Silja Siltala (toim.) Henkilökuljetusopas

Transkriptio

1 Silja Siltala (toim.) Henkilökuljetusopas

2 TOIMITTANUT Silja Siltala TYÖRYHMÄ Leena Hoppu-Mäenpää (sopimusasiat) Juha Karvonen (perusopetuksen asiat) Juha Kontkanen (hankinta-asiat) Mika Paavilainen (sosiaali- ja terveyshuollon asiat) Sami Uotinen (sosiaali- ja terveyshuollon asiat) KANNEN KUVA Pekka Paloranta 1. painos isbn (nid.) ISBN (pdf) Helsinki 2012 Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Sisältö 1 Johdanto Kuntien henkilökuljetusten järjestämisen lakitausta Kunnan toimiala ja hallinnon yleiset periaatteet Perusopetuksen matkat Sosiaalihuollon lainsäädännön perusteella järjestettävät kuljetuspalvelut Sairaankuljetus ja ensihoito Joukkoliikenne Taksiliikenne Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Esteellisyys Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö Henkilökuljetusten suunnittelu Palvelut ja liikkumistarve Henkilökuljetukset ja joukkoliikenne Kuljetusten suunnittelun organisointi kunnassa Kuljetusten toteuttamissuunnitelmat Liikennepalvelujen hankinta Sovellettava lainsäädäntö Kynnysarvot Hankintamenettelyt Hankinnasta ilmoittaminen Tarjouspyynnön laatiminen Hankintasopimus tarjouspyynnössä Tarjousten käsittely Tarjouksen valintaperuste ja vertailu Hankinnan keskeyttäminen Hankintapäätös ja hankintasopimus Muutoksenhaku Väliaikaiset järjestelyt valituksesta johtuen Kuljetusten seuranta, sopimuksen valvonta ja reklamointi Sopimussakko ja vahingonkorvaus JYSE ehdoissa Yhteistarjous vai tarjouskartelli Hankintamenettelyn julkisuus Liikennepalvelujen hankinnan eräitä käytännön kysymyksiä Liite 1. Yksinkertainen esimerkkimalli koulukuljetusten tarjouspyynnöstä Liite 2. Yksinkertainen esimerkkimalli koulu kuljetusten tarjouslomakkeesta

4 Henkilökuljetusopas 4

5 1 Johdanto Kuntien toiminnalle ja palvelujen saavutettavuudelle on tärkeää, että kuntalaisia palveleva liikennejärjestelmä on toimiva ja liikkumismahdollisuudet turvatut. Suuri osa matkoista tehdään henkilöautolla, mutta myös kävelyllä, pyöräilyllä ja joukkoliikenteellä on merkittävä rooli liikkumisessa. Monet kunnat osallistuvat joukkoliikenteen kehittämiseen ja ylläpitämiseen varmistaakseen kuntalaisilleen hyvät liikkumisedellytykset, vaikka joukkoliikenteen järjestäminen ei olekaan kuntien lakisääteinen velvoite. Kunnille on lainsäädännössä kuitenkin asetettu eräitä velvoitteita kuntalaisten liikkumispalvelujen turvaamiseksi. Näitä lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. koululaisten ja vammaisten kuljetusten järjestäminen. Joukkoliikenteellä voidaan hoitaa merkittävä osa näistä kuntien kuljetusvelvoitteista, joten joukkoliikennepalvelujen ylläpito on senkin vuoksi kunnille tärkeä. Kaikkia kuntien kuljetustarpeita ei kuitenkaan voida hoitaa joukkoliikenteellä, vaan tarvitaan myös muita järjestelyjä, joilla kunta voi korvata kuntalaisen erillisen matkan tai järjestää kuljetuksen. Pääosa kuntien erilliskuljetuksista järjestetään ostamalla kuljetuspalveluja liikenneyrityksiltä. Nämä kuljetusten ostot järjestetään hankintalain mukaisesti. Tämän oppaan tavoitteena on toimia apuvälineenä kunnille henkilökuljetusten hankinnoissa. Siihen on koottu tiivistetysti kuntien henkilökuljetusten lakitausta ja kuvattu henkilökuljetusten suunnittelua joukkoliikenteeseen liittyen. Pääosin on kuitenkin keskitytty liikennepalvelujen hankintaan ja hankintalain soveltamiseen kuljetushankinnoissa. Oppaassa ei ole käsitelty joukkoliikenteen viranomaisten liikennepalvelujen hankintoja, joissa noudatetaan PSA:n ja joukkoliikennelain hankintasäännöksiä. Oppaan laatimista on koordinoinut liikenneinsinööri Silja Siltala. Sen valmisteluun ovat mittavalla panoksella osallistuneet lakimies Leena Hoppu- Mäenpää (sopimusasiat), kehittämispäällikkö Juha Karvonen (perusopetuksen asiat), hankinta-asiantuntija Juha Kontkanen (hankinta-asiat), lakimies Mika Paavilainen (sosiaali- ja terveyshuollon asiat) ja johtava lakimies Sami Uotinen (sosiaali- ja terveyshuollon asiat). 5

6 Henkilökuljetusopas 6

7 2 Kuntien henkilökuljetusten järjestämisen lakitausta 2.1 Kunnan toimiala ja hallinnon yleiset periaatteet Kunta hoitaa kuntalain 2 :n mukaan itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. Kunta voi sopimuksen nojalla itse ottaa hoidettavakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Kunta voi hankkia tehtäviensä hoidon edellyttämiä palveluita myös muilta palveluntuottajilta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 4 :n mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa taikka olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä. Kunta voi täyttää lakiin perustuvan järjestämisvastuunsa myös hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta, taikka antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Hallintolain 6 :ssä säädetään hallinnon oikeusperiaatteista, jotka osaltaan vaikuttavat myös kunnan toimialan tulkintaan. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallintolain 6 voidaan ymmärtää luettelona yleisistä harkintavallan rajoitusperiaatteista. Lain kohdassa viitataan yhdenvertaisuus-, tarkoitussidonnaisuus-, objektiviteetti-, suhteellisuus- ja luottamuksensuojan periaatteisiin. Harkintavallan rajoitusperiaatteiden vastaista toimintaa voidaan yleisesti nimittää harkintavallan väärinkäytöksi. 7

8 Henkilökuljetusopas 2.2 Perusopetuksen matkat Koulukuljetusten järjestäminen esi- ja perusopetuksessa Perusopetuslain 4 :n 1 momentin mukaan oppivelvollisuusikäisen lapsen perusopetuksen ja oppivelvollisuutta edeltävän esiopetuksen järjestämisvelvollisuus on sillä kunnalla, jossa lapsi asuu. Opetuksen järjestämisvelvollisuutta ei ole kytketty lapsen kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan, vaan lapsen asuinkuntaan. Koulukuljetuksiin liittyvistä velvoitteista on säädetty perusopetuslain 32 :ssä. Sen mukaan jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. ( /1139) Maahanmuuttajille järjestettävään perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvilla oppilailla matkaetua ei sen sijaan ole. Oppilaan voidaan myös viittä kilometriä pitemmillä matkoilla edellyttää kulkevan osan matkasta itse. Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. ( /642) Oppilaan kilometriä kohti käyttämän keskimääräisen kävelyajan arvioimiseksi voidaan käyttää sivulla 9 olevaa taulukkoa. Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. ( /1139). Asiasta on syytä päättää kunnan kuljetussäännössä. Perusopetuslain 32 4 momentin mukaan kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Perusopetuslain 34 :n mukaan koulumatkalla sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. 8

9 Taulukko 1: Oppilaan kilometriä kohti käyttämän keskimääräinen kävelyaika. Kävely- Ikä aika , , , , , , Koulukuljetukset aamu- ja iltapäivätoiminnasta Perusopetuslain 48 b :n 4 momentin mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on 32 :n mukainen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta. Lain perusteluissa (HE 57/2003) on todettu, ettei kunnalla ole velvollisuutta erikseen järjestää koulukuljetusta iltapäivätoiminnasta. Lain perustelujen mukaan säännös on tarkoitettu toimintojen suunnittelua ohjaavaksi, eikä se siten esimerkiksi velvoita kuntaa kuljetusten järjestämiseen. Kunnan on kuitenkin kuljetusten suunnittelussa syytä huomioida asia Kuljetussääntö Useimmissa kunnissa on käytössä erillinen kuljetussääntö, jossa päätetään koulukuljetusten järjestämisestä kunnassa tarkemmin kuin perusopetuslaissa. Kuljetussäännöllä varmistetaan oppilaiden yhdenvertainen kohtelu koulukuljetuksia koskevissa asioissa. Siinä päätetään koulukuljetuksissa noudatettavista periaatteista ja toimintatavoista sekä määritellään muun muassa vaaralliseksi luokitellut tieosuudet. Seuraavaksi on koottu esimerkkejä niistä asioista, joka kuljetussäännössä olisi hyvä ottaa huomioon. 9

10 Henkilökuljetusopas 1. Lähikoulu Perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen koskee pääsääntöisesti oppilaan lähikoulua. Kuljetussäännössä on syytä todeta, että oppilaan käydessä muuta kuin hänelle osoitettua lähikoulua huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. 2. Toissijainen koulu Perusopetuslain 32 :n 3 momentin mukaan, jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun lähikouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. ( /1139). Tästä on hyvää päättää kuljetussäännössä. 3. Koulumatka Koulumatkaa ei ole tarkemmin määrätty lainsäädännössä. Oppilaan koulumatkan pituus voidaan laskea lyhintä, jalankulkukelpoista ja yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin kotiportilta kouluportille. Mikäli oppilas voi kulkea koulumatkansa vaihtoehtoisesti jalankulku-, kevyt- tai autoliikenteen käyttämää tietä pitkin, niin koulumatkaksi katsotaan lyhin reitti, jota pitkin koulumatka voidaan liikennesääntöjä noudattaen jalan kulkea. Koulumatkan pituuden mittaamistapa on hyvä kirjata kuljetussääntöön. Jos kuljetussäännössä käytetään koulumatkana kotiportilta kouluportille kuljettua matkaa, on edellä mainitut käsitteet syytä määritellä. 4. Oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen Kuljetussäännössä määritellään ne perusteet, joiden nojalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen niissä tapauksissa, joissa koulumatkan pituus lähikouluun on alle viisi kilometriä. Monissa kunnissa oikeus on porrastettu ikäluokittain esimerkiksi niin, että esiopetusoppilailla ja vuosiluokan oppilailla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos matka on yli 3 kilometriä. Kunnissa on myönnetty enenevissä määrin oikeuksia maksuttomaan koulukuljetukseen teiden vaarallisuuden vuoksi. Koulumatkoilla käytettävien teiden vaarallisuuden päättää opetuksen järjestäjä. Kuljetussäännössä on syytä päättää niistä menettelytavoista, joilla teiden vaarallisuusluokitukset tehdään. Kuljetussäännössä on syytä luetella erikseen vaaralliseksi luokitellut tieosuudet. 5. Muita kuljetussäännössä määriteltäviä asioita Tarvittaessa kuljetussäännössä voidaan myös päättää niistä kuljetusperiaatteista, jotka koskevat kunnan muissa kouluissa tapahtuvaa kielten tai oman 10

11 uskonnon opetusta. Kuljetussäännössä voidaan päättää myös saattokorvauksesta ja sen suuruudesta. Kuljetussäännön hyväksyy yleensä lautakunta Vaaralliseksi luokiteltujen tieosuuksien määrittäminen Opetuksen järjestäjä päättää siitä, mitkä tieosuudet ovat kunnassa perusopetuslain 32 :n 1 momentissa tarkoitettuja vaarallisia tieosuuksia. Tieosuuksien vaarallisuuden arvioinnissa käytettävistä menetelmistä päättää opetuksen järjestäjä. Vaaralliseksi luokitellut tieosuudet on hyvä määritellä kunnan kuljetussäännössä. Arvioinnin tukena voidaan käyttää erilaisia arviointimenetelmiä, esimerkiksi Koululiitu-ohjelmaa. Yleistä Koululiitu-ohjelmasta Koululiitu on tietokoneavusteinen arviointimenetelmä, joka on tarkoitettu yhdeksi apuvälineeksi vaaralliseksi luokiteltujen tieosuuksien arvioinnissa. Koululiitu-ohjelmassa käytetään Liikenneviraston tierekisteristä saatavia tiestön ja liikenteen ominaisuustietoja. Vaarallisuusindeksin määrittelyssä on lisäksi otettu huomioon oppilaan vuosiluokka. Ohjelman avulla on kunnittain laskettu kaikille maanteille ja osalle muita teitä tieosuuksittain riskilukujen raja-arvot. Arvioita tehtäessä tulee ottaa myös huomioon, että Koululiitu-ohjelmassa olevat riskilukujen raja-arvot ovat suosituksia. Lopullisen päätöksen tieosuuden vaarallisuudesta tekee aina kunta paikalliset olosuhteet huomioiden. Myös riskilukujen raja-arvoja voidaan soveltaa paikallisesti ja suosituksena olevia raja-arvoja voidaan muuttaa vastaamaan paremmin paikallisia olosuhteita. Uudessa Koululiitu-versiossa on teiden riskilukujen raja-arvoja muutettu jonkin verran alaspäin. Raja-arvojen määrittelyssä on otettu huomioon kunnista saatu palaute ja asiantuntijoiden näkemykset. Uudessa versiossa ei ole määritelty raja-arvoja esikoululaisille. Tältä osin kunnat voivat halutessaan antaa omat raja-arvot paikalliset olosuhteet huomioiden. Koulumatkan pituudella saattaa olla merkitystä arvioitaessa koulumatkan vaarallisuutta. Koululiitu-ohjelmassa suositellaan lisättäväksi tien vaarallisuusindeksiä 1 pisteellä jokaista oppilaan kulkemaa 200 metrin matkaa kohden Alkolukon käyttö koulu- ja päivähoitokuljetuksissa Alkolukon käyttö tilausajoina suoritettavissa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa tuli pakolliseksi Alkolukon käytöstä säädetään laissa alkolukon käytöstä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa (1110/2010). Lain mukaan alkolukolla varustettua ajoneuvoa on käytettävä: 1) esiopetukseen, perusopetukseen ja lisäopetukseen osallistuvien oppilaiden kuljetuksissa; 2) toisen asteen koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden kuljetuksissa; 11

12 Henkilökuljetusopas ja 3) päivähoitokuljetuksissa, jos kuljetuksen järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea. Edellä mainitun lain soveltamisalaan kuuluvilla koulu- ja päivähoitokuljetuksilla tarkoitetaan tilausajoja, joita ajetaan takseilla tai linja-autoilla ja jotka kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön antaman koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormitusta ja turvallisuusjärjestelyjä koskevan asetuksen soveltamisalaan. Nämä kuljetukset merkitään muista kuljetuksista erottuvasti koulukyytikilvellä tai -kuvulla. Koulu- ja päivähoitokuljetuksia tilausajoina suorittavat ajot jakautuvat säännöllisiin kuljetuksiin ja yksittäisiin kuljetuksiin, kuten uimahallimatkoihin, opinto- ja luokkaretkiin. Myös oppilaiden kuljettaminen muussa koulussa järjestettäville oppitunneille tai sairaalaan koulupäivän aikana kuuluvat lain soveltamisalan piiriin. Tapaturman tai muun vastaavan asian vuoksi kuljetuksen piiriin joutuneen oppilaan kuljetus edellyttää alkolukon käyttöä. Myös lukiolaisten ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden opintoretket ym. vastaavat kuljetukset edellyttävät alkolukon käyttöä, mikäli kyseessä on kunnan, kuntayhtymän tai oppilaitoksen tilausajona suorittamasta ajosta. Koulumatkoja tehdään myös kaikille avoimissa osto- ja linjaliikenteen kuljetuksissa, mutta näitä ei alkolukkovelvoite koske. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa on omaa kuljetuskalustoa, jota käytetään opiskelijoiden kuljetuksiin. Nämä kuljetukset eivät kuulu alkolukko velvoitteen piiriin. Kuljetuksista vastaava liikenteenharjoittaja on vastuussa alkolukon asennuksesta ja alkolukon pitämisestä toimintakuntoisena. Ajoneuvon rikkoutumisesta tai muusta vastaavasta syystä kuljetuksesta vastaava liikenteenharjoittaja voi tilapäisesti, enintään viiden arkipäivän ajan, käyttää muuta kuin alkolukolla varustettua ajoneuvoa. Muun kuin alkolukolla varustetun ajoneuvon käytöstä on liikenteenharjoittajan viipymättä ilmoitettava kuljetuksen tilaajalle. Jos kuljetuksesta vastaava liikenteenharjoittaja ei edellä esitetyssä määräajassa kuitenkaan kykene suorittamaan kuljetusta, kuljetuksen tilaaja voi tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen arkipäivän ajan, käyttää kuljetuksessa muuta kuin alkolukolla varustettua ajoneuvoa. Edellytyksenä on, ettei alkolukolla varustettua ja kuljetukseen sopivaa ajoneuvoa ole käytettävissä. Poliisi valvoo alkolukkovelvoitteen noudattamista ja tarvittaessa antaa alkolukon käytön rikkomisesta tai laiminlyönnistä sakkorangaistuksen. Koulu- ja päivähoitokuljetusten valvonta tapahtuu osana normaalia liikennevalvontaa. Poliisin on ilmoitettava alkolukon käyttörikkomuksesta kuljetuksen tilaajalle, mutta tilaajaan ei kohdistu tällä hetkellä mitään sanktiota alkolukon käyttövelvoitteen rikkomisesta. 12

13 2.2.6 Yhteishuoltajuus ja koulukuljetusten järjestäminen Korkein hallinto-oikeus tehnyt vuosikirjapäätöksen (KHO:2006:10) kunnan velvollisuudesta järjestää maksuton koulukuljetus oppilaalle, jonka huoltajat asuvat saman kunnan alueella, mutta eri paikoissa (yhteishuoltajuus). KHO:n ratkaisun mukaan kunnalla ei ollut velvollisuutta järjestää kuljetuksia sen huoltajan luota, joka asui muualla kuin lapsen väestörekisteriin merkitty vakituinen asuinpaikka oli. Se, että lapsella vanhempien valitseman asumisjärjestelyn seurauksena ei ollut mahdollisuutta maksuttomaan koulukuljetukseen tai sitä vastaavaan avustukseen toisen vakituisen oleskelupaikkansa osalta, ei loukannut perustuslain 16 :n 1 momentin mukaista oikeutta maksuttomaan perusopetukseen eikä lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. KHO:n päätöksen perusteluissa todetaan mm. että oppilaalla on POL 32 :ssä säädetyin edellytyksin oikeus maksuttomaan kuljetukseen/avustukseen siihen kouluun, jonka kunta on hänelle osoittanut POL 6 :n 2 momentin mukaisesti (oppilaan lähikoulu). Lisäksi perusteluissa todetaan, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen on katsottava asuvan jommankumman vanhempansa luona myös silloin, kun huolto on uskottu molemmille vanhemmille yhteisesti ja lapsen oikeus tavata toista vanhempaansa on määrätty niin laajaksi, että lapsen oleskelu tämän luona käytännössä muistuttaa asumista Saattoavustus ensisijaisena maksuttoman kuljetuksen järjestämistapana Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu (vuosikirjanumero KHO:2009:103): KHO katsoi, että kunta oli täyttänyt perusopetuslain 32 :n 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa maksuttoman koulukuljetuksen järjestämiseen myöntämällä esiopetukseen osallistuvan huoltajille joukkoliikenteen taksan mukaisen saattoavustuksen. Vanhemmilla, joiden tuli vastata lapsen huollosta ja elatuksesta, ei ollut oikeutta taksikuljetukseen yksinomaan sillä perusteella, että he olivat vuorotyössä. KHO katsoi, että Perusopetuslain 32 :ssä ei ole määritelty maksuttoman kuljetuksen tapaa tai todettu, että maksuton kuljetus olisi ensisijainen avustukseen nähden. Laissa kuitenkin todetaan, että avustuksen on oltava riittävä. Riittävyydestä on oikeuskirjallisuudessa todettu, että määränä on pidettävä välttämättömiä ja välittömiä menoja, jotka kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvat huoltajalle ottaen huomioon pysyvästä kuljetuksesta saatavat alennukset. Jos kunta voi järjestää kuljetuksen tai saattamisen halvemmalla kuin huoltaja, tulisi kunnan se yleensä järjestää tai rajoittaa avustuksensa tähän määrään. 13

14 Henkilökuljetusopas KHO: Perusopetuslain 32 :n 1 momentin säännöksellä maksuttomasta koulukuljetuksesta on vähennetty lähtökohtaisesti vanhemmille kuuluvaa velvollisuutta vastata lapsen koulukuljetuksista aiheutuvista kustannuksista. Laissa opetuksen järjestäjälle ei ole säädetty velvollisuutta kuljetuksen järjestämiseen, vaan sille on annettu oikeus valita, järjestääkö se maksuttoman koulukuljetuksen vai maksaako se kuljettamista tai saattamista varten avustuksen. Näin ollen lainkohdassa lapselle ei ole säädetty myöskään oikeutta mihinkään tiettyyn kuljetusmuotoon, esimerkiksi taksikuljetukseen. Kunta voi kaikissa tapauksissa korvata kuljetuksen avustuksella, jonka on oltava riittävä. 2.3 Sosiaalihuollon lainsäädännön perusteella järjestettävät kuljetuspalvelut Sosiaalihuoltolaissa, vammaisuuden perusteella myönnettävistä tukitoimista ja etuuksista annetussa laissa (vammaispalvelulaki) ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa ja vastaavassa asetuksessa (kehitysvammalaki ja -asetus) on säännöksiä kuljetuksista. Näistä laeista vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki ovat toissijaisia suhteessa muuhun lainsäädäntöön kuten esimerkiksi sosiaalihuoltolakiin. Vammaislakien keskinäistä suhdetta määrittää kehitysvammalain toissijaisuus suhteessa vammaispalvelulakiin. Sosiaalihuoltolain 17.1 :ssä on lueteltu sosiaalihuoltolaissa säädetyt kunnan sosiaalipalvelut. Pykälän 2 momentissa on mainittu erityislakien perusteella järjestettävät kunnan sosiaalipalvelut. Näihin kuuluvat mm. vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet ja kehitysvammaisten erityshuolto Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava kotipalvelujen järjestämisestä. Sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n mukaan kotipalveluina järjestetään mm. tukipalveluja, joita voivat olla esimerkiksi kuljetuspalvelut. Sosiaalihuoltolain 17 :ssä ei erikseen nimetä muita kuljetuspalveluita, mutta kunta voi harkintansa mukaan päättää järjestää kuljetuksia muillekin kuin niille kuntalaisille, jotka kuuluvat vammaispalvelulain soveltamisalaan. Sosiaalihuoltolain 17 :n 4 momentissa on nimenomaan todettu, että kunta voi laissa mainittujen sosiaalipalvelujen lisäksi järjestää muitakin tarpeellisia sosiaalipalveluja Vammaispalvelulain perusteella järjestettävät kuljetuspalvelut Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus (ehdoton oikeus) mm. kuljetuspalveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa säädetään vaikeavammaiselta 14

15 perittävästä asiakasmaksusta. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluvat vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Välttämättömien työhön tai opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi on kunnan järjestettävä jokapäiväiseen elämään kuuluvia yhdensuuntaisia matkoja vähintään kahdeksantoista kuukaudessa. Kuljetuspalveluja järjestettäessä on otettava huomioon mm. vaikeavammaisen henkilön avun ja kuljetusajankohtien tarve. Maantieteellisesti matkat on rajattu lähikuntiin, jota ei määritellä lainsäädännössä sen tarkemmin. Lähikuntiin voidaan katsoa kuuluvan kohtuullisella etäisyydellä olevat ns. toiminnalliset lähikunnat, jotka kunnan on määriteltävä Kehitysvammalain mukaiset kuljetuspalvelut Kehitysvammalain 39 :n mukaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän on huolehdittava tutkimukseen määrätyn tai järjestämässään erityishuollossa olevan henkilön kuljetuksesta kuntainliiton toimintayksiköiden välillä sekä muusta kuljetuksesta siten, kuin asetuksella säädetään. Kehitysvamma-asetuksen 3 :ssä on puolestaan säädetty, että erityishuoltopiirin kuntainliitto tai erityshuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. 2.4 Sairaankuljetus ja ensihoito Toukokuun alussa 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitetun ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on siirrettävä kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään vuoden 2013 alusta lukien (ks. lain 79 ). Ensihoitopalvelun käsite kattaa nykyisessä kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja sairaankuljetuksesta annetussa asetuksessa käytetyt käsitteet sairaankuljetus, ensihoito ja lääkinnällinen pelastustoiminta. Tarkemmat määräykset ensihoitopalvelusta on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (340/2011). Sairaanhoitopiiri päättää järjestämisvastuun siirtymisestä lukien siitä, miten ensihoitoon sisältyvät palvelut tuotetaan ja minkälaisella kalustolla alueen ensihoitopalvelun tehtävät hoidetaan. Sairaanhoitopiiri voi hoitaa toiminnan itse, yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin 15

16 Henkilökuljetusopas kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Silloin kun sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun omana toimintanaan, ensihoitopalvelun järjestämiseen tarvittava henkilöstö on sairaanhoitopiirin palveluksessa ja kalusto sen hallinnassa. Uuden pelastuslain (379/2011) 24 :n mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla (alueen pelastustoimi). Valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin ja vahvistetun aluejaon muuttamisesta. Pelastustoimen alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla sopimus pelastustoimen järjestämisestä. Pelastuslain 27 :n mukaisesti pelastuslaitos voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisella tavalla. Sairaanhoitopiiri voi järjestää alueensa ensihoitopalvelun tai osan sitä hankkimalla palvelut hankintalakia noudattaen yksityiseltä palvelun tarjoajalta. Sairaanhoitopiirin tekemässä ensihoidon palvelutasopäätöksessä määritellään hankinnan kohde ja laatukriteerit. Vielä hallituksen esityksessä terveydenhuoltolaiksi (HE 90/2010, 79 ) lähtökohtana oli se, että kunnan tai vastaavasti terveyskeskusta ylläpitävän kuntayhtymän kansanterveyslain nojalla tekemät sairaankuljetusta koskevat sopimukset olisivat päättyneet viimeistään 31 päivänä joulukuuta Lakiesitys hyväksyttiin muutettuna ilman tätä säännöstä (ks. StVM 40/2010). Kuntien tai terveyskeskusta ylläpitävien kuntayhtymien tekemät sairaankuljetussopimukset eivät siis pääty itsestään järjestämisvastuun siirtymisen yhteydessä. Ennen järjestämisvastuun siirtymistä sairaanhoitopiirin sekä sen alueen kuntien ja terveyskeskusta ylläpitävien kuntayhtymien on huolehdittava yhteistyössä siitä, että olemassa oleva sopimuskanta kartoitetaan ja sopimukset joko siirretään sairaanhoitopiirille, taikka pyrittävä irtisanomaan ne niin, että ne lakkaisivat viimeistään 2012 lopussa. Jos terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä on itse hoitanut ensihoitoa ja sairaankuljetusta, on myös tällaisen terveyskeskuksen oman toiminnan jatkuminen selvitettävä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Koordinaatiovastuu on terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirillä, mutta ennen järjestämisvastuun siirtymistä sopimuskumppanina suhteessa ulkopuolisiin ensihoitopalvelun tuottajiin on edelleen kunta tai terveyskeskusta ylläpitävä kuntayhtymä. Sopimusten siirtoon tai päättämiseen liittyvät kysymykset ratkeavat sopimusoikeudellisten oppien mukaan. Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset on mahdollista päättää irtisanomalla. Määräaikaisissa sopimuksissa tällaista mahdollisuutta ei ole. Mikäli sopimus jatkuu sen jälkeen kun järjestämisvastuu on siirtynyt sairaanhoitopiirille, mutta sairaanhoitopiiri ei ole tullut so- 16

17 pimuspuoleksi, kunta tai terveyskeskusta ylläpitävä kuntayhtymä on edelleen vastuussa sopimukseen perustuvista velvoitteista. Kunnan tai kuntayhtymän on tämän johdosta syytä selvittää ajoissa, onko sairaanhoitopiiri halukas tulemaan sen tilalle sopimuspuoleksi vai ei - sopimuksia ei voida siirtää sairaanhoitopiirille ilman sen suostumusta. Julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen (JYSE 2009 palvelut) kohdan 22.1 mukaisesti Tilaajalla on oikeus siirtää sopimus sellaiselle kolmannelle osapuolelle, jolle tilaajan tehtävät siirtyvät kokonaan tai osittain. Tällöin kunnan tai kuntayhtymän sopimuskumppanin erillistä suostumusta sopimuksen siirtoon sairaanhoitopiirille ei tarvita, vaan riittää, että sairaanhoitopiiri on halukas tulemaan sopimuspuoleksi. Mikäli JYSE-ehdot on tältä osin otettu osaksi ensihoitopalvelua koskevaa sopimusta, sopimus on siirrettävissä sairaanhoitopiirille ensihoidon järjestämisvastuun siirtyessä. Tällöin on selvää, että kyse ei ole uudesta kilpailutettavasta hankinnasta. Vaikka JYSEehdot eivät olisikaan käytössä, pelkästään sopimuskumppanin vaihtumista järjestämisvastuun siirron yhteydessä ei voitane katsoa sellaiseksi merkittäväksi sopimusmuutokseksi, jonka takia hankinta olisi kilpailutettava uudelleen. Lähtökohtana sopimusten siirron yhteydessä on, että ne siirretään sellaisenaan. Hankintasopimusten laajentaminen alueellisesti tai uusiin palveluihin voidaan tulkita uudeksi hankinnaksi. Kokonaisuuden kannalta pienten muutosten tekeminen voi olla mahdollista ilman uutta kilpailutusta mutta vähänkin isommat muutokset voivat johtaa siihen, että kyseessä on uusi hankinta. Voimassa olevien sopimusten muuttaminen edellyttää osapuolten yksimielisyyttä tai sopimuksen muuttamisen mahdollistavaa ehtoa. Terveydenhuoltolain perusteluissa on lähdetty siitä, että pelastuslaitosten kanssa tehtävät sopimukset ensihoitopalvelun järjestämisestä eivät ole hankintalain mukaisen kilpailuttamisvelvollisuuden piirissä, mikäli tilanne voidaan kokonaisarvion perusteella katsoa julkishallinnon toimijoiden väliseksi yhteistoimintasopimukseksi. Näin ollen pelastuslaitoksen kanssa tehtävän sopimuksen muuttaminen ei voi johtaa kilpailutukseen, mikäli sopimusta ei ole alun perinkään pitänyt kilpailuttaa hankintalain mukaan. 2.5 Joukkoliikenne Joukkoliikennelaki Joukkoliikennepalvelujen järjestämistä ohjaavat seuraavat säädökset: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista (eli joukkoliikenteen palvelusopimusasetus, PSA), joka tuli voimaan Joukkoliikennelaki 869/2009, joka tuli voimaan

18 Henkilökuljetusopas Palvelusopimusasetuksen tarkoituksena on määritellä, miten voidaan varmistaa sellaisten joukkoliikennepalvelujen tarjoaminen, jotka ovat monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia kuin palvelut, joita voitaisiin tarjota pelkästään markkinoiden ehdoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos palvelujen ylläpitämiseen tai lipunhintojen tukemiseen käytetään valtion tai kuntien rahaa, tulee palvelut järjestää PSA- asetuksen määräysten mukaan. Asetus on sellaisenaan Suomessa noudatettavaa lainsäädäntöä. Palvelusopimusasetusta täydentää joukkoliikennelaki, jota sovelletaan asetuksen lisäksi silloin, kun käsitellään ammattimaista henkilöiden kuljettamista tiellä linja-autolla. Joukkoliikennelaki korvasi vanhan henkilöliikennelain, joka on kumottu Luvanvarainen liikenne Joukkoliikennelain mukaan ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä linja-autolla edellyttää liikennelupaa. Ilman liikennelupaa saa kuitenkin suorittaa konsernin tai siihen verrattavan yhtymän, kunnan, kuntayhtymän tai yhteisön, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, sisäisiä henkilökuljetuksia niiden hallinnassa olevilla linja-autoilla. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kuntakonsernia koskevan kuntalain 16 a :n mukaan kunnan tytäryhteisö. Kunnan tytäryhteisöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön. Mikäli kunta on esimerkiksi osakeyhtiön ainoa osakas, on selvää, että kyseessä on kunnan tytäryhteisö. Määräysvalta voi kirjanpitolain mukaan perustua paitsi suoraan omistukseen, myös esimerkiksi oikeuteen valita enemmistö hallituksen tai siihen verrattavan toimielimen jäsenistä, tai tosiasialliseen määräysvaltaan yhteisössä. Joukkoliikennelaissa tarkoitetaan: 1) joukkoliikenteellä yleisesti käytettävissä tai tilattavissa olevaa, useiden ihmisten kuljettamiseen tarkoitettua: a) ammattimaista linja-autoliikennettä, riippumatta siitä harjoitetaanko liikennettä markkinaehtoisesti vai palvelusopimusasetuksen mukaisesti; b) palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettua raideliikennettä; 2) markkinaehtoisella liikenteellä linja-autolla harjoitettavaa muuta kuin palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä; 3) tilausliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan määräämällä tavalla; 18

19 4) reittiliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka reitin päätepisteet, pysäkit tai tärkeimmät pysäkit sekä aikataulun luvan myöntävä viranomainen vahvistaa; 5) kutsujoukkoliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, joka on paikallista tai seudullista taikka alueellista ja jatkuvaluonteista, jota ajetaan ainoastaan etukäteen tehdystä tilauksesta ja jonka reitti ja aikataulu määräytyvät näiden ennakkoon tehtyjen tilausten perusteella ja tilattujen kuljetusten yhdistelyn avulla; kuljetusten yhdistelyllä tarkoitetaan vähintään kolmen ennakkoon tilatun kuljetuksen yhdistämistä yhdeksi reitiksi. Entisessä henkilöliikennelaissa oli määritelty myös ostoliikenne. Sille ei enää ole laissa määritystä, vaan se on yleistermi ostetuille liikennepalveluille. Ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä linja-autolla korvausta vastaan on sallittu joukkoliikenneluvan, reittiliikenneluvan tai kutsujoukkoliikenneluvan perusteella. Joukkoliikennelupa on alalle tulolupa, joka oikeuttaa harjoittamaan linja-autolla palvelusopimusasetuksessa tarkoitettua liikennettä toimivaltaisen viranomaisen tai kunnan taikka kuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan sekä tilausliikennettä koko maassa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Harjoitettaessa tilausliikennettä ajoja ei saa kuitenkaan ottaa taksiasemilta. Joukkoliikenneluvan myöntää hakemuksesta hakijan kotipaikan toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Reittiliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan reittiliikennettä linja-autolla. Kutsujoukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan kutsujoukkoliikennettä linja-autolla. Kutsujoukkoliikennettä harjoitettaessa ajoja ei saa ottaa taksiasemilta tai ilman ennalta tehtyä tilausta linja-autopysäkeiltä eikä tarjota niitä julkisella paikalla, kuten esimerkiksi hotellien tai ravintoloiden edustoilla. Nämä luvat myöntävät toimivalta-alueellaan ELYt ja laissa määritellyt kunnalliset toimivaltaiset viranomaiset. Jos kunta hankkii linja-autolla suoritettavia kuljetuspalveluja, tarvitaan kuljetusten suorittamiseen joukkoliikennelupa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalta voida edellyttää, että sillä täytyisi jo tarjouksentekohetkellä olla käytettävissään liikenteen harjoittamista varten tarpeelliset liikenneluvat. Riittävää on, että tarjoaja on osoittanut hankintayksilölle luotettavalla todennäköisyydellä, että sillä sopimuksen täyttämisen alkaessa on siihen edellytykset Tavarankuljetus joukkoliikenteessä Reittiliikenteessä ja kutsujoukkoliikenteessä saa kuljettaa myös tavaraa. Reittiliikenteessä ei auton matkustajatiloissa saa kuljettaa muuta tavaraa kuin 19

20 Henkilökuljetusopas matkustajien käsimatkatavaroita. Palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetussa liikenteessä saa kuljettaa tavaraa, jos siitä on sovittu toimivaltaisen viranomaisen tai kunnan taikka kuntayhtymän kanssa. Alle 100 kilon tavaralähetyksiä saa kuljettaa tilausliikenteessä tilaajan kanssa sovitun mukaisesti ja palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetussa liikenteessä toimivaltaisen viranomaisen kanssa sovitun mukaisesti. Linja-autoissa on siis oikeus kuljettaa alle 100 kilon tavaralähetyksiä myös silloin, kun liikenne ei ole tarkoitettu matkustajille. Vastaava oikeus on taksiliikennelain 18 :n mukaan takseilla. Pieniä tavaralähetyksiä saisi kuljettaa myös palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetun liikenteen yhteydessä esimerkiksi niin, että auto ajaa saman sopimuksen nojalla ensin matkustajille tarkoitetun vuoron, hoitaa sen jälkeen tavarankuljetuksen ja palaa taas henkilökuljetukseen. Tällaisia liikennekokonaisuuksia voi olla tarpeen toteuttaa kuntien tilaamissa kuljetuksissa. Säännöstä soveltamalla voidaan parantaa kuljetusten kokonaistehokkuutta Kuntien tehtävät joukkoliikenteessä Lainsäädäntö asettaa raamit kuntien roolille joukkoliikennepalvelujen järjestämisessä: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus. Laissa on lisäksi otettu kantaa joukkoliikenteen asemaan liikennejärjestelmässä. Lain yleisten säännösten mukaan maankäytön suunnittelun tavoitteena on edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Samoin yleiskaavan sisältövaatimuksissa todetaan, että on otettava huomioon mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Nämä on otettava huomioon myös asemakaavaa laadittaessa. Kunnalla on siis tehtävänään huolehtia siitä, että maankäytön suunnittelussa ja toimintoja sijoitettaessa myös joukkoliikenteen palvelut on mahdollista toteuttaa. Joukkoliikennelaissa on määritelty kunnille erilaisia tehtäviä niiden viranomaisvastuun mukaisesti. Laissa määritellyt 22 kaupunkia ja neljä kaupunkiseutua toimivat alueellaan toimivaltaisina viranomaisina. Niiden tehtäviä omalla toimivalta-alueellaan ovat joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen, osavastuu joukkoliikenteen suunnittelusta, reitti- ja kutsujoukkoliikennelupien myöntäminen ja peruuttaminen sekä muut viranomaistehtävät. Muille kunnille ei ole joukkoliikennelaissa määritelty tehtäviä. Niiden alueella toimivaltaisena viranomaisen toimii alueen ELY- keskus. Laissa edellytetään, että palvelutason määrittelyä valmistellessaan ja suunnittelussa 20

21 viranomaisten tulee toimia yhteistyössä kun tien kanssa. Kuntien kannattaa myös olla aktiivisia ja tuoda kaikki kuntalaisten liikkumis- ja kuljetustarpeet palvelutason valmisteluun ja joukkoliikenteen suunnitteluun tiedoksi, jotta mahdollisimman paljon kuljetusvelvoitteista voitaisiin hoitaa joukkoliikenteellä. Toimivaltaisten viranomaisten tulee suunnitella joukkoliikenteen palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina toimivan joukkoliikenneverkon aikaansaamiseksi. Suunnittelussa liikennetarpeet ja -palvelut on pyrittävä sovittamaan yhteen. Eri väestöryhmien kuten lasten, nuorten, naisten, miesten, vanhusten ja vammaisten tarpeet on otettava huomioon. Viranomaiset toimivat joukkoliikennettä suunnitellessaan yhteistyössä toistensa ja muiden kuntien kanssa Joukkoliikenteen rahoitus Sekä valtion että kuntien rahoitus joukkoliikenteeseen on harkinnanvaraista eikä sitä ole joukkoliikennelaissa velvoitettu. Kunnat päättävät itse osallistumisestaan joukkoliikenteen järjestämisen rahoitukseen. Joukkoliikennelaissa määritellään valtion talousarviossa osoitetun määrärahan käyttötarkoituksista ja määrärahan kiintiöinnistä. Valtio voi myöntää valtionavustusta kunnalle tai kuntayhtymälle ja avustuksen menettelytavoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston joukkoliikenteen valtionavustusasetuksessa. Valtion joukkoliikennerahoituksen kokonaismäärä päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. 2.6 Taksiliikenne Taksiliikennelaki ja liikenteen luvanvaraisuus Ammattimaista henkilöiden kuljettamista tiellä henkilöautolla säätelee taksiliikennelaki (217/2007), joka tuli voimaan Se korvasi tuolloin henkilöautoliikenteen osalta henkilöliikennelain. Ammattimainen henkilöiden kuljettaminen edellyttää taksilupaa. Taksiluvan myöntää hakemuksesta se toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jonka toimialueella liikenteen pääasiallinen asemapaikka on. Ammattimaisella henkilöiden kuljettamisella tarkoitetaan elinkeinon harjoittamisen tai toimeentulon hankkimisen taikka muun tulonhankkimisen tarkoituksessa harjoitettua henkilöiden kuljettamista tiellä henkilöautolla korvausta vastaan päätoimisesti taikka sivutoimisesti tai muuten toisen elinkeinon ohella. Taksiliikennelakia ei sovelleta sellaisiin kuljetuksiin, jotka eivät ole ammattimaista henkilöiden kuljettamista. Ammattimaisia kuljetuksia eivät ole esimerkiksi sellaiset kunnan työntekijän työtehtäviin oleellisesti liittyvät omalla autollaan suorittamat kuljetukset, joista maksetaan vähäinen korvaus, 21

22 Henkilökuljetusopas esimerkiksi työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen määrä. Myös ostopalveluina järjestettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä tapahtuvat vähäiset kuljetukset olisivat sallittuja, jos korvauksena maksetaan vain em. vähäinen korvaus (HE 38/2006). Jos tällaisia pieniä työntekijän ajoneuvolla suoritettavia kuljetuksia käytetään kuntien kuljetusjärjestelyissä, tulee niiden suorittamisen pelisäännöistä sopia ja vastuukysymykset kirjata etukäteen. Yleensä kuntien järjestämissä kuljetuspalveluissa kuljetuksen suorittaja tarvitsee liikenneluvan (taksiliikennelupa tai joukkoliikennelupa). Ilman taksilupaa saa kuitenkin suorittaa kuljetuksia seuraavissa taksiliikennelain 4 :n mukaisissa tapauksissa: 1) kunnan järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvana kuljettaa henkilöitä kunnan, kuntayhtymän tai yhteisön, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, hallinnassa olevalla henkilöautolla kuljetuspalvelujen saajilta perittäväksi säädettyä asiakasmaksua vastaan; 2) konsernin tai siihen verrattavan yhtymän, kunnan, kuntayhtymän tai yhteisön, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, hallinnassa olevalla henkilöautolla kuljettaa henkilöitä, jos kuljetukset ovat yhteisön sisäisiä; 3) palveluyrityksen hallinnassa olevalla henkilöautolla kuljettaa henkilöitä, jos kuljetus liittyy koti- tai matkailupalveluihin ja kuljetus on osa yrityksen tarjoamasta palvelukokonaisuudesta; 4) kuljettaa henkilöitä museoajoneuvolla. Sen lisäksi, mikä on sallittua kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain (693/2006) mukaan, taksiluvan nojalla harjoitettavassa tilausliikenteessä saa kuljettaa alle 100 kilon tavaralähetyksiä Taksilupien enimmäismäärät ja seuranta Taksilupien enimmäismäärä on säännelty. ELY-keskukset vahvistavat vuosittain kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät. Enimmäismäärää koskevassa päätöksessä määrätään myös, kuinka moneen lupaan sisällytetään esteettömyyttä koskevat vaatimukset. ELY-keskukset seuraavat taksin kysynnän ja tarjonnan muutoksia. Niiden on seurattava myös taksien riittävyyttä kuntien kuljetustarpeiden kannalta. Tätä varten ELY-keskukset pyytävät yleensä kunnan lausunnon taksien enimmäismäärän tarvetta arvioidessaan. Kun tien lausunnossa voidaan esittää mm. arviot taksien saatavuudesta kuntien tarjouspyyntöihin ja muihin kuntien kuljetustarpeisiin. 22

23 2.6.3 Taksiliikenteen hintojen sääntely Taksiliikennelain 16 :ssä määritellään taksiliikenteessä kuluttajilta perittävien enimmäishintojen rakenne. Vuosittain viimeistään kesäkuun loppuun mennessä säädetään kyseiset enimmäishinnat valtioneuvoston asetuksella. Näitä enimmäishintoja noudatetaan kulutta jien matkoihin ja mm. sellaisiin kuntien asiakkaisiin, jotka tilaavat taksikyydin itse. Kuntien kuljetuksissa ei ole enää käytettävissä aiemman reittitaksan mukaista enimmäishinnoittelua, vaan kuljetushinnat määräytyvät kilpailuttamisen perusteella. Tarjouspyyntöihin mahdollisesti sisällytettävistä hintakatoista ks. kohta Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on annettu laki (504/ 2002, jäljempänä rikostaustalaki). Rikostaustalain 2 :n mukaan lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. Esimerkiksi kuntien kuljetuspalveluihin voi sisältyä tällaista muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. Mikäli kyse on säännöllisestä liikennöinnistä, on suhteellisen selvää, että kyse on rikostaustalain soveltamisalan piiriin kuuluvasta toiminnasta. Kunta tekee koulukuljetuksia hoitavan yrittäjän kanssa yksityisoikeudellisen sopimuksen kuljetusten suorittamisesta. Yrittäjällä tulee olla liikenteenharjoittamiseen oikeuttava liikennelupa. Liikenneluvan myöntämisen edellytyksenä on hyvämaineisuus ja lisäksi hakijan tulee täyttää muut luvan myöntämisen edellytykset. Taksi- ja joukkoliikennelupien hakemisen ja niiden seurannan yhteydessä tarkistetaan myös yrittäjien rikostaustat. Työnantaja vastaa palveluksessaan olevan henkilöstön rikostaustan selvittämisestä rikostaustalaissa tarkoitetuissa tehtävissä. Kunta voi tarjouspyynnössä siis edellyttää kuljetusyrittäjältä sitä, että yrittäjä tarkistaa ennen sopimuksen mukaisen liikennöinnin aloittamista lasten kanssa työskentelevien kuljettajien rikosrekisteritiedot. Tarjouspyyntöön ei kuitenkaan tulisi ottaa vaatimusta siitä, että tuottaja antaa rekisteritiedot kunnan tarkastettavaksi, sillä tarkistustehtävä on työnantajan velvollisuus. Kuljetuspalveluita kilpailuttavalla kunnalla on hankintalain tarjoajan kelpoisuutta koskevan 54 :n mukaisesti oikeus pyytää tarjoajilta selvitystä rikostaustasta sillä uhalla, että tarjous hylätään, mikäli vaadittua selvitystä ei toimiteta. Hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ul- 23

24 Henkilökuljetusopas kopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on hankintalain kohdan mukaisesti saanut ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta lainvoimaisen tuomion. Näytöksi siitä, että tarjoajalla ei ole tällaista tuomiota, on hankintalain 55.2 :n mukaan hyväksyttävä toimittajan sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama ote rikosrekisteristä. 2.8 Esteellisyys Myös liikennepalveluiden hankintaa koskevaa asiaa valmisteltaessa, esiteltäessä ja muuten käsiteltäessä on otettava huomioon kuntalain ja hallintolain esteellisyyssäännökset. Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kuntalain mukaan kumota, mikäli asiassa haetaan muutosta. Hankinta-asioissa, esimerkiksi kuljetuspalveluita hankittaessa, kuntalain mukainen muutoksenhaku tulee kysymykseen ainoastaan kansalliset kynnysarvot alittavissa ns. pienhankinnoissa. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa haetaan muutosta pelkästään hankintalain mukaisin muutoksenhakukeinoin. Valtuutettu on valtuuston kokouksessa esteellinen, jos käsiteltävä asia koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään. Kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin sekä kunnan tilintarkastajaan sovelletaan hallintolain 28.1 :n mukaisia esteellisyysperusteita. Näitä perusteita sovelletaan myös kunnan muihin luottamushenkilöihin kuin valtuutettuihin valtuuston kokouksessa (ts. kunnanhallituksen ja lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäseniin). Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä kuin valtuustossa (esim. valtuuston puheenjohtaja, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen kokouksessa), häneenkin sovelletaan hallintolain 28.1 :n esteellisyysperusteita kuntalaissa säädetyin poikkeuksin. Kokoustilanteessa henkilö voi itse ilmoittaa esteellisyydestään ja vetäytyä asian käsittelystä. Toimielimen päätökseksi riittää tällöin toteamus henkilön esteellisyydestä ja hänen oma-aloitteisesta vetäytymisestä asian käsittelystä. Pöytäkirjaan on syytä merkitä henkilön poistuminen esteellisenä ja esteellisyyden syy. Jos esteellinen henkilö ei oma-aloitteisesti vetäydy asian käsittelystä, puheenjohtajan tulee saattaa asia toimielimen ratkaistavaksi. Henkilö ei itse saa osallistua esteellisyytensä käsittelyyn. Hän voi kuitenkin olla läsnä kokoukses- 24

25 sa kun hänen esteellisyydestään päätetään. Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti asianomaiselle henkilölle itselleen. Epävarmassa tapauksessa esteellisen henkilön on parempi olla ottamatta osaa asian käsittelyyn. Laissa korostetaan henkilön omaa vastuuta esteellisyytensä ilmoittamisessa ja asian puolueettoman käsittelyn varmistamisessa. Esteellisyydestä laajemmin Kunnat.netissä: > Asiantuntijapalvelut > Lakiasiat > Julkisoikeus > Päätöksenteko > Esteellisyys 2.9 Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä perussopimuksella, joka hyväksytään jäseneksi tulevien kuntien valtuustojen päätöksillä. Kuntayhtymä on jäsenkunnistaan erillinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jolla on oma hallintonsa. Kuntayhtymä perustetaan huolehtimaan jäsenkuntiensa puolesta perussopimuksessa määritellyistä tehtävistä. Mikäli henkilökuljetus liittyy kuntayhtymän toimialaan kuuluvaan palveluun, kuntayhtymä huolehtii siitä jäsenkuntiensa puolesta. Esimerkiksi jos kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta kehitysvammaisten erityishuollon palvelut, palveluiden käyttöä varten tarvittavien kuljetusten järjestäminen kuuluu kuntayhtymälle. Toisaalta jos kuljetus on erillinen palvelu, jonka järjestäminen on kuntayhtymän jäsenkunnan vastuulla, kuljetuksen järjestäminen kuuluu jäsenkunnalle eikä kuntayhtymälle. Rajanveto ratkeaa sen mukaan, mikä on kuntayhtymän perussopimuksen mukainen toimiala eli mistä palveluista kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta. Kuntayhtymä on jäsenkuntiensa hankintalain 10 :ssä tarkoitettu sidosyksikkö. Sen sijaan jäsenkunta ei ole kuntayhtymän sidosyksikkö, koska on selvää, että kuntayhtymä ei hankintalaissa tarkoitetulla tavalla yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvo jäsenkuntaansa samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan. Tästä seuraa, että kuntayhtymä ei välttämättä voi hankkia kuljetuspalveluita suoraan jäsenkunnaltaan arvioimatta sitä, onko kyse hankintalain soveltamisalaan kuuluvasta julkisesta hankinnasta (kynnysarvot). Kuntalain 10 luvussa tarkoitettu kuntien yhteistoiminta ei kuulu hankintalain soveltamisalan piiriin, ellei sitä toteuteta hankintasopimuksella. Kunnallisen yhteistoiminnan ja hankintalain soveltamisen raja on tulkinnanvarainen. Julkisten toimijoiden välinen yhteistyö julkisen tehtävän hoitamiseksi on EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu mahdollista ilman hankintamenettelyä myös tilanteissa, joissa yhteistyökumppanit eivät perusta 25

26 Henkilökuljetusopas yhteistä hallinnollista rakennetta julkisen tehtävän hoitamiseksi. Olennaista yhteistyön arvioinnissa olisi se, että kaikki yhteistyöhön osallistuvat tahot ovat julkisia yksiköitä ja että yhteistyön tavoitteena on yhdessä varmistaa julkisen tehtävän hoitaminen. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ei tarvitsisi kuitenkaan osallistua samalla tavoin tehtävään, vaan yhteistyö voisi perustua tehtävien jakamiselle, kuitenkin siten, että kyseessä ei ole pelkästään palvelun ostoa koskeva sopimus. Olennaista yhteistyön arvioinnissa on myös se, että yhteistyökumppaneiden välillä voidaan maksaa ainoastaan korvausta toiminnan harjoittamisesta aiheutuvista kustannuksista esimerkiksi kuntien maksuosuuksina etukäteen sovitulla tavalla, eikä toiminta voisi perustua taloudellisen voiton tavoitteluun. 26

27 3 Henkilökuljetusten suunnittelu 3.1 Palvelut ja liikkumistarve Kuntalaisten liikkumistarpeeseen vaikuttavat mm. julkisten ja yksityisten palvelujen sijainnit. Kunta voi vaikuttaa asukkaidensa liikkumistarpeisiin ja kunnan kuljetustarpeisiin suunnittelemalla ja sijoittamalla julkiset palvelut mahdollisimman optimaalisesti palvelujen käyttäjien ja työntekijöiden liikkumistarpeiden kannalta. Lyhyet kävely- ja pyöräilyetäisyydet, hyvät joukkoliikennepalvelut ja turvalliset liikennejärjestelyt helpottavat erityisesti lasten ja vanhusten palvelujen saavutettavuutta. Palvelujen sijoittamispäätöksiä tehtäessä on yhtenä päätöksiin vaikuttavana tekijänä tarpeen selvittää sekä palvelujen käyttäjien että työntekijöiden kulkemismahdollisuudet. Samalla on syytä laskea myös mahdollisten eri sijoittamisvaihtoehtojen liikkumisesta ja asiakkaiden kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset ja ympäristövaikutukset. Kun maankäytön suunnitelmat ja palvelujen sijoittamispäätökset on tehty, ne vaikuttavat yleensä monia vuosia. Myös palvelujen synnyttämä liikennemäärä ja kunnan kuljetustarpeetkin ovat pääosin jo pitkälle tulevaisuuteen määriteltyjä. Kullakin palvelun järjestäjällä on tiedossaan arviot siitä, kuinka monta asiakasta palvelua käyttää ja mistä alueelta ja milloin he sinne saapuvat ja milloin poistuvat. Palvelun järjestäjällä on siis yleistieto palveluihin liittyvistä liikkumistarpeista. Kullakin hallintokunnalla on myös tieto niistä säädöksistä ja kunnan omista periaatteista, joiden pohjalta kunta on vastuussa kuljetusten järjestämisestä tai niiden korvaamisesta. Hallintokunta tekee tarvittavat päätökset asiakkaidensa kuljetusoikeuksista lainsäädännön ja kunnan kuljetusperiaatteiden perusteella. Näiden pohjalta määräytyy kuntien kuljetustarpeet. 3.2 Henkilökuljetukset ja joukkoliikenne Suuri osa kuntien kuljetustarpeista voidaan hoitaa tavallisella joukkoliikenteellä. Tämä edellyttää sitä, että joukkoliikenteen reittien ja aikataulujen suunnittelussa on riittävän ajoissa tiedossa liikkumistarpeet ja esim. koulujen alkamis- ja päättymisajankohdat. Osa kuljetustarpeista on taas sellaisia, että 27

28 Henkilökuljetusopas asiakkaat eivät voi käyttää joukkoliikennettä ja niitä varten tarvitaan erilliskuljetuksia. Monasti linjat palvelevat useita kouluja, jolloin myös koulujen alkamis- ja päättymisajankohtia on tarpeen sovittaa yhteen linjojen aikataulujen kanssa, jotta saadaan kaikkien koulujen oppilaille mahdollisimman optimaaliset kulkemismahdollisuudet. Tämä edellyttää joustavuutta koulujen aikataulujen järjestämisessä. Myös eri koulujen loma-ajat ja mahdolliset poikkeavat koulupäivät tulee sovittaa yhteen niin, että liikkuminen joukkoliikenteellä pystytään järjestämään ilman suuria lisäkustannuksia. Avoimen joukkoliikenteen Koulp - merkinnällä varustetut vuorot ajetaan peruskoulun normaaleina koulupäivinä maanantaista perjantaihin. Koulupäiväliikennettä ei tarvitse ajaa lauantaisin. Tilanteissa, jolloin koulua pidetään lauantaisin, kunnan on syytä varautua hoitamaan lauantain koulukuljetukset tilausliikenteenä Yhteistyö alueellisten joukkoliikenteen viranomaisten kanssa Jotta joukkoliikenne palvelisi mahdollisimman hyvin myös kuntien kuljetustarpeita, tulee kuntien olla aktiivisessa yhteistyössä joukkoliikenteen viranomaisten ja liikennepalveluja hoitavien liikenteenharjoittajien kanssa. Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaiset joukkoliikenneviranomaiset ovat velvollisia määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Eri väestöryhmien tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Palvelutason määrittely on voimassa määräajan. Palvelutasoa määriteltäessä joudutaan pohtimaan myös sitä, kuinka paljon julkista rahoitusta esimerkiksi edullisten lipunhintojen tai riittävien vuoromäärien ylläpitoon käytetään. Palvelun määrä on riippuvainen valtion ja kuntien joukkoliikenteen rahoituksesta. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että kuntien kuljetustarpeet ja muut liikkumistarpeet tulevat mahdollisimman hyvin ja riittävän varhaisessa vaiheessa viranomaisten tietoon, jotta ne voidaan ottaa huomioon palvelutasoa määriteltäessä ja sen pohjalta liikennepalveluja, reittejä ja aikatauluja suunniteltaessa. Palvelusopimusasetuksen mukaan harjoitetussa linjaliikenteessä toimivaltaiset viranomaiset vastaavat palveluiden määrittelystä. Vastuu reittien ja aikataulujen suunnittelusta voi tässä liikenteessä olla liikenteenharjoittajilla tai viranomaisilla tai jaettu niiden kesken. Liikenteenharjoittajat vastaavat liikennetuotannon suunnittelusta. Puhtaasti markkinaehtoisen liikenteen suunnittelusta vastaavat liikenteenharjoittajat. 28

29 Toimivaltaisten viranomaisten tulee suunnitella joukkoliikenteen palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina toimivan joukkoliikenneverkon aikaansaamiseksi. Suunnittelussa liikennetarpeet ja -palvelut on pyrittävä sovittamaan yhteen. Eri väestöryhmien kuten lasten, nuorten, naisten, miesten, vanhusten ja vammaisten tarpeet on otettava huomioon. Viranomaiset toimivat joukkoliikennettä suunnitellessaan yhteistyössä toistensa ja muiden kuntien kanssa. Toimivaltaiset viranomaiset valmistelevat niitä toimintamuotoja, joilla joukkoliikennelain uusia säännöksiä ryhdytään käytännössä toteuttamaan. Alueelliset joukkoliikennetyöryhmät tullevat toimimaan jatkossakin. Ne ovat foorumeita, joissa kuntien tavoitteet palvelulle voidaan saattaa mukaan yhteiseen suunnitteluun. Todennäköisesti tullaan myös laatimaan alueellisia joukkoliikennesuunnitelmia, joiden pohjalta toteutetaan halutut linjaliikennepalvelut. 3.3 Kuljetusten suunnittelun organisointi kunnassa Kunnissa kuljetusten suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä hajautetusti hallintokunnittain tai keskitetysti kuljetuslogistikon tai erillisen kuljetuksista vastaavan yksikön tehtävänä. Käytäntö on osoittanut, että kuntaan tai kuntien yhteiseksi on joka tapauksessa järkevää nimetä kuljetuskoordinaattori, jolla on selkeä vastuu kunnan henkilöliikenteen palvelujen koordinoinnista. Hän huolehtii siitä, että kunnan liikennepalvelut, henkilö- ja myös siihen liittyvä pientavarankuljetus järjestetään yhteistyössä ja rationaalisesti ottaen huomioon käytettävissä olevat joukkoliikennepalvelut. Hän ei yksin suunnittele ja hanki kuljetuksia, vaan huolehtii eri osapuolten yhteistyön organisoinnista ja sujuvuudesta. Hän pitää yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin ja myös paikkakunnan liikenteenharjoittajiin ja muihin sidosryhmiin. Koordinointihenkilö voi olla mistä hallintokunnasta tahansa, mutta välttämätöntä on, että hänelle varataan riittävästi aikaa ja riittävät toimintavaltuudet koordinointitehtävään. Jotkut kunnat tai kuntaryhmä yhdessä ovat palkanneet erityisen kuljetuslogistikon hoitamaan kaikkien kuljetusten koordinointia. Koordinoijan tueksi on yleensä tarpeen perustaa eri hallintokuntien edustajista koottu henkilökuljetusryhmä. Päätökset kuljetusoikeuksista tekee kuitenkin kussakin hallintokunnassa johtosääntöjen osoittama viranhaltija tai lautakunta lainsäädännön ja kuntien omien johtosääntöjen mukaisesti. Muut henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen yleiset päätökset tehdään kunnassa asianmukaisissa toimielimissä, laaja-alaiset päätökset yleensä siinä lautakunnassa tai niissä lautakunnissa, joille päätöksenteko on delegoitu tai kunnanhallituksessa. Strategiset liikennettä koskevat päätökset tehdään kunnanvaltuustossa. 29

30 Henkilökuljetusopas 3.4 Kuljetusten toteuttamissuunnitelmat Alueellisen joukkoliikennesuunnitelman mukaan toteutettavilla liikennepalveluilla tulisi voida hoitaa suurin osa kuntien kuljetusvelvoitteista ja kuntalaisten julkisista liikkumistarpeista. Osa kuljetustarpeista jää kuitenkin eri syistä kunnan itsensä hoidettavaksi erillisillä osto- tai tilausliikennepalveluilla. Näiden kuljetusten hallitsemiseksi voidaan laatia koko kunnan kuljetusten henkilökuljetussuunnitelma tai hajautetussa mallissa hallintokuntakohtaiset kuljetussuunnitelmat. Kuljetussuunnitelmassa määritellään liikennepalvelujen hoitotavat. Määritellään esimerkiksi, mitkä kuljetukset kunta hoitaa omana työnä tai esim. työntekijän työhön liittyvänä ja mitä liikennepalveluja ostetaan ulkoa liikenneyrittäjiltä tilausliikenteenä tai kaikille avoimena ostoliikenteenä. Samoin voidaan ratkaista, yhdistetäänkö mahdollisesti joitakin pientavarakuljetuksia henkilökuljetusten järjestelyihin. Kuljetussuunnitelma tehdään sellaisella tarkkuudella, että sen pohjalta voidaan laatia ja määritellä kilpailutettavat hankintakohteet. Suunnittelutyön yhteydessä voidaan käydä keskusteluja myös alueen yrittäjien kanssa ja näin hyödyntää heidän asiantuntemustaan liikenteen hoidon järjestämisessä. Suunnitelmat tulee kuitenkin laatia tasapuolisiksi, eikä ketään yrittäjää saa asettaa eriarvoiseen asemaan, vaan kilpailukohteiden valmistelussa on huolehdittava, että kilpailuneutraalisuus toteutuu. Mikäli henkilöliikenteen yhteydessä halutaan kuljetettavan myös tavaraa, on tavaroiden kuljetukset määriteltävä kilpailukohteissa erikseen. Henkilö- ja tavaraliikenteellä on eri alv-verokanta. Jos kunta yhdistää samaan kuljetusreittiin sekä henkilö- että tavarakuljetuksia, määräytyy alv-verokanta pääsuoritteen mukaan. Yleensä tällaisissa yhdistetyissä kuljetuksissa pääsuoritteena on henkilöliikenne Matkojen yhdisteleminen ja kutsuohjattu henkilöliikenne Viime vuosina on useissa kehittämishankkeissa selvitetty mahdollisuuksia yhdistää samojen reittien eri henkilömatkoja ja ohjata liikenteen hoitoa matkojen tilausten eli kutsujen mukaan. Näissä hankkeissa on löydetty keinoja, joilla pystytään laadukkaasti ja silti taloudellisesti hoitamaan lisääntyvät henkilökuljetukset ja samalla lisäämään mahdollisuuksia joukkoliikenteen säilyttämiselle ja ylläpitämiselle. Yhdistelyn avulla pyritään parantamaan kaikkien väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia ja tukemaan erityisesti vanhusten kotona asumisen mahdollisuuksia. Matkojen yhdistelyyn kehitettyjä järjestelmiä toimii mm. Helsingissä, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Oulussa ja Rovaniemellä. 30

31 4 Liikennepalvelujen hankinta Tässä oppaan kohdassa käsitellään sellaisia kuntien liikennepalvelujen hankintoja, joissa sovelletaan hankintalakia. Oppaassa ei käsitellä sellaisia joukkoliikenteen viranomaisten palveluhankintoja, joissa sovelletaan PSA:n ja joukkoliikennelain hankintasäännöksiä. 4.1 Sovellettava lainsäädäntö Julkisista hankinnoista annettu laki 348/2007 (hankintalaki) velvoittaa kilpailuttamaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden hankinnat, kun hankinnan arvo ylittää laissa säädetyn kynnysarvon. Direktiiveihin perustuva hankintalaki ja lakia täydentävä hankinta-asetus (614/2007) tulivat voimaan Laki ja asetus muuttuivat tietyiltä osin Julkisella hankinnalla tarkoitetaan pääsääntöisesti tavaroiden tai palvelujen ostamista, vuokraamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Hankinnan käsite sisältää myös osamaksukaupat, leasingkaupat, palvelujen käyttöoikeussopimukset, käyttö oikeusurakat ja optiosopimukset. Henkilökuljetukset luokitellaan palveluhankinnoiksi, jotka hankitaan yleisen hankintalain mukaisesti. Joukkoliikenteen viranomaisten hankkimat kaikille avoimen joukkoliikenteen liikennöintikokonaisuudet voivat olla myös käyttöoikeussopimuksia, joiden hankinnasta säädetään erikseen joukkoliikennelaissa 1 ja PSA-asetuksessa. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset kuljetuspalvelut luokitellaan hankintalaissa B-palveluiksi, joiden kilpailuttamisessa voidaan käyttää kansallisia menettelyjä tietyin poikkeuksin, vaikka EU-kynnysarvot ylittyisivätkin. Hankinnat jaetaan hankintalaissa kahteen ryhmään: EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sekä kansalliset kynnysarvot ylittäviin (mutta EUkynnysarvon alittaviin) hankintoihin. Pääsääntöisesti hankintalaki tulee sovellettavaksi aina silloin, kun hankintalaissa määritelty hankintayksikkö 1 Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan Laissa tarkoitetuissa, EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisiin palveluiden käyttöoikeussopimuksiin liittyvissä hankintapäätöksissä sovelletaan osittain hankintalain säännöksiä. Käyttöoikeussopimuksiin haetaan muutosta markkinaoikeudelta ja niihin sovelletaan hankintalaissa säädettyjä oikeussuojakeinoja. 31

32 Henkilökuljetusopas tekee kynnysarvon ylittävän hankinnan. Kynnysarvolla tarkoitetaan yksittäisen hankinnan suurinta mahdollista ennakoitua arvoa, joka määrittelee osaltaan myös sen, sovelletaanko hankintaan kansallista menettelyä vai EUmenettelyä. Kansalliset kilpailutukset ja EU-kilpailutukset eroavat toisistaan tiettyjen muotovaatimusten suhteen, joten näiden kanssa on syytä olla tarkkana. Suomen hankintalaki on kirjoitettu lakiteknisesti niin, että samaan lakiin on kirjattu EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovellettavat säännökset sekä kansalliset kynnysarvot ylittäviin (mutta EU-kynnysarvot alittaviin) hankintoihin sovellettavat säännökset. Hankintalaki on jaettu neljään osaan: I II Yhteiset säännökset periaatteista ja soveltamisalasta EU-kynnysarvon ylittäviä tavarahankintoja, liitteen A mukaisia ensisijaisia palveluhankintoja, rakennusurakoita, käyttöoikeusurakoita ja suunnittelukilpailuja koskevat säännökset (EU menettelyt) III Tarjousmenettely EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, liitteen B mukaisissa toissijaisissa palveluhankinnoissa sekä eräissä muissa hankinnoissa (kansalliset menettelyt) IV Yhteiset säännökset hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen tekemisestä, oikeusturvakeinoista sekä erinäiset säännökset Hankintalaki on niin sanottu puitelaki, joten se ei säädä tyhjentävästi kaikista hankintaprosessissa ilmenevistä tulkinnanvaraisista tilanteista. Tällöin tulkintaa joudutaan usein hakemaan hankintalain periaatteista, joiden avulla monet ongelmat ovat ratkaistavissa. Oleellisimmat hankintalain periaatteet ovat suhteellisuusperiaate, syrjimättömyysperiaate, yhdenvertaisuusperiaate ja avoimuusperiaate. Nämä periaatteet on syytä tiedostaa ja muistaa kaikissa hankintaprosessin vaiheissa. Lisäksi, koska hankintalaki ei säädä tyhjentävästi kaikista hankintaprosessissa ilmenevistä ongelmallisista tilanteista, oikeuskäytännön rooli on merkittävää. Siten huomioon on otettava Euroopan Unionin oikeuskäytäntö, kuin myös kansallinen oikeuskäytäntö. Julkisissa hankinnoissa toimivaltainen tuomioistuin on markkinaoikeus (MAO), jonka päätöksestä on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). EU:n oikeus on ensisijaista suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön, joten kansalliset tuomioistuimet ovat velvollisia ottamaan EU-oikeuden huomioon ratkaisuissaan. 4.2 Kynnysarvot Hankintalakia sovelletaan vain EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kynnysarvojen alle jääviin pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia eikä niistä voi valittaa markkinaoikeuteen. Pienhan- 32

33 kinnoista on kuitenkin mahdollista tehdä hankintalain 83 :n mukaisesti hankintaoikaisu sekä kunnan viranomaisen päätöksestä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus. Hankintalain muutoksien myötä kansalliset kynnysarvot nousivat alkaen. EU-kynnysarvot muuttuvat kahden vuoden välein, viimeksi Tällä hetkellä kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoissa on euroa. Kyse on ennakoiduista arvoista ilman arvonlisäveroa. Vastaava EU-kynnysarvo on tällä hetkellä tavara- ja palveluhankinnoissa euroa. Nykyiset EU-kynnysarvot ovat voimassa alkaen. Lainsäädännöllisesti EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot eroavat siten, että kansalliset kynnysarvot perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön, kun taas EU-kynnysarvot perustuvat GPA- sopimukseen sekä komission antamaan asetukseen. EU-kynnysarvoja tarkistetaan kahden vuoden välein, kun taas kansallisia kynnysarvoja voidaan muuttaa ainoastaan kansallisen lainsäädännön muutoksin Kuinka kynnysarvot lasketaan Hankinnan ennakoitu arvo määrittelee sen, mitä sääntöjä hankintaan sovelletaan, vai onko kyseessä ns. pienhankinta, johon hankintalain säännöksiä ei sovelleta lainkaan. Hankinnan arvoa voi tuskin koskaan ennakoida täysin tarkaksi, mutta oleellista laskennassa on sellainen tarkkuus, että osataan noudattaa oikeaa menettelytapaa ja siten täyttää hankintalain velvoitteet. Hankinnan arvon laskemisen lähtökohtana on, että arvon on pädettävä hankintailmoituksen lähettämishetkellä tai hankintamenettelyn aloittamisen hetkenä. Näin ollen hankinnan ennakoitu arvo on selvitettävä perusteellisesti etenkin tilanteessa, jossa liikutaan kynnysarvojen rajapinnassa. Esimerkiksi, jos hankinta jätetään kilpailuttamatta sen vuoksi, että sen arvioidaan jäävän alle kynnysarvojen, mutta tosiasiallisesti hankinnan arvo ylittääkin kynnysarvot, niin tällöin menettely voi olla hankintalain vastaista. Menettely voi olla hankintalain vastaista myös silloin, jos kilpailutus käydään kansallisena, vaikka se olisi pitänyt käydä EU:n laajuisena. Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille ja tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Määräaikaisten hankintasopimusten ennakoidun arvon laskemisessa on käytettävä sopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa jäännösarvo mukaan lukien. Toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevien hankintojen osalta sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa tulee käyttää sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48, jolloin huomioiduksi tulevat neljän vuoden aikana tapahtuvat korvaukset. Määräajoin uudistettavien 33

34 Henkilökuljetusopas sopimusten osalta ennakoidun kokonaisarvon laskennassa käytetään edellisen vuoden tai tilikauden vastaavien hankintojen arvoa huomioiden ne ennakoidut muutokset, joita tulevalla sopimuskaudella on odotettavissa. Puitejärjestelyissä ennakoidun arvon laskennassa käytetään puitejärjestelyn keston ajalle suunniteltujen hankintojen enimmäisarvoa. Jos tarjouskilpailu järjestetään usean hankintayksikön toimesta yhteishankintana esim. hankintarenkaana, on ennakoidun arvon laskennassa otettava huomioon kaikkien hankintamenettelyyn osallistuvien hankintayksiköiden sopimuskokonaisuuksien arvo. Hankinta on mahdollista toteuttaa erillisinä osina. Tämä saattaa olla tarkoituksenmukaista markkinoilla olevien alan yritysten pienen koon vuoksi tai sellaisessa tilanteessa, jossa hankinnan toteuttaminen yhdessä erässä voisi olla hankintayksikölle riskialtista. Osina toteutettavan hankinnan ennakoidun kokonaisarvon laskemisessa on otettava huomioon kaikkien osien ennakoitu yhteisarvo ja jokaisen osan osalta on sovellettava yhteisarvon mukaisia sääntöjä. Eli mikäli osien yhteisarvo ylittää esim. EU-kynnysarvon, on kaikkien osien kilpailuttaminen, vaikka ne tehtäisiinkin erillisinä, tehtävä EU-hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti Kynnysarvojen alapuolelle jäävät pienhankinnat Hankintalakia ei sovelleta alle kynnysarvojen jääviin hankintoihin. Vaikka pienhankinnat jäävät hankintalainsääntelyn ulkopuolelle, pienhankintoja tehtäessä on kuitenkin huomioitava esimerkiksi hankintojen avoimuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, markkinoiden toimiminen, ostotoiminnan tehokkuus sekä hyvän hallinnon periaatteet. Koska hankintalaki ei koske pienhankintoja (hankintaoikaisua lukuun ottamatta), pienhankintojen tarkoituksenmukainen, hankinnan laatuun ja laajuuteen soveltuvien hankintatapojen soveltaminen jää hankintayksiköiden omaan harkintaan. Huomioon on etenkin otettava organisaation oma ohjeistus koskien toimivaltasuhteita sekä esimerkiksi taloudellinen tarkoituksenmukaisuus hankinnoissa. Hankintayksiköiden sisäisiä ohjeita ovat muun muassa hankintasäännöt ja -ohjeet ja kunnan johtosäännöt. Alle kynnysarvojen jäävistä pienhankinnoista ei voi valittaa markkinaoikeuteen, mutta niistä on mahdollista tehdä hankintaoikaisu sekä kunnan viranomaisen päätöksestä myös kuntalain mukainen oikaisuvaatimus 4.3 Hankintamenettelyt Hankinnan sisältö, luonne ja laatu ratkaisevat, millaista kilpailuttamismenettelyä hankintayksikön on tarkoituksenmukaisinta käyttää hankinnan tekemisessä. Yleisimmät hankintamenettelyt ovat avoin menettely tai rajoitettu 34

35 menettely. Tietyissä tilanteissa käytettävissä ovat myös neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely, sähköinen huutokauppa tai dynaaminen hankintamenettely. Kuljetuspalvelujen hankinnoissa suositeltavin hankintamenettely on avoin menettely, jolloin kaikkien halukkaiden on mahdollista osallistua kilpailutukseen Avoin menettely Avointa menettelyä voi käyttää kaikissa hankinnoissa. Avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö käynnistää hankinnan julkaisemalla hankinnasta hankintailmoituksen, ja jossa kaikilla halukkailla toimittajilla on oikeus saada tarjouspyyntöasiakirjat ja oikeus tehdä tarjous. Avointa menettelyä käytettäessä hankintayksikkö ei näin ollen voi ennalta rajata niiden toimittajien määrää, joille tarjouspyyntö lähetetään. Tarjoajien soveltuvuuden arviointi tehdään vasta menettelyn myöhemmässä vaiheessa. Hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen tarjouspyyntö voidaan lisäksi lähettää suoraan sellaisille toimittajille, joilta halutaan tarjous. Avoimessa EU-menettelyssä tarjousaikaa koskevasta vähimmäismääräajasta säädetään tarkemmin hankintalain 36, 38 ja 39 :ssä. Tarjousaikaan vaikuttaa muun muassa se, onko hankinnasta tehty ennakkoilmoitus. Vapaaehtoisesti tehtävällä ennakkoilmoituksella tarjousaikaa on mahdollista lyhentää 22 päivään. Itse ennakkoilmoitus on tehtävä vähintään 52 päivää ennen hankintailmoituksen julkaisemista ja enintään 12 kuukautta ennen hankintailmoituksen julkaisemista. Mikäli ennakkoilmoitusta ei julkaista, tarjousaikaa on avoimessa menettelyssä jätettävä vähintään 45 päivää, mutta sitä voi halutessaan lyhentää 40 päivään, jos tarjouspyyntöasiakirjat ovat saatavilla sähköisesti Suorahankinta Suorahankinta eli hankinta, joka tehdään ilman hankintalain mukaista kilpailuttamista ja josta ei julkaista hankintailmoitusta, voidaan tehdä poikkeuksellisissa, erikseen laissa todetuissa tilanteissa ja olosuhteissa. Suorahankinta on poikkeus kilpailuttamisvelvoitteesta, joten suorahankinnalle on aina oltava erittäin pätevät perusteet, joita tulkitaan hyvin tiukasti. Suorahankintaan ryhtyminen on aina hyvin perusteltava. Suorahankinnan perusteista säädetään tarkemmin hankintalain 27 ja 28 :ssä ja osittain myös 67 :ssä. Käytännössä kuljetuspalveluhankintojen yhteydessä ainoiksi 27 :n mukaisiksi suorahankintaperusteiksi voisi tulla ensinnäkin 27 :n 1 momentin mukainen tilanne, jossa ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia. Toinen mahdollinen tilanne voisi olla 27 :n 2 momentin mukainen hankintayksiköstä johtumaton äärimmäinen kiire. Äärimmäistä kiirettä tulkitaan kuitenkin hyvin ankarasti ja se voi toteutua vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. 35

36 Henkilökuljetusopas Tilanteessa, jossa hankintailmoituksen perusteella ei ole tullut yhtään tarjousta, suorahankintamenettely voitaisiin aloittaa hankintayksikön valitseman toimittajan kanssa, joka täyttää tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa asetetut vaatimukset. Vastaavanlainen tilanne voi aktualisoitua myös, jos hankintayksikkö ei saa lainkaan tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia. Mahdollinen tämän jälkeinen suorahankinta edellyttää kuitenkin sitä, ettei tarjouspyynnön ehtoja oleellisesti muuteta. Jos ehtoja muutetaan oleellisilta osilta, voidaan tämä nähdä uutena hankintana, joka pitäisi kilpailuttaa normaaliin tapaan. Siten suorahankintaan siirtyminen olisi mahdollista vain sellaisissa tilanteissa, joissa saadut tarjoukset ovat täysin tarjouspyyntöä vastaamattomia. Hankintalain 28 :n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan myös optio-oikeuteen perustuen. Tällä tarkoitetaan hankintasopimuksen jatkamista entisin ehdoin suoraan sopimuskauden loputtua. Mahdollisen option hyödyntäminen on kuitenkin huomioitava jo kilpailutuksen yhteydessä ja se on otettava osaksi hankintasopimusta. JYSE 2009 sopimusehdoissa on option käyttöönotto määritelty seuraavasti: Jos hankintaan sisältyy optio, jonka käyttämisen edellytyksiä ei ole tarkemmin määritelty, on option käyttäminen tilaajan harkinnassa. Kyseinen sopimusehto jättää siis option käyttöön ottamisen tilaajan harkintaan, ellei tästä sovita toisin. Tarjoaja sitoutuu lisävuosiin jo tarjouksessaan. Jos halutaan sopia, että sopimuskauden päättyessä yhdessä päätetään optiovuosien käytöstä ja myös tarjoaja voi niistä kieltäytyä, tulee se mainita jo tarjouspyynnössä Hankintaprosessin päämääränä toimiva palvelukokonaisuus Hankintalain tarkoituksena on taata tarjoajille tasapuolinen mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun. Kyse on siis menettelysäännöksistä. Henkilökuljetuksissa hankintaprosessin päämääränä on aikaansaada toimiva palvelukokonaisuus. Tätä kokonaisuutta hallitaan sopimuksella. Sopimusehdot mukaan lukien palvelukuvaus määräävät palvelun sisällön, joten niiden määrittelyyn tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Hankintaprosessin aikana ei useinkaan mielletä tehtävän ja solmittavan sopimusta, koska käsitys sopimuksesta yhdistetään usein konkreettiseen sopimukseksi nimettyyn asiakirjaan. Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää koko sopimusprosessin elinkaareen. Sopimuksen sisällön ja sen valvonnan merkitys tulisi ymmärtää elinkaaren jokaisessa vaiheessa: valmistelu, kilpailutus, päätös, sopimuksen teko, sopimuskausi, sopimuksen päättymisen jälkeinen aika sekä uusi kilpailutus. 36

37 4.4 Hankinnasta ilmoittaminen Julkisten hankintojen avoimuuden periaate edellyttää, että hankinnasta tiedotetaan avoimesti ja riittävän laajasti. Hankintayksikön velvollisuus on hyödyntää markkinoilla oleva kilpailu ja huolehtia siitä, että tieto hankinnan käynnistymisestä on kaikkien saatavilla. Julkisen ilmoittamismenettelyn kautta tarjoajat saavat tiedon käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista. Hankintalain soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista on ilmoitettava HILMA-järjestelmässä, osoitteessa HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa ilmoitukset tehdään ja julkaistaan suomen tai ruotsin kielellä. HILMAn kautta EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat ohjautuvat Euroopan virallisen lehden TED-tietokantaan, joka on Euroopan laajuinen ilmoituskanava. 2 Julkinen hankintailmoitus HILMAssa täyttää hankintalain mukaisen ilmoittamisvelvoitteen. Ilmoitusmenettelyn laiminlyönti on sellainen muotovirhe, joka pahimmillaan voi johtaa hankintapäätöksen kumoamiseen markkinaoikeudessa, vaikka hankinta olisikin muutoin kilpailutettu oikein. Sen jälkeen kun hankintailmoitus on julkaistu HILMAssa, voi hankintayksikkö julkaista hankintailmoituksen myös muussa tarkoituksenmukaisessa tiedotusvälineessä, kuten esimerkiksi sanoma- tai ammattilehdissä taikka omilla internet-sivuillaan. Hankintailmoituksen täyttämisessä tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, koska hankintailmoitus on ensisijainen suhteessa muihin tarjouspyyntöasiakirjoihin. Jos hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön tiedot ovat ristiriidassa keskenään, pätee se mitä hankintailmoituksessa on todettu. Hankintojen ilmoittamista koskevat määräajat on myös syytä huomioida ja tarkistaa tarpeen mukaan. Näillä on merkitystä etenkin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, koska laissa säädetyt vähimmäismääräajat ovat riippuvaisia käytettävästä hankintamenettelystä, ennakkoilmoituksen tekemisestä sekä siitä ovatko tarjouspyyntöasiakirjat saatavilla sähköisesti. Esimerkiksi, tarjousajan vähimmäisaikaa on mahdollista lyhentää tekemällä ennakkoilmoitus tulevasta hankinnasta. EU-hankinnoissa noudatettavista määräajoista säädetään tarkemmin hankintalain :ssä. Hankintojen ilmoittamista ja tarjousaikaa koskevat määräajat ovat nähtävillä taulukkomuotoisena esimerkiksi osoitteessa Kansallisissa hankinnoissa ei ole tarkkaa sääntelyä tarjousaikaa koskien. Hankintalain 70.3 :ssä todetaan ainoastaan, että Ehdokkaille on varattava 2 Hankinnasta ilmoittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston antamalla asetuksella julkisista hankinnoista (614/2007). HILMAn käyttöä koskevissa teknisissä kysymyksissä neuvoo järjestelmää ylläpitävä Edita Publishing Oy:n henkilökunta. 37

38 Henkilökuljetusopas hankinnan laajuus ja laatu huomioon ottaen kohtuullinen aika tarjousten tekemiseen. Näin ollen tarjousajan pituutta harkittaessa tulee ottaa huomioon kilpailumahdollisuuksien hyväksikäytön ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset. Riittävä tarjousaika edesauttaa myös saamaan huolellisesti valmisteltuja tarjouksia CPV-nimikkeistö Hankintalainsäädännön näkökulmasta henkilökuljetukset ovat liitteen A mukaisia ensisijaisia palveluhankintoja. Tietyt sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset kuljetuspalvelut voivat olla myös liitteen B mukaisia hankintoja. Tämä tulee huomioida hankinta-ilmoitusta tehtäessä ja siten käyttää oikeaa CPV-numeroa. CPV-numerokoodisto löytyy esimerkiksi HILMA-portaalista, osoitteessa Hankintailmoitusta tehtäessä ostettava palvelu on yksilöitävä numerokoodilla. Hankintailmoituksessa käytetään niin sanottua CPV-nimikkeistöä. Yhtenäisen nimikkeistön käyttö on edellytys sähköisten järjestelmien toiminnalle ja se muun muassa mahdollistaa ilmoitusten käännökset eri kielille. CPV-koodiston avulla voidaan lukuisten hankintailmoitusten joukosta tehdä tarkennettuja hakuja, joka helpottaa kilpailutusten seurantaa tarjoajien näkökulmasta. CPV-koodin käyttö voi joskus olla tulkinnanvaraista. Esimerkiksi CPVkoodi kattaa sairaankuljetuspalvelut, mutta tämä koodi ei kuitenkaan ole tarkoitettu kiireettömien perus- ja hoitotason sairaankuljetuksiin, jotka luokitellaan luonteensa vuoksi maakuljetuspalveluiksi ja näiden hankinnassa tulisi käyttää CPV-koodia , tieliikennepalvelut. Tällaisia kiireettömiä kuljetuksia ovat esimerkiksi hoidon porrastukseen liittyvät kuljetukset, joissa potilas siirretään vaikkapa sairaalasta terveyskeskuksen vuodeosastolle. Kaikki muut kuljetuspalvelut paitsi Ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut kuuluvat A-palveluihin. Myös vammaispalvelulain sekä sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat peruskuljetuksia eli A-palveluja. Ensihoitoja sairaankuljetuspalveluista tulee taas erottaa perus- ja hoitotason kuljetukset sekä ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut. Kiireellisten ja kiireettömien perus- ja hoitotason sairaankuljetuspalvelut luokitellaan liitteen A mukaisiksi maakuljetuspalveluiksi (CPV-koodi ( ), kun taas ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut kuuluvat tuoteluokituksen mukaan hankintalain liitteen B toissijaisten palveluhankintojen ryhmään 25 terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (CPV-koodi ). Mikäli samalla tarjouspyynnöllä haetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä liitteen B mukaisia kuljetuspalveluja sekä liitteen A mukaisia henkilökuljetuspalveluita, niin se kumman hankinnan arvo on suurempi, ratkaisee hankinnan luonteen. 38

39 4.5 Tarjouspyynnön laatiminen Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa toimittajia pyydetään esittämään tarjouksensa kirjallisesti määräaikaan mennessä. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään, noudatetaan hankintailmoituksessa ilmoitettua Tarjouspyynnön vähimmäissisältö määritellään hankintalain 41 :ssä koskien EU-menettelyjä ja 69 :ssä koskien kansallisia menettelyjä. Merkittävin ero kansallisen ja EU-tarjouspyynnön välillä on se, että lakitekstin mukaan kansallisissa hankinnoissa vertailuperusteiden painoarvoja ei tarvitse ilmoittaa ennalta. Painoarvojen ilmoittaminen ennakkoon on kuitenkin suositeltavaa myös kansallisissa hankinnoissa, koska se helpottaa niin tarjousten tekemistä kuin myös itse vertailua. 41 :n mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava: 1) hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 :ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset; 2) viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen; 3) määräaika tarjousten tekemiselle; 4) osoite, johon tarjoukset on toimitettava; 5) kieli tai kielet, joilla tarjoukset on laadittava; 6) ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava; 7) tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tar jouk sen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys; sekä 8) tarjousten voimassaoloaika. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä. Tällaisia ovat etenkin sopimusehdot. Sopimusehdot mukaan lukien palvelukuvaus määräävät kuljetuspalvelun sisällön, joten niiden määrittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. (Oppaan liitteenä on yksinkertainen esimerkki koululaiskuljetusten tarjouspyynnöstä, jonka tarkoituksena on toimia muistilistana niistä asioista, 39

40 Henkilökuljetusopas joita tarjouspyynnössä on tarpeen ottaa huomioon. Suoraan tätä mallia ei voi kopioida tarjouspyynnöksi, sillä jokainen tarjouspyyntö on laadittava tilaajan tarpeiden ja hankittavan liikennöinnin käytäntöjen mukaisesti.) Lisätietoja tarjouspyynnöstä Hankintaprosessin jo ollessa käynnissä tarjoajat usein haluavat lisätietoja tarjouspyynnön määritelmistä tai muista epäselvistä kohdista. Hankintayksikön pitäisi kuitenkin pystyä varmistamaan tarjoajien tasapuolinen kohtelu mahdollisten lisätietojen antamisen osalta. Siten esimerkiksi suullisesti annetut lisätiedot vain tietylle tarjoajalle voivat vaarantaa tarjouskilpailun yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen toteutumisen. Tällöin hyvä menettelytapa lisätietojen antamiseen on esimerkiksi se, että tarjoajille varataan mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä sähköpostitse tiettyyn päivämäärään mennessä. Tämän jälkeen kaikille tarjouskilpailun osapuolille annetaan vastaukset samanaikaisesti, jolloin tarjoajien yhdenvertainen kohtelu ei vaarannu. Vastaukset lisäkysymyksiin voidaan julkaista esimerkiksi hankintayksikön verkkosivuilla sovittuna aikana. Edellä mainittu on vain esimerkki, kuinka lisätietojen antaminen on mahdollista järjestää. Hankintalaki ei sinänsä säädä lisätietojen antamisesta, mutta oleellista asian arvioinnissa on tasapuolisen/syrjimättömän hankintamenettelyn turvaaminen. Tarjoajille voidaan järjestää myös yleinen tilaisuus, jossa tarjoajat voivat esittää kysymyksiä hankintayksikölle tarjouspyynnöstä. Tilaisuus on hyvä järjestää varsinkin jos kysymys on isosta hankinnasta tai jos aiempiin hankintakierroksiin nähden on tullut muutoksia tarjouskilpailuasiakirjoihin tai liikennekokonaisuuksiin. Tällöinkin mahdollisiin epäselvyyksiin annetut vastaukset tulee saattaa samansisältöisinä myös muiden tarjouspyyntöasiakirjat noutaneiden tietoon esim. nettisivuilla tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi Tarjouspyynnön korjaaminen tarjousaikana Hankintalain puitteissa tarjouspyyntöä on mahdollista korjata HILMAssa tehtävän korjausilmoitusmenettelyn avulla. Tämä toimenpide voidaan tehdä ainoastaan silloin, jos tarjousaikaa on vielä jäljellä ja hankintailmoitukseen/ tarjouspyyntöön tehtävät muutokset eivät ole oleellisia. Korjausilmoitusmenettely tarkoittaa käytännössä sitä, että HILMAssa julkaistaan uusi hankintailmoitus, joka otsikoidaan korjausilmoitukseksi. Korjausilmoituksessa tulee ilmoittaa mitä hankintailmoitusta/tarjouspyyntöä sillä korjataan ja miltä osin. Mikäli tarjouspyyntö ja siten hankinnan kohde muuttuu oleellisilta osilta, niin tällöin hankintayksikön tulisi harkita koko hankinnan keskeyttämistä ja uudelleen kilpailuttamista alusta alkaen uudella hankintailmoituksella ja tarjouspyynnöllä. 40

41 4.6 Hankintasopimus tarjouspyynnössä Hankintaprosessin päämääränä on aikaansaada toimiva palvelukokonaisuus. Hankintalaissa on säännelty niistä menettelytavoista, joilla tämä päämäärä saavutetaan. Kun hankintapäätös on tehty, solmitaan hankintasopimus. Yhteistyö sopimuskaudella perustuu sopimuksessa sovittuihin velvoitteisiin, ei hankintalakiin. Hankintasopimus palvelukuvauksineen määrää käytännössä palvelun sisällön Hankintasopimuksen luonne Hankintayksikön tulee valita sopijakumppani hankintalain menettelysäännöksiä noudat taen. Hankintalain mukainen menettely päättyy hankintasopimuksen solmimiseen. Hankintasopimus on luonteeltaan yksityisoikeudellinen sopimus, johon sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Hankintasopimus on se työkalu, jolla sopijapuolet sopivat keskinäisistä velvollisuuksistaan ja joka takaa osaltaan sen, että ostettava palvelu toimii sovitulla tavalla. Hankintasopimuksen sisältö määräytyy hankintailmoituksen, tarjouspyynnön ja lopullisen allekirjoitettavan hankintasopimuksen kokonaisuudesta. Tämän vuoksi hankintasopimuksen sisältö tulisikin miettiä tarkkaan jo ennen kilpailuttamisen aloittamista. Selkeintä olisi liittää tarjouspyyntöasiakirjoihin sopimusluonnos. Ainakin tarjouspyyntöön tulisi sisällyttää kaikki keskeiset sopimusehdot. Tällaisia ovat ainakin sellaiset sopimusehdot, joilla on vaikutusta hintaan, tarjousten vertailuun tai tarjoajan halukkuuteen osallistua tarjouskilpailuun. Keskeisistä sopimusehdoista ei voida poiketa enää sopimuksentekovaiheessa, sillä tällöin tarjoajien tasavertainen kohtelu vaarantuisi. Hankintayksikön tulee ennen kilpailuttamisen aloittamista miettiä tarkkaan halutun kuljetuspalvelun ja lopullisen hankintasopimuksen sisältöä, koska hankintaprosessin ollessa käynnissä hankintailmoituksessa/tarjouspyynnössä määriteltyjä hankinnan kohdetta koskevia ehtoja ja määritelmiä ei voida enää muuttaa oleellisilta osilta. Hankintayksikkö on siis sidoksissa hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esittämiinsä hankinnan kohteen määrittelyihin ja tarjoajilla on oikeus luottaa siihen, että sopimus myös tehdään näiden määritelmien mukaisesti. Mikäli lopullinen hankintasopimus ei vastaa hankintamenettelyssä määriteltyä hankinnan kohdetta, voidaan tämä hankintalain näkökulmasta nähdä täysin uutena hankintana, jota koskisi uusi kilpailuttamisvelvollisuus. Vastaavanlainen tilanne voi syntyä, jos sopimuskaudella hankinnan kohde muuttuu oleellisilta osilta, eikä se vastaakaan enää alkuperäisen kilpailutuksen kautta syntynyttä hankintasopimusta. 41

42 Henkilökuljetusopas JYSE-sopimusehtojen käyttö Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot eli JYSE ehdot uudistuivat vuonna Tällöin tavara- ja palveluhankinnoille luotiin omat hankintojen erityispiirteet huomioivat ehdot. Henkilökuljetuspalvelujen hankintojen yhteydessä voidaan hyödyntää JYSE 2009 (PALVELUT) -ehtoja. Esimerkiksi, jos hankintayksikkö määrittelee jo hankintailmoituksessa/tarjouspyynnössä, että hankintaan sovelletaan JYSE sopimusehtoja, nämä tulevat automaattisesti osaksi hankintasopimusta. Tarjoaja ei voi tällöin esittää omia JYSE-ehtojen vastaisia sopimusehtojaan, koska tarjouksesta muodostuisi tarjouspyyntöä vastaamaton ja se siten tulee hylätä. JYSE-ehtojen sisältöön soveltamisohjeineen tulee tutustua tarkasti hankintaa valmisteltaessa, sillä ehdot eivät välttämättä sovi suunniteltuun hankintaa sellaisenaan. Ohessa esimerkkinä muutamia JYSE-ehtokohtia, joista henkilökuljetuksissa on saatettu sopia toisinkin. JYSE-ehdoissa: hinta ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa option käyttö on tilaajan harkinnassa alihankkijoiden määrän käytölle ei ole asetettu rajoitteita palvelu tuotetaan suomen kielellä palveluntuottajalla ei ole oikeutta periä laskutuslisiä lasku erääntyy 21 päivän kuluttua hyväksyttävän laskun saapumisesta hinta on lähtökohtaisesti kiinteä jos määritellään, että hinta ei ole kiinteä koko sopimuskautta, hinnanmuutoksia voi ehdottaa aikaisintaan 12 kk kuluttua sopimuksen voimaantulosta ja enintään 12 kk välein. Mikäli hankintayksikön tarkoituksena on käyttää hankinnassa yleisiä sopimusehtoja, tulee sopimusehtojen sisältöön tutustua huolellisesti ennen tarjouspyynnön laatimista. Mikäli hankintayksikkö haluaa ottaa sopimukseen omia sopimusehtoja, jotka mahdollisesti poikkeavat yleisistä sopimusehdoista, on tästä mainittava tarjouspyynnössä ja täsmennettävä miltä osin ehdoista poiketaan. Tarjouspyyntöasiakirjoihin voidaan myös liittää valmis hankintasopimusmalli, jossa esitetään yleisistä ehdoista poikkeavat sopimusehdot ja muilta osin viitataan JYSE-ehtoihin. 4.7 Tarjousten käsittely Tarjousten avaamisessa pitää ottaa huomioon tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet, jotka edellyttävät muun muassa, että tarjoukset avataan samanaikaisesti ja vasta tarjousajan päätyttyä. Tarjousten avaamisesta tai avaustilaisuudesta ei ole erityissäännöksiä hankintalaissa, mutta mm. kuntien 42

43 ja valtionhallinnon hankintaohjeiden mukaan suositellaan, että tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja, jossa mainitaan tilaisuuden aika ja paikka, läsnäolijat, saapuneiden tarjousten lukumäärä sekä luettelo tarjoajista. Pöytäkirjaan kirjataan myös määräajan jälkeen saapuneet tarjoukset ja mahdollisesti täysin virheelliset tai vahingoittuneet tarjoukset sekä muut normaalista poikkeavat seikat. Tarjousten käsittelyn tulee tapahtua suljettuna eikä tietoja hankinnan päätösesityksen valmistelusta tule antaa ulkopuolisille ennen hankintapäätöksen tekoa. Hankintalain 52 :n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Edellä mainittua menettelyä kutsutaan niin sanotuksi kaksivaiheisuuden periaatteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tarjousta on arvioitava kahdessa, toisistaan erotettavissa olevissa vaiheessa. Tarjousasiakirjojen arviointi pitää siis jakaa kahteen eri vaiheeseen: Vaiheessa I arvioidaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta toteuttaa hankinta Vaiheessa II arvioidaan varsinaista tarjousta, jolloin arvioinnin kohteeksi tulee ensinnäkin tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus ja toiseksi, tarjouksen valintaperusteesta riippuen, joko halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus vertailuperusteineen Myöhästynyt tarjous Hankintayksikkö saa päättää hankinnassa käytettävistä viestintätavoista eli siitä tapahtuuko hankintaan liittyvä tietojen vaihto kirjeitse, telekopiolla tai sähköisiä viestimiä käyttäen. Hankintayksikkö myös asettaa määräajan tarjousten toimittamiselle. Myöhästynyt tarjous on hylättävä tarjouspyyntöä vastaamattomana. Tällä tavalla varmistetaan kaikille tarjoajille samanpituinen aika tarjousten laatimiseen sekä toisaalta turvataan tarjousten sisällöin salassapito tarjousaikana. Hankintayksikkö ei voi kesken tarjousmenettelyn tapauskohtaisesti sallia muulla tavalla tai muuhun osoitteeseen tapahtuvaa tarjouspyynnön toimittamista. Lainsäädäntö ja vallitseva oikeuskäytäntö suhtautuu jyrkästi myöhästyneisiin tarjouksiin, vaikka usein myöhästyneen tarjouksen hylkääminen saattaa vaikuttaa erittäin kohtuuttomalta toimenpiteeltä tarjoajan kannalta. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että myöhästyneen tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun takaamiseksi velvollinen hylkäämään myöhässä saapuneen tarjouksen. Vastuu tarjouksen toimittamisesta ajoissa perille on tarjoajalla. Esimerkiksi postin kulussa tapahtuneet häiriöt tai lähetin laiminlyönnit asiakirjan toimittamisessa eivät poista lähettäjän vastuuta. 43

44 Henkilökuljetusopas Kirjeitse lähetetyn asiakirjan saapumisajankohta hankintayksikköön määräytyy hallintolain säännösten mukaan. Sähköisiä menettelyjä käytettäessä tarjouksen saapumisajankohtaa arvioidaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetun lain (13/2003) mukaan, jolloin sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Jos saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä voida esittää, sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys. Esimerkkejä oikeuskäytännöstä liittyen tarjousten myöhästymiseen: KHO 2010:67 Hankintayksikkö oli pyytänyt hankintailmoituksella osallistumishakemuksia suunnittelukilpailua koskevassa hankinnassa. Osallistumishakemukset oli pyydetty toimittamaan määräaikaan mennessä kaupungin kirjaamoon. Kirjaamon postiosoitteeksi oli ilmoitettu postilokeronumero. Mainitulla postilokeronumerolla varustetut lähetykset toimitettiin kaupungin ja Itella Oyj:n välisen sopimuksen perusteella kaupungin kirjaamoon. Osallistumishakemus oli saapunut kaupungin kirjaamoon määräajan jälkeen. Hallintolain 18 :n 2 momentti ei tullut asiassa sovellettavaksi. Asiassa ei muutoinkaan tullut esille seikkoja, joiden perusteella olisi tullut katsoa, että osallistumishakemuksen myöhästyminen olisi johtunut kaupungin virheestä tai laiminlyönnistä. Hankintayksikön oli tullut hylätä osallistumishakemus myöhässä saapuneena. MAO 323/09 Yritys X on lähettänyt tarjouksensa faksina, vaikka tarjouspyynnössä on edellytetty postilähetystä suljetussa kirjekuoressa. Yritys X on lisäksi sopinut hankintayksikön kanssa, että faksilla lähetetty tarjous laitetaan hankintayksikössä suljettuun kirjekuoreen. X on lähettänyt tarjouksensa jälkeenpäin myös postitse, mutta tämä on myöhästynyt asetetusta määräajasta. Menettely on ollut omiaan asettamaan tarjoajat eriarvoiseen asemaan ja antamaan X:lle lisäaikaa tarjouksensa laatimiseen verrattuna muihin tarjoajiin. MAO 95/08 Määräaika tarjousten jättämiselle umpeutui kello Hakija jätti tarjouksensa 1. luokan kirjelähetyksenä postin kuljetettavaksi ja se saapui hankintayksikköön kello 8.00 jaetun postin mukana eli noin vuorokauden myöhästyneenä. Kirjeen toimittamisen viivästys johtui poikkeuksellisen voimakkaasta lumimyrskystä, minkä johdosta postin kulku häiriintyi. Hakija vetosi siihen, että oli tosiasiallisesti lähettänyt tarjouksensa määräpäivää edeltävänä päivänä eikä näin ollen ole voinut saada pidempää 44

45 tarjousten laatimisaikaa muihin tarjoajiin nähden. Hakija vetosi myös alueelliseen eriarvoisuuteen, sillä posti kulki normaalisti muualta päin Suomea ja hankintayksikkö oli nimenomaan vaatinut tar joukset toimitettavan postitse täten kaukana asuville oli jäänyt vähemmän tarjousten laatimisaikaa. MAO:n päätöksen mukaan asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt, että kysymys olisi ollut yleisen liikenteen keskeytymisestä tai postin kulun pysähtymisestä tarjouksen kuljetettavaksi jättämisen aikaan. Postilähetyksen perille toimittamisen viivästyminen edellä mainitussa ajassa ei ole ollut niin poikkeuksellista tai ennalta arvaamatonta, ettei hakijan olisi tullut siihen varautua. Se, että tarjous on annettu postin kuljetettavaksi 1. luokan kirjeenä, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. MAO 248/04 Tarjous oli lähetetty faksilla vain 4 minuuttia tarjousajan umpeutumisen jälkeen. Tarjousaika oli päättynyt klo Faksin lähetys oli alkanut klo 12.00:46 ja päättynyt klo 12.04:33. Kaupungin telefaksilaiteen lokilistasta ilmenee, että voittaneen tarjoajan telefaksilaite on yrittänyt kolme kertaa saada yhteyden kaupungin telefaksilaiteeseen siinä kuitenkaan onnistumatta. Epäonnistuneet yhteydenottoyritykset ovat tapahtuneet puheluraportin mukaan klo 11:53:55.47, 11:56:22.87 ja 11:58: Kyseisessä tapauksessa on sovellettu hankintalain ohella myös lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa, jonka 10 :n mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Näin ollen faksi on ollut viranomaisen käytettävissä vasta kello 12.04:33 ja sitä on pidettävä myöhästyneenä Tarjoajan soveltuvuuden arviointi Ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuuden arvioinnilla tarkoitetaan sen arvioimista, täyttävätkö tarjoajat ennalta asetetut taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen sekä tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät, tarjouspyynnössä esitetyt vähimmäisvaatimukset. Hankintalaissa ei säädetä yksityiskohtaisemmin siitä, mitä ominaisuuksia tarjoajilta voidaan vaatia. Hankintalaki säätää ainoastaan siitä, millaisilla asiakirjoilla näitä vaatimuksia voidaan vaatia todennettavaksi ( 57 59). Hankintayksiköllä on siten hyvin laaja harkintavalta asettaa tarjoajalle haluamiaan soveltuvuusvaatimuksia, kunhan nämä ovat vain syrjimättömiä ja kohtuullisia. Hankintayksikön tarjoajalle asettamat soveltuvuusvaatimukset eli ns. vähimmäisvaatimukset ovat ehdottomia. Ehdokas tai tarjoaja, joka ei täytä kaikkia hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä asetettuja ehdottomia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Vähimmäisvaatimuksiksi voidaan esimerkiksi asettaa yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttäminen eli se, että tarjoaja on huolehtinut veroistaan ja 45

46 Henkilökuljetusopas sosiaaliturvamaksuistaan. Liikennepalveluhankintojen yhteydessä tarjoajalta voidaan edellyttää esimerkiksi voimassa olevaa liikennelupaa. Soveltuvuuden arviointia varten pyydetään tarjoajaa toimittamaan tarjouspyynnön liitteenä niitä todistuksia tai selvityksiä, joita tilaaja aikoo käyttää soveltuvuuden arviointiin ja tilaajavastuulain mukaisiin tarkistusvelvoitteisiin. Kuljetushankinnoissa näitä ovat yleensä: kopio voimassaolevasta taksiliikenne- tai joukkoliikenneluvasta tai selvitys, että tarjoajalla on luotettavalla todennäköisyydellä mahdollisuus saada lupa ennen sopimuskauden alkamista todistus maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista (verovelkatodistus) vakuutusyhtiön todistus työntekijöiden eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta selvitys siitä, että yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin (jos työntekijöitä) sekä arvonlisävelvollisten rekisteriin kaupparekisteriote selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista selvitys henkilöstön soveltuvuudesta ja rikostaustan tarkistamisesta. MAO 415/09 Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut hankintayksikölle hakeneensa liikennelupaa. Hankintayksikön tiedossa on lisäksi ollut, että hakija on tehnyt liikennelupahakemuksen Oulun lääninhallitukselle hyvissä ajoin ennen tarjouskilpailun alkua ja että lupapäätöksen käsittely on viivästynyt hakijasta riippumattomasta syystä. Edellä esitetyn perusteella MAO katsoo hakijan osoittaneen hankintayksikölle luotettavalla todennäköisyydellä, että hänellä sopimuksen täyttämisen alkaessa on tarjouspyynnössä edellytetty ostoliikenteen harjoittamiseen oikeuttava liikennelupa. Näin ollen MAO katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan hakijan tarjouskilpailun ulkopuolelle. Tilaajavastuulaki Tilaajavastuulakia (1233/2006 muutoksineen) ollaan uudistamassa. Tähän on voitu kirjata vain oppaan valmistumishetken tilanne, joten lain uudistamistilanne kannattaa tarkistaa sitä sovellettaessa. Tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain mukaan tilaajan tulee ennen hankintasopimuksen tekemistä pyytää sopimuspuoleltaan selvitys lakisääteisten velvoitteiden noudatta- 46

47 misesta ja sovellettavista työehdoista. Tilaajavastuulakia on sovellettava euron ylittävissä palveluhankinnoissa. Tilaajavastuulain mukaiset selvitykset on hankittava, kun vuokratyöntekijän tai työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 päivää. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu. Tilaajavastuulaissa tilaajalla tarkoitetaan sitä, joka käyttää vuokrattua työntekijää tai jonka työtiloissa tai työkohteessa työskentelee alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa. Jokainen hankintayksikkö vastaa tilaajana tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttämisestä. Yhteishankinnoissa voidaan kuitenkin sopia, että selvitykset pyytää yksi hankintayksikkö. Mikäli hankinnan tekee yhteishankintayksikkö, on luontevaa, että se pyytää ja tarkistaa vaadittavat selvitykset. Hankintayksiköiden on syytä keskenään sopia menettelytavasta. Tilaajan selvitysvelvollisuutta koskeva tilaajavastuulaki ei lähtökohtaisesti vaikuta hankintalainsäädännön mukaiseen hankintamenettelyyn. Käytännössä julkisen sektorin tilaajat joutuvat kuitenkin täyttämään tilaajavastuulain velvollisuudet jossain hankintaprosessin vaiheessa, joten hankintayksikön on syytä hankintaa suunnitellessaan miettiä, miten ja missä vaiheessa selvitykset pyydetään. Tilaajavastuulain perusteella pyydettävät selvitykset voivat toimia sekä hankintayksikön asettamien vaatimusten että laissa listattujen poissulkemisperusteiden täyttymisen näyttönä. Käytännössä monet hankintayksiköt toimivat niin, että tarjoajilta edellytetään tarjouksessa tai sen ohessa annettavaa vakuutusta siitä, että soveltuvuutta koskevat ehdot täyttyvät. Soveltuvuutta osoittavat selvitykset pyydetään kuitenkin vain vertailun voittaneelta tarjoajalta. Vastaavalla tavalla on mahdollista edellyttää tarjoajilta tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttämistä, mutta pyytää selvitykset vain voittaneelta tarjoajalta. Tilaajavastuulain mukaan selvitykset on pyydettävä viimeistään ennen hankintasopimuksen tekemistä. Jotta hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen tekemisen väliin jäisi mahdollisuus pyytää tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä, tulee tarjouspyyntöön tai viimeistään hankintapäätökseen kirjata, että osapuolia sitova sopimus syntyy vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä voidaan siis pyytää kahdessa vaiheessa: Hankintamenettelyn aikana hankintailmoituksessa (tai tarjouspyynnössä), jolloin selvitysten hankkimisessa tulee noudattaa hankintalain menettelysääntöjä, tai vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. 47

48 Henkilökuljetusopas Selvityksen pyytäminen vain voittaneelta tarjoajalta vähentää pyydettävien selvitysten määrää. Toisaalta selvitysten pyytäminen ennen hankintapäätöstä mahdollistaa poissulkemisen varhaisessa vaiheessa. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä tarjouskilpailuun osallistuu edellä kuvattuja luotettaviksi katsottavia tarjoajia, joilta selvityksiä ei tarvitse pyytää, sitä perustellumpaa on pyytää selvitykset vasta hankintapäätöksen jälkeen. Sopimuspuolelta pyydettäviin selvityksiin kuuluvat seuraavat asiakirjat: 1. selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 2. kaupparekisteriote 3. todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty 4. todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys erääntyneiden eläkevakuutusmaksujen maksusopimuksesta 5. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Sopimuspuolen esittämät tiedot, todistukset ja selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Ulkomaisen yrityksen tulee toimittaa vastaavat tiedot. Yli 12 kuukautta voimassa olevan sopimussuhteen aikana sopimuspuolen on toimitettava edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut todistukset tai tiedot 12 kuukauden välein. Tilaajan ei tarvitse pyytää edellä mainittuja selvityksiä, jos hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvollisuutensa. Vaikka sopimuspuolen toiminta olisikin vakiintunutta, selvitykset on kuitenkin pyydettävä, jos tilaajalla on syytä epäillä, ettei velvollisuuksia aiota täyttää. Esimerkiksi yrityksen omistajan vaihtuminen tai katkos ennakkoperintärekisterissä voivat olla peruste pyytää selvityksiä. Selvitysvelvollisuus voi kuitenkin syntyä sopimussuhteen aikana, mikäli tilaajalla on syytä epäillä, että sopimuspuolen olosuhteissa on tapahtunut tarkastamista edellyttäviä muutoksia. Esimerkiksi yrityksen omistajan tai vastuuhenkilön liiketoimintakielto, julkisuuteen tullut rikostutkinta tai perustellut epäilyt työnantajavelvoitteiden rikkomisesta voivat synnyttää selvitysvelvollisuuden. Merkitystä voi olla myös aiemman sopimussuhteen aikana tapahtuneilla laiminlyönneillä, mikäli tilaajan olisi pitänyt tietää tai ymmärtää laiminlyöntejä tapahtuvan Pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet Hankintayksiköllä on tarjousten avaamisen jälkeen velvollisuus tutkia, koskeeko ehdokasta tai tarjoajaa jonkin hankintalaissa säädetty poissulkemis- 48

49 peruste, ja tehdä tarvittaessa päätös poissulkemisesta. Osallistumishakemusta edellyttävissä hankintamenettelyissä ehdokkaiden poissulkemisperusteet tarkistetaan ennen tarjoajien valintaa. Poissulkemispäätöksestä on annettava perusteltu päätös muutoksenhakuohjeineen, joka voidaan saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Hankintalakiin on otettu pakolliseksi poissulkemisperusteeksi ehdokkaan tai tarjoajan syyllistyminen tiettyihin vakaviin rikoksiin. Sääntelyn tarkoituksena on muun muassa estää järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen taloudellisesti merkittäviin julkisiin hankintoihin. Hankintalain 53 :n mukaan hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokas tai tarjoaja taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin 53 :ssä mainitusta rikoksesta. Pakollisten poissulkemisperusteiden lisäksi hankintalaki sisältää harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Näistä säädetään tarkemmin hankintalain 54 :ssä. Harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden nojalla hankintayksiköllä on mahdollisuus sulkea pois tarjouskilpailusta sellainen toimittaja, jonka toimituskyky on heikentynyt tai jota ei muutoin voida pitää luotettavana. Hankintayksikkö voi näin vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muita riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta sulkea pois hankintalain 54 :ssä mainittuihin rikkomuksiin syyllistynyt tarjoaja. Poissulkemisoikeuden käyttäminen ei edellytä, että siitä mainitaan tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa. Ilmoitus mahdollisesta poissulkemisen käytöstä on kuitenkin suositeltavaa. Hankintayksikön on huomioitava suhteellisuuden periaate poissulkemistapausten yhteydessä. Poissulkeminen on tarjoajien kannalta ankara toimenpide, joten hankintayksikön on harkinnassaan otettava huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot. Lisäksi tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteet edellyttävät, että poissulkemisperusteita sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Vaikka poissulkeminen tulisi pääsääntöisesti tehdä ennen tarjousten vertailua, hankintayksikkö voi sulkea ehdokkaan tai tarjoajan tarjouskilpailusta myöhemminkin tarjouskilpailun aikana, mikäli se saa tiedon pakollisesta tai harkinnanvaraisesta poissulkemisen perusteesta. Päätös sulkea ehdokas tai tarjoaja kilpailusta poissulkemisperusteen vuoksi on tehtävä heti kun hankintayksikkö saa tiedon perusteesta. Mikäli jokin poissulkemiseen oikeuttava seikka tulee ilmi vasta myöhemmin, eli siinä vaiheessa kun hankintasopimus 49

50 Henkilökuljetusopas on tehty, niin tällöin asian luonne on sopimusoikeudellinen, jolloin asia voi aktualisoitua esimerkiksi sopimusrikkomuksena. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä oikeuskäytännössä hyväksytyistä harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista: KHO 2011:29 (verovelka) Tarjoukseen liitetyt asiakirjat osoittivat, että tarjoaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa arvonlisäveroa. Hankintayksikkö oli voinut perustaa päätöksensä valittajan sulkemisesta tarjouskilpailun ulkopuolelle näihin tarjoukseen liitetyistä asiakirjoista saatuihin tietoihin. Hankintalain 54 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa veroja. Kun otettiin huomioon, että kysymys oli maksamatta jätetystä arvonlisäverosta, jonka määrä ei ollut vähäinen, sekä se seikka, että tarjoaja oli esittänyt tarkempaa selvitystä maksujärjestelyn yksityiskohdista ja maksujärjestelyn toteuttamisesta vasta markkinaoikeudessa, hankintayksikön päätös ei ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen. MAO 398/10 (verovelka) Tarjoaja on noudattanut verovelkaan liittyvää maksujärjestelyä. Hankintayksikön mielestä verovelka on ollut huomattavan suuri tarjouksen jättöhetkellä ja näin ollen tarjoaja on suljettu pois tarjouskilpailusta siihen soveltumattomana. MAO on katsonut, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltaansa pois sulkemisen yhteydessä. MAO 386/10 (verovelka) Tarjouspyynnössä on esitetty, että tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus, tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Tarjouksen liitteenä on annettu verovelkatodistus, luettelo veroveloista sekä käräjäoikeuden päätös saneerausohjelman vahvistamisesta. Asiakirjoista on ilmennyt, että yrityksellä on ollut maksamatta erääntyneitä veroja ja niihin liittyneitä viivästysseuraamuksia. Hankintayksikkö on pitänyt verovelkaa merkittävänä riskinä suhteessa yrityksen liikevaihtoon ja hankinnan toteuttamiseen, jonka vuoksi se on poissuljettu tarjouskilpailusta. Poissulkeminen on ollut mahdollista edellyttäen, että tarjoajia on kohdeltu yhdenvertaisesti. MAO 151/09 (eläkevakuutusmaksut) Tarjouksen liitteenä olevasta työntekijän eläkelain mukaisesta vakuutusmaksutodistuksesta on ilmennyt, että tarjoajalla on ollut maksamattomia työntekijän eläkelain mukaisia vakuutusmaksuja puolen vuoden ajalta viivästysseuraamuksineen. Lisäksi ko. todistuksesta on ilmennyt, että maksamattomista vakuutusmaksuista on tehty maksusopimus. MAO toteaa päätöksessään, että tarjoajan poissulkeminen tarjouskilpailusta jo yksin maksamattomien työntekijän eläkelain mukaisten vakuutusmaksujen perusteella on hankintayksikön 50

51 harkintavallassa edellyttäen, että tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättä. KHO taltio 1395 (virheellinen laskutus) Poissulkemisen edellytyksen katsottiin olevan tilanteessa, jossa osallistumishakemuksen tehneen yrityksen laskutuksessa oli epäselvyyksiä, jotka oli oikaistu vasta hankintayksikön pyytämien ja laatimien selvitysten jälkeen. Ratkaisussa katsottiin laskutuksen virheettömyydellä olevan sillä tavoin merkitystä osapuolten keskinäisen luottamuksen kannalta, että siihen liittyvät epäselvyydet oikeuttivat yrityksen poissulkemiseen tarjouskilpailusta. KHO katsoi, että poissulkeminen ei edellytä virheen kohdistumista siihen vetoavaan hankintayksikköön, joten poissulkeminen oli tapauksessa mahdollista vaikka yhtiön toiminta oli siirretty samojen omistajien omistamaan toiseen yhtiöön. KHO taltio 3572 (yrityssaneeraus) Yritys on ollut hankintamenettelynajankohtana yrityssaneerauksessa. Yrityksen luottotiedoista on myös käynyt ilmi, että sillä on ollut yhdeksän maksuhäiriötä, joista seitsemän on ollut vakavia. Näihin syihin perustuen hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy sulkea tarjoaja pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikön aikaisemmat kokemukset tarjoajasta Hankintayksikön mahdollisuudet ottaa huomioon omat negatiiviset kokemukset tarjouskilpailuun osallistuvasta ehdokkaasta tai tarjoajasta ovat rajatut. Tarjousvertailussa ei ole sinänsä kiellettyä ottaa huomioon hankintayksiköllä itsellään olevia kielteisiä kokemuksia tarjoajien aikaisempien toimitusten laadusta, mutta mainittujen kokemusten tulee ehdottomasti olla perusteltuja ja objektiivisesti hyväksyttäviä. Sopimusrikkomustilanteissa tai muissa sopimuksen laiminlyöntitilanteissa asiasta tulisi reklamoida välittömästi palveluntuottajaa. Tarjoajan aikaisempiin virheisiin vetoaminen edellyttää aina, että kokemuksista on riittävä ja asianmukainen dokumentointi. Kirjaamattomiin tai yleisluonteisiin havaintoihin on myöhemmin vaikea vedota. Dokumentointi voi koostua esimerkiksi yksityiskohtaisesta reklamaatioluettelosta, jossa on: virheen laadun ja sisällön kuvaus tieto, miten ja milloin virhe on havaittu tieto, onko virheestä reklamoitu ja milloin annettujen korjauskehotusten määrä ja ajankohta tieto, onko virhe korjattu kohtuullisessa ajassa tieto, kuka on valvonut asiaa jne. Oikeuskäytäntöä: KHO:n ratkaisussa taltio 1294 (MAO 434/2007) hankintayksi- 51

52 Henkilökuljetusopas köllä ei ollut perusteita sulkea tarjoajaa kiinteistönhoitoon liittyvän tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikön reklamaatioluettelo oli päiväämätön eikä siitä käynyt ilmi, miten luettelo on koottu ja miltä ajalta kaikki reklamaatiot olivat. Ei myöskään ilmennyt, että tarjoajaa olisi puutteen havaitsemisen jälkeen kehotettu toimenpiteisiin tai että puutteen korjaaminen olisi kuulunut tarjoajan sopimuksenmukaisiin velvoitteisiin. Osa virheistä koski pieniä tai pienehköä puutteellisuuksia tai myöhästymisiä kiinteistön hoidossa. Ei ollut myöskään selvitetty, että tarjoaja olisi muulla tavoin laiminlyönyt velvollisuuksiaan. MAO 394/09 (vakava virhe, huonot aiemmat kokemukset) Hankintayksikkö poissulki tarjoajan koulukuljetusten tarjouskilpailusta vedoten huonoihin kokemuksiin. Tarjoaja oli aiemmalla sopimuskaudella saanut koulukuljetuksista huomattavan paljon negatiivista palautetta. Palaute oli koskenut myöhästymisiä, ylikuormaa, turvallisuutta, pitkiä ajolenkkejä ja liikennerikkomuksia. Liikennerikkomuksissa oli ollut kysymys koulukyytikilpien puuttumisesta, kevyen liikenteen väylää pitkin ajamisesta ja vastaantulevalla ajokaistalla ajamisesta. Hankintayksikkö oli lisäksi joutunut lähettämään hakijalle 18 reklamaatiota virheellisestä laskutuksesta vajaan kahden vuoden aikana. Hankintayksikkö on pitänyt, mainittujen reklamaatioiden määrän ja laadun huomioon ottaen, tarjoajasta saatuja kokemuksia ja palautetta vakavalla tavalla huonona, ja tästä syystä sulkenut tarjoajan pois tarjouskilpailusta. MAO on katsonut hankintayksikön esittäneen riittävän selvityksen siitä, että hakijan suorittamista kuljetuksista on aiheutunut runsaasti huomautuksia ja että hakijan laskutukseen on liittynyt virheellisyyksiä. MAO:n ratkaisun mukaan hakijan laiminlyönnit ja laskutuksen virheellisyydet kokonaisuutena huomioon ottaen muodostavat hankintalain 54 :ssä tarkoitetun vakavan virheen, joten hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se on sulkenut hakijan tarjouksen pois tarjouskilpailusta Tarjouksen hylkääminen Tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Vastuu tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta on tarjoajalla. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta (ellei niihin poikkeuksellisesti ole mahdollista pyytää täsmennystä). Tämä vaatimus koskee niin tarjoajan soveltuvuutta, tarjouksen sisältöä, pyydettyjä asiakirjoja kuin liitteitä. Esimerkkinä tällaisesta ovat sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa esitettyjä teknisiä eritelmiä tai muita hankinnan kohdetta koskevia vaatimuksia. Tarjouksen on lisäksi täytettävä sen tekemiselle ja muodolle asetetut ehdottomat vaatimukset. Tarjoajan on lisäksi hyväksyttävä tarjouspyynnössä asetetut sopimusehdot. Tarjous on sitova ja velvoittaa tekijäänsä. Hankintayksikkö on oikeutettu luottamaan tarjousasiakirjoissa esitettyjen hinta- ja muiden tietojen paikkan- 52

53 sapitävyyteen. Julkisissa hankinnoissa tarjoushinta on lopullinen eikä siitä voida tinkiä. Tarjous on toimitettava perille tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla annettuun määräaikaan mennessä. Vastuu tarjouksen toimittamisesta on tarjouksen tekijällä. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi hankintayksikön velvollisuus on hylätä myöhästynyt tarjous. Tarjous voidaan hylätä esimerkiksi tilanteissa, joissa tarjoaja esittää omia tarjouspyynnön vastaisia ehtojaan, tarjous ei täytä tarjouspyynnössä edellytettyjä teknisiä eritelmiä tai muita hankinnan kohdetta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Tarjous on hylättävä myös silloin, jos tarjouksessa esitetään vaihtoehtoja, mutta hankintayksikkö ei ole sallinut vaihtoehtoisten tarjousten tekemistä. Lisäksi esimerkiksi tarjoajan esittämät maksuehdot, toimitusehdot, hintavaraumat tai muut vastaavanlaiset ehdot, jotka ovat ristiriidassa tarjouspyynnön kanssa, voivat muodostaa tilanteen, jossa tarjous on hylättävä Tarjouksen täsmentäminen Pääsääntöisesti tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset on hylättävä. Joissakin tilanteissa hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Täsmentäminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa neuvottelemista tarjouksen ehdoista. Menettely ei myöskään saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan. Ennen tarjoajan poissulkemista tai tarjouksen hylkäämistä on tarjoajilta tai ehdokkailta mahdollista pyytää täsmennyksiä antamiinsa tietoihin, jos tämä menettely on yhdenvertaista ja syrjimätöntä muiden tarjoajien kannalta. Mikäli täsmentäminen sallitaan, on yhdenvertaisuuden hengessä sama mahdollisuus varattava kaikille. Pienten puutteellisuuksien vuoksi tarjousten pois sulkeminen tai hylkääminen tarjouskilpailusta saattaa olla kohtuuton seuraamus rikkomuksen vakavuuteen nähden. Tällaisissa tilanteissa hankintayksikön voi pyytää tarjoajaa täydentämään tai täsmentämään antamiaan selvityksiä tai asiakirjoja. Hankintayksiköllä on kuitenkin oikeus sulkea tarjouskilpailusta tarjous, jossa ei ole vaadittuja selvityksiä. Harkittaessa täydennysmahdollisuuden antamista puutteellisen tarjouksen jättäneelle tarjoajalle, hankintayksikön tulee ottaa huomioon suhteellisuuden periaate ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset. Täsmennyksiä voidaan pyytää esimerkiksi, jos tarjouksen sisällössä on selvästi kirjoitusvirheiksi tai pieniksi väärinymmärryksiksi luettavia seikkoja. Toinen edellytys täsmentämisen sallittavuudelle on se, ettei täsmennys johda siihen, että alkuperäinen tarjous muuttuu aivan toisenlaiseksi, joka osaltaan vaikuttaisi muun muassa tarjouksen hintaan ja lopullisen vertailun lopputulokseen. Kolmas edellytys on, että täsmentämisen mahdollisuus annettaan 53

54 Henkilökuljetusopas yhdenvertaisesti kaikille. Täsmentämisen salliminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa. 4.8 Tarjouksen valintaperuste ja vertailu Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Mikäli tarjouksen valintaperustetta tai kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita ei ole lainkaan mainittu hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä, on valinta tehtävä halvimman hinnan perusteella. Tarjousvertailuun otetaan mukaan vain soveltuviksi todettujen tarjoajien tarjoukset, jotka ovat tarjouspyynnön mukaisia sekä muodollisesti että sisällöllisesti. Valintaperusteena voidaan käyttää joko halvinta hintaa tai kokonaistaloudellista edullisuutta. Hankintayksikön on tullut määrätä valintaperuste ennalta jo hankintailmoituksessa. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailussa ei saa käyttää mitään muita perusteita. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta miten niitä on arvioitu erikseen kunkin vertailuperusteen osalta. Jos tarjouksille on esimerkiksi annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on ilmettävä mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Hankintayksikkö voi tarjousten vertailussa ottaa huomioon vain tarjoajien tarjouksissaan esittämät tiedot. Valintaperusteen ollessa halvin hinta, valitaan hinnaltaan halvimman tarjouksen jättänyt tarjoaja, joka täyttää tarjoajalle asetetut soveltuvuusvaatimukset ja jonka tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Mikäli valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, niin tällöin tarjousten vertailuun päässeitä tarjouksia vertaillaan keskenään jo ennalta hankintailmoituksessa/tarjouspyynnössä ilmoitettujen hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaisesti. Tarjouksen valintaan liittyvinä vertailuperusteina ei pääsääntöisesti voida käyttää ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä perusteita, koska nämä on jo kertaalleen arvioitu soveltuvuuden yhteydessä, eikä tarjoajan soveltuvuustekijät useinkaan liity hankinnan kohteeseen, eivätkä arvioitavana olevan tarjouksen sisältöön Vertailuperusteista Kuljetushankinnoissa yleensä riittää se, että hankittavan kuljetuspalvelun peruslaatu määritellään tilaajan tarpeiden mukaan riittävän hyväksi, jolloin varsinainen valinta voidaan tehdä hinnan perusteella. Jos kuitenkin on tarvetta painottaa jotakin laatuun liittyvää tekijää ja siitä ollaan valmiit maksamaan 54

55 hieman peruslaatua enemmän, voidaan käyttää kokonaistaloudellista vertailua. Kuljetushankinnoissa tällaisia tekijöitä voivat olla esim. kaluston koko, jolloin otetaan huomioon isommasta kalustosta isoissa kuljetustarpeissa saatava hyöty, tai sähköinen nostolaite, joka parantaa kuljetuksen laatua verrattuna pelkkään luiskaan. Vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintayksikkö ei voi toimia siten, että vertailuperusteet päätetään ja painotetaan jälkeenpäin. Vertailuperusteilla ja näiden painotuksilla on oleellinen merkitys tarjousten tekemiseen. Hankintayksikkö ei voi myöskään poiketa ennalta ilmoittamistaan valinta- ja vertailuperusteista, eikä niiden painotuksista. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta vertailuperusteiden asettamisessa ja niiden painottamisessa. Asetetuilla vertailuperusteilla tulisi kuitenkin lähtökohtaisesti olla taloudellista merkitystä hankintayksikölle. Siten tarjoajan ominaisuuksiin/soveltuvuuteen liittyviä vertailuperusteita ei pääsääntöisesti voida käyttää tarjouksen vertailuperusteina, joten näiden kanssa on syytä olla tarkkana. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, niiden on oltava objektiivisia ja syrjimättömiä Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset Hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Ennen hylkäämistä hankintayksikön on pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Liian alhainen hinta voi aiheuttaa ostajalle riskin siitä, ettei myyjä kykene suoriutumaan hankinnasta sovitulla tavalla, palvelun laatu heikkenee, toimittaja tinkii työnantajavelvoitteistaan ja ostajalle aiheutuu lisäkustannuksia. Syynä tarjouksen alhaiseen hintaan voi olla esimerkiksi virhe tarjoushinnan laskemisessa, jolloin hankintayksikön on arvioitava mahdollisuudet pyytää täsmennyksiä tarjoukseen. Tarjousten väliset hintaerot voivat johtua myös yritysten välisistä eroista teknisissä ratkaisuissa, tuotannon tehokkuudessa, tuotanto- ja toimituskapasiteetissa, tuotantokapasiteetin käyttöasteessa tai katevaatimuksissa. Kyseessä voi esimerkiksi myös olla tarjoajan pyrkimys vallata uusia markkinoita. Siten alhainen hinta ei aina välttämättä oikeuta tarjouksen hylkäämiseen. 55

56 Henkilökuljetusopas Esimerkkejä oikeuskäytännöstä: KHO 2001:57 Hankintayksikkö ei ole voinut hylätä tarjousta pelkästään sillä perusteella, että se on ollut noin 30 prosenttia muita tarjouksia edullisempi. Hylkääminen on perustunut edulliseen hintaan sellaisenaan, eikä hankintayksikkö ole selvittänyt hintaan johtavia syitä sen laajemmin. KHO on kuitenkin katsonut, että tarjouksen on voinut hylätä, koska tarjouksesta on lisäksi puuttunut edellytetty verovelkatodistus. MAO 530/09 Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä muun ohella alhaisesta tarjoushinnasta. Hankintayksikölle toimittamassaan selvityksessä voittanut tarjoaja on selvittänyt hinnoittelunsa perusteita muun muassa kuljetusten tehokkaammalla ja taloudellisemmalla jakautumisella aikaisempaan sopimuskauteen verrattuna. MAO on katsonut, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi ylittänyt harkintavaltansa ja menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta sen perusteella, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettu hinta olisi ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. MAO 151/09 Hankintayksikön menettely on ollut virheellistä, koska se ei ole pyytänyt kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Näin ollen hankintayksikön menettely on ollut virheellistä, kun se on hankintalain 63 :n 1 momentin vastaisesti hakijalta selvitystä pyytämättä hylännyt hakijan tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella. Tarjous on kuitenkin ollut hylättävissä, koska tarjoajalla on ollut myös maksamattomia eläkevakuutusmaksuja. 4.9 Hankinnan keskeyttäminen Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa sitä, ettei jo aloitettua kilpailutusta saateta loppuun saakka, vaan kilpailutus keskeytetään ja jätetään hankinta tekemättä, tai käynnistetään täysin uusi kilpailutus. Hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Hankinnan keskeyttämisestä on annettava valituskelpoinen perusteltu päätös. Oikeuskäytännössä on korostettu, että hankinnan keskeyttämisen tulee perustua todellisiin syihin ja samanaikaisesti menettelyn on oltava tasapuolista ja syrjimätöntä. Hankintaa ei siten voida keskeyttää täysin mielivaltaisin perustein. Menettelyn ollessa tasapuolista ja syrjimätöntä, hankintayksikkö voi keskeyttää hankintaprosessin esimerkiksi, jos tarjouspyyntö on virheellinen tai puutteellinen, eikä sen perusteella ole mahdollista saada hankintayk- 56

57 sikön tarkoittamia tarjouksia. Hankinnan keskeyttäminen on mahdollista myös, jos hankinnan tarve on muuttunut kesken hankintaprosessin tai jos esimerkiksi hankintayksikön rahoitustilanne on muuttunut oleellisesti määrärahojen puutteen vuoksi. Lisäksi oikeuskäytännön mukaan keskeyttäminen on mahdollista, jos on saatu vain yksi tarjous, koska tällöin ei voida tehdä riittävää vertailua hintojen tai muiden ominaisuuksien kesken. Mikäli hankinta on jaettu osiin, voi hankinnan keskeyttäminen koskea myös osia. Hankinnan osat voivat olla itsenäisiä siten, että hankintayksikkö voi esimerkiksi tehdä hankinnan vain yhden osan osalta ja keskeyttää hankinnan muiden osien osalta. Näin voi käydä esim. silloin, kun kaikkien osien osalta ei saada tarjouksia tai jotakin osaa koskevat tarjoukset ovat hankintayksikön käytettävissä oleviin varoihin nähden liian kalliita tai eivät muutoin ole hyväksyttävissä. Hankinnan keskeyttämispäätöksestä on mahdollista valittaa markkinaoikeuteen. Näin ollen keskeyttämisen on oltava perusteltua. Keskeyttämisen jälkeen hankintayksikkö voi kilpailuttaa hankinnan uudelleen, ellei mahdollisesta keskeyttämisestä koskevasta valituksesta muuta johdu. Epäselvä tarjouspyyntö voi johtaa siihen, ettei hankintayksikkö saa vertailukelpoisia tarjouksia, tarjouksia ei saada lainkaan tai kaikki tarjoukset ovat hinnaltaan liian korkeita. Tällöin uutta kilpailutusta valmisteltaessa tarjouspyynnön ehtoihin on tehtävä muutoksia, jotta saataisiin täsmällisempiä tarjouksia. Tarpeen mukaan tarjouskohteiden sisältö voidaan muuttaa sellaiseksi, että se on tarjoajia kiinnostava ja mahdollista ajaa taloudellisesti. Täysin samanlaisella tarjouspyynnöllä ei yleensä kannata lähteä järjestämään uutta kilpailutusta ja tällainen menettely voitaisiin tulkita jopa hintatinkimiseksi. Hankintayksiköllä on mahdollisuus siirtyä myös suorahankintamenettelyyn, jos tarjouksia ei saada lainkaan tai kaikki tarjoukset ovat täysin tarjouspyynnön vastaisia. Tässä tapauksessa taas edellytetään sitä, ettei tarjouspyynnön ehtoja oleellisesti muuteta. Tällaisessa tilanteessa hankintayksiköllä on harkintavaltaa suorahankinnan toteuttamistapaa ja neuvotteluosapuolia valitessaan. Tässä yhteydessä suorahankinnalla tarkoitetaan eräänlaista suoraa neuvottelumenettelyä, jolla pyritään pääsemään parhaaseen lopputulokseen. Yksi hankinnan keskeyttämiseen liittyvä ongelmakohta on saapuneiden tarjousten julkisuus, koska keskenään kilpailuasetelmassa olevat tarjoajat ovat usein kiinnostuneita näkemään toistensa tarjoukset. Tarjousasiakirjoja tai tarjouksien tietoja ei kuitenkaan kannata paljastaa kilpailijoille, koska tämä voisi vaarantaa hankintayksikön mahdollisuuden edullisiin hankintoihin uudessa tarjouskilpailussa. Näin ollen tulkintaohjeena hankinnan keskeyttämistilanteessa voidaan pitää sitä, että tarjousasiakirjat ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 17 kohdan perusteella aina siihen saakka, kunnes hankintayksikkö on tehnyt ratkaisunsa keskeyttämisen jälkeisessä hankintamenettelyssä tai päättänyt luopua kokonaan hankinnasta. 57

58 Henkilökuljetusopas 4.10 Hankintapäätös ja hankintasopimus Hankintapäätös Hankintamenettelyn päättävästä ratkaisusta tulee tehdä kirjallinen hankintapäätös, joka annetaan asianosaisille tiedoksi muutoksenhakuohjeineen. Ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavia ratkaisuja voidaan myös tehdä hankintamenettelyn aikana vaiheittain esimerkiksi ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuudesta, tarjousten tarjouspyynnönmukaisuudesta tai vaiheittain etenevässä neuvottelumenettelyssä neuvotteluissa mukana olevista tarjouksista. Hankintayksikön tulee tehdä myös näistä ratkaisuista perusteltu kirjallinen päätös. Hankintapäätös voidaan antaa tiedoksi joko sähköisesti tai kirjeitse. Sähköinen tiedoksianto on suositeltavaa sen nopeutensa vuoksi ja se nopeuttaa myös hankintaprosessia, koska valitusaika käynnistyy nopeammin. Sähköistä yhteystietoa käytettäessä ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Päätöksen tiedoksisaantiajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta. Hankintayksikön velvollisuutena on sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä merkitä lähettämäänsä viestiin erikseen tieto viestin lähettämispäivästä. Vaihtoehtoisesti hankintapäätös voidaan antaa tiedoksi tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Tällöin tiedoksiannon katsotaan menneen perille seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä. Hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Ratkaisuun vaikuttaneita seikkoja ovat esimerkiksi perusteet, joilla hankintayksikkö on arvioinut ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuutta, tai perusteet, joilla tarjous on katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi. Tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Oikeuskäytännön mukaan piste-eroja tulee perustella myös sanallisesti. Siten pelkkä pistetaulukoiden esittäminen ilman sanallisia perusteluja ei välttämättä riitä. 58

59 Hankintayksikön on myös huomioitava, että puutteellinen hankintapäätös ei välttämättä käynnistä valitusaikaa. Hankintapäätös voi olla puutteellinen esimerkiksi silloin, jos sitä ei ole perusteltu riittävästi tai siitä ei muutoin ilmene päätöksen perusteet riittävällä tarkkuudella. Hankintapäätös voi olla puutteellinen myös silloin, jos se annetaan tiedoksi virheellisellä muutoksenhakuohjeella. Tällöin valituksen voi tehdä 6 kk:n kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä Hankintasopimus Hankintalain 76 :n mukaan hankintasopimus syntyy kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Lainkohta sääntelee kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Mikäli kirjallista sopimusta ei ole tehty, sopimus saattaa hankintalain perustelujen mukaan syntyä poikkeuksellisissa tilanteissa olosuhdeharkinnan perusteella. Kirjalliseen sopimukseen rinnastetaan tilanteet, joissa olosuhteista voidaan päätellä hankintayksikön ja tarjoajan nimenomaisesti ryhtyneen hankinnan toteuttamiseen. Sopimuksen syntymistä koskevien tulkintatilanteiden välttämiseksi hankintayksikön tulisi viimeistään hankintapäätöksen tiedoksiannossa ilmoittaa, että hankintasopimus ei synny hankintapäätöksellä vaan vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Tämä on erityisen tärkeää pienhankinnoissa. Koska hankintalakia ei sovelleta pienhankintoihin, syntyy sopimus ilman erillistä varaumaa oikeustoimilain säännösten mukaisesti päätöksen tiedoksiannolla. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta ei saa tehdä ennen kuin hankintapäätöksen tiedoksiannosta on kulunut hankintalaissa säädetty 21 päivän odotusaika. Odotusaikasääntelyä ei sovelleta kansallisissa hankinnoissa, palveluiden käyttöoikeussopimuksissa eikä myöskään suorahankinnoissa, vaikka tästä olisi tehty vapaaehtoinen ennakkoilmoitus. Jos hankinnassa on noudatettava odotusaikaa, hankintayksiköllä on velvollisuus sisällyttää hankintapäätökseen tai siihen liittyviin asiakirjoihin tieto odotusajan pituudesta. Odotusaika käynnistyy hankintapäätöksen tiedoksisaannista. Näin ollen odotusajan laskemiseen vaikuttaa muun muassa se, millä tavalla hankintapäätös annetaan tiedoksi. Esimerkiksi käyttämällä sähköistä tiedoksiantoa, hankintayksikkö voi nopeuttaa hankintaprosessia, koska tiedoksianto tapahtuu nopeammin, kuin kirjeitse tapahtuva tiedoksianto Muutoksenhaku Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Valittaminen on mahdollista, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaiset kynnysarvot. Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankin- 59

60 Henkilökuljetusopas tamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi lisäksi tehdä hankintayksikölle kirjallisen vaatimuksen hankintaoikaisusta. Hankintaoikaisun voi tehdä myös niin sanotuissa pienhankinnoissa, jotka eivät muutoin kuulu hankintalain soveltamisalaan. Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Hankintalain soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista ei siis voi valittaa kuntalakiin perustuen. Hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se jota asia koskee. Asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun. Ehdokas, joka on tarjouskilpailun aiemmassa vaiheessa hankintayksikön päätöksellä suljettu pois menettelystä, ei voi hakea muutosta hankintamenettelyn jatkovaiheista. Valitus on tehtävä pääsääntöisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Tietyissä tilanteissa valitusaika voi olla edellä mainittua 14 päivää pitempi. Valituksen voi tehdä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen puitejärjestelyyn liittyvän minikilpailutuksen perusteella, sen arvo on ylittänyt EU-kynnysarvon eikä vapaaehtoista odotusaikaa ole tässä yhteydessä noudatettu. Lisäksi valituksen voi tehdä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen, mutta hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen Hankintaoikaisu Hankintaoikaisu on uusi oikeusturvakeino, jonka käyttö tuli mahdolliseksi lakimuutoksen yhteydessä. Hankintaoikaisua käyttämällä myös hankintayksikkö itse voi entistä joustavammin puuttua hankintamenettelyssä ilmenneisiin virheisiin. Tekemällä hankintaoikaisun hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun ja ratkaista asian uudelleen. Hankintayksikön omaaloitteisen korjaamisen lisäksi myös asianosaisella on oikeus tehdä vaatimus hankintaoikaisun vireilletulosta. Toisin kuin hallintolaissa päätöksen tai 60

61 ratkaisun korjaaminen hankintaoikaisuna ei edellytä sen osapuolen tai niiden osapuolten suostumusta, joiden asemaan päätöksen korjaaminen vaikuttaa epäedullisesti. Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Vireilletulotavasta riippumatta hankintayksikön velvollisuutena on ilmoittaa vireilletulosta välittömästi niille, joita asia koskee. Tällä tarkoitetaan lähinnä niitä asianosaisia, joilla saattaa olla oikeus hakea muutosta hankintayksikön hankintaoikaisun johdosta tekemään uuteen päätökseen. Hankintaoikaisun käyttö edellyttää, että hankintayksikön päätös tai jokin muu ratkaisu perustuu hankintalain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tilanteita, jossa hankintayksikkö havaitsee tarjousten vertailussa pisteytysvirheen tai vertailuperusteita on muutoin sovellettu virheellisesti. Hankintaoikaisulla voidaan puuttua myös hankintamenettelyn mahdollisiin esteellisyysvirheisiin. Hankintaoikaisun lopputuloksena voi olla uuden hankintapäätöksen sijasta myös hankintamenettelyn keskeyttämispäätös, joka rinnastuu muutoksenhakukeinojen osalta muihin hankintapäätöksiin. Hankintayksikkö voi ottaa asian käsiteltäväkseen hankintaoikaisuna 60 päivän kuluessa siitä, kun päätös tai jokin muu toimenpide on tehty. Hankintaoikaisun käyttö ei edellytä asianosaisen suostumusta. Hankintaoikaisun tekeminen ja sitä kautta virheen korjaaminen on mahdollista myös markkinaoikeuskäsittelyn aikana, jollei hankintasopimusta ole tehty. Erityisesti on huomioitava, ettei hankintaoikaisua voida käyttää hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta. Hankintaoikaisun tekemiselle varattu 14 päivän määräaika juoksee rinnakkain markkinaoikeusvalituksen tekemiselle varatun 14 päivän määräajan kanssa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa on tehty vain hankintaoikaisuvaatimus, mutta ei markkinaoikeusvalitusta 14 päivän määräajassa, eikä hankintaoikaisuvaatimus johda hankintapäätöksen muutokseen, ei markkinaoikeuteen voi enää valittaa, koska valitusaika on umpeutunut. Tilanne on toinen, jos hankintaoikaisuvaatimus johtaa uuteen hankintapäätökseen. Tällöin on tehty uusi hankintapäätös, joka käynnistää uudet valitusajat ja johon voi hakea muutosta normaaliin tapaan (katso kuva s. 62). Mikäli asiassa on tehty myös valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikön on ilmoitettava hankintaoikaisun vireilletulosta markkinaoikeudelle ja toimitettava sille oikaisun johdosta tehty päätös. Jos valituksenalainen päätös korjataan hankintaoikaisuna, voi tämä poistaa kokonaan markkinaoikeuskäsittelyn tarpeen, koska markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä. Markkinaoikeus 61

62 Henkilökuljetusopas voi siten poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua. Tämä soveltuu tilanteisiin, joissa korjaustoimenpide on suoritettu oikein. Silloin kun asia on vireillä markkinaoikeudessa valituksena ja hankintayksikön korjaamistoimet ovat virheellisiä ja johtavat hakijan aseman heikentymiseen, asian käsittely jatkuu markkinaoikeudessa. Hankintalaissa ei säädetä erikseen hankintaoikaisun käsittelyyn toimivaltaisesta viranomaisesta, vaan toimivaltaisen viranomaisen määrittely jää hankintayksiköiden omaan harkintaan. Edellä mainitusta syystä hankintaoikaisun käsittely on mahdollista järjestää esimerkiksi seuraavasti: hankintaoikaisun käsittelee alkuperäisen hankintapäätöksen tehnyt taho toimivalta uskotaan hankintayksikön organisaatiossa jollekulle muulle. Suositeltavaa olisikin, että hankintayksiköillä olisi selvät sisäiset ohjeet siitä, kuinka mahdollisten hankintaoikaisujen kanssa menetellään ja kenellä on toimivalta tehdä päätös näiden osalta. HANKINTAPÄÄTÖS SÄHKÖISESTI Tiedoksisaanti: *Samana päivänä (lähettämispäivä) *Valitusaika käynnistyy seuraavasta päivästä TIEDOKSIANTO KIRJEITSE Tiedoksisaanti: *Seitsemäntenä päivänä lähettämisestä *Valitusaika käynnistyy seuraavasta päivästä HY: Hankintaoikaisu 60 pv:n kuluessa, kun päätös/ratkaisu tehty Hankintaoikaisu OIKEUSTURVAKEINOT 14 VRK TIEDOKSISAANNISTA: *HANKINTAOIKAISU *MARKKINAOIKEUSVALITUS (määräajat kuluvat samanaikaisesti) Odotusaika 21 pv EU-hankinnoissa (kuluu rinnakkain valitusajan kanssa) MAO-valitus Hankintapäätös ei muutu hankintaoikaisun johdosta *Alkuperäinen hankintapäätös jää voimaan *Ei valitusoikeutta Hankintapäätös muuttuu hankintaoikaisun johdosta =UUSI PÄÄTÖS *Mahdollista tehdä hankintaoikaisu ja/tai MAOvalitus *Käynnistää uudet valitusajat *EU-hankinnoissa ei saa tehdä sopimusta: -odotusaikana -jos valitettu MAO:een *MAO-käsittelyn tarve voi poistua, jos virhe korjattu hankintaoikaisuna 62

63 4.12 Väliaikaiset järjestelyt valituksesta johtuen EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta, jos asiasta on valitettu markkinaoikeuteen. Kansallisissa hankinnoissa ei ole vastaavanlaista sääntelyä automaattisesta sopimuksentekokiellosta, mutta hankintayksikkö voi antaa vapaaehtoisen sitoumuksen siitä, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön tuomioistuinkäsittelyn aikana. Muutoksenhaun ns. sopimuksen tekoa lykkäävän vaikutuksen vuoksi valittajan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuteen. Käytännössä kaikki muutoksenhakijat eivät ilmoita hankintayksikölle tekemästään markkinaoikeusvalituksesta. Mahdollisen valituksen vireilletulon voi tarkastaa esimerkiksi markkinaoikeuden verkkosivuilta osoitteessa: > vireillä. Mikäli hankinnasta on valitettu markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi tehdä väliaikaisia järjestelyjä hankintalain 93 :n nojalla. Hankinnan väliaikainen järjestäminen edellyttää arviota siitä, onko hankinnan tarve välitön vai voidaanko hankintaa lykätä muutoksenhaun ajaksi. Väliaikaisia järjestelyjä edellyttävä tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus palvelun järjestämiseen tai kyse on sellaisesta palvelusta, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa. Jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta tai aiemmalta sopimuskumppanilta. Näin ollen hankintayksikkö voi kussakin yksittäistapauksessa, hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Käytännössä väliaikaisilta järjestelyiltä kuitenkin edellytetään, että hankintayksikkö rajoittaa väliaikaisjärjestelyn päättymään tuomioistuimen antaman ratkaisun johdosta tai viimeistään silloin, kun virhe on muutoksenhaun johdosta korjattu. Tämä tarkoittaa sitä, että väliaikaisia hankintoja koskevat sopimukset tulee tehdä sellaisiksi, että ne ovat irtisanottavissa tuomioistuimen annettua asiassa päätöksensä. Henkilökuljetuspalvelut ovat useimmiten sen luonteisia hankintoja, ettei niitä voida lykätä tai jättää tuottamatta tuomioistuinkäsittelyn ajaksi. Siten hankintayksiköllä on yleensä oikeus väliaikaisiin järjestelyihin. Kuljetushankinta voidaan väliaikaisena tilata esimerkiksi entiseltä kuljetusten toimittajalta, solmia väliaikainen sopimus hankintakilpailun voittaneen yrittäjän kanssa tai jonkin muun tarjouskilpailuun osallistuneen kanssa. Hankintayksikön on harkittava kenen kanssa väliaikainen sopimus on tarkoituksenmukaisinta tehdä. Väliaikaisesta hankinnastakin tehdään hankintasopimus. Siinä yleensä 63

64 Henkilökuljetusopas todetaan, että sopimus on voimassa, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut valituksen kohteena olevan asian. Lisäksi kannattaa kirjata, että sopimus on kuitenkin voimassa enintään tarjouspyynnössä mainitun hankinnan alkuperäisen sopimusajan. Sopimuksen voimassaoloa ei kannata sitoa markkinaoikeuden lainvoimaiseen päätökseen. Tämä siksi, että mikäli markkinaoikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, tulee markkinaoikeuden päätös lainvoimaiseksi vasta korkeimman hallinto-oikeuden annettua asiassa ratkaisunsa Kuljetusten seuranta, sopimuksen valvonta ja reklamointi Sopimuskaudella sopimuksen noudattamisen valvonta on välttämätöntä. Valvonnan tulee jatkua koko sopimussuhteen ajan. Vaikka hankintayksikkö olisi tehnyt kuinka hyvän sopimuksen, ei sillä ole merkitystä jos sopimusehtojen noudattamista ei valvota. Tarkoituksena on varmistaa, että sopijakumppani täyttää sopimusvelvoitteensa. Sopimuksesta saadaan täysi hyöty ainoastaan silloin, kun siihen neuvoteltuja oikeuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Passiivisuus saattaa johtaa hankintayksikön sopimuksella saavuttamien oikeuksien menettämiseen. Siksi on tärkeää, että sopijakumppanin sopimusvelvoitteista poikkeavaan käytökseen reagoidaan nopeasti. Sopimuksen valvonnan merkitys korostuu erityisesti palveluhankintasopimuksissa ja pitkäkestoisissa sopimuksissa. Palveluiden kehittäminen ei ole myöskään mahdollista ilman sopimusten seurantaa. Sopimusten valvonta tulee selkeästi vastuuttaa ja vastuussa olevien henkilöiden tulee seurata, että sopimukset hyödynnetään täysimääräisesti ja niihin neuvoteltuja oikeuksia käytetään. Sopimuksia tekevien henkilöiden lisäksi sopimusta hankintayksikössä toteuttavien henkilöiden tulee tuntea sopimusoikeuden perusperiaatteet sekä kyseessä olevan sopimuksen sisältö. Siltä osin kuin palvelussa huomataan puutteita, tulee niistä reklamoida kirjallisesti. Reklamaatiot tulee lähettää siten, että myöhemmin pystytään tarvittaessa todistamaan reklamoinnin tapahtuneen. Reklamaatio tulee tehdä huolella, jotta siitä voidaan mahdollisessa myöhemmässä riitatilanteessa saada selko tilanteen kehittymisestä sopimussuhteen aikana. Reklamaatioon kannattaa kirjata seuraavat seikat: asioiden taustat sopimus ja osapuolet mitä suorituksesta on sovittu miten suoritus poikkeaa sovitusta rikkomuksesta reklamoijalle aiheutuneet seuraamukset vaatimukset. 64

65 Koska rikkomuksesta aiheutunut vahinko ei ole välttämättä heti tiedossa, kannattaa reklamaatiossa pidättää oikeus tarkempien vaatimusten esittämiseen myöhemmin. Kunnan tulee seurata kuljetusten laatua ja muuta toteutumista sopimusaikana. Yhteistyö eri osapuolten välillä on tärkeää. Kunnat määrittelevät sen yhteyshenkilön, johon asiakkaat, vanhemmat ja autoilijat voivat olla yhteydessä. Asiakaspalautetta voidaan kerätä myös erilaisin kyselyin. Tarvittavia tarkistuksia tai muutoksia kuljetuksiin suunnitellaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa sopimuksen puitteissa. Monet ongelmat voidaan välttää etukäteen, kun ajoissa ja asiallisesti annetaan palautetta. Myös positiivinen palaute on kaikille tervetullutta Sopimussakko ja vahingonkorvaus JYSE ehdoissa JYSE sopimusehdoissa on säännös viivästyssakosta, joka tulee maksettavaksi palvelun viivästyessä. Mikäli hankintayksikkö katsoo aiheelliseksi käyttää sopimussakkoehtoa jonkin muun sopimusrikkomustilanteen varalta, tulee tällainen ehto lisätä tarjouspyyntöasiakirjoihin/sopimusluonnokseen. Esimerkki: sopimusyrittäjältä jää vuoroja ajamatta ja tilaaja joutuu hankkimaan korvaavan palvelun tilalle. Sen lisäksi, että ajamatta jäänyttä kuljetusta ei korvata, sopijakumppani velvoitetaan maksamaa sopimussakkona 10 prosenttia jokaisen ajamatta jääneen kuljetuksen arvonlisäverottomasta hinnasta. Lisäksi kannattaa sopia, että tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakko sopijakumppanille tehtävistä maksusuorituksista. JYSE sopimusehdoissa on säännelty muun muassa tilaajan ja palveluntuottajan oikeudesta saada vahingonkorvausta toisen sopijapuolen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. Ehtojen mukaan korvattaviksi tulevat ainoastaan välittömät vahingot, ellei vahinko ole aiheutettu tahallisesti, törkeällä tuottamuksella, rikottu salassapitovelvoitetta tai loukattu immateriaalioikeuksia. Välittömillä vahingoilla tarkoitetaan suoraan sopimusrikkomuksesta aiheutuneita vahinkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi vahingon selvittely- ja reklamaatiokustannukset sekä korvaavan palvelun hankkimiseen liittyvät kulut. Välillisiä vahinkoja ovat sellaiset vahingot, jotka eivät ole suoraan sopimusrikkomuksen aiheuttamia Yhteistarjous vai tarjouskartelli Kilpailulain mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi es- 65

66 Henkilökuljetusopas tää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Samoin yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Hankintalain 61 :n mukaan toimittajat saavat kuitenkin tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaaksi ryhmittymänä. Ryhmittymältä ei saa edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tekemistä varten, mutta siltä voidaan kuitenkin edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa sopimusaikana, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Ryhmittymänä tarjoaminen voi mahdollistaa esimerkiksi pienten yritysten pääsyn laajempiin hankintakokonaisuuksiin. Rajanveto kielletyn tarjouskartellin ja sallitun yhteistarjouksen välillä voi olla hankalaa arvioida. Pääsääntöisesti kilpailijoiden välinen tarjousyhteistyö on kilpailulainsäädännön valossa sallittua vain silloin, kun yksikään ryhmittymän jäsen ei yksin pystyisi suoriutumaan hankinnan toteuttamisesta. Muussa tapauksessa kyseeseen saattaa tulla kilpailulainsäädännön vastainen tarjouskartelli. Yhteistarjous voi olla sallittua myös sillä perusteella, että yhteistarjous mahdollistaa tehokkaamman toiminnan, jolloin tarjoajat pystyvät toteuttamaan hankinnan yhteistyössä edullisemmin tai laadukkaammin, kuin yksin tehtynä. Tällainen tilanne voi aktualisoitua esimerkiksi silloin, jos yhteistyössä toimivat tarjoajat yhdistelevät niillä vapaana olevaa kapasiteettia ja erityisosaamista, jonka myötä hyödyt siirtyvät hankintayksikölle edullisemman ja laadukkaamman tarjouksen muodossa. Hankintayksiköiden on syytä tiedostaa kartellien haitallisuus ja oppia havaitsemaan kartellien mahdollisia tunnusmerkkejä. OECD on julkaissut ohjeen, joka tarkoitettu juuri julkisia hankintoja tekeville hankkijoille. Ohjeessa on myös esitetty keinoja, joiden avulla hankkijoiden on mahdollista estää väärinkäytöksiä kartellien muodossa. Tarjouskartellit ovat kiellettyjä kaikissa OECD:n jäsenmaissa, ja niistä voidaan määrätä seuraamuksia kilpailusääntöjen perusteella. Osassa jäsenmaita tarjouskartellit ovat myös rikosoikeudellisesti rangaistavia. OECD on julkaissut 17-sivuisen ohjeen Guidelines for fighting Bid Rigging in Public Procurement, jonka Kilpailuvirasto on käännättänyt suomeksi. Julkaisu Ohje tarjouskartellien torjumiseksi julkisissa hankinnoissa : Miten tehostaa julkisten varojen käyttöä? löytyy esimerkiksi OECD:n verkkosivuilta osoitteesta: Kuljetushankinnoissa yhteistarjoukset voivat tulla kyseeseen silloin, kun yksittäisen autoilijan voimavarat eivät yksin riitä hankintakokonaisuuden toteuttamiseen, vaan siihen tarvitaan useamman auton työpanos. Tarjouspyynnössä voidaan kertoa arvio kunkin hankintakohteen automäärätarpeesta, jolloin tarjoajat voivat harkita yhteistarjousta ottaen huomioon kilpailulain edellytykset. 66

67 4.16 Hankintamenettelyn julkisuus Viranomaisen toiminnan ja asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) eli julkisuuslaissa. Hankintalain 84 :n mukaan hankintayksikön asiakirjojen julkisuuteen ja asiakirjoista perittäviin maksuihin sekä asianosaisen tiedonsaantioikeuteen sovelletaan julkisuuslakia, jos hankintayksikkö on mainitun lain 4 :ssä tarkoitettu viranomainen tai jos hankintayksikön on muualla laissa olevan säännöksen perusteella noudatettava sanottua lakia. Viranomaisen asiakirjoja ovat julkisuuslain tarkoittamassa mielessä myös hankintayksikön hankinta-asiassa vastaanottamat asiakirjat, kuten tarjoajien hankintayksikölle toimittamat tarjoukset, ehdokkaiden toimittamat ilmoittautumiset rajoitetussa menettelyssä sekä näihin liittyvät asiakirjat ja tiedustelut. Julkisuuslain 6 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan viranomaisen antama tarjouspyyntö liiteasiakirjoineen tulee julkiseksi, kun se on allekirjoitettu tai muulla tavalla varmennettu. Sen sijaan tarjouksen täydennyspyyntö ja tarjousasian käsittelyä varten annetut selvitykset ja muut asiakirjat tulevat julkiseksi vasta, kun hankintasopimus asiassa on tehty. Julkisuuslain 7 :n 2 momentin mukaan viranomaiselle toimitetut hankinta-, urakka- ja muut tarjouskilpailun perusteella ratkaistavat oikeustointa koskevat tarjoukset tulevat julkisiksi, kun sopimus on tehty, ellei erikseen muuta ole säädetty. Tarjousten osalta on huomattava, että hankintamenettelyssä asianosaisena olevalla tulee kuitenkin olla oikeus saada tietoa tarjousasiakirjoista esimerkiksi muutoksenhakua varten jo ennen näiden tuloa yleisesti julkiseksi. Julkisuuslain 9 :n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Tiedon antaminen asiakirjasta, joka 6 ja 7 :n mukaan ei ole vielä julkinen, on viranomaisen harkinnassa. Harkinnassa on otettava huomioon, ettei tiedon antamista saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Hankintaprosessissa viranomaisen harkinta voi tulla kyseeseen hankintapäätöksen ja sopimuksen teon välisenä aikana. Hankintapäätös tulee julkisuuslain 6 :n 1 momentin 8 kohdan mukaan julkiseksi päätöksen allekirjoittamisella tai varmentamisella muulla vastaavalla tavalla. Sama koskee päätöstä tarjoajan tai ehdokkaan poissulkemisesta tarjouskilpailusta sekä päätöstä hankinnan keskeyttämisestä. Julkisuuslain 14 :n mukaan tiedon antamisesta asiakirjasta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pääsääntöisesti pyydetyllä tavalla. Tiedot voidaan antaa suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi 67

68 Henkilökuljetusopas tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Pyyntö saada tieto asiakirjasta on käsiteltävä viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia tai jos muu niihin rinnastettava syy aiheuttaa sen, että asian käsittely ja ratkaisu vaativat erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän, asia on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Jäljennöksistä voidaan periä korkeintaan kopioinnista aiheutuneen kustannuksen suuruinen maksu julkisuuslain 34 :n mukaisesti. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- ja ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, mikäli tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Hankintayksikön voi olla vaikea määritellä, sisältävätkö tarjoajien ja ehdokkaiden toimittamat asiakirjat liikesalaisuuksia. Tämän vuoksi hankintayksikön tulee jo tarjouspyynnössä edellyttää tarjoajia merkitsemään tarjousasiakirjoihin, mitä tarjoaja itse katsoo julkisuuslain mukaisiksi liike- ja ammattisalaisuuksiksi. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan hankinnassaan sidottu tarjoajan omaan ilmoitukseen liike- ja ammattisalaisuudesta. Päätöksen asiakirjan salassa pidettävyydestä tulee perustua hankintayksikön omaan harkintaan. Kuljetushankinnoissa käsitellään vain harvoin sellaisia tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä Liikennepalvelujen hankinnan eräitä käytännön kysymyksiä Henkilökuljetusten suunnittelun ja toteuttamissuunnitelmien pohjalta määritellään ne liikennepalvelut, joita kunta hankkii ulkopuolisilta yrittäjiltä. Ennen hankinnan käynnistämistä määritellään, mitä on tarkoitus hankkia ja mietitään mm. kuinka paljon, kuinka pitkäksi aikaa ja minkä laatuisina palveluja tarvitaan. Koko hankintaprosessi tähtää siihen, että tilaaja saa asianmukaisesti ostetuksi sellaisia kuljetuspalveluja kuin tilaaja haluaa hankkia. Tarjouspyyntö on liikennepalvelujenkin hankinnan keskeisin asiakirja. Tarjouspyynnössä määritellään hankittavan liikennepalvelun sisältö, laatu, hankinnan valintaperusteet, hankintasopimukseen liittyvät ehdot ja muut hankintaan liittyvät asiat. Se tulee valmistella huolellisesti. Tarjouspyynnön tulee olla niin selkeä ja yksiselitteinen, että tarjoajat saavat oikean käsityksen 68

69 siitä, mitä tilaaja haluaa hankkia ja millaisilla periaatteilla ja ehdoilla. Tarjoajille on hyvä järjestää mahdollisuus tarjousaikana tarvittaessa kysyä tarjouspyynnön sisällöstä, jos jotakin epäselvyyttä ilmenee. Isoissa hankinnoissa voidaan järjestää tarjousajan alkupuolella myös erillinen kyselytilaisuus. Mahdollisiin epäselvyyksiin annetut vastaukset tulee saattaa samansisältöisinä myös muiden tarjouspyyntöasiakirjat noutaneiden tietoon esim. nettisivuilla tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi Kilpailukohteiden määritteleminen Kunnan henkilökuljetussuunnitelma on pohjana niille kuljetuspalveluille, joita kunta aikoo hankkia ulkopuolisilta yrityksiltä. Ennen hankinnan aloittamista on oleellista miettiä, millaisin kokonaisuuksin liikennepalveluja hankitaan ja minkä tyyppisellä kalustolla niitä on tarkoituksenmukaista hoitaa. Kunta voi tarjouspyynnöillään edistää markkinoiden toimimista valitsemalla hankintakohteet siten, että ne sopivat erikokoisille yrityksille ja erilaisilla kalustoilla hoidettavaksi (taksit/linja-autot). Kilpailukohteet määritellään ja kuvataan mahdollisimman selkeästi ja täsmällisesti. Tar jouksia voidaan pyytää joko koko hankittavasta liikennepalvelusta tai sitten ostettava kuljetuspalvelu voidaan jakaa sellaisiin hankintakohteisiin, jotka ovat mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti hoidettavissa ja joihin voidaan odottaa riittävästi tarjouksia. Kilpailukohteet voivat siis käsittää joko yhden tai useamman auton liikenteen. Koulukuljetuksissa kilpailukohteet voivat olla esimerkiksi yksittäisiä reittejä aikatauluineen tai yhden koulun koko liikennekokonaisuus. Hankinnan kokonaisarvo lasketaan kilpailukohteiden summana. Hankintakokonaisuutta ei saa pilkkoa kynnysarvojen alle pääsemiseksi. Liikenteen ja kuljetettavien määrä kussakin kilpailukohteessa on selkeästi määriteltävä. Liikennepalvelujen suoritteet voidaan määritellä esimerkiksi kilometrien tai tuntien perusteella. Kilometrejä käytettäessä on huomattava, että yleensä ajosuoritteeseen liittyy sekä ajokilometrejä, joilla asiakkaita on kyydissä (asiakaskilometrit), että tyhjänä ajettavia kilometrejä (siirtokilometrit). Hinnoittelussa tulee määritellä tarkemmin, miten erilaisia ajokilometrejä kohdellaan korvauksien maksamisessa. Aikaperusteisessa suoritteiden määrittelyssä määritellään ajossa sidottuna oleva päivittäinen tai viikoittainen tuntimäärä ja liikennöintiaika. Laajojen liikennekokonaisuuksien hankintakohteeseen voidaan sisällyttää myös osa tarkemmasta suunnittelusta yrittäjän vastuulle. Tällöin hinnoittelussa on huomioitava myös suunnittelun osuus. Kuljetuspalveluja voidaan ostaa myös puitesopimustyyppisellä mallilla, jossa annetaan arvio ostettavien vuosikilometrien määrästä ja ilmoitetaan, kuinka monta autoa ko. palvelun toteuttamiseen valitaan. Liikenne jaetaan 69

70 Henkilökuljetusopas tarjousten pohjalta valituille autoilijoille. Autot voidaan myös listata edullisuusjärjestyksessä, jonka mukaisesti niitä myös käytetään palveluja tarvittaessa. Jälkimmäiset mallit sopivat yksittäin tilattaviin kuljetuspalveluihin kuten sosiaalisektorin kuljetuksiin tai koulujen yksittäisiin kuljetustarpeisiin. Koulukuljetuksissa joudutaan usein liikennepalvelut kilpailuttamaan jo keväällä, jolloin ei vielä ole tarkasti tiedossa tulevan syksyn kuljetustarpeet. Tällöinkin ostettavat suoritteet on kuitenkin pyrittävä määrittelemään niin hyvin kuin mahdollista. Tarjoajan on tärkeä tietää ajettavien kilometrien suuruusluokka ja myös liikennöintiaika, johon kuljetuksissa sitoudutaan, jotta hän pystyy jättämään asianmukaisen tarjouksen. Pohja-arviona voi käyttää esim. edellisen vuoden toteutuneita suoritteita tai muuta arviota suoritteista. Tällöin tarjouspyynnössä todetaan, että toteutuvat suoritteet tarkennetaan lukuvuoden käynnistyessä, kun on käytettävissä lopulliset tiedot oppilaiden kouluihin sijoittumisista ja lukujärjestyksistä. Suoritteita tarkistetaan yleensä sopimuskauden aikana muutoinkin kuljetustarpeiden mukaisesti Hinnoitteluperusteet Tarjouspyynnöstä tulee yksiselitteisesti selvitä mistä suoritteista sopimusaikana korvausta maksetaan. Samoin tulee määritellä, mitä hintatietoa käytetään pohjana, kun tarjouksien hintaa ja edullisuutta verrataan valintatilanteessa. Vaihtoehtoja on useita ja niistä voidaan valita kuhunkin kuljetushankintaan parhaiten sopiva vaihtoehto. Valitun vaihtoehdon mukaiset suoritteet ja niiden laskentaan vaikuttavat tekijät määritellään tarjouspyynnössä. Siinä tulee mahdollisimman tarkasti kuvata palvelun tuottajalle kuljetuspalveluun ajallinen sitoutuminen ja ajokilometrien määrä. Mitä paremmin liikennepalvelunkuvaus tehdään tarjouspyyntöön, sitä paremmin yritykset pystyvät tekemään tarjouksen. Seuraavassa muutamia esimerkkejä maksettaviksi suoritteiksi: 1) Maksetaan kaikista ajettavista kilometreistä Tähän sisältyy kilometrit, joissa asiakkaita on kyydissä sekä siirtokilometrit ilman asiakkaita (asiakaskilometrit + siirtokilometrit = kokonaiskilometrit). Tällöin tarjouspyynnössä tulee määritellä asiakaskilometrit sekä siirtoajon lähtö- ja paluupisteet, jotta kokonaiskilometrit voidaan laskea. Vaihtoehtoisesti voidaan pyytää tarjouksessa ilmoittamaan siirtoajojen lähtö- ja päätepisteet ja niistä aiheutuvat siirtokilometrit asiakaskilometrien lisäksi tai suoraan siirtoajoista syntyvä kilometrimäärä. Tärkeintä on, että tilaajalla ja tarjoajalla on yhteinen käsitys siitä, miten maksettavat kilometrit lasketaan ja mistä kilometreistä tarjouksen mukaista kilometrihintaa maksetaan. Tietoa tarvitaan ja käytetään yleensä myös valittaessa edullisinta tarjousta, jotta tarjoukset saadaan yhteismitallisiksi. 70

71 2) Maksetaan vain niistä kilometreistä, joissa asiakas on kyydissä Tällöin tilaaja antaa arvion asiakaskilometreistä, joista korvaus maksetaan, ja tarjoaja antaa kilometrihinnan, johon sisällyttää myös mahdollisten siirtoajojen kustannukset. Kaikille tarjoajille maksetaan samoista asiakaskilometreistä, jolloin edullisin tarjous voidaan valita suoraan kilometrihinnan perusteella. 3) Maksetaan reiteistä; suunnitellaan valmiit reitit, joiden ajokilometrit ja aikataulut ovat tiedossa Pyydetään kokonaishinta reitille tai kilometrihinta, joita voidaan suoraan käyttää myös edullisuusarviossa. 4) Maksetaan ajettavista tunneista Tarjouspyynnössä kerrotaan liikennöinnin luonne ja ilmoitetaan päivittäinen/ viikoittainen liikennöintiaika ja siitä kertyvät ajotunnit ja arvio ajettavista kilometreistä. Tarjouspyynnössä pyydetään tuntihintaa, päivähintaa tai viikkohintaa, joita voidaan käyttää myös edullisuusvertailussa. 5) Maksetaan liikennekokonaisuuden suorittamisesta ja siihen liittyvästä suunnittelusta Tarjouspyynnössä ilmoitetaan ajettavan liikennöintikokonaisuuden liikennöintiajat, kilometriarviot ja kuvataan suunnittelutyö. Pyydetään suorituksen kokonaishintaa esim. euroa/sopimusvuosi Hintakatto Yleensä tarjouskilpailu ratkaistaan joko suoraan tarjoushinnan perusteella tai kokonaistaloudellisena vertailuna, jolloin hinnan lisäksi otetaan huomioon tarjouspyynnössä esitetyt vertailutekijät ja niille annetut painoarvot. Toimivilla kuljetusmarkkinoilla tarjouskilpailun perusteella saadaan yleensä kohtuullisia, kuljetuksen kustannuksiin asianmukaisesti suhteutettuja tarjouksia. Jos markkinat eivät toimi tai muusta syystä kuljetushinnat tuntuvat kohoavan kohtuuttomasti ja yli kustannuskehityksen, voi tilaaja tarjouspyynnössään antaa ostettaville kuljetuksille kattohinnan. Tällöin tilaaja etukäteen pyrkii arvioimaan haluamansa kuljetuksen kustannukset, joiden mukaan yleensä myös määrärahat talousarvioon esitetään. Hintakaton määritteleminen edellyttää hyvää kustannustietoisuutta, jotta ali- tai ylihinnoittelua osataan välttää. Joissakin kunnissa on käytetty koulukuljetuksien tarjouspyynnöissä hintakattoa. Se on määritelty aiemman reittitaksan pohjalta käyttäen kustannustason nousun korotusarviona taksin kuluttajahintaan tehtyjä hinnantarkistusprosentteja. Se on suuntaa-antava kattohinnoittelu eikä sovellu kaiken tyyppisiin kuljetuksiin. 71

72 Henkilökuljetusopas Taksiliikennelaissa on määritelty kuluttajilta perittävien enimmäishintojen rakenteesta ja niiden päättämistavasta Sopimusaika ja optiot Kuljetushankinnoissa sopimukset tehdään yleensä määräaikaisiksi. Sopimusaika voi vaihdella hankittavan palvelun mukaan. Yleensä sopimusaika kannattaa valita niin, että sopimusaikana ei ole näköpiirissä isoja muutoksia kuljetustarpeissa. Usein koulukuljetuksien reiteissä tapahtuu vuosittain pieniä muutoksia lasten siirtyessä luokka-asteelta toiselle tai koulusta toiseen. Näitä muutoksia voidaan tarjouspyynnössä määritellyn mukaisesti tehdä sopimusaikana, mutta uusi kilpailuttaminen on tarpeen sopivin välein tehokkaan liikenteen ylläpitämiseksi. Hyvin lyhyet sopimusajat johtavat tiheään kilpailuttamiseen eivätkä tue yrittäjien kalustohankintoja. Yleensä koulukuljetuksissa on käytetty 2 3 vuoden sopimusaikaa ja siihen mahdollisuutta hankkia samalta yrittäjältä samoilla sopimusperusteilla 1 2 lisävuotta (ns. optiovuodet), jos isoja muutostarpeita ei ole ja kuljetuskustannukset ovat vielä asianmukaiset. Säännöllisen joukkoliikenteen ostopalveluissa sopimusaika voi olla 4 5 vuotta ja myös siihen voi liittää 1 2 optiovuotta. Puitesopimuksia ei kuitenkaan voi tehdä pidemmäksi ajaksi kuin 4 vuodeksi Hintojen tarkistus sopimusaikana ja indeksilaki Lyhyissä sopimuksissa ei yleensä ole tarvetta määritellä mitään hinnan tarkistusmenettelyä, vaan tarjoushintaa noudatetaan koko sopimuskauden ajan. Pidemmissä sopimuksissa on hyvä etukäteen todeta, millaisilla menettelyillä tarjoushintoja tarkistetaan. Indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain (1195/2000 muutoksineen) mukaan hintojen, palkkojen, ansioiden tai muiden kustannusten kehitystä kuvaavan indeksin muutoksiin perustuvan indeksiehdon tai muun siihen verrattavan sidonnaisuuden ottaminen sopimukseen on kielletty, jollei laista muuta johdu. Lain 2 :ssä on lista poikkeuksista, joihin lakia ei sovelleta. Poikkeuslistan perusteella kuntien hankkimassa kaikille avoimessa ostoliikenteessä ja muissa PSA:n mukaisissa hankintasopimuksissa voidaan käyttää suoraan tarjouspyynnössä määriteltävään indeksiin, esim. taksiliikenneindeksiin tai linja-autoliikenteenindeksiin, sidottua tarkistusmenettelyä. Tilausliikenteen hankintoihin indeksiehdon käyttö ei ole sallittua. Julkisten hankintojen yleisissä sopimusehdoissa (JYSE-ehdot) on esitetty hinnanmuutosmekanismia, joka ei ole indeksilain vastainen. Ehtojen mukaan lähtökohtana on kiinteä hinta, jolloin hinnanmuutosehto ei tule sovellettavaksi. Pitkissä sopimuksissa voi olla kohtuullista määritellä, että hinta ei ole kiinteä, jolloin siihen voidaan tehdä tarkistuksia sopimuskauden aikana. 72

73 Sopimushintojen tarkistuksessa voidaan noudattaa JYSE-ehtojen menettelytapoja. Poikkeukset JYSE-ehdoista tulee muistaa kirjata jo tarjouspyyntöön. 73

74 Henkilökuljetusopas Liite 1. Yksinkertainen esimerkkimalli koulukuljetusten tarjouspyynnöstä Tarjouspyyntö Kuntalan kunnan tilausliikenteenä hoidettavista koulukuljetuksista Tarjouspyynnön tavoite ja tilaaja Tämän tarjouspyynnön tavoitteena on järjestää Kuntalan kunnan tilausliikenteenä hoidettavat koulukuljetukset lukuvuosille 20xx-20yy. Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määriteltyjen koulukuljetusten hoitamisesta. Kuljetusten tilaaja: Kuntalan kunta Koulutoimi Kuntatie Kuntala Yhteyshenkilö kuljetusasioissa: Kalle Kunta puh. Hankintamenettely ja noudatettavat säädökset Hankinta on arvoltaan EU-kynnysarvon ylittävä. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus x.x.20xx. Hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi x.x.20xx HILMA- tietokantaan ja EU:n viralliseen lehteen. Hankinta tehdään avointa hankintamenettelyä käyttäen. Hankinnoissa noudatetaan Lakia julkisista hankinnoista nro 348/2007 ja lakia täydentävää asetusta 614/2007 sekä niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia. Sopimuskausi ja optio Liikenne aloitetaan ja sopimuskausi alkaa x.x.20xx. Kuljetukset ajetaan lukuvuosittain vahvistettuina koulupäivinä. Sopimus päättyy x.x.20yy. Tilaajan harkinnan ja päätöksen mukaan tarjouskilpailun voittajan kanssa voidaan tehdä jatkosopimus lukuvuodelle 20yy- 20yy+1 optio-oikeuteen perustuvana suorahankintana. Tarjoaja sitoutuu tähän jatkovuoteen tarjouk- 74

75 sessaan. Kunta päättää erikseen tästä optiovuoden käytöstä ennen uuden tarjouskilpailun käynnistämistä. (Mikäli halutaan antaa myös palveluntuottajalle mahdollisuus varsinaisen sopimusajan jälkeen luopua optiovuodesta, tulee se tässä mainita erikseen.) Hankintakohteet Hankinnan kohteena ovat Kuntalan peruskoulujen oppilaiden erilliset koulukuljetukset, jotka hoidetaan tilausliikenteenä. Hankintakohteet on kuvattu liitteessä 1. (Liitteessä kuvataan hankintakohteet ja oppilasmäärä-/autotarvearviot sekä ajettavat suoritteet (liikennöintiaika ja arvio ajokilometreistä) ja muut tarvittavat tiedot niin tarkasti, kuin se pyyntövaiheessa on mahdollista. Kohteet ja suoritteet määritellään kuljetustarpeiden mukaisesti, kts. oppaan kohta Mikäli useamman kohteen yhdistelmätarjoukset sallitaan, tulee nekin mainita kohdeliitteessä.) Kuljetuskohteiden ajettavat reitit ja suoritteet tarkistetaan lukuvuoden käynnistyessä, kun on käytettävissä lopulliset tiedot oppilaiden kouluihin sijoittumisista ja lukujärjestyksistä. Tarkistukset tehdään tilaajan ja valittujen sopimuskumppaneiden kanssa yhteistyössä. Tilaaja hyväksyy lopulliset reittisuunnitelmat ja aikataulut. Tilaajalla on oikeus tarkistaa reittejä ja aikatauluja tarpeen mukaan myös sopimusaikana. Ennen muutoksista tehtävää päätöstä neuvotellaan palveluntuottajan kanssa. Lukujärjestyksistä johtuvat päivittäiset muutokset palveluntuottaja ottaa huomioon kunkin kohteen kuljetuksessa. Päävastuu reitin ja aikataulujen toimivuudesta ja täsmällisyydestä kuuluu palveluntuottajalle. Tarjotulle palvelulle asetetut ehdottomat vaatimukset Liikennelupa Tarjouskilpailu on avoin kaikille, joilla on oikeus koulukuljetusten harjoittamiseen. Tarjoajalla tulee olla koulukuljetusten harjoittamiseen oikeuttava liikennelupa (joukkoliikennelupa tai taksilupa). Koulukuljetusten harjoittamiseen tarvittavan luvan voi massaoloajan umpeutuminen kesken sopimuskauden ei estä liikennöitsijää ottamasta osaa tarjouskilpailuun. Lii kennöitsijä vastaa kuitenkin vahingoista, joi ta osta jalle mahdollisesti aiheutuu, jos koulukuljetus sopimus purkautuu kesken sopimuskauden siitä syystä, ettei lii kennöitsijän liikennelupaa uudisteta. 75

76 Henkilökuljetusopas Muita vaatimuksia: (Tähän kirjataan muut peruslaadun vaatimukset, joita liikennöinniltä edellytetään ja jotka kaikkien tarjouskilpailuun hyväksyttävien tulee täyttää. Näistä vaatimuksista voi olla kunnassa myös erikseen hyväksytty koulukuljetusohje, jota kaikissa kuljetuksissa noudatetaan. Se voidaan ottaa tarjouspyynnön liitteeksi 4, jolloin tässä todetaan, että näissä kuljetuksissa noudatetaan liitteen ohjetta. Seuraavassa esimerkkejä mahdollisista perusvaatimuksista:) Kalusto- ja liikennöintivaatimukset - kaluston ja liikennöinnin tulee täyttää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaatimukset koulu- ja päiväkotikuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä (553/2006) - kalustossa tulee olla alkolukko alkolukkolain mukaisesti (1110/2010) - kaluston koko, ikä - koululaisten liikunta- ym. tavaroiden kuljettamismahdollisuus (kuljetetaan joko ilman erillistä maksua tai määritellään kaikille palvelutuottajille maksettava sama maksu) - siisteys, kunto, matkapuhelin Työturvallisuus ja työehdot Liikennöinnissä tulee ottaa huomioon työsuojeluun ja nou datetta viin työehtoihin liittyvät velvoitteet. Henkilöstö ja asiakaspalvelu Kuljettajan asiakaspalvelu tulee olla ystävällistä, asiallista ja tarvittaessa oppilaiden käyttäytymiseen puuttuvaa. Tupakointi ja päihteiden käyttö on ehdottomasti kielletty. Kuljettajan on huolehdittava, että oppilaat käyttävät turvavyötä niissä autoissa, joissa ne ovat pakolliset. Lasten erityistarpeet tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon. Kuljettajan on välitettävä matkustajien antama palaute palveluntuottajalle, joka välittää sen ostajalle. Kielivaatimus, suomi, ruotsi, muu Kuljettajan edellytetään osallistuvan ilman erillistä veloitusta tilaajan koulukuljettajille järjestämiin info- ja koulutustilaisuuksiin. Palveluntuottaja on työnantajana velvollinen huolehtimaan rikostaustan selvittämismenettelystä (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/ ). 76

77 Häiriötilanteet Palveluntuottaja on velvollinen häiriötilanteessa (esim. rikkoutunut auto tai sairastuminen jne.) järjestämään tarjoamansa kohteen kuljetukset. Tarjouksen yhteydessä on annettava selvitys häiriötilanteisiin varautumisesta. Liikennöintikorvaus ja maksuehto Kunta maksaa palvelun tuottajalle hankintasopimuksessa sovitun korvauksen kerran kuussa laskun pohjalta. Palveluntuottaja laskuttaa kuntaa kuukausittain jälkikäteen toteutuneiden ajomäärien ja hyväksytyn tarjoushinnan mukaan. Laskut toimitetaan viimeistään ajokuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. (Jos verkkolasku on mahdollinen, määritellään sen menettelytavat.) Maksuehto on 21 pv/netto. Viivästyskorko on korkolain mukainen Ajamatta jäänyt kuljetus Palveluntuottajalla ei ole oikeutta laskuttaa ja saada korvausta tuottajasta johtuvista syistä ajamatta jääneistä kuljetuksista. Kuljetus katsotaan ajamattomaksi myös, jos oppilaat palveluntuottajasta johtuvasta syystä myöhästyvät enemmän kuin 15 minuuttia oppitunnin aloittamisesta tai lähtö koulusta lähdettäessä myöhästyy enemmän kuin 15 minuuttia. (Lisäksi voidaan määritellä perittäväksi sopimussakkoa esim. 10 % ajamatta jääneen kuljetuksen reittihinnasta.) Tarjouksen laatiminen Tarjouksen sisältö Tarjous tulee tehdä kohteittain liitteenä 2 olevalla tarjouslomakkeella. Tarjous tehdään (voidaan tehdä) suomen (tai ruotsin) kielellä. Osatarjoukset ovat sallittuja (esim. yhden auton liikennöinti johonkin usean auton kohteeseen). Tarjoajan tulee nimetä kohteet, joiden kuljetuksia tarjous koskee. Erillisten tarjousten yhdistelyn tekee tilaaja. Tarjouksen tulee sisältää kaikki tarjouspyynnössä vaaditut tiedot ja selvitykset. Tarjousta ei saa sitoa minkään muun tarjouskilpailun ratkaisemiseen. (Jos useamman kohteen yhdistelmätarjoukset sallitaan, tulee määritellä, mistä kohteista yhdistelmän voi esittää. Tarjoajalta pitää sen lisäksi edellyttää jokaisesta yhdistelmän kohteesta myös yksittäistarjous, jotta vertailu tarjousten ja yhdistelmien kesken voidaan suorittaa asianmukaisesti.) 77

78 Henkilökuljetusopas Tarjouksen voimassaolo Tarjous tulee olla voimassa x.x.20xx asti. Tiedot tarjoajasta Tarjouksessa tulee esittää tarjoajasta seuraavat tiedot ja selvitykset: 1. tarjoajan nimi ja yhteystiedot 2. yrityksen osalta liikenteestä vastaavan henkilön nimi 3. kaupparekisteriote 4. kopio voimassa olevasta joukkoliikenneluvasta tai taksiluvasta (tai selvitys, että tarjoajalla on luotettavalla todennäköisyydellä mahdollisuus saada lupa ennen sopimuskauden alkua) 5. verottajan todistus verovelvoitteiden hoitamisesta 6. vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta. 7. selvitys, että yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin (jos työntekijöitä) sekä arvonlisävelvollisten rekisteriin 8. selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista 9. selvitys häiriötilanteiden hoitamisesta 10. selvitys mahdollisen alihankkijan käyttämisestä ja edellä mainitut tiedot alihankkijasta 11. kalustoluettelo Näitä tietoja käytetään tarjoajan kelpoisuuden arvioinnissa ja tilaajavastuulain selvitysvelvoitteen täyttämisessä. (Tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä voidaan pyytää myös vasta hankintapäätöksen jälkeen tarjouskilpailun voittajalta ennen sopimuksen tekemistä. kts. oppaan kohta Tietojen tarkistamisessa voidaan käyttää apuna myös kelpoisuuslomakepohjaa, johon tarjoaja merkitsee ja vahvistaa allekirjoituksellaan, että pyydetyt selvitykset täyttyvät ja tarvittavat asiakirjat esitetään tarkistettaviksi ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.) Alihankkijan käyttäminen Tarjoajalla on oikeus käyttää toimituksissa alihankkijoita. Tarjoaja vastaa siitä, että alihankkijat täyttävät samat vaatimukset kuin tarjoajalta edellytetään. Jos palveluntuottaja tulee käyttämään alihankkijaa, on tarjouksessa ilmoitettava, mikä osuus liikenteestä hoidetaan alihankintana. Alihankinnan osuus ei saa ylittää 50 %. Yhteenliittymät Tarjoajalla on oikeus muodostaa tarjousyhteenliittymiä, jos yksittäisen liikenteenharjoittajan voimavarat eivät yksin riitä tarjouskohteen hoitamiseen. Kaikki yhteenliittymän jäsenet osallistuvat kuljetuspalvelun hoitamiseen ja 78

79 ovat yhteisvastuussa tarjouksestaan. Yhteenliittymän käyttö ei saa olla kilpailulain vastaista (948/2011). Tarjoushinta (Tilaaja määrittelee hinnoittelutavan ja maksettavat suoritteet kohteen tarpeen mukaisesti. kts. oppaan kohdat ja Alla on yksinkertainen esimerkki, joka perustuu kuljetusreitteihin ja kilometrihintaan:) Tarjoushinta ilmoitetaan tarjouslomakkeella euroa/kilometri. Tarjoushinta annetaan arvolisäverottomana hintana. Kilometrihinta maksetaan tilaajan hyväksymän reitin perusteella asiakaskilometreistä (=ensimmäisen matkustajan kyytiin noususta viimeisen matkustajan poistumiseen). Siirtoajojen kustannukset ja muut tämän tarjouspyynnön edellyttämät toimet sisältyvät kilometrihintaan. Kohteita ei saa sitoa yhteen, tarjotun hinnan tulee olla voimassa kohdekohtaisesti. Tarjoushintaa käytetään sekä tarjousvertailussa että liikennöinnin korvauksissa. Hinnan tarkistukset Tarjoushintojen tulee olla kiinteät ensimmäisen sopimusvuoden ajan. Sen jälkeen hintoja voidaan tarkistaa Jyse- sopimusehtojen mukaisesti. (Tähän voidaan määritellä muukin menettely, joka ei ole indeksilain vastainen. Samantyyppisten kuljetusten hinnantarkistuksissa noudatetaan samanlaista käytäntöä.) Tarjouskilpailun ratkaisuperusteet Valinta suoritetaan niiden tarjousten kesken, jotka ovat tulleet määräajassa (myöhästyneitä tarjouksia ei oteta huomioon) ja jotka vastaavat tarjouspyyntöä ja täyttävät siinä asetetut ehdot. Tarjousten arviointi ja vertailu toteutetaan kolmessa vaiheessa: 1. Tarjoajien kelpoisuuden arviointi 2. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen 3. Tarjousten hintavertailu ( tai tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu, jos se määritellään ratkaisuperiaatteeksi) 79

80 Henkilökuljetusopas 1. Tarjouskilpailua ratkaistaessa suljetaan aluksi pois ne tarjoajat, joiden tekniset, taloudelliset tai muut seikat huomioon ottaen ei voida arvioida selviytyvän tarjouspyynnön velvoitteista. a) tarjoajan tekninen suorituskyky arvioidaan niin hei koksi tai taloudellinen tilanne niin huonoksi, että tarjoajalla voidaan perustellusti olettaa olevan vai keuksia täyttää sopimuksen mukaiset velvoitteet b) tarjoaja ei täytä lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia c) tarjoajalla ei ole voimassa olevaa joukkoliikennelupaa tai taksilupaa (tai luotettavaa selvitystä sen saamisesta) d) tarjoaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä liikenteen harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, jota ei ole pidettävä vähäisenä, tai on liikenteen harjoittamisessa syyllis tynyt vakavaan sopi mus- tai muuhun menettelyrikkomuk seen e) tarjoaja on antanut tarjouskilpailun yhteydessä os tajalle vää riä tietoja 2. Toisessa vaiheessa tarjousten vertailusta suljetaan pois tarjous, jos: a) se ei täytä tarjouksen muodolle asetettuja vaatimuksia b) siinä ei ole vastattu kaikkiin tarjouspyynnössä esitettyihin seikkoihin c) tarjottu palvelu ei täytä sille asetettuja ehdottomia vaatimuksia d) tarjous ei vastaa pyydettyjä teknisiä ja kaupallisia vaatimuksia e) tarjouksessa annetaan tarjouspyynnön vastaisia ehtoja 3. Kolmannessa vaiheessa tarjoukset, jotka täyttävät tarjoajalle, tarjoukselle ja palvelun laadulle asetetut vaatimukset, vertaillaan halvimman hinnan mukaisesti. (Mikäli vertailuperusteena käytetään kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia, tulee tarjouspyynnössä määritellä käytettävät vertailuperusteet painoarvoineen.) Hankintapäätös Päätöksen hankinnasta tekee Kuntalan koululautakunta. Päätös pyritään tekemään zz-kuun xx. päivään mennessä. Tarjouskilpailun ratkaisemisesta ilmoitetaan kaikille tarjouksen tehneille. Päätösilmoitukseen liitetään ohjeet muutoksenhausta. Hankintapäätös ei tarkoita vielä sopimuksen syntymistä. Sopimus syntyy myöhemmin tehtävällä kirjallisella sopimuksella. (Jos kunnassa on käytössä sähköinen tiedoksiantokäytäntö, kuvataan sen menettelytavat.) Hankintasopimus Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tehdään hankintaa koskeva kirjallinen hankintasopimus. Sopimuksessa noudatetaan tarjouspyynnössä ja sen 80

81 liitteissä todettuja ehtoja ja muilta osin yleisiä Jyse 2009 palvelut -sopimusehtoja (kts. tai liite 5) (tai liitteenä 5 olevia Kuntalan kunnan koulukuljetusten sopimusehtoja tai sopimusmallia). Hankintasopimus voidaan allekirjoittaa ja panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi ja hankintapäätös on saanut lainvoiman. Sitova sopimus syntyy vasta sopimuksen molemminpuolisella allekirjoituksella. (Odotusaikasääntely koskee vain EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Kansallisen tason hankinnoissa ei tarvita 21 päivää ennen allekirjoittamista. 14 pv:n valitusajan umpeutuminen olisi kuitenkin hyvä odottaa ennen sopimusten allekirjoitusta.) Sopimuskokonaisuus koostuu seuraavista asiakirjoista ja niiden pätevyysjärjestys on seuraava 1) Hankintasopimus 2) Hankintapäätös 3) Tarjouspyyntö liitteineen 4) Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot 2009, palvelut 5) Tarjous liitteineen Sopimuskauden aikana voi tapahtua sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat tämän tarjouspyynnön kohteena olevan liikennöintitarpeen järjestämiseen. Muutoksista neuvotellaan sopijapuolten kesken, jonka jälkeen tarjousmenettelyn tuloksena laadittua sopimusta tarkistetaan tarvittavin osin, eikä tarjouksen antajalla ole oikeutta vaatia vahingonkorvauksia ko. muutoksista johtuen. Tarjouksen antaessaan tarjouksen antaja sitoutuu tähän ehtoon. Muutokset tarjousaikana ja hankinnasta luopuminen Tilaaja voi muuttaa tai tarkistaa tarjouskilpailun kohteita tar jous kilpailun aikana ennen tarjousten jättämiselle va ratun määräajan päättymistä, jos tätä voidaan esille tulleiden seikkojen perusteella pitää perusteltuna. Mikäli tässä tarkoitetut muutokset ja tarkennukset sitä edellyttävät, voidaan tarjousten jättämiselle varattua määräaikaa pidentää. Muutoksista ja tarkennuksista il moitetaan HILMA-tietokannassa korjausilmoitusmenettelyn avulla ja erikseen kaikille tiedossa olevil le tarjousasiakirjat saaneille. Milloin olosuhteet tai liikenteen järjestämisen edelly tykset ovat siten muuttuneet, että suunniteltua liiken nettä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista 81

82 Henkilökuljetusopas to teuttaa tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla, tilaaja voi keskeyttää hankinnan. Tilaaja voi hylätä kaikki tarjoukset, jos tarjousten hintataso on liian korkea taikka, jos olosuhteet tai liikenteen järjestämisen edellytykset ovat muuttuneet niin, että suunniteltua liikennettä ei ole tarkoituk senmukaista tai mahdollista toteuttaa tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla. Tilaaja voi hylätä kaikki tai osan tarjouksista, jos käytettävissä olevien määrärahojen määrä sitä edellyttää. Kaluston tarkastukset Tilaajalla on oikeus tarvittaessa tarkastaa tarjoajan ja esitetyn alihankkijan autokalusto ja huoltopalvelut ennen hankintapäätöksen tekemistä ja sopimuskauden aikana. Tarkastuk set eivät vähen nä tarjoajan vastuuta ja vel vollisuuksia. Asiakirjojen julkisuus Hankintaa koskevien asiakirjojen julkisuuden osalta noudatetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lainsäädäntöä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta nro 621/1999). Tarjouskilpailuun liittyvät asiakirjat liitteineen ovat julkisia, kun sopimus hankinnasta on tehty. Asianosaisella, esim. tarjoajalla on kuitenkin oikeus saada tieto em. asiakirjoista, kun hankintapäätös on tehty. Tarjoajalla ei ole kuitenkaan oikeutta saada tietoa muiden tarjousten sisältämistä liike- tai ammattisalaisuuksista. Jos tarjoajan mielestä jokin osa tarjousta sisältää liike- tai ammattisalaisuuksia, tarjoajan on ilmoitettava nämä tiedot selvästi merkityllä erillisellä liitteellä. Hankintayksikkö harkitsee, ovatko liike- tai ammattisalaisuuksiksi esitetyt tiedot lain mukaan salassa pidettäviä. Hinta ei voi olla tarjoajan liike- tai ammattisalaisuus. Tarjousten avaustilaisuus ei ole julkinen. Lisätiedot Ennen tarjousten jättöajan päättymistä pidetään tarjouskilpailun kohteena olevista hankittavista koulukuljetuksista infotilaisuus x.x.20xx Kuntalan koulutoimessa Kuntatie 10. Mahdolliset tarjouspyyntöä koskevat lisäkysymykset on esitettävä infotilaisuudessa tai vaihtoehtoisesti toimitettava sähköpostilla osoitteeseen x.x..20xx mennessä. Tehdyt kysymykset ja vastaukset niihin julkaistaan Kuntalan koulutoimen nettisivuilla kohdassa Koulukuljetukset x.x.20xx. 82

83 Mikäli esitetyt kysymykset aiheuttavat muutoksia tarjouspyyntöön, korjattu tarjouspyyntö julkaistaan Hilmassa. Tarjoaja vastaa siitä, että tarjousta jättäessään se on selvittänyt ja ymmärtänyt tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset ja taustat sekä ottanut huomioon myös mahdollisiin lisäkysymyksiin annetut vastaukset tai tarjouspyynnön korjauksen. Tarjousten jättäminen Tarjous on tehtävä sitovasti ja sen on oltava voimassa vähintään x.x.20xx saakka. Tarjous on kokonaisuudessaan, liiteasiakirjoineen, toimitettava kirjallisesti, suljetussa kirjekuoressa varustettuna merkinnällä tarjous/koulukuljetukset. Tarjoukset tulee toimittaa suljetussa kirjekuoressa x.x.20xx klo mennessä osoitteeseen Kuntalan kunta Kuntatie Kuntala (Mikäli on mahdollista käyttää myös sähköpostia tarjousten lähettämiseen, esitetään sen menettelytavat.) Lähettäjä on vastuussa lähetyksen perille saapumisesta määräaikaan mennessä. Määräajan jälkeen saapuneita tai muulla tavoin toimitettuja tarjouksia ei hyväksytä. x..x..20xx Kuntalan kunta LIITTEET Liite 1 Hankintakohteiden kuvaukset Liite 2 Tarjouslomake (+ mahd. kalustoluettelo ja alihankintalomake) (Liite 3 Kelpoisuuslomake) (Liite 4 Koulukuljetusohje) (Liite 5 Jyse 2009 palvelut -sopimusehdot tai kunnan omat sopimusehdot tai sopimusmalli) 83

84 Henkilökuljetusopas Liite 2. Yksinkertainen esimerkkimalli koulukuljetusten tarjouslomakkeesta Kuntalan kunnan koulukuljetustarjous Viittaan koulukuljetusten hoitamista koskevaan x.x. 20xx päivättyyn tarjouspyyntöönne ja teen alla olevan tarjouksen: 1. Tarjoaja Nimi Osoite Puhelin Telefax Sähköpostiosoite Liikenteestä vastaava henkilö Yhteyshenkilö 2. Tarjouksen kohde ja sisältö Olemme tutustuneet tarjouskilpailuasiakirjoihin ja sitoudumme järjestämään alla mainitun kohteen liikennöinnin tarjouskilpailuasiakirjoissa määriteltyjen ehtojen mukaisesti: 3. Tarjoushinta Tarjoudumme järjestämään kohteen sopimuskauden liikennöinnin seuraavasti: Kohde nro: Kohteen nimi: Kohteen tarjoushinta: euroa/kilometri (Hinta ilmoitetaan ilman alv:tä) Kilometrihintaan sisältyy urheiluvälineiden kuljetus ja muut tarjouspyynnössä edelletyt toimet. (Tarjoushinta pyydetään halutun hinnoitteluperiaatteen mukaisena. Mikäli vertailuperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, tulee tarjouspyyntölomakkeessa pyytää tarvittavat tiedot myös muista vertailuperusteista.) 84

85 4. Tarjouksen kohteena oleva kalusto Tämän tarjouksen kohteena oleviin koulukuljetuksiin tarjoamme seuraavaa kalustoa (Jos autoja on useampi, voidaan kaluston ilmoittamiseen käyttää erillistä kalustoluetteloa): Auton rekisterinumero Auton merkki/malli Auton vuosimalli Rekisteröity kokonaispaikkamäärä Oppilaspaikkoja 5. Alihankinta Käytämme liikennöinnissä seuraavaa alihankkijaa (Jos alihankkijoita on useampia, voidaan ilmoittamiseen käyttää erillistä lomaketta.): Nimi Osoite Puhelin Telefax Sähköpostiosoite 6. Liitteet ( ) 1. kaupparekisteriote ( ) 2. kopiot joukkoliikenneluvasta / taksiluvasta (tai luotettava selvitys) ( ) 3. verottajan todistus verovelvoitteiden suorittamisesta ( ) 4. vakuutusyhtiön todistus eläkemaksujen suorittamisesta ( ) 5. selvitys ennakkoperintärekisteristä, työnantajarekisteristä ja arvonlisävelvollisen rekisteristä ( ) 6. selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta ( ) 7. selvitys häiriötilanteiden hoitamisesta ( ) 8. selvitys alihankkijoista (tarvittaessa erikseen) ( ) 9. kalustoluettelo (tarvittaessa erikseen) Päiväys Tarjoajan allekirjoitus Nimen selvennys 85

86 Henkilökuljetusopas 86