYkeskukset. ELY-keskusten nykyisen näkemyksen mukaan uudistus ei välttämättä kosketa kaikkea heidän toimivaltansa alaista liikennettä. 10 Voimassa olevia sopimuksia voi tarkastella alla olevan linkin kautta. Järjestelmän pitäisi alkaa päivittymään joka yö, mutta tällä hetkellä (syksy 2015) päivityssykli on harvempi. http://agol.esri.fi/jussin/apps/joukkoliikenne/index.html 1. Valitse alue (oletuksena valittu vuorot) 2. Lataa 3. Vuorot CSV Lataamisen jälkeen tietoja pääsee tarkastelemaan Excel-muodossa, jolloin reitin yksityiskohtaisemmat tiedot tulevat näkyviin. Koska liikkumisen palveluistamisen MaaS pilotoinneissa on kyse vapaaehtoisuuteen perustuvasta pilotoinnista, ei tämän hetkinen lainsäädäntö tai sopimustilanne estä pilotointien aloittamista. Vapaaehtoinen osallistuminen pilotointiin ei aiheuta ongelmia vaikka kyseessä olisi viranomaisen kilpailuttama reitti. Myöhemmin viranomaiset voivat sisällyttää tarjouspyyntöönsä lausekkeen mahdollisesta MaaS yhteistyöstä. Tämä vaatii tiedottamista viranomaisten suun- 8 Tampere ja Helsinki. 9 Waltti on yhteensopiva joukkoliikenteen lippujärjestelmä. 10 InfoTripla: Liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä, 2015.
13 taan, jotta tarjouspyynnöt tehdään MaaS huomioiden. MaaS, liikkumisen palveluistaminen, tulee muuttamaan hankintakulttuuria ja siihen olisi syytä varautua pian ottamalla joukkoliikennetoimijat mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kaukojunaliikenne on järjestetty liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymän välisellä sopimuksella. Sopimuskausi on 3.12.2009 3.12.2019. Lähijunaliikenne puolestaan on järjestetty HSL:n ja VR:n välisellä ostoliikennesopimuksella, joka on voimassa 31.12.2017 saakka. Sopimuskausien erittelyt erillisenä liitteenä.