Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi RANKU 3 -hanke Kuntamarkkinat 11.9.-12.9.2019 Sanna Tikander
Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli kunnille Kuntien ravinnekierrätystyötä jäsentämään on luotu Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Ravinneneutraalius on ravinteiden kestävää käyttöä sekä kierrätystä Opas kunnille (Doria-tietokannassa) 2
Ravinneneutraali kunta on kunta tai muu yhtenäinen alue, jossa kunta on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija. Alueella orgaaniset ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja taloudellisesti, mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen Kuvat: Jere Anttila, Seppo Salonen, Sanna Tikander, Janne Heikkinen 3
Kuva: Mainostoimisto Kitchen 2018
Ravinnekierrätyksen teemoja kunnissa Maatalouden ravinnekierrätystietoisuudeen lisääminen, mm. ympäristönsuojelumääräysten vaikutukset ravinnekierrätykseen Biojätteiden keräyksen ja hyötykäytön kehittäminen Biokaasunkäytön selvitys kunnassa Yrityksille valmiuksia kiertotalouteen ja yritysten sivuvirrat kunnassa Putsarilietteet turvallisesti asianmukaisesti hyötykäyttöön Kaupungin metsät ja maatalousalueet esimerkkinä Hulevedet ja ravinteiden talteenotto Paikallisten ravinnekiertojen rakentaminen kunnassa Ravinnepitoisten vesien ja lietteiden hallinta uusien alueiden infrarakentamisen yhteydessä. Ravinnekierrätys aluesuunnittelun osana Ravinnekierrätys osaksi kokemuksellista kouluopetusta 5
RANKU 3 -hanke tukee kuntia kohti ravinneneutraaliutta Toimintamallin jalkauttamiseksi käynnistettiin valtakunnallinen 2,5 vuotinen RANKU 3 -hanke. Hanke kannustaa ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinnekierrätyksen edistämiseen. Hanke tuottaa ravinnevirtatarkasteluja sekä esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen. RANKU 3 on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa Rakiohjelmaa. Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018-31.12.2020.
RANKU 3 -hankkeen toimintaa kunnissa Hanke neuvoo ja opastaa kaikkia Suomen kuntia yleisellä tasolla. Esimerkkikunnissa tehdään yksityiskohtaisempia kokeiluja joita kaikki muut kunnat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan Hankkeen esimerkkikuntia ovat Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska 7
Esimerkki Turusta Kunnan ravinnekierrätystavoitteet jätevesienkäsittelyssä - Tahtotila - Tavoitteet - Päätökset - Toiminta, kokeilu ja tutkimus - Toteutus - Tulokset TSPn puhdistamon lietteenkäsittely Lietteenkäsittelyn hankinnan laatukriteerit / ravinnekierrätys Käsittelyvaatimuksiin ravinnekierrätystä tukevia elementtejä Biokaasutus ja ravinteiden talteenotto ja käyttö Turun seudun kiertotaloustavoitteet ja - strategiat 8
Lisätietoa hankkeesta ja toimintamallista osastolla s.33. Kuntatalon 3. kerros Tervetuloa! Jätteestä arvokkaita ravinnetuotteita ja nesteytettyä biometaania, Case Gasum Turku. www.ymparisto.fi/ranku www.facebook.com/ravinneneutraalikunta Hankkeen yleisopas: suomeksi https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7bf55b5445-76da-4f40-a630-8c725f866c81%7d/147150 ruotsiksi https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7bab824433-e698-4638-8394-d6e07ffdaac4%7d/147152 englanniksi https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b5937edf5-9cdb-4322-942f-050f256d53e3%7d/147153 Opas kunnille askelista toimintaan: suomeksi http://urn.fi/urn:isbn:978-952-314-651-8 ruotsiksi http://urn.fi/urn:isbn:978-952-314-756-0 englanniksi http://urn.fi/urn:isbn:978-952-314-754-6 Ota yhteyttä: Sanna Tikander 0295 023 019, sanna.tikander@ely-keskus.fi Anni Karhunen 0295 022 878, anni.karhunen@ely-keskus.fi
Jätteistä arvokkaita ravinnetuotteita ja nesteytettyä biokaasua Case Turku Eeli Mykkänen, Gasum
GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ LNG-tuotantolaitos LNG-terminaali LNG-terminaali (yhteishanke) Gasum, biokaasu Gasum, biojäte ja biokaasu Risavika Øra Lysekil Örebro Vadsbo Lidköping Tornio Oulu Kuopio Honkajoki Kouvola Pori Huittinen Vehmaa Turku Västerås Katrineholm Gasum käsitellee vuosittain jopa 500 000 000 kg biohajoavia jätteitä Riihimäki Lahti Kouvola Espoo Jordberga
TÄYDELLINEN KIERTO: BIOHAJOAVAT JÄTTEET UUSIUTUVAKSI ENERGIAKSI RAVINTEET Maatalous Kierrätysravinteiden jalostus Elintarviketeollisuus Kauppa Biojätteet Kotitaloudet BIOKAASULAITOS Esikäsittely Hygienisointi Mädätys Muu teollisuus Lietteet Kaasun jalostus BIOKAASU TUOTANTOON JA LÄMMITYKSEEN BIOKAASU LIIKENTEESSÄ
CASE TURKU: Lähtökohtana Gasumin Turun biokaasulaitoksen modernisointi
TURKU BIOKAASULAITOKSEN MODERNISOINTI JA LAAJENNUS 2018-2019 Nykylaitos 2009- Laajennus 2019- Puhdistetun lauhteen oma käyttö WWTP & Bio-Liete 75 000 tn/a Biojätteet & WWTP Liete 35 000 tn/a Biokaasu CBG tuotanto 64 GWh/a Kaasun Jalostus LBG tuotanto 50 GWh/a Kaasun nesteytys LBG LBG Termofiilinen THP-prosessi (poistuu 2019) Mesofiilinen jälkihygienisointi Rejektivesien käsittely (EVAPO-STRIPPING) Tankkausasema Oriketo CBG Emoasema Tankkausasema IKEA Ammonium -vesi Teollinen Ravinnetuote Kiintoaine Maanparannus ja multatuotanto Puhdistetun lauhteen viemäröinti CBG Kontti CBG Kontti CBG Kontti Tankkausasema SKANSSI
TYPPIVEDEN TUOTANTO (AMMONIAKKIVESI) Lauhde Mädäte COD < 400mg/l N(NH4) < 100mg/l (reduktio > 96%) N P K Haihdutus + väkevöinti Höyry-strippaus Rejektivesi Konsent. Typpivesi Lauhde Kiintoaineen erotus (Linko) N K Rejektivesi MVR-haihdutin Konsentrointihaihdutin N Kondensaatti + NH3 8 100% 6% 3% 91% P P+K N Kiinteä mädätysjäännös (Maanparannus) P Konsentraatti (Maanparannus) Typpivesi (Maatalous/ Teollisuus) 3 000 5 000 t/a
TURUN KAUPUNKI KILPAILUTTI JÄTEVESILIETTEIDEN KÄSITTELYN Kilpailutuksessa edellytimme, että lietteenkäsittelyprosessi tuottaa energiaa ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Halusimme myös, ettei ravinteita kierrätetä takaisin jätevedenpuhdistamolle. Gasumin biokaasuntuotanto täytti nämä kriteerit parhaiten. Mirva Levomäki, Turun Seudun Puhdistamo, toimitusjohtaja
Turun biokaasulaitos tuottaa biokaasua 150 rekan tankkiin tai 200 bussille tai 6 000 henkilöautolle
KASVAVA TANKKAUSASEMAVERKOSTO 2 Oulu Gasumin asema Muun toimijan asema Gasumin tuleva asema Vaasa Kuopio Tällä hetkellä Suomessa on 45 kaasutankkausasemaa, joista 32 on Gasumin omistamaa 2 Seinäjoki Kauhajoki Joensuu Gasum on sitoutunut rakentamaan 35 uutta tankkausasemaa 2 Haukivuori Mikkeli Salo 2 2 3 7
BIOKAASULLA PUHDAS SEUTULIIKENNE Joukkoliikenne Kaupungin omat autot Jakeluautoliikenne Henkilöautoliikenne Jätteenkeräysautot Raskas liikenne
MITÄ KUNTAPÄÄTTÄJÄ VOI TEHDÄ? Jätteenkäsittelyn kilpailutus (mm. biojätteet, puhdistamolietteet) Mitä halutaan että jätteelle tehdään? Tuleeko lopputuotteena lannoitteita ja uusiutuvaa polttoainetta liikenteeseen? Laatupisteytys, ei pelkkä hinta. Joukkoliikenteen kilpailutus Haluaisitko että bussit kulkisi puhtaasti suomalaisella biokaasulla? Riittävän pitkät sopimukset kilpailutuksissa, pisteitä uusiutuvista käyttövoimista Kunnan ajoneuvohankinnat Työsuhdeautot Porkkanat puhtaille ajoneuvoille (esim. ilmainen pysäköinti) Tiedonjako, valistus vastuullisesta jätehuollosta, biojätteiden kierrätyksen tärkeydestä Teippaa näkyvästi biokaasubussit ja kaupungin biokaasulla käyvä autokalusto!
MITÄ KUNTA TÄSTÄ HYÖTYY? Edullinen, nykyaikainen jätehuoltoratkaisu Energia ja ravinteet maksimaalisesti hyötykäyttöön Kohti hiilineutraalia kuntaa Kohti ravinneneutraalia kuntaa Paikallistalous Raha, ravinteet, energia jäävät omalle talousalueelle Työllisyys, elinvoimaisuus Imago, modernit ratkaisut, helposti edelläkävijöiden joukkoon Puhdas kaupunki-ilma Kunnan ilmastostrategia ja tavoitteet konkreettisesti käytäntöön
KUINKA VOIMME AUTTAA? Eeli Mykkänen 040 777 4327 eeli.mykkanen@gasum.com