Toimintaympäristön tilastot. Rovaniemen kaupunki

2012 Toimintaympäristön tilastot Rovaniemen kaupunki

Sisältö VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ... 1 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMEN OSA-ALUEILLA... 4 VÄESTÖENNUSTE 2040... 8 TALOUSKEHITYS JA KUNTATALOUS... 14 ROVANIEMI VERRATTUNA MUIHIN KUNTIIN... 18 TYÖLLISYYS JA TOIMEENTULO... 24 TYÖPAIKAT JA ELINKEINOT... 31 ASUNNOT... 37 ASUMINEN... 43 KAAVOITUS... 46 KARTTOJA... 51 ROVANIEMEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ... 57 KUVALUETTELO... 60

VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Rovaniemen väestömäärä ylitti 60 000 asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Kuvio: Tilastokeskus [1]

800 600 400 Henkilöä 200 0 200 400 2006 2007 2008 2009 2010 Väestönlisäys 260 742 547 484 242 Luonnollinen väestönlisäys 200 214 273 308 223 Nettosiirtolaisuus 133 212 254 204 235 Kuntien välinen nettomuutto 73 316 20 28 216 Kuvio: Tilastokeskus Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), nettosiirtolaisuus (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) ja kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) Luonnollinen väestönlisäys laski vuonna 2010 hieman edellisten vuosien lukemista, mutta pysyi edelleen hyvänä. Positiivisen syntyvyyden lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Vuonna 2007 väestölisäyksen merkittävin osatekijä oli kotimainen muuttovoitto. Vuosina 2008 ja 2009 yhdistyneen Rovaniemen vetovoima on riittänyt pitämään kotimaisen muuttotaseen tasapainotilassa, mutta vuonna 2010 kuntien välinen muuttotappio oli jo 216 henkilöä. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuo erityisesti alle 20- vuotiaiden ikäryhmä. Kuntien välistä muuttotappiota kertyy puolestaan erityisesti 25-29 vuoden ikäisten ryhmästä. Kyseistä muuttoliikehdintää selittää todennäköisesti se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. [2]

Alla olevassa taulukossa on esitetty väestönmuutostiedot vuosien 2006 ja 2010 välillä. Väestönmuutostiedot 2006 2007 2008 2009 2010 2006-2010 Elävänä syntyneet 642 695 769 767 729 3602 Kuolleet 442 481 496 459 506 2384 Luonnollinen väestönlisäys 200 214 273 308 223 1218 Kuntien välinen tulomuutto 2858 3255 2991 2959 2901 14964 Kuntien välinen lähtömuutto 2931 2939 2971 2987 3117 14945 Kuntien välinen nettomuutto -73 316 20-28 -216 19 Nettosiirtolaisuus 133 212 254 204 235 1038 Kokonaisnettomuutto 60 528 274 176 19 1057 Väestönlisäys 260 742 547 484 242 2275 Väkiluvun korjaus 4-16 -19 11 0-20 Kokonaismuutos 264 726 528 495 242 2255 Väkiluku 58099 58825 59353 59848 60090 Taulukko: Tilastokeskus Kuntien välisessä nettomuutossa näkyy erityisesti muutto Rovaniemelle opintojen ajaksi. Kuntien välinen nettomuutto 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2010 ikäluokittain 0-4 -17-5 -5-23 -3-53 5-9 -5 22 28 7-3 49 10-14 9 19 7-3 -21 11 15-19 124 153 81 108 38 504 20-24 19 87-25 14-67 28 25-29 -113-75 -85-94 -84-451 30-34 -57 27 12-26 -27-71 35-39 26 1 1-22 -15-9 40-44 -44 31 18 10 6 21 45-49 -19 33 6-8 3 15 50-54 17 9 18 7 0 51 55-59 -9 9-1 -2-20 -23 60-64 -13-14 -22 6-5 -48 65 Taulukko: - 69 Tilastokeskus -3 0-5 4-4 -8 70-74 4 12 3 5 1 25 75-8 7-11 -11-15 -22 Ikäluokat yhteensä -73 316 20-28 -216 19 [3]

VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMEN OSA-ALUEILLA Kuvio: Tilastokeskus Vuodesta 2005 vuoteen 2010 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Väestö lisääntyi myös joillakin maaseutumaisilla alueilla. Vanhan kaupungin alueella sijaitsevat Karinrakan, Pöykkölän ja Lapinrinteen tilastoalueet menettivät väestöä. Rovaniemen 1. kaupunginosa muuttui tilastojaossa keskustatoimintojen alueeksi vuonna 2009 ja siihen liitettiin alueita Rantaviirin ja Saarenkylän tilastoalueilta. Ratantaus puolestaan laajeni entisen 1. kaupunginosan alueelle Lainaanrannassa. Tilastoalueiden muutoksilla on vaikutusta kuviossa esitettyyn väestönkehitykseen. [4]

Alla olevan taulukon jako perustuu tilastokeskuksen pienaluejakoon. Mukaan on otettu keskustan ulkopuoliset alueet. Näiden kylien asukasmäärä on kokonaisuudessaan hieman noussut yhdistyneen Rovaniemen aikana; väestömäärän kasvu oli vuosien 2006 ja 2010 välillä 634 henkilöä. Huomattavaa kuitenkin on, että väestön määrä on kasvanut lähempänä kaupungin keskustaa olevilla alueilla ja vähentynyt etenkin pienimmissä ja etäämpänä kaupunkikeskustasta olevissa kylissä. Kylä 31.12.2005 31.12.2010 Muutos Vennivaara 611 1147 536 Napapiiri 403 623 220 Ylikylä 1494 1623 129 Saarenkylä 1289 1400 111 Ylipää 733 812 79 Koulurinne 1087 1165 78 Norvajärvi 144 220 76 Kauko 550 615 65 Hirvas 659 716 57 Alakorkalo 788 835 47 Saarenkolmio 1156 1179 23 Leipee 42 65 23 Sinettä 608 629 21 Häkinvaara 864 883 19 Alanampa 51 69 18 Sonka 194 212 18 Muurola 1074 1089 15 Vaarala 360 372 12 Vanttauskoski 234 244 10 Rautiosaari 632 638 6 Olkkajärvi 122 124 2 Perunkajärvi 68 68 0 Pisa 54 54 0 Porokari 50 49-1 Niesi 26 24-2 Vika 26 24-2 Perttaus 43 41-2 Siikakämä 42 40-2 Mäntyjärvi 37 33-4 Vitikanpää 280 275-5 Jääskö 30 22-8 Jaatila 195 187-8 Pajulampi 61 53-8 Ylinampa 114 102-12 Narkaus 189 177-12 Kylväjäntie 355 342-13 Tolonen 88 75-13 Meltaus 198 185-13 Juotasniemi 149 136-13 Marrasjärvi 98 84-14 Misi 90 75-15 Tiainen 87 68-19 Välijoki 148 128-20 Autti 130 109-21 Vikajärvi 199 177-22 Marraskoski 180 158-22 Lohiniva 93 70-23 Tennilä 124 99-25 Vanttausjärvi 101 74-27 Oikarainen 487 460-27 Pekkala 123 94-29 Pirttikoski 154 124-30 Lehtojärvi 304 272-32 Taipale 318 285-33 Patokoski 190 153-37 Petäjäskoski 229 191-38 Someroharju 151 110-41 Tapionkylä 322 281-41 Nivankylä 563 521-42 Viirinkylä 146 98-48 Nivavaara 1242 1191-51 Tikanperä 845 781-64 Syväsenvaara 935 843-92 Yhteensä 22359 22993 634 Taulukko: Tilastokeskus [5]

Väestö on lisääntynyt Rovaniemen keskuksen ja Alakemijoen suuralueilla. Kartta: Rovaniemen kaupunki Rovaniemen keskus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2005 2010 0-6 3839 3887 3966 4107 4261 4361 522 7-15 5630 5477 5433 5304 5208 5076-554 16-19 2772 2893 3020 3072 3072 3036 264 20-29 7866 7971 8203 8364 8476 8585 719 30-64 22379 22342 22673 22885 23048 23161 782 65-74 3659 3802 3799 3896 3953 3961 302 75-84 2199 2352 2402 2447 2509 2566 367 85-522 596 636 659 712 767 245 Yhteensä 48866 49320 50132 50734 51239 51513 2647 [6]

Sodankyläntien suuralue 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2005 2010 0-6 29 28 28 28 21 35 6 7-15 76 78 72 56 48 40-36 16-19 24 23 30 23 27 22-2 20-29 41 41 35 35 38 45 4 30-64 422 419 419 400 392 386-36 65-74 123 122 119 127 123 120-3 75-84 57 62 67 62 65 69 12 85-11 10 9 9 10 14 3 Yhteensä 783 783 779 740 724 731-52 Ounasjoen suuralue 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2005 2010 0-6 157 145 122 120 123 123-34 7-15 279 288 275 262 248 232-47 16-19 108 95 94 85 86 81-27 20-29 146 127 114 126 149 131-15 30-64 1250 1197 1203 1187 1157 1159-91 65-74 304 320 320 311 309 308 4 75-84 170 184 184 178 186 195 25 85-21 23 27 35 37 35 14 Yhteensä 2435 2379 2339 2304 2295 2264-171 Alakemijoen suuralue 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2005 2010 0-6 218 225 235 254 255 260 42 7-15 368 367 361 360 361 353-15 16-19 165 163 169 155 159 150-15 20-29 238 246 242 250 233 235-3 30-64 1366 1366 1401 1391 1395 1441 75 65-74 276 268 274 268 258 251-25 75-84 202 196 195 191 183 180-22 85-52 45 49 55 64 70 18 Yhteensä 2885 2876 2926 2924 2908 2940 55 Ranuantien suuralue 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2005 2010 0-6 48 46 45 52 56 54 6 7-15 113 102 91 86 77 59-54 16-19 42 42 38 35 46 44 2 20-29 42 48 46 48 47 47 5 30-64 354 348 341 338 326 326-28 65-74 63 57 59 62 67 63 0 75-84 32 37 32 32 30 33 1 85-3 5 7 5 3 4 1 Yhteensä 697 685 659 658 652 630-67 Yläkemijoen suuralue 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2005 2010 0-6 99 91 87 81 74 69-30 7-15 176 162 157 161 150 142-34 16-19 79 75 58 50 58 54-25 20-29 98 98 86 88 87 82-16 30-64 821 802 772 770 764 746-75 65-74 254 239 231 228 224 206-48 75-84 158 166 161 154 159 159 1 85-24 23 27 32 30 33 9 Yhteensä 1709 1656 1579 1564 1546 1491-218 Taulukko: Tilastokeskus [7]

VÄESTÖENNUSTE 2040 Toimintaympäristökatsauksessa esitettävissä väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatimaa arviota tulevista väestönmuutoksista. Ennusteet pohjautuvat aina laatimishetkellä meneillään olevaan väestökehitykseen ja niiden luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Ennuste on vuodelta 2009, ja siinä on vuoden 2010 lähtötaso 237 henkilöä toteutunutta suurempi. Yllä olevaan kuvioon on laskettu myös väestökehitykseen perustuva trendi, joka pohjautuu viiden edellisen vuoden väestökehitykseen Rovaniemellä. Kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa sovelletaan Tilastokeskuksen ennustetta. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Kasvulla on vaikutuksia niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on 62 500 asukkaan kaupunki vuoden 2015 loppuun mennessä. 74000 73620 72000 70000 68000 66000 64000 62000 60000 71365 69110 69245 66855 68380 67245 64600 65862 62461 64263 62345 60327 60090 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kehitykseen perustuva trendi Tilastokeskuksen ennuste [8]

[9]

Alla olevissa kuvioissa on esitetty väestönmuutosennusteet ikäryhmittäin vuoteen 2040 saakka. Tulevina vuosina kasvaa erityisesti 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä. *Vuoden 2010 tiedot ovat toteumia. Kuvio: Tilastokeskus 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2010* 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040 16 19 3039 3381 3242 3144 3026 2949 2887 3179 3341 3406 3364 7 15 6801 5979 5971 5997 6040 6179 6672 7012 7088 6969 6845 0 6 4917 4976 5079 5229 5362 5474 5668 5782 5445 5195 5385 Kuvio: Tilastokeskus [10]

18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2010* 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040 95 55 49 53 57 51 61 105 158 201 263 314 85 94 872 947 1029 1092 1179 1239 1497 1804 2053 2888 3600 75 84 3205 3319 3417 3546 3640 3649 3961 5081 6220 6694 6886 65 74 4918 5191 5394 5561 5775 6068 7338 7747 7835 7122 6246 Kuvio: Tilastokeskus Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa Rovaniemellä. Alaasteikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2025 saakka. Yläasteikäisten ja perusasteelta valmistuneiden ikäluokkien koko pienenee lähitulevaisuudessa, mutta kasvaa taas myöhemmin uusien ikäluokkien myötä. Työikäisten ikäryhmässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Työikäisten määrä on kuitenkin laskusuunnassa. Vuonna 2020 ikäryhmä on pudonnut alle 40 000 asukkaan, mutta ylittää kyseisen rajan jälleen vuonna 2035. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Rovaniemen väestöennusteen tarkasteluvälillä 2010-2040. Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että taloudellinen huoltosuhde on alle 1,4:n vuonna 2015. (*Vuoden 2010 tieto on toteuma.) [11]

Vuonna 2010 Rovaniemen ikärakenteen korkeimman kohdan muodostavat 20 24 -vuotiaat ja 50 54 -vuotiaat. Alle 15-vuotiaiden ja 30-44 vuotiaiden ikäluokat puolestaan erottuvat näitä pienempinä. Tämä on huomionarvoista esimerkiksi huoltosuhteen kehityksen kannalta. Eläkeikäinen väestönosa tosin on selvästi pienempi kuin nuoremmat ikäluokat, erityisesti mikäli tarkastelu aloitetaan 65 vuotta täyttäneistä. Suuret ikäluokat näkyvät vuonna 2020 kaaviossa 70-74 vuoden ikäisten ryhmässä. Ikärakenteen muutos näkyy mm. siinä, että vuonna 2020 ennusteen mukaan ikäryhmät 55-59 ja 60-64 ovat suurempia kuin useat nuoremmat ikäryhmät. Huomionarvoista on myös nuorten ikäluokkien suurempi koko vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2010. 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kuvio: Tilastokeskus Naiset 2010 Miehet 2010 Naiset 2020 Miehet 2020 55-vuotta täyttäneiden ikäluokan kasvu vuodesta 2010 (toteuma) vuoteen 2040 on Tilastokeskuksen ennusteessa yli nelinkertainen verrattuna alle 55-vuotiaisiin. 55 vuotta tai vanhemmat 7435 Alle 55 vuotiaat 1720 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Kuvio: Tilastokeskus [12]

900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2010 * 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040 15 707 705 694 692 661 720 698 772 806 808 788 65 492 756 747 731 767 759 847 818 781 607 671 Kuvio: Tilastokeskus Yllä olevassa kuviossa on kuvattu Rovaniemen 15- ja 65-vuotiaiden ikäryhmien kehitys vuodesta 2010 (toteuma) vuoteen 2040. 65 vuotta täyttävien määrä ylittää 15 vuotta täyttävien määrän vuoden 2011 aikana. Sama asetelma pysyy ennusteen mukaan lähelle vuotta 2030. 15-64 vuoden ikäiset määritellään yleisesti työikäiseen väestöön kuuluvaksi. Kuviota voidaan siten tulkita niin, että jatkossa Rovaniemen työmarkkinoilta poistuu henkilöitä enemmän kuin tulee tilalle. Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä Rovaniemellä on 57,3 vuotta. Tämä on noin vuotta matalampi kuin koko maassa (58,6 vuotta). (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet) Väestön ikärakenteen muutos koskettaa myös kuntatyönantajaa. Vuoteen 2030 mennessä yli 60% nykyisestä kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Rovaniemen kaupungissa tämä osuus on keskimääräistä suurempi, n. 70 % (Kevan raportti 2/2009). Ammattiryhmittäin katsottuna eläköityminen koskettaa Rovaniemellä erityisesti kiinteistöpalveluita sekä ruokapalveluita, joissa yli 30% henkilöstöstä tulee eläkeikään jo vuoteen 2015 mennessä. Työikäisen väestön osuuden pienentyessä myös kuntatyönantaja tulee olemaan suurien rekrytointihaasteiden edessä erityisesti ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisessä. Kasvukeskuksena Rovaniemelläkin kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. [13]

TALOUSKEHITYS JA KUNTATALOUS Alla on esitetty (koko) Rovaniemen talousarvion 2012 mukainen toimintakate ja vuosikate. Kuvio: Rovaniemen kaupunki Kuvio: Rovaniemen kaupunki [14]

Alla on esitetty (koko) Rovaniemen talousarvion 2012 mukaiset verotulot ja valtionosuudet. 250 000 200 000 150 000 1000 100 000 50 000 0 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Verotulot 199 275 204 015 211 605 222 940 231 860 236 600 Kuvio: Rovaniemen kaupunki 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 1000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Valtionosuudet 82 991 84 470 87 335 89 260 91 230 93 230 Kuvio: Rovaniemen kaupunki [15]

Investoinnit sisältävät kaupunginhallituksen, liikuntalautakunnan, teknisen lautakunnan, tilaliikelaitoksen, Napapiirin veden ja sivistyspalvelujohtokunnan nettoinvestoinnit. Kuvio: Rovaniemen kaupunki 1 400 1 200 1 000 Euroa 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 Lainat /asukas 1 096 1 207 1 272 1 277 1 254 Kuvio: Rovaniemen kaupunki [16]

Palkkatulot ja verotettavat tulot ovat kehittyneet viime vuosina Rovaniemellä muuta maata nopeammalla tahdilla. Verotettavat tulot asukasta kohti ovat muuttuneet samansuuntaisesti koko maahan nähden. Tiedot perustuvat 5.10.2011 päivitettyyn koko maan verotulojen ennustekehikkoon. Kunnallisveron veropohja Rovaniemi VEROVUOSI 2008 2009 2010** 2011** Palkkatulot, pl. optiot 1000 715 535 716 880 750 827 791 716 Muutos % 7,7 0,2 4,7 5,4 Verotettava tulo 1000 817 833 823 403 842 716 872 949 Muutos % 6,7 0,7 2,3 3,6 Verotettava tulo /Asukas 13 903 13 873 14 081 14 527 Muutos % 5,4-0,2 1,5 3,2 Koko maa VEROVUOSI 2008 2009 2010** 2011** Palkkatulot, pl optiot, milj. 72 975 72 241 73 970 77 670 Muutos % 7,0-1,0 2,4 5,0 Verotettava tulo, milj. 81 647 81 280 82 448 85 759 Muutos % 5,9-0,4 1,4 4,0 Verotettava tulo /asukas 15 404 15 260 15 407 15 954 Muutos % 5,4-0,9 1,0 3,6 ** Ennuste Taulukko ja kuvio: Kuntaliitto 16 500 Verotettava tulo/asukas 16 000 15 500 15 000 /asukas 14 500 14 000 13 500 13 000 12 500 2008 2009 2010** 2011** Koko maa 15 404 15 260 15 407 15 954 Rovaniemi 13 903 13 873 14 081 14 527 [17]

ROVANIEMI VERRATTUNA MUIHIN KUNTIIN Alla olevassa kuviossa näkyvät vertailussa käytettyjen kuntien väkiluvut. Kunnat ovat maakuntiensa keskuksia. 100 000 96 793 90 000 83 032 80 000 70 000 60 000 50 000 66 829 73 305 54 824 71 982 48 751 60 090 59 587 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Kuvio: Tilastokeskus [18]

Alla olevassa kuviossa on kuvattu vertailukaupunkien väestökehitys prosentteina vuodesta 2010 (toteuma) vuoteen 2040. Rovaniemi asemoituu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvavien kaupunkien joukkoon. Väestöennuste pohjautuu vuonna 2009 vallinneeseen kehitykseen, jolloin syntyvyys koko maassa oli hyvin korkea. Vaasa 13,3 % Rovaniemi 15,2 % Pori 6,1 % Mikkeli 2,6 % Lappeenranta 1,8 % Kuopio 0,3 % Kotka 3,4 % Joensuu 1,0 % Hämeenlinna 17,5 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Kuvio: Tilastokeskus [19]

Rovaniemen korkea syntyvyys näkyy muita kuntia suuremmassa 0-6 vuotiaiden prosenttiosuudessa koko kunnan väestöstä. Työikäisten osuus on myös suuri, 68 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen määrä on Rovaniemellä selvästi vertailukuntia pienempi. Tilastossa on käytetty vuoden 2010 väkilukua. 100 % 90 % 20,1 % 17,0 % 20,7 % 16,1 % 18,8 % 19,6 % 20,4 % 15,1 % 17,1 % 80 % 70 % 60 % 50 % 64,4 % 68,1 % 64,6 % 68,5 % 66,4 % 65,2 % 64,6 % 68,0 % 67,0 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 8,3 % 8,0 % 8,1 % 8,1 % 8,0 % 8,3 % 7,9 % 8,7 % 8,1 % 7,1 % 6,9 % 6,6 % 7,3 % 6,9 % 6,8 % 7,0 % 8,2 % 7,8 % Kuvio: Sotkanet 0 6 vuotiaat 7 14 vuotiaat 15 64 vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Rovaniemellä on ikäihmisten osuus väestöstä selkeästi vertailukuntia pienempi kaikissa ikäryhmissä. Kuten koko Suomessa, myös Rovaniemellä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa. 25,0 % 20,0 % 2,7 % 2,5 % 2,3 % 2,3 % 2,4 % 15,0 % 10,0 % 7,1 % 2,0 % 6,0 % 7,3 % 2,0 % 5,7 % 6,6 % 6,8 % 7,1 % 1,5 % 5,3 % 2,4 % 5,9 % 5,0 % 10,4 % 9,0 % 10,9 % 8,5 % 9,9 % 10,6 % 10,9 % 8,2 % 8,8 % 0,0 % Kuvio: Sotkanet 65 74 vuotiaat 75 84 vuotiaat 85 vuotta täyttäneet [20]

Alle on koottu vertailukuntien keskeisimmät talousluvut. Vuosikate vuonna 2010, euroa/asukas 600 541 500 400 483 482 428 372 371 357 Euroa 300 200 247 215 100 0 Kuvio: Kaupunkien tilinpäätökset Lainamäärä vuonna 2010, euroa/asukas Euroa 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 4 282 2 991 2 734 2 355 1 906 1 694 1 650 1 274 1 254 Kuvio: Kaupunkien tilinpäätökset [21]

6000 5000 4000 Verotulot + valtionosuudet euroa/asukas, sekä veroprosentti 5374 5010 4855 4775 4746 4610 4608 4495 4419 20.0 % 21.00 % 20.50 % 20.00 % Euroa 3000 19.50 % 19.5 % 19.5 % 19.5 % 19.5 % 19.5 % 19.50 % 2000 18.75 % 19.0 % 19.00 % 1000 18.50 % 0 18.00 % Kuvio: Kaupunkien tilinpäätökset Kaupunkikonsernin lainamäärä 2010, euroa/asukas 12000 10000 10219 Euroa 8000 6000 4000 6663 5951 5774 5208 4707 4189 4055 2397 2000 0 Kuvio: Kaupunkien tilinpäätökset [22]

[23]

TYÖLLISYYS JA TOIMEENTULO Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski vuoden 2010 aikana. Myönteinen kehitys on jatkunut myös vuoden 2011 puolella. Alla olevasta kuviosta selviää työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys vuosina 2006 2010. Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. 4500 4000 3500 14,0 % 12,0 % 3000 10,0 % Henkilöä 2500 2000 1500 1000 500 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0 2006 2007 2008 2009 2010 Työttömiä 3911 3399 3410 3934 3790 Työttömyysprosentti 14,2 % 12,4 % 12,3 % 13,9 % 13,2 % 0,0 % Kuvio: Työ- ja elinkeinoministeriö [24]

Työttömyys oli 31.12.2009 Rovaniemen keskuksen ulkopuolisilla suuralueilla prosentuaalisesti huomattavan korkea. (Lähteenä on Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka perustuu otantaan, joten työllisyysluvut poikkeavat aina hieman Työ- ja elinkeinotoimistojen vastaavista luvuista) Yläkemijoen suuralue Ranuantien suuralue Alakemijoen suuralue Ounasjoen suuralue Sodankyläntien suuralue Suuralue Rovaniemen keskus Rovaniemi 80.6 % 81.2 % 82.9 % 81.6 % 79.0 % 86.3 % 85.5 % 19.4 % 18.8 % 17.1 % 18.4 % 21.0 % 13.7 % 14.5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työllisten osuus työvoimasta Työttömien osuus työvoimasta Kuvio: Tilastokeskus Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on yhä korkea, vaikka onkin kääntynyt lievään laskuun vuoden 2010 aikana. Oma vaikutuksensa vähenemiseen on varmasti ollut nuorisotyöttömyyteen kohdennetuilla erityistoimenpiteillä, kuten Sanssi korttilla sekä nuorten harjoittelu- ja palkkatukitoimenpiteillä (Lähde: Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011 2012). Pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu on huolestuttavaa. 1200 1000 800 Henkilöä 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 Yli vuoden työttömänä 955 737 630 653 787 Alle 25 v. työttömät 637 572 557 724 712 Kuvio: Työ- ja elinkeinoministeriö [25]

Alla olevassa kuviossa on esitetty nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus 18-24 -vuotiaasta työvoimasta ja koulutetun työvoiman ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Nuorisotyöttömien osuus työvoimasta on pysynyt vertailuvuosien aikana koko maata korkeammalla tasolla. Kehitys on mukaillut koko maan kehitystä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina nousussa, mutta on silti pysytellyt koko maata pienempänä. 25 20 15 % 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Nuorisotyöttömät, Koko maa 11,9 10,2 9 8,8 13,8 13 Nuorisotyöttömät, Rovaniemi 23,5 19,7 18,7 17,5 21,1 21 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet, Koko maa Koulutuksen ulkopuolelle jääneet, Rovaniemi Kuvio: Sotkanet 0 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 7,9 8,1 8,5 8,6 8,8 [26]

70,0 % 60,0 % 50,0 % Prosenttia 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Rovaniemi Rovaniemen Sodankyläntien Ounasjoen Alakemijoen Ranuantien Yläkemijoen keskus suuralue suuralue suuralue suuralue suuralue 2005 58,8 % 59,9 % 56,7 % 52,8 % 54,9 % 50,0 % 51,3 % 2006 60,2 % 61,3 % 57,3 % 55,5 % 56,4 % 49,1 % 53,5 % 2007 61,6 % 62,6 % 54,8 % 57,4 % 57,7 % 54,4 % 54,5 % 2008 61,3 % 62,4 % 56,5 % 55,6 % 57,6 % 54,7 % 56,8 % 2009* 59,5 % 60,4 % 55,6 % 54,5 % 56,0 % 54,8 % 55,4 % Kuvio: Tilastokeskus Yllä olevassa kuviossa on esitetty työllisyysasteen kehitys Rovaniemellä ja Rovaniemen suuralueilla vuodesta 2005 vuoteen 2009. Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset, kuten bruttokansantuotteen pieneneminen. Valtioneuvosto linjasi hallitusohjelmassa tavoitteeksi valtakunnallisen työllisyysasteen noston 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä (Lähde: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011, Valtioneuvosto). Rovaniemen tavoite on, että työllisyysaste on vähintään 63 % vuoden 2015 loppuun mennessä. (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön vastaavista lukuarvoista. *Vuoden 2009 tieto on ennakkotieto. Työllisyysaste on laskettu 15-64 -vuotiaiden ikäluokasta.) [27]

Toimeentulotukea saaneet 18 24 vuotiaat 25 20 15 % 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 Rovaniemi 22,5 18,6 17,2 18,2 18,9 Koko maa 14,7 13,5 12,3 11,9 14,2 Kuvio: Sotkanet Toimeentulotukea saaneet 25 64 vuotiaat 25 20 15 % 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 Rovaniemi 8,9 8,1 7,9 8,2 8,5 Koko maa 6,9 6,7 6,4 6,3 6,9 Kuvio: Sotkanet [28]

Rovaniemellä sai vuonna 2009 toimeentulotukea 9,0 prosenttia asukkaista, kun koko maan vastaava luku oli 7,1 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on Rovaniemellä selvästi maan keskiarvoa suurempi; myös 25-64 vuotiaiden määrä ylittää maan keskiarvon. Lapsiperheistä vuonna 2009 toimeentulotukea sai Rovaniemellä 11,1 prosenttia, joka on 0,5 prosenttiyksikköä suurempi määrä kuin vuonna 2008. Koko maan lapsiperheistä toimeentulotukea sai 8,8 prosenttia. (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet) Vuonna 2009 Rovaniemen pienituloisuusaste oli 17,8 prosenttia. Tämä on selvästi yli koko maan kuntien keskiarvon, joka oli 14,8 prosenttia. Pienituloisuus ilmaisee, kuinka monta prosenttia väestöstä kuuluu niihin kotitalouksiin, joiden tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten kotitalouksien käytössä olevista tuloista. 32000 41999 12 % 15 vuotta täyttäneen väestön prosentuaalinen jakauma eri tuloluokkiin vuonna 2009 52000+ Tulottomat 42000 51999 4 % 1 2999 5 % 5 % 7 % 3000 5999 5 % 6000 8999 8 % 27000 31999 11 % 9000 11999 8 % 22000 26999 11 % 17000 21999 11 % 12000 16999 13 % Kuvio: Tilastokeskus [29]

[30]

TYÖPAIKAT JA ELINKEINOT Yritystoiminta alkoi elpyä koko Lapin alueella osittain jo vuoden 2009 aikana ja erityisesti keväällä 2010. On kuitenkin olemassa yhä epävarmuutta siitä, mihin suuntaan taloustilanne ja markkinat aidosti kehittyvät. Toipuminen on lisäksi ollut toimialakohtaista, eikä kaikilla toimialoilla ole vielä näkyvissä oleellista kasvua. (Lähde: Lapin liitto, Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011 2012 ja Lapin suhdanteet vuosi 2010) Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3000 yrityksen rajan vuonna 2008 ja kasvoi taantumasta huolimatta vuonna 2009 jo 3101:een. Uusia yrityksiä Rovaniemellä vuonna 2008 aloitti yhteensä 361. Vuonna 2009 määrä putosi 287:ään. Vuonna 2010 uusien yritysten määrä lähti taas nousuun, kun yrityksiä aloitti 336. (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen seutukunnan (Rovaniemi ja Ranua) kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto supistui vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä noin 1,5 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä liikevaihto kääntyi noin seitsemän prosentin kasvuun, ja kiihtyi loka-joulukuussa jo 15,3 prosenttiin verrattuna vuodentakaiseen. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kasvoi vuoden viimeisen neljänneksen aikana 2,4 prosenttia edellisestä vuodesta. (Lähde: Lapin liitto, Lapin suhdanteet vuosi 2010) Vuoden 2008 lopussa Rovaniemellä oli 24 848 työpaikkaa, mutta vuonna 2009 määrä putosi 24 479 työpaikkaan. Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa Rovaniemellä on 25 800 työpaikkaa. Kuvio: Tilastokeskus [31]

Vuodesta 2000 vuoteen 2007 työpaikat ovat lisääntyneet Rovaniemellä muilla toimialoilla paitsi alkutuotannossa, joka sisältää maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden. Yksityiset palvelut ovat kasvaneet eniten. Taloudellinen taantuman vaikutus näkyy vuonna 2008 alkaneessa työpaikkojen määrän pienenemisessä. Rakennustoiminnan hiipuminen veti jalostuksen osuuden laskuun, eikä edes tasaisesti kasvava kaivostoiminta ja louhinta pystynyt nostamaan sitä positiiviseksi; kun kaivostoiminnassa ja louhinnassa oli vielä vuonna 2007 (muutettu TOL2008 mukaiseksi) työpaikkoja 27, oli niitä vuonna 2009 jo 73. Yksityisten palvelujen työpaikkojen määrä kasvoi edelleen vuonna 2008, mutta kääntyi laskuun vuonna 2009, jolloin ainoa kasvanut ryhmä oli yhteiskunnalliset palvelut. Yhteiskunnalliset palvelut sisältää julkishallinnon ja julkiset palvelut sekä muun palvelutuotannon. Vuoden 2008 ja 2009 luvut ovat uuden toimialaluokitus TOL 2008 mukaisia, muut TOL 2002. Tämä on aiheuttanut pientä epätarkkuutta vertailuun. Kuvio: Lapin liito ja Tilastokeskus [32]

Rovaniemen seutukunnan (Rovaniemi ja Ranua) kehitysarviot* 2005 2008 2010E 2015E 2020E 2025E 2030E TYÖVOIMA 29 254 30 277 30 995 30 955 30 602 30 334 30 523 TYÖVOIMAOSUUS (% 15-64 -v:sta) 69,1 69,9 70,8 71,7 72,3 72,6 73,4 TYÖPAIKAT 24 505 26 158 26 811 27 555 27 595 27 601 28 009 TYÖTTÖMÄT 4 650 3 943 3 984 3 302 2 950 2 729 2 550 TYÖTTÖMYYSASTE (%) 15,9 13 12,9 10,7 9,6 9 8,4 TYÖLLISYYSASTE (%) 58,3 61,1 62,1 64,7 66,2 67,1 68,3 Työpaikat yhteensä 24 505 26 158 26 811 27 555 27 595 27 601 28 009 A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous 529 502 472 406 331 275 228 A 02 Metsätalous 370 411 395 397 399 397 395 D 15-16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 208 203 193 199 174 151 134 D 20-22 Metsäteollisuus, kustann. ja painaminen 291 296 303 330 323 327 340 D 27-35 Metalliteoll., koneiden, sähkötek. tuot. ja kulkun. valm. 811 870 751 815 781 716 672 C, D 17-18, D 23-26, D 36-37, E (Muu teollisuus) 808 895 1 018 1 036 985 946 957 F Rakentaminen 1 592 1 648 1 626 1 700 1 768 1 783 1 808 G Tukku- ja vähittäiskauppa 2 534 2 909 2 878 3 058 3 136 3 144 3 177 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 785 967 931 1 036 1 202 1 351 1 476 I 60-64 Kuljetus, varastointi, tietoliikenne 2 132 2 333 2 423 2 603 2 621 2 659 2 764 J Rahoitus- ja vakuutustoiminta 298 340 322 316 305 305 308 K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv.(pl.k 70) 2 882 2 872 3 045 3 118 3 192 3 198 3 271 K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus 520 489 513 548 514 489 477 L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 2 409 2 379 2 657 2 471 2 219 2 005 1 855 M Koulutus 2 086 2 499 2 626 2 666 2 606 2 555 2 566 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 4 902 5 140 5 231 5 361 5 494 5 748 6 014 O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palv.+kotital.palv. 1 347 1 405 1 427 1 496 1 543 1 553 1 570 *Seutukuntien kehitysarviot on tuotettu TEM:ssä, Hemaasu mallin avulla. Vuodet 1995-2008 toteutunut kehitys, vuodet 2010-2030 ennusteita Taulukko: Lapin liito ja Työ- ja elinkeinoministeriö Lapin liitto on käyttänyt viimeisimmässä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa Työja elinkeinoministeriön laatimaa ennustetta seutukuntien kehitysarvioista. Ennusteessa Rovaniemen seutukunnan (Rovaniemi ja Ranua) kehityksen ennakoidaan olevan useimmilla muuttujilla tarkasteltuna edelleen myönteinen. Mitä tulee työpaikkoihin, niin kasvua ennakoidaan erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin, jonka kasvun arvioidaan olevan lähes 900 työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Toinen kasvava ala tulee ennusteen mukaan olemaan majoitus ja ravitsemustoiminta, jonka lisäyksen ennakoidaan olevan vuoteen 2040 mennessä yli 500 työpaikkaa. Suurin työpaikkojen väheneminen tapahtuu puolestaan julkishallinnosta, josta vastaavasti arvellaan häviävän yli 500 työpaikkaa kyseisellä ajanjaksolla. [33]

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Aloittaneita 12 5 10 10 3 10 50 Lopettaneita 5 8 6 5 10 4 38 B Kaivostoiminta ja louhinta Aloittaneita - - - - 1-1 Lopettaneita - - - - 1-1 C Teollisuus Aloittaneita 10 15 13 12 11 12 73 Lopettaneita 16 10 10 14 11 12 73 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanap Aloittaneita 1 1 - - - - 2 Lopettaneita 3 - - - - 1 4 Aloittaneita - - - - - 1 1 Lopettaneita - - - 1 - - 1 F Rakentaminen Aloittaneita 38 49 52 57 39 55 290 Lopettaneita 23 25 31 41 44 33 197 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Aloittaneita 60 75 55 50 39 52 331 Lopettaneita 41 47 46 51 43 44 272 H Kuljetus ja varastointi Aloittaneita 8 9 14 18 14 15 78 Lopettaneita 14 6 13 13 15 9 70 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta Aloittaneita 9 16 16 20 22 15 98 Lopettaneita 17 9 9 14 17 18 84 J Informaatio ja viestintä Aloittaneita 6 8 12 14 12 8 60 Lopettaneita 9 3 3 6 7 6 34 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta Aloittaneita 4 5 3 2 4-18 Lopettaneita - 5 5 1 3 1 15 L Kiinteistöalan toiminta Aloittaneita 14 18 15 10 14 18 89 Lopettaneita 12 12 12 18 10 8 72 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Aloittaneita 50 38 45 53 47 58 291 Lopettaneita 26 32 31 42 28 30 189 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Aloittaneita 22 30 24 31 21 32 160 Lopettaneita 15 18 9 25 19 11 97 P Koulutus Aloittaneita - 3 3 5 4 2 17 Lopettaneita 2 1 2 2 4 2 13 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Aloittaneita 9 11 17 22 9 9 77 Lopettaneita 3 6 3 14 9 4 39 R Taiteet, viihde ja virkistys Aloittaneita 11 11 9 16 6 7 60 Lopettaneita 8 2 5 4 5 4 28 S Muu palvelutoiminta Aloittaneita 23 14 22 24 26 34 143 Lopettaneita 7 20 15 17 15 11 85 Aloittaneet yritykset yhteensä 277 308 310 344 272 328 1839 Lopettaneet yritykset yhteensä 201 204 200 268 241 198 1312 Taulukko: Tilastokeskus [34]

Eniten aloittaneita yrityksiä on ollut toimialalla G: Tukku- ja vähittäiskauppa sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Kyseisellä alalla on kuitenkin ollut myös eniten lopettaneita yrityksiä, joten nettokasvu ei ole ollut suurta. Runsainta nettokasvu on ollut toimialalla M: Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, jossa vuosien 2005-2010 aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomääräinen kasvu on ollut 102 yritystä. Kaikkiaan yritysten määrän kasvu on ollut vuotta 2009 lukuun ottamatta tasaista. Tilasto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisteriin sekä rekisterin lähdeaineistoina käytettävien Verohallinnon rekisteröintitietoihin. 400 350 300 250 Yritystä 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Aloittaneet 277 308 310 344 272 328 Lopettaneet 201 204 200 268 241 198 Netto 76 104 110 76 31 130 Kuvio: Tilastokeskus [35]

[36]

ASUNNOT 35000 30000 25000 Asuntoa 20000 15000 10000 5000 0 Muu tai Rivi ketjutalo Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Kaikki talotyypit tuntematon talotyyppi 2005 1280 3876 11087 13503 29746 2006 1209 3975 11327 13833 30344 2007 1180 4053 11638 14223 31094 2008 1209 4089 11885 14503 31686 2009 1196 4115 12068 14540 31919 2010 1177 4126 12267 14696 32266 Kuvio: Tilastokeskus Yllä olevassa kuviossa on esitetty asuntojen määrän kehitys vuodesta 2005 vuoteen 2010. Asuntojen määrä on kehittynyt tasaisesti. [37]

Valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi jälleen vuonna 2010 nousuun vuoden 2009 taloudellisen taantuman jälkeen. Erityisesti kasvoi uusien kerrostaloasuntojen määrä, joita valmistui kuitenkin lähes sata vähemmän kuin vielä vuonna 2008. Maapolitiikan tavoitteena on, että kaupungin tonttitarjonta vastaa asunto-, liike- ja teollisuusrakentamisen kysyntään. Noudatettavalla maapolitiikalla on merkittävä vaikutus väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttamisessa. Kaavoituspolitiikan osalta kaupungin tavoite on, että asemakaavoilla varmistetaan kahden vuoden pientalotonttivaranto ja kerrostaloasuntovaranto vuosittain (220 asunnon tonttivaranto ja n. 690 kerrostaloasunnon kapasiteetti). Teollisuustonttien osalta tulee kaavoituksen osalta varautua n. 38 tonttiin vuodessa ja liiketonttien osalta n. 10 tonttiin. 500 450 400 350 Asuntoa 300 250 200 150 100 50 0 Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä 2006 134 29 218 381 2007 233 35 222 490 2008 202 29 213 444 2009 144 37 65 246 2010 181 26 122 329 Kuvio: Rovaniemen kaupunki [38]

Omakotitalot (valmiit ja luparakennukset) 2006 126 2007 230 2008 200 2009 162 Rovaniemen alueelle valmistui tai oli valmistumassa aikavälillä 1.1.2006 23.9.2011 yhteensä 1177 omakotitaloa. Näistä noin 82 % prosenttia on sijoittunut kahdeksan kilometrin säteelle keskustasta. Oheisissa kartoissa on esitetty rakennettujen tai rakenteilla olevien omakotitalojen sijainti ao. ajankohtana. omakotirakentaminen on ollut varsin vilkasta koko uuden kunnan ajan. 2010 226 2011 (23.9) 233 Kartta: Rovaniemen kaupunki [39]

Kartat: Rovaniemen kaupunki [40]

Karttaan on merkitty valmiit ja luvan saaneet kerrostalot ajanjaksolta 1.1.2006 19.9.2011. Kerrostalorakentaminen on ollut varsin vilkasta uuden Rovaniemen aikana. Kuten kartasta havaitaan, kerrostalorakentaminen sijoittuu Rovaniemen keskuksen alueelle. Kartta: Rovaniemen kaupunki [41]

Vuodesta 2005 vuoteen 2010 vanhojen asuntojen (kerros- ja rivitalohuoneistot) neliöhinnat ( /m2) ovat nousseet Rovaniemellä noin 43 prosenttia. Koko maan vastaava kehitys on ollut 30 prosentin luokkaa ja Oulussa noin 11 prosenttia. Euromääräisesti nousu on kuitenkin ollut Rovaniemellä hieman koko maata pienempi. 2500 2000 1500 Euroa 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Rovaniemi 1105 1209 1269 1310 1357 1580 Oulu 1471 1540 1538 1521 1549 1637 Koko maa 1631 1766 1876 1913 1934 2119 Kuvio: Tilastokeskus [42]

ASUMINEN Asuntokuntien kehitys Rovaniemellä 2005-2010 30000 25000 20000 Asuntokuntaa 15000 10000 5000 0 Muu tai Rivi tai ketjutalo Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Kaikki talotyypit tuntematon talotyyppi 2005 1009 3651 10676 11605 26941 2006 950 3675 10848 11839 27312 2007 1004 3747 10997 12141 27889 2008 1016 3729 11141 12406 28292 2009 1000 3759 11249 12504 28512 2010 1029 3792 11440 12563 28824 Kuvio: Tilastokeskus Asumisväljyyden arvioidaan ennusteen mukaan kasvavan Rovaniemellä. 2009 2015 Rovaniemi 37,7 m² / asukas 41,0 41,8 m² / asukas Taulukko: Rovaniemen kaupunki [43]

Asuntopoliittisessa ohjelmassa asuntokysynnän arvioidaan olevan noin 400 asuntoa vuodessa. Kerrostaloasuntojen osuus tästä on noin 300 asuntoa. Rovaniemen asuntopoliittisessa strategiassa on ennakoitu, että vuoteen 2015 asti keskustan alueen asuntokysynnän kasvu on noin 110 asuntoa vuodessa. Kysyntä kohdentuu tällä alueella erityisesti kerrostaloasuntoihin. (Lähde: Rovaniemen asuntopoliittinen ohjelma) Asuntokysyntä Rovaniemellä talotyypin mukaan vuosina 2009-2015 Omakoti- ja rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Yhteensä Yhteensä 695 2079 2774 Keskimäärin vuodessa 99 297 396 Taulukko: Rovaniemen kaupunki Rovaniemen vuokra-asuntojen neliövuokrat ( /m2) olivat vuonna 2010 koko maan vuokratasoa alhaisemmat. Yksiöiden neliövuokrataso oli Rovaniemellä vuonna 2010 hieman Oulua korkeampi. Vuonna 2009 tilanne oli päinvastoin: Rovaniemi 10,92 /m2 ja Oulu 11,06 /m2. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen (Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2013) mukaan vapaarahoitteiset nimellisvuokrat tulevat nousemaan vuosien 2011 ja 2013 välillä Rovaniemellä noin 2,1 prosenttia vuosittain. Oulussa nousu on 2,3 prosentin luokkaa. 12 10 8 Euroa 6 4 2 0 Keskim. 1h 2h 3h+ Rovaniemi 9,56 11,54 9,52 8,62 Oulu 9,72 11,47 9,7 8,86 Koko maa 9,86 11,73 9,82 9,05 Kuvio: Sotkanet [44]

Ahtaasti asuvien osuus on Rovaniemellä vähentynyt selvästi tarkasteluvälillä 2005-2009. Sama kehitys on toistunut koko maassa, missä ahtaasti asuvia on kuitenkin hieman enemmän kuin Rovaniemellä. Ahtaasti asumisen määritelmä täyttyy, mikäli asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun mukaan. 10 9,5 9 % 8,5 8 7,5 Rovaniemi Koko maa 2005 9,8 10 2006 9,4 9,6 2007 8,9 9,3 2008 8,6 9,1 2009 8,7 9 Kuvio: Tilastokeskus [45]

KAAVOITUS Kuvio: Rovaniemen kaupunki YLEISKAAVOJEN MITOITUS VUOSINA 2000-2010 KAAVA-ALUE/ VUOSI RAKENNUSPAIKAT YH- TEENSÄ RAKENNETUT UUDET UUDET/YHTEENSÄ (%) Koskenkylä/2000 360 190 170 47 % Lehtojärvi/2000 214 105 109 51 % Oikarainen,Jyrhämäjärvi/2001 349 195 154 44 % Narkaus/2002 162 64 98 60 % Sonka/2004 235 141 94 40 % Norvajärvi/2005 345 203 142 41 % Vikajärvi 2007 248 141 107 43 % Tapionkylä 2009 313 206 107 34 % Hirvas ehdotus 2010 379 233 146 39 % Keskiarvo 2605 1478 1127 44 % Taulukko: Rovaniemen kaupunki Edellä esitetyssä taulukossa on kuvattu voimassa olevien yleiskaavojen kaavan mukaiset rakennuspaikat. Yleiskaavojen oikeusvaikutukset vaihtelevat kaava-alueen sisällä, joten rakennuspaikan rakentaminen voi edellyttää yleiskaavan lisäksi jonkin seuraavista päätöksistä: 1) Rantarakentamista ei ole ratkaistu MRL 72 :n mukaisesti: poikkeaminen rantasuunnittelun tarpeesta; toimivalta ELY-keskuksella 2) Ranta-alueen/-vyöhykkeen ulkopuolella rakentaminen pääsääntöisesti vaatii MRL 16 :n ja 136 :n mukaisesti suunnittelutarveratkaisun; toimivalta kaupungilla. 3) Asemakaavoitettavilla alueilla/ suunnittelutarvealueilla tarvitaan ranta-alueella/ - vyöhykkeellä MRL 72 :n mukainen poikkeamispäätös ja muulla alueella MRL 16 :n ja 136 :n mukainen suunnittelutarveratkaisu. [46]

Merkittävien kaavojen tunnuslukuja AO,AP AR AK LIIKE, K, KM TEOLLISUUS, T YLEISET, Y RM, RL EN, ET tontit/ kpl tontit/ kpl as./kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 1. KAUPUNGINOSA Keskusta 287 25 310 3 11 100 1 32 500 10-kortteli/tontit 5,6,11 160 12 135 1 1 300 10-kortteli/tontit 3,8,13 55 6 775 1 9 000 1-39, Kulttuuri- ja hallintokeskus 1 32 500 1-37-1, Koskenranta AK/AP 22 2 200 1-253, Vesalankulma 50 4 200 1 800 3. KAUPUNGINOSA Radantausta 4 12 635 59 672 1 4 100 3-259-1. Siljotie 70 6 000 3-306- 3-5, Rajavartioston alue 4 12 545 52 000 1 4 100 3-98-1, Evakkotie 20 1 672 4. KAUPUNGINOSA Pullinpuoli 8 1 41 3 160 1 850 4-211-7, Ounasvaarantie 15 1 850 4-735, Poropolku 41 3 160 4-298, 480, Pullinranta 8 1 5. KAUPUNGINOSA Viirinkangas 1 5-595, Eteläranta 1 1 8. KAUPUNGINOSA Karinrakka 7 38 575 Jääskeläinen 7 38 575 9. KAUPUNGINOSA Teollisuuskylä 30 582 544 134 345 620 6 176 074 Isoaapa-Jääskeläinen 94 146 834 1 6 446 Voimalaitos osa-alue 1 3 56 608 5 169 628 Alakorkalo, osa-alue 2 1 2 544 7 16 659 9-9013-5, Prisman alue 1 20 000 9-9016- 3,5, Viitakiinetistöt 1 15 000 Lampelankatu-Hallitie- Teollisuustie alue 27 545 000 9022, 9025, 9026-9033, 9042, 9043, 9051 ja 9067-69 30 125 519 10. JA 13. KAUPUNGINOSA Vennivaara ja Ylikylä 131 2 6 10 600 3 6 400 3 4 200 Ylikylä-Vennivaara 131 2 6 10 600 3 6 400 3 4 200 18. KAUPUNGINOSA Napapiiri 15 31 200 4 2 189 8 22 000 Napapiiri 15 31 200 4 2 189 8 22 000 VAARALA 330 1 [47]

Vaarala (uudet ja vanhat yhteensä) 330 1 YHTEENSÄ 473 17 969 98 742 52 632 094 145 386 384 5 40 800 8 22 000 6 176 074 Rovaniemen kaupungissa oli 1.9.2011 vireillä 77 kaavaa. Kaavojen tavoitteet ja kaavoitettavan alueen laajuus vaihtelevat merkittävästi. Edellä esitettyyn taulukkoon on koottu merkittävien kaavojen tunnuslukuja. Tunnusluvut kuvaavat ainoastaan kaavan prosessin aikaisia tunnuslukuja ja lopulliset tunnusluvut vahvistuvat vasta hyväksytyssä ja lainvoiman saaneessa kaavassa. Taulukkoon on otettu mukaan myös sellaisia kaavoja, joilla ei muodostu ainoastaan uusia tontteja vaan tunnusluku voi sisältää kaava-alueella olemassa olevat ja uudet tontit tai pelkästään olemassa olevat tontit, joiden käyttötarkoitus muutetaan asemakaavalla toiseksi. Seuraavan sivun kartassa on esitetty kaupunginosajako. LAINVOIMAN SAANEET KAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI 3. KAUPUNGINOSA Radantausta kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 Lapinaukea 500 31250 2400 300 MUUT KAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI 3. KAUPUNGINOSA kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 Radantausta 1-33,34, Kiela 28350 YLEISKAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI HIRVAS kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 307 Taulukot: Rovaniemen kaupunki [48]

Kartta: Rovaniemen kaupunki [49]

Rovaniemen kaavoitustilanne 17.5.2011 Kartta: Rovaniemen kaupunki [50]

KARTTOJA Seuraavilla sivuilla on esitetty karttoja Rovaniemen koulu-, päiväkotija kyläverkosta. [51]

ROVANIEMEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Henkilöstön lukumäärä 31.08.2011 (palvelussuhteet) Rovaniemen kaupunki Henkilöstömäärä Henkilöstömäärän muutos 31.8.2011 31.8.2010-31.8.2011 Vakituinen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä Vakituinen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä HALLINTO-ORGANISAATIO 132 23 4 159 34 12 2 48 Sosiaali- ja terveyspalveluiden 6 0 1 7-1 0-5 -6 hallinto Terveyspalvelukeskus 665 200 12 877-6 23 1 18 Sosiaalipalvelukeskus 172 55 23 250 5 11 12 28 Sosiaali- ja terveyspalvelut 843 255 36 1134-2 34 8 40 Sivistyspalveluiden hallinto 4 0 0 4 0 0 0 0 Päivähoidon palvelukeskus 583 147 10 740-12 18 0 6 Koulupalvelukeskus 597 152 8 757 5 15 5 25 Kulttuuripalvelukeskus 93 19 7 119-2 2 0 0 Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus 26 18 0 44-1 9 0 8 Sivistyspalvelut 1303 336 25 1664-10 44 5 39 PALVELUTUOTANTO 2146 591 61 2798-12 78 13 79 Teknisen tuotannon hallinto 2 0 0 2-7 0 0-7 Infrapalvelukeskus 222 98 42 362 Ruokapalvelukeskus 87 21 6 114-3 -1 1-3 Napapiirin Vesi 51 7 3 61 0 0 1 1 TEKNINEN TUOTANTO 362 126 51 539-26 14-7 -19 Hallintopalveluiden tuotanto-os. 46 10 0 56-1 3-1 1 Työterveyspalvelut 36 5 0 41 5-4 0 1 Tilaliikelaitos 11 2 0 13 1 1 0 2 ROVANIEMEN KAUPUNKI 2733 757 116 3606 1 104 7 112 [57]

HENKILÖTYÖVUOSI 1.1.-31.8.2011 HENKILÖTYÖVUODET HTV muutos 1.1.-31.8.2011 2010-2011 Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Muut Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Muut Yhteensä Hallinto-organisaatio 74,3 20,0 1,5 0,0 95,8 14,1 11,2 0,1 0,0 25,4 Sosiaali- ja terveyspalveluiden 3,7 0,8 2,4 0,0 6,9-0,4 0,1-1,0 0,0-1,2 hallinto Terveyspalvelukeskus 378,9 161,9 7,9 0,0 548,7-8,5 5,4-2,0 0,0-5,1 Sosiaalipalvelukeskus 95,5 43,3 13,4 1,3 153,6 3,2 2,5 7,3 0,0 13,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 478,1 205,9 23,7 1,3 709,1-5,7 8,0 4,4 0,0 6,7 Sivistyspalveluiden hallinto 2,6 0,1 0,0 0,0 2,7 0,6-1,2 0,0 0,0-0,6 Päivähoidon palvelukeskus 327,5 125,7 8,4 0,0 461,6-7,5 17,4 2,8 0,0 12,7 Koulupalvelukeskus 345,3 101,0 3,5 0,0 449,8-3,3 3,8 2,3 0,0 2,7 Kulttuuripalvelukeskus 52,1 15,9 4,4 0,0 72,5-3,2 1,9-0,5 0,0-1,9 Liikunta- ja nuorisopalv.keskus 14,1 10,4 0,4 0,0 24,9-0,5 2,3 0,3 0,0 2,1 Sivistyspalvelut 741,6 253,1 16,8 0,0 1011,5-13,9 24,1 4,9 0,0 15,1 Palvelutuotanto 1219,7 459,0 40,5 1,3 1720,5-19,6 32,1 9,2 0,0 21,7 Teknisen tuotannon hallinto 1,3 0,0 0,0 0,0 1,3 Infrapalvelukeskus 131,5 50,1 20,6 0,0 202,2 Ruokapalvelukeskus 50,3 14,5 4,0 0,0 68,8-1,9 0,7 2,1 0,0 1,0 Napapiirin Vesi 31,4 3,9 1,9 0,0 37,1 0,1 0,0 0,9 0,0 0,9 Tekninen tuotanto 214,4 68,5 26,5 0,0 309,4-17,3 2,4 3,3 0,0-11,6 Hallintopalveluiden tuotantoosasto 28,3 4,9 0,4 0,0 33,6-1,4-2,5 0,2 0,0-3,8 Työterveyspalvelukeskus 18,9 2,7 0,0 0,0 21,6 3,6-2,9 0,0 0,0 0,7 Tilaliikelaitos 7,3 1,4 0,0 0,0 8,6 0,6 0,8 0,0 0,0 1,4 ROVANIEMEN KAUPUNKI 1562,9 556,4 68,9 1,3 2189,5-20,0 41,2 12,7 0,0 33,9 [58]

SAIRASPOISSAOLOT 1.1.-31.8.2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI SAIRASPOISSAOLOT 1.1.-31.8.2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kalenteripvt Henkilöt Jaksot Henkilöt joilla sairauspoissaoloja Muutos 1-8/2010-2011 pv/hlö Kalenteripvt pv/hlö Hallinto-organisaatio 808 159 162 80 5,1 323 0,7 Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto 81 7 21 8 11,6-1 5,3 Terveyspalvelukeskus 14696 877 1820 693 16,8 549 0,3 Sosiaalipalvelukeskus 2558 250 434 161 10,2 305 0,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 17335 1134 2275 862 15,3 853 0,2 Sivistyspalveluiden hallinto 19 4 6 1 4,8 6 1,5 Päivähoidon palvelukeskus 11562 740 1574 573 15,6 67 0,0 Koulupalvelukeskus 5106 757 834 385 6,7 911 1,0 Kulttuuripalvelukeskus 540 119 118 60 4,5-722 -6,1 Liikunta- ja nuorisopalv.keskus 283 44 58 22 6,4 204 4,2 Sivistyspalvelut 17510 1664 2590 1041 10,5 466 0,0 Palvelutuotanto 34845 2798 4865 1903 12,5 1319 0,1 Teknisen tuotannon hallinto 0 2 0 0 0,0 Logistiikka ja yhteiset palvelut 886 65 104 40 13,6 886 13,6 Kiinteistöt 3629 175 288 123 20,7 3629 20,7 Liikennealueet 615 49 76 31 12,6 615 12,6 Ympäristö 1102 73 113 56 15,1 1102 15,1 Infrapalvelukeskus 6232 362 581 250 17,2 Ruokapalvelukeskus 2032 114 201 76 17,8-242 -1,6 Napapiirin Vesi 636 61 70 28 10,4-164 -2,9 Tekninen tuotanto 8900 539 852 354 16,5-652 -0,6 Hallintopalveluiden tuotanto-osasto 493 56 65 31 8,8 2-0,1 Työterveyspalvelukeskus 454 41 63 29 11,1-179 -4,8 Tilaliikelaitos 49 13 11 9 3,8-72 -7,2 ROVANIEMEN KAUPUNKI 45549 3606 6018 2406 12,6 741-0,2 [59]

KUVALUETTELO Kannen yllin kuva: Leppänen Marko Kannen keskimmäinen kuva: Pée Annett Kannen alin kuva: Suvilehto Jukka Sivun 9 kuva: Uutela Petri Sivun 18 kuva: Liiti Arto Sivun 23 ylempi kuva: Uutela Petri Sivun 23 alempi kuva: Pée Annett Sivun 30 kuva: Torvinen Aarno Sivun 36 kuva: Torvinen Aarno Sivun 45 vasen kuva: Uutela Petri Sivun 45 oikea kuva: Torvinen Aarno Sivun 51 vasen kuva: Uutela Petri Sivun 51 oikea kuva: Torvinen Aarno [60]