Kanapunkin torjunta, hankkeen tulokset



Samankaltaiset tiedostot
Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan

KANAPUNKKI HALLINTAAN MUNINTAKANALOISSA

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Suomen Siipikarjaliitto Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Hygieniakonsepti Hospidana ApS

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö

kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!

Eviran ohje 16042/1. Valvottujen pito-olosuhteiden vaatimukset sikojen trikiinitutkimusten vähentämiseksi

Tarttuvista taudeista

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus


Prevexor Jyrsijöiden torjuntaan navetassa

Osoite: Tilatunnus: Pitopaikkatunnus: Kanalan hoitaja (jos eri kuin omistaja): Teurastamo:

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Ohjeita kotitarvekanojen pitoon

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen

Ruotsissa esiintyvät siipikarjataudit ja tartuntojen ehkäisy

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Luomunuorikot ja luomurehut: tuotantotapaohjeet ja haasteet. SUOMEN SIIPIKARJALIITTO Ulla Holma Kennot täyteen luomutietoa II

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Biologinen kasvinsuojelu

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

Hyönteistuotanto - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Broilereiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruu. Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Kerroslattiakanala munivien kanojen tuotantoympäristönä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

BIOCHECK.UGENT. Ohjeita

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja Vantaa. HELSINKI: keskus: , faksi:

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä Näin hoidan mehiläisiäni

NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT. 1. Näytteenotto emokasvattamon untuvikoista

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

ROBOTTI-IMURI MALLI NRO. M-688. Automaattinen lataus ja kaukosäätö

Työpaikkojen radonkorjauksista

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Punkkien ja muiden loisten seuranta lintujen rengastuksen yhteydessä

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen (Evira) esityksestä EM

Construction. Sikadur -Combiflex CF liima, tyyppi N ja tyyppi R. Kaksikomponenttinen epoksipohjainen rakenneliima Osa Sikadur -Combiflex -järjestelmää

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia?

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

TÄYDELLINEN JÄLJI- TETTÄVYYS PÄIVÄ JA YÖAIKAAN. Harmonix Monitoring Pasten käyttö on IPM:n ensimmäinen vaihe.

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa

Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta Tilastoa Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta

18757: NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)

Lutikoiden torjunta taloyhtiöissä

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Punaheltta on Paras!

Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin

Varastokalusteet. Lisätietoja ulokehyllyistä. Toyota Storage Solutions.

Toimipaikan osoite Rysätie 11, PL 2415, Espoon Kaupunki

Transkriptio:

Kanapunkin torjunta, hankkeen tulokset Tuomo Tuovinen MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Siipikarjan terveys ja hyvinvointi seminaari, 27.3.2014, Tampere

Kanapunkki Esiintyy kaikissa kanalatyypeissä MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 2

Kanapunkin vaikutuksia kanoissa ja kanaloissa Kanapunkki imee kanojen verta öisin Aiheuttaa stressiä ja rauhattomuutta Veripilkut munissa merkki runsaasta tartunnasta Heikentää munien laatua ja kuoren vahvuutta Hallitsematon tartunta aiheuttaa anemiaa ja kuolleisuuden kasvua Kanapunkki voi levittää tauteja Kanapunkki voi imeä myös ihmistä ja aiheuttaa ihon ärsytystä ja allergisia reaktioita MTT Agrifood Research Finland 3

Makera-hanke: Kanapunkki hallintaan munintakanaloissa Tavoitteet Kanapunkin tarkkailumenetelmien vertailu ja kehittäminen Torjuntamenetelmien vertailuerityyppisissä kanaloissa ja suositukset torjuntakäytännöiksi Kanapunkkia käsittelevä nettisivusto Siipikarjaliiton sivuston osaksi 120000 rahoitus vuosille 2010-2013 MTT ja Siipikarjaliitto ry MTT Agrifood Research Finland 4

Tarkkailumenetelmä Tulokset Vertailuja erilaisten pyydysten käyttökelpoisuudesta Perinteinen aaltopahvi/muovipyydys: toimii Sijoittaminen kanaloissa vaihtelee Ensitartunnan havaitseminen kyseenalaista Orteen kiinnitettävä putkipyydys: toimii Hankalahko käyttää ja tarkastaa Muitakin kokeiluja: rakenteisiin kiinnitettävä kotelo aaltopahville, U-muotoiseen orteen pahvirulla Uusi idea orteen kiinnitettäväksi punkkipyydykseksi MTT Agrifood Research Finland 5

Tarkkailumenetelmä Runsas saastunta on helppo havaita Haastena ensitartunnan havaitseminen MTT Agrifood Research Finland 6

Uusi tarranauhapyydys Orren ympärille kietaistava tarranauhapyydys Voidaan käyttää myös orren tukirakenteissa Osoittautui hyvin toimivaksi, joustava käytössä Punkit helppo havaita Helppo kiinnittää ja poistaa Mahdollisuus käyttää uudelleen Soveltuu ensitartunnan havainnointiin paremmin kuin aiemmin käytetyt pyydykset Silmukkanauha (loop) parempi kuin koukkunauha (hook) MTT Agrifood Research Finland 7

Tarkkailupyydys: tarranauha Velcro trap (MTT model) Tarrapyydys sopii parhaiten ensitartunnan havaitsemiseen MTT Agrifood Research Finland 8

Tarkkailupyydys: tarranauha MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 9

Massapyynti ja rakenteet Kanalan orret U-putkesta Aaltopahvirullat tiukasti putkeen Poisto ja pakastus rullat käytetään uudestaan Uusi massapyynti tarpeen mukaan Arviointi pyydysten perusteella Kanalan rakenteiden suunnittelu Punkkiystävällisistä punkkivastaisiin Punkkeja houkuttelevat, helposti käsiteltävät paikat Punkkien poisto tai täsmätorjunta MTT Agrifood Research Finland 10

Lämpökäsittely Lämpötilan nosto 50-60 asteeseen Samana päivänä pian parven poiston jälkeen Valot päällä koko ajan lintujen poiston jälkeen Lattiallakin lämpötilan tulee nousta vähintään 45 asteeseen Lattiatason käsittely torjunta-aineella (Baymite, pyretriini) ennen lämpökäsittelyä Lämpötilan ylläpito: 50 astetta, 1 vrk Riittää tappamaan kaikki kehitysasteet Mittaukset eri osissa kanalaa MTT Agrifood Research Finland 11

Torjunta-aineet BayMite (foksiimi) 2009 rek. eläinlääke Teho kanapunkkiin hyvä Merkkejä mahdollisen resistenssin kehittymisestä Kestovaikutus n. 2 kk vaihtelua esiintyy Elector (spinosadi) 2013 rek. biosidi Tehotutkimusta ei tehty (valmistetta ei ollut saatavana) Ulkomaisten tulosten mukaan teho hyvä, kestovaikutus noin kuukausi Phobi 20650 (pyretriini) yleistorjunta karjasuojat Teho hyvä (kokeiltu vain yhdellä punkkikannalla) Ei kestovaikutusta Mahdollinen pyretroidiresistenssi? MTT Agrifood Research Finland 12

Torjunta-aineet Permetriini (esim. BioKill ei rek. kanapunkkia vastaan Huono teho kokeilluilla punkkikannoilla (lab. kokeet) Sypermetriini (esim. Intermitox) ei rek. kanap. vastaan Huono teho kaikilla kokeilluilla punkkikannoilla (lab. kokeet) Piimaa (esim. VermiNix) ei rek. kanapunkkia vastaan Atsadiraktiini (esim. Mite Stop) ei rek. kanap. vastaan Huono teho laboratoriokokeissa Natriumbikarbonaatti (sooda) + piimaa (Minus Mite) ei rek. kanapunkkia vastaan Epätasainen, vaihteleva teho (20-90% lab. kokeissa) Paralice (kasviperäiset yhdisteet) ei rek. kanap. Karkottava vaikutus, punkit tapettava muilla aineilla MTT Agrifood Research Finland 13

Kanapunkki riskien hallinta HACCP Hazard Analyses of Critical Check Points Kanapunkin ensitartunnan ja leviämisen estämisen kannalta kriittiset tilanteet ja toiminnat kunkin kanalan kohdalla: Arvioi riskin esiintyminen Tunnista kriittiset pisteet Aseta kriittisiin kohtiin sovellettavat raja-arvot Aseta kriittisten pisteiden tarkkailun vaatimukset Luetteloi korjaavat toimenpiteet riskin pienentämiseksi Laadi dokumentointiohjeet Varmista toiminta tarkistusmenettelyllä MTT Agrifood Research Finland 14

Kanapunkki riskianalyysi HACCP Hazard Analyses of Critical Check Pointsi Ensitartunta sisäinen leviäminen Ympäristö Kanojen hankinta Tavaroiden ja henkilöiden liikkuminen Ulkopuolinen ja sisäinen liikenne Tiedottaminen Kanalarakenteet Kanalan toiminnat MTT Agrifood Research Finland 15

Kanapunkki riskianalyysi - Alustava ehdotus malliksi Ympäristö A Aa1 Riskikategoria Riskin Riskitekijä (CCP) yleisyys. vakavuus indeksi Miksi riski on olemassa? Korjaavia toimenpiteitä Ympäristö Ensitartunta jyrsijöiden 2 2 4 Kanala on houkutteleva ympäristö rotille ja Jyrsijöiden yleistorjunta. Rehuvarastoa ei sijoiteta mukana. hiirille: ruokaa, vettä ja suojaa. välittömästi kanalan yhteyteen. Kanalan lähiympäristö vapaaksi kasvustosta (sepeli, asfaltti). Aa2 Ensitartunta villien lintujen mukana (kyyhkyt, naakat, kottaraiset ym.). 2 1 2 Kanalaan lentävät linnut voivat kuljettaa punkkeja. Aa3 Ensitartunta linnunpesistä. 2 1 2 Monet lintulajit voivat toimia kanapunkin isäntinä. Punkit etsivät uusia isäntiä pesinnän loputtua. Aa4 Ensitartunta lemmikkieläinten mukana (kissat, koirat) 1 1 1 Jos muita isäntiä ei ole kanapunkit voivat tilapäisesti esiintyä muissa eläimissä. Estä lintujen sisäänpääsy. Lintuverkot ilmanvaihtoventtiileihin. Oviin automaattiset sulkijat. Estä lintujen pesintä esim. katonräystäiden alla (tiivistä aaltopelti- ja tiilikattojen alustat). Ei linnunpönttöjä kanalaan tai lähirakennuksiin. Poista pensaat ja puut kanalan vierestä. Ei lemmikkejä kanalaan eikä kanalan toimitiloihin. Oviin automaattiset sulkijat. Ab1 Ab2 Ab3 Leviäminen tuhoeläinten, rottien, hiirien, jopa kärpästen mukana Leviäminen villien lintujen mukana Leviäminen lemmikkieläinten mukana 2 2 4 Jyrsijät voivat levittää punkkeja kanalan eri osiin. Vakavuus on suurempi jos punkit ovat jo kanalassa. 2 2 4 Linnut voivat levittää kanapunkkia eri osiin myös osastoitua tai häkkikanalaa. Jyrsijöiden torjunta. Kärpästen torjunta Estä lintujen pääsy kanalaan. Poista villit linnut kanalasta jos mahdollista. 1 1 1 Lemmikit voivat levittää punkkeja. Ei lemmikkejä kanalaan eikä kanalan toimitiloihin. Oviin automaattiset sulkijat. MTT Agrifood Research Finland 16

Kanapunkki riskianalyysi - Alustava ehdotus malliksi Rehut ; Kuivikkeet B Ba1 Rehut Ensitartunta kuljetuskaluston kautta. 1 1 1 Rehun kujetus tapahtuu tilalta toiselle ja voi teoriassa levittää kanapunkkeja. Todennäköisyys punkkien siirtymiseen suoraan autoista kanalaan on pieni. Älä aja kuljetuskalustoa välittömästi kanalaan kiinni. Tiedota kuljetushenkilöstöä kanapunkkitartunnasta. Ba2 Ba3 Ensitartunta rehusäkkien kautta. Ensitartunta kanalaan rehunjakolaitteiston kautta 1 1 1 Tehtaalta tai kaupan varastosta puhtaana lähtenyt rehu voi saastua aiempien kanalakäyntien yhteydessä. 1 1 1 Rehun mukana kanapunkkien kulkeutuminen on epätodennäköistä. Rehusäkkien varastointi erillään kanalasta. Varmista ettei rehuvarastoon pääse punkkeja kuljettavia eläimiä (esim. hiiret) Bb1 C Ca1 Leviäminen kanalassa rehunjakolaitteiston kuljettamana Kuivikkeet Ensitartunta kuivikkeiden mukana. 2 3 6 Punkit voivat hakeutua rehunjakoketjujen reunoihin ja kulkeutua helposti eri osiin kanalaa rehun mukana. 1 3 3 Kuivikkeet eivät normaalisti sisällä kanapunkkeja, mutta jos kuivikkeet ovat saastuneet riski on vakava. Rehunjakolaitteiston reunusten käsittely sallituilla torjuntavalmisteilla. Kuivikkeina käytetään vain puhtaita (uusia) ja kuivia materiaaleja. MTT Agrifood Research Finland 17

Kanapunkki riskianalyysi - Alustava ehdotus malliksi Nuorikot D Da1 Nuorikot Ensitartunta uusien nuorikoiden mukana. 3 3 9 Jos kasvattomossa on punkkitartunta riski on suuri, koska nuorikot usein kootaan aikaisin aamulla jolloin punkkeja voi olla kanoissa. Kasvatuskanaloiden tarkkailun tehostaminen ja punkkisaastunnan riskien eliminoiminen. Valot päälle 3 tuntia ennen parven keruuta kuljetukseen. Sininen valo avokasvattamossa keruun ajaksi. Paralice lisäys rehuun muutamaa päivää ennen kuljetusta vähentää punkkien viihtymistä kanoissa. Tiedota kanapunkkiesiintymästä kuljetushenkilöille ja kanojen vastaanottajalle. Da2 Da3 Da4 Ensitartunta kuljetushäkkien ja laatikoiden kautta. Ensitartunta kuljettajien kautta. Ensitartunta kuljetushenkilöiden kautta. 3 3 9 Nuorikoissa olevat punkit hakeutuvat kuljetuksen aikana häkkien ja laatikoiden rakoihin. Häkit ovat potentiaalinen tartuntalähde. Kuljetushäkit ja laatikot siirretään pois nopeasti ja puhdistetaan ennen lastausta takaisin autoon. Tiedota kanapunkkiesiintymästä kuljetushenkilöille ja kanojen vastaanottajalle 2 1 2 Punkit voivat siirtyä kuljettajiin. Kuljettajat eivät osallistu nuorikoiden lastaukseen tai purkuun. Kuljettajia ei päästetä kanalaan. Tiedota kuljettajille kanapunkkiesiintymästä. 1 3 3 Nuorikoita viedään useille kanaloille saman päivän aikana, kuljetustiimi voi saada punkkeja vaatteisiinsa. Kuljetustiimin on varmistettava punkittomuus vaihtamalla uudet suojahaalarit ennen tilalle tuloa. Tiedota kuljettajille kanapunkkiesiintymästä. MTT Agrifood Research Finland 18

Kanapunkki riskianalyysi - Alustava ehdotus malliksi Materiaalit ja välineet ; Lannan käsittely E Ea1 Materiaalit ja välineet Ensitartunta kanalaan tuotavien materiaalien kautta. 1 1 1 Riski vähäinen edellyttäen että materiaalit ovat uusia tai puhdistettuja. Käytä uusia materiaaleja. Jos käytät käytettyjä materiaaleja varmista niiden puhtaus. Eb1 Eb2 Leviäminen kanalayksiköstä toiseen materiaalien, työkalujen ym. mukana. Leviäminen kanalassa materiaalien, työkalujen ym. kautta. 3 2 6 Materiaalit voivat sisältää punkkeja, jotka siirtyvät vietäessä kanalasta toiseen. Kanaloissa vierailevat asentajat ym. Huoltohenkilöt voivat kuljettaa punkkeja mukanaan. 3 2 6 Saastuneet tavarat voivat levittää punkkeja. Kanalan puhdistustyön yhteydessä leviämisriski on suuri. Tarvikkeet ja työkalut, joita käytetään kanalassa tulee pitää kanalakohtaisina eikä käyttää muissa kanaloissa (esim. harjat, imurit). Puhdista ja desinfioi työvälineet säännöllisesti. Työvälineiden (harjat, imurit) säännöllinen puhdistaminen. Säilytä välineet ja työkalut keskitetysti kiinnitettynä seinätauluun. F Fa1 Fb1 Lanta Ensitartunta kanalaan kuljetushihnojen kautta. Leviäminen kanalayksiköiden välillä kuljetushihnojen mukana. 1 1 1 Jos lantala ei ole lähellä kanalaa riski on pieni. 3 2 6 Punkkeja esiintyy lantahihnoilla yleisesti. Jos eri yksiköiden kuljetushihnat risteävät leviämisriski on suuri. Puhdista lannan kuljetushihnat säännöllisesti. Käsittele kriittiset risteysalueet hyväsytyllä torjuntaaineella. Fb2 Leviäminen kanalassa lannan kuljetushihnojen kuljettamana. 3 3 9 Lannan kuljetushihnoilla esiintyy usein punkkeja, jotka kulkeutuvat hihnalla koko kanalaan. Lannan kuljetuksen aikana automaattinen torjuntakäsittely. MTT Agrifood Research Finland 19

Kanapunkki riskianalyysi - Alustava ehdotus malliksi Munat ; Raadot G Ga1 Munat Ensitartunta munalaatikoiden ja kuljetuslavojen kautta. 3 2 6 Munalaatikoissa ja kuormalavoissa punkit kulkeutuvat helposti tilalta toiselle. Niiden mukana punkit eivät kuitenkaan suoraan kulkeudu kanalaan. Munalaatikot ja kuormalavat tulee puhdistaa ja desinfioida joka kerta kiertäessään pakkaamon kautta. Tiedota kuljetushenkilöstölle kanapunkkiesiintymästä. Ga2 Gb1 Ensitartunta munakennojen kautta. Leviäminen kanalayksiköstä toiseen kuljetushihnojen kuljettamana. 3 2 6 Munakennoissa on punkeille runsaasti piilopaikkoja. Kennoista punkit eivät kuitenkaan kulkeudu suoraan kanalaan. 3 2 6 Punkkeja voi olla hihnoilla ja munissa ja munajäänteissä. Risteävät kuljetushihnat voivat kuljettaa punkkeja kanalayksiköstä toiseen. Käytä vain uusia kennoja. Kierrätyskennojen puhdistus ja desinfiointi joka kerta kiertäessään pakkaamossa. Käsittele kriittiset risteysalueet hyväsytyllä torjuntaaineella. Poista munajäänteet kuljetushihnoilta. Gb2 Leviäminen kanalassa munien kuljetushihnan kuljettamana. 3 3 9 Punkkien esiintyminen kuljetushihnoilla on tavallista. Kudotuilla hihnoilla punkit viihtyvät parhaiten. Poista munajäänteet. Puhdista kuljetushihnat pölystä ja epäpuhtauksista. Älä käytä kudottuja hihnoja. Käsittele kuljetushihnat piimaajauheella. I Ia1 Raadot Ensitartunta raatojen mukana. 3 1 3 Jos raatojen keruupaikka on lähellä kanaralarakennusta, punkit voivat saastuttaa kanalan. Älä sijoita raatojen keruupistettä lähelle kanalarakennusta. Käsittele piimaalla mahdollinen liittymäkohta kanalaan. Ib1 Leviäminen kanalassa raatojen poiston yhteydessä. 3 3 9 Jos raatoja jää kanalaan yli vuorokaudeksi ne tarjoavat hyvän piilopaikan punkeille. Raatojen keruun yhteydessä punkkeja voi putoilla kanalan eri osiin. Poista raadot päivittäin. Kerää raadot puhtaaseen muovipussiin tai tiiviiseen ämpäriin. MTT Agrifood Research Finland 20

Kanapunkki riskianalyysi - Alustava ehdotus malliksi Ulkopuoliset vierailijat ; Kanalan henkilökunta J Ja1 Ulkopuoliset vierailijat Ensitartunta vierailijoiden ja muiden ulkopuolisten henkilöiden mukana. 2 2 4 Jos vierailijat ovat olleet kosketuksissa punkkeihin leviäminen on mahdollista. (esim. lääkintä-, tarkastus- ym. henkilöt) Estä kanojen kanssa tekemisessä olleiden vierailijoiden pääsy kanalaan. Varusta vierailijat uusilla tai kanalan omilla suojavarusteilla: haalari, päähine, jalkineet. Tiedota vierailijoille kanapunkkiesiintymästä. Jb1 Leviäminen kanalayksiköiden välillä ulkopuolisten vierailijoiden mukana. 2 2 4 Punkit voivat siirtyä kanalassa vierailijoihin ja kulkeutua vierilijoiden mukana muihin yksiköihin. Estä vierailijoiden liikkuminen kanalasta toiseen. Vaihda haalarit kanalakohtaisesti. Jb2 Leviäminen kanalassa ulkopuolisten vierailijoiden mukana. 3 2 6 Punkit voivat siirtyä kanalassa vierailijoihin ja kulkeutua vierilijoiden mukana kanalan eri osiin. Vierailijoiden käynnit minimoitava tai estettävä kokonaan. K Ka1 Kb1 Kanalan työntekijät Ensitartunta työntekijöiden kautta. Leviäminen kanalayksiköiden välillä työntekijöiden mukana. 2 3 6 Punkit voivat siirtyä kanalaan työntekijöiden saatua punkkeja mukaansa muualta. Saastunnan vakavuus on huomattava koska työntekijät liikkuvat tilalla vapaasti. 3 3 9 Työntekijät ovat kosketuksissa kanoihin ja rakenteisiin ja voivat saada punkkeja vaatetukseen. Työntekijöiden on vältettävä vierailuja muilla tiloilla ja ainakin muissa kanaloissa. Jos välttämätöntä (esim. lomittaja), suihku ennen kanalaan menoa. Suojahaalarit ja päähine kanalakohtaiset. Kanalakohtainen suojavaatetus. Kb2 Leviäminen kanalassa työntekijöiden mukana. 3 3 9 Työntekijät ovat kosketuksissa kanoihin ja rakenteisiin ja voivat saada punkkeja vaatetukseen. Rajoita tarpeetonta liikkumista kanalassa. MTT Agrifood Research Finland 21

Kanapunkki riskianalyysi - Alustava ehdotus malliksi Ilmanvaihto ; Parven lopetus L La1 Ilmanvaihto Ensitartunta kanalan ulkopuolelta sisään otetun ilman mukana ilmastointikanavan kautta. Lb1 Punkkien leviäminen kanalasta toiseen ilmavirtausten mukana. Lb2 Punkkien leviäminen kanalassa ilmavirtausten mukana. M Parven lopetus Ma1 Ensitartunta kanojen kuljetushenkilöstön mukana. Ma2 Ensitartunta kuljetuslaatikoiden ja häkkien mukana. 2 2 4 Punkkien keveys mahdollistaa niiden kulkeutumisen ilmavirtojen mukana. Varmista ettei kanalan lähistöllä ole linnunpesiä mistä punkkeja voi levitä ilmaan. Älä käytä paineistettua ilmanvaihtoa (tuloilmapuhaltimia). Ilman sisäänotto esim. tuuletetun välikaton kautta. 1 2 2 Kanalasta poistuvan ilman mukana poistuvat punkit voivat kulkeutua toiseen rakennukseen ilmanvaihdon kautta. 2 1 2 Kanalan sisällä ilmavirtausten mukana kulkeutuminen riippuu tuuletusaukkojen ja puhaltimien sjoituksesta. 1 3 3 Kanojen keruutiimit vierailevat useissa kanaloissa saman päivän aikana ja voivat saada punkkeja vaatteisiinsa. Tartuntariski koko kanalaan. 1 3 3 Samoja kuljetuslaatikoita ja -häkkejä käytetään eri kanaloissa missä ne voivat helposti saastua. Tartuntariski koko kanalaan. Keruuhenkilöiden puhtaus varmistettava. Suojavaatetus, suihku ym. Varotoimenpiteet tarpeen. Tiedottaminen kanapunkkitilanteesta kuljetushekilöille. Kuljetuslaatikot ja -häkit tulee puhdistaa ennen kanalaan siirtoa. MTT Agrifood Research Finland 22

Nykyinen kanapunkin torjuntakäytäntö: suositukset Ensitartunnan estäminen Nuorikot punkkivapaita Hygienian ylläpito tavaran, tuotteiden ja ihmisten liikkumisen suhteen Puhdistus, desinfiointi ja torjunta tauon aikana Desinfektioaineet, imurointi, lämpökäsittely Torjunta-aineet Foksiimi (Baymite) lääkkeenä rekisteröity Spinosadi (Elector) biosidi kanapunkin torjuntaan Permetriini ja pyretriinivalmisteet karjasuojien hyönteistorjunta MTT Agrifood Research Finland 23

Biologisen torjunnan kokeet Hypoaspis miles (= Stratiolaelaps scimitus) H. miles esiintyy maailmanalajuisesti maaperässä Käytetään kasvihuoneissa mm. harsosääsken toukkien torjuntaan Tuotetaan myös Suomessa Alustavissa kokeissa valittiin torjuntaeliöksi saatavuus varma Hypoaspis miles (right and left). Hypoaspis MTT Agrifood aculeifer. Research Photo: Finland I. Lesna 8.11.2013 24

Petopunkkien levitysmenetelmiä - slow release Salaojaputkenpalat Paperipussit Pahvipurkit, suojana salaojaputki MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 25

Kanalokoe (esimerkki) Kerroslattiakanala (2011-2012) Kaksi kerrosta, 21000 kanaa Yksi neljännes yläkerroksesta biologiseen torjuntaan petopunkeilla, muut osat ilman Petopunkkien slow-release purkeissa, 3-4 viikon välein Seuranta tarrapyydyksillä, neljään orsitasoon asennettuina Tulokset Kanapunkki pysyi hyvin kurissa kaksi kuukautta, neljän kuukauden jälkeen määrät nousivat jyrkästi Käsitellyn alueen punkkimäärä ei eronnut käsittelemättömistä Lähinnä levitysaluetta sijatsevat orret puhtaampia käsitellyssä osassa MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 26

Poultry red mites / trap Kanalokoe Nuolet: petopunkkilevitys (putkilevitys) 5000 4000 Biocontrol experiment Modern two-floor aviary, 2011-12 Baymite 3000 2000 1000 0 15.12. 15.1. 15.2. 15.3. 15.4. 15.5. 15.6. 15.7. 15.8. 15.9. MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 27

Kanapunkkeja/pyydys Kanalokoe Nuolet: petopunkkilevitys (putkilevitys) D: käsitelty alue, A-C: ei käsittelyä 1200 1000 Kerroslattiakanala; yläorsi 800 600 400 A B C D 200 0 20.12.11 20.1.12 20.2.12 20.3.12 20.4.12 20.5.12 MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 28

Kanalakoe (esimerkki) Lattiakanala (2012) Vanha kanalarakennus, 7000 kanaa Petopunkkien hajalevitys pesien katolle ja lattialle 10-35 kpl/kana, 4-5 viikon välein, kesällä levitystauko, yhteensä 110 kpl/kana Seuranta tarranauhoilla orsien ympärille Tulokset Kanapunkki pysyi suhteellisen alhaisella tasolla Loppuvuodesta punkkimäärät hyvin alhaisia Myös petopunkkeja pyydyksissä MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 29

Poultry red mite / trap Kanalakoe Nuolet: petopunkkilevitys (hajalevitys) 500 Biocontrol experiment Old conventional free range hen house, 2012 400 300 200 100 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 30

Kanalakoe (esimerkki) Luomulattiakanala (2013) Uudehko kanalarakennus, 9000 kanaa kolmessa osastossa Kuolleisuus kasvanut kanalassa Petopunkkien hajalevitys orsille ja pesien katolle Noin 30 kpl/kana, 2 viikon viikon välein, Seuranta tarranauhoilla orsien ympärillä Tulokset Kanapunkkien määrä ei kasvanut, muttei myöskään pudonnut merkittävästi Ei eroja käsittelemättömään verrattuna Punkkien määrän kasvu pysähtyi kaikissa osastoissa MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 31

Kanapunkkeja/pyydys Kanalakoe Nuolet: petopunkkilevitys (hajalevitys) 2000 Luomulattiakanala 1600 1200 800 1 2 3 400 0 5.6.13 19.6.13 3.7.13 17.7.13 31.7.13 MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 32

Biotorjuntakokeet: johtopäätöksiä Petopunkit voivat hillitä kanapunkkien lisääntymistä erilaisissa ympäristöissä Useimmissa kokeissa petopunkit eivät pystyneet asettumaan pysyvästi kanalaan tai lisääntymään siellä Toistuvia levityksiä tarvitaan useimmissa tapauksissa Mahdollisimman aikainen kanapunkkien havaitseminen helpottaa biologista torjuntaa Petopunkkien levitysmenetelmiin tarvitaan parannuksia Kanalarakenteiden suunnitteluun kanapunkin torjunnan näkökulmasta tulisi kiinnittää huomiota Uusia petopunkkilajeja kaivataan MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 33

Haasteita biologiseen torjuntaan Ensitartunnan estäminen perustana kaikessa torjunnassa Integroitu torjunta: kaikki menetelmät käyttöön Luotettava tarkkailumenetelmä eri ympäristöihin Rakenteiden muuttaminen: petopunkkien varmempi pääsy kanapunkkien kimppuun Petopunkkien levitysmenetelmien sovittaminen kanalan rakenteisiin Toistuvat levitykset: kuinka paljon, milloin Tehokkaiden petopunkkien ym. biotorjuntaeliöiden etsintä jatkuu MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 34

Mahdollisia muita petopunkkeja Cheyletus eruditus C. eruditus on petopunkki, jota esiintyy varastoissa Löydetty myös lintujen pesistä ja kanaloiden lattiapehkusta Saalistaa hyönteisiä ja punkkeja Esiintyy ympäri maailmaa monissa maissa, myös meillä Tarkempaan tutkimukseen? Tuotanto? Photo: H. Taylor MTT Agrifood Research Finland Photo: APPI, FR 8.11.2013 35

Mahdollisia muita petopunkkeja Androlaelaps casalis A. casalis elää maaperässa Saalistaa punkkeja ja hyönteisiä Esiintyy maailmanlaajuisesti Alettu tuottaa laboratoriossa kanapunkin torjuntaan (Koppert B.V. NL) Tarkempaan tutkimukseen? Photo: APPI, FR Phot:o APPI, FR MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 36

Kiitokset Makera, Maa- ja metsätalousministeirö Suomen Siipikarjaliitto Biotus Oy Kanalayrittäjät MTT Agrifood Research Finland 37

MTT Agrifood Research Finland 8.11.2013 38