Kirjanpidon peruskurssi 6 op

Kirjanpidon peruskurssi 6 op Luennot: Professori, KTT Pasi Syrjä sähköposti: pasi.syrja@lut.fi Kurssin tavoite perehdyttää yrityksen kirjanpidon peruskäsitteistöön ja hyväksikäyttöalueisiin 1

Kurssin sisältö Laskentatoimi yrityksen osa-alueena Laskentatoimen määritelmät ja tehtävät Juokseva kirjanpito Arvonlisäverotus Tilinpäätöksen laatiminen Veroekonomian perusteita Kirjanpidon periaatteet ja kirjanpitoon liittyvä lainsäädäntö 2

Opetusmuodot Luentoja ja harjoituksia 24 h Tutkintovaatimukset Hyväksytysti suoritettu kirjallinen tentti Tentti:» OSA 1: KIRJAUKSIA (väittämiä, oikea vastaus +2 pistettä, väärä 1 piste, tyhjä 0)» OSA 2: TEORIAKYSYMYKSIÄ: selityksiä 6 kpl, esseekysymyksiä 1-2 kpl» Tentti on hyväksytty, jos molemmat osat on hyväksytysti suoritettu (50 % maksimipisteistä) 3

Kirjallisuutta» Leppiniemi & Kykkänen, 2005 (tai uudempi) WSOY, Kirjanpito ja tilinpäätös ja tilinpäätöksen tulkinta» Leppiniemi & Kykkänen, 2001 (tai uudempi) WSOY, Kirjanpito ja tilinpäätös harjoituksineen» Vaihtoehtoisesti muut kirjanpidon perusoppikirjat, esim: Tomperi, Käytännön kirjapito» Luentokalvot ja luentomateriaalin yhteydessä olevat artikkelit 4

Sisällysluettelo I Yleistä kirjanpidosta ja laskentatoimesta sl (slide) 6 II Kirjanpitoprosessi sl 19 III Juoksevan kirjanpidon yksityiskohtia sl 59 IV Arvonlisävero kirjanpidossa sl 82 V Tilinpäätös sl 104 VI Yritysmuodot ja kirjanpito sl 139 VII Veroekonomian perusteita sl 148 VIII Memoriallinen kirjanpito sl 152 IX Kirjanpito ja lainsäädäntö sl 160 5

I YLEISTÄ KIRJANPIDOSTA JA LASKENTATOIMESTA Systemaattisen kirjanpidon syntyminen Littleton luetteloinut 7 ehtoa systemaattisen kirjanpidon syntymiseksi: kirjoitustaito aritmetiikka yksityisomistus raha vaihdon välineenä luottotoiminta kaupankäynti omistajan pääoman sijoitukset Yleisesti uskotaan, että kahdenkertainen KP syntyi keskiajan Italian kaupungeissa 6

Luca Pacioli Summa de Arithmetica, Geometria et Proportionalita v. 1494 leviäminen muualle Eurooppaan roomalaiset ja arabialaiset numerot käytössä tapahtumamuistio, päiväkirja, pääkirja Ensimmäinen suomalainen oppikirja: August Lilius.(1862). Käytännöllinen opastus yksinkertaisesta kirjanpidosta tehdastelioille ja ammattilaisille. 7

Laskentatoimen kehittyminen Suomessa Kirjanpidon istuttaminen Kirjanpidon juurtuminen & Muun laskentatoimen versominen Laskentatoimen kasvu, monipuolistuminen & laajeneminen Laskentatoimen uudelleenarviointi - uusi tuotantoteknologia - kansainvälistyminen - strategia-ajattelu 1910 1950 1990 Kuvio. Laskentatoimen kehitysvaiheiden tulkinta (Näsi 1990) 8

KPL:n historiasta merkittävimmät kirjanpitolain uudistukset 1925 laki kirjanpitovelvollisuudesta 1945 kirjanpitolaki 1973 1993 EU:n liittyviä uudistuksia 1997 30.12.2004 IAS-asetuksen voimaan saattaminen Suomessa, ei estettä ei pakkoa periaate 9

Yrityksen toimintafunktiot Hankinta Hallinto Laskentatoimi Tuotanto Myynti 10

Laskelmien systematiikka (Riistama & Jyrkkiö ja Vehmanen) Laskelman tyyppi Laskelman nimitys Laskelman tarkoitus Johdon lt (Management accounting) Operatiivinen lt Suunnittelua avustavat Valvontaa avustavat Vaihtoehtolask. Tavoitelask. Tarkkailulaskelmat Valinta Toiminnan ohjaaminen Rahoituksen lt (Financial accounting) Yleinen lt Ulkoinen lt Tiedottamista avustavat Tuloksen jakamista avustavat Tuloksenjakolaskelmat Informointilaskelmat Ympäristöön vaikuttam. Tilastointi Tuloksen jakaminen 11

Kirjanpito osana laskentatoimea Rahoituksen laskentatoimi Tietojen kerääminen ja tallentaminen Kirjanpito tilinpäätös ulkoiset raportit Johdon laskentatoimi suunnittelulaskelmat tarkkailulaskelmat sisäiset raportit 12

Yritys ja sen sidosryhmät Julkinen valta Omistajat Asiakkaat Yritys (Entity) Yksikkö Henkilöstö Hankkijat Rahoittajat 13

Sidosryhmien intressisuhde yritykseen Sidosryhmä Panos Vastike Omistajat Henkilökunta Rahoittajat pääoma, riski, ideat työpanos, asiantuntemus vieras pääoma Y R I osinko, toiminnan jatkuvuus palkka, sosiaaliedut, työsuhteen jatkuminen korko, sijoituksen luotettavuus Hankkijat Asiakkaat Julkinen valta raaka-aineet, koneet, tavarat maksu suoritteesta lainsäädäntö, julk. palvelut T Y S maksu, hyvä ja pysyvä asiakassuhde kilpailukykyinen hinta, laatu, palvelu verot, työllistäminen 14

Liiketapahtumat (ns. kiertokulkukaavio) Meno REAALIPROSESSI Tulo PROSESSI KASSA Tuotannontekijämarkkinat Suoritemarkkinat Verot Korot Osingot Sijoitettu ja palautettu pääoma - oma - vieras Kassastamaksut Kassaanmaksut Rahoitusmarkkinat RAHAPROSESSI 15

Laskentatoimen määrittely ja tehtävät Leppiniemi & Koskela: Tehtävänä: kerätä toimintaa kuvaavia arvo- ja määrälukuja tuottaa niihin perustuvaa informaatiota yrityksen johdolle ja muille sidosryhmille avustaa toimintaa ja toiminnan taloudellisen tuloksen jakamista koskevaa päätöksentekoa 16

Kirjanpidon (=KP) määrittely ja tehtävät Lehtovuori: Kp on yrityksen rahaprosessin kuvaus lähinnä kassan kautta tapahtuvien rahavirtojen rekisteröintiä, luokittelua ja laskentaa kp- ja verolainsäädännön säätelemissä puitteissa Teoreettiset tehtävät: Sovellettu tehtävä: 1. erilläänpito 3. hyväksikäyttö 2. Informaatiotehtävä: tuloksenlaskenta 17

1) Erilläänpito: 1. yrityksen tilit on pidettävä erillään muiden yritysten tileistä 2. liiketapahtumat on kirjattava kp-lainsäädännön mukaisesti aikaja asiajärjestyksessä omille tileilleen, kirjausten perustuttava tositteeseen 2) Informaatiotehtävä: tuloslaskenta ja taloudellinen asema 1. päätehtävä 2. myös lakisääteinen 3. kiinnostaa useita sidosryhmiä 4. tilikausittain (tav. vuosi) laskettava yrityksen taloudellisesta tuloksesta (= tuotot./. kulut) 5. rahoittajan tuloslaskenta 3) Hyväksikäyttötehtävä: 1. yritysjohto: tietojen keräily, niiden luokittelu ja käsittely sekä niiden analysointi ja tulosten raportointi 2. hyväksikäyttö tulevan toiminnan suunnittelussa 18

II KIRJANPITOPROSESSI TILI kp:n perustyökalu kaksipuolinen asetelma vasen puoli = DEBET oikea puoli = KREDIT DEBET TILI KREDIT atk-tulosteissa ei käytetä tätä esitysmuotoa kp:n ymmärtäminen perustuu kuitenkin tähän asetelmaan Rahoitustilit 19

Tiliin liittyvää sanastoa TILI Tase Tulostili DEBET VELOITUS PER VASTAAVAA AKTIIVAT VARAT KULUT KREDIT HYVITYS AN VASTATTAVAA PASSIIVAT VELAT TUOTOT RAHAN KÄYTTÖ RAHAN LÄHDE 20

Kp:n tiliryhmittely liiketapahtumien tyypin mukaan pääryhmiin: 1. Menotilit 2. Tulotilit 3. Rahoitustilit Meno: syntyy tuotannontekijän hankkimisesta sen vastaanottohetkellä pitkä- tai lyhytvaikutteisia Tulo: syntyy suoritetta myytäessä sen luovutushetkellä yleensä lyhytvaikutteisia Meno- ja tulotapahtumat ovat tulosvaikutteisia eli ne vaikuttavat tilikauden tulokseen (menot (-), tulot (+)) 21

Rahoitustapahtumat: pääasiassa yrityksen ja rahoitusmarkkinoiden välisiä liiketapahtumia eivät koskaan tulosvaikutteisia a) Raha- ja saamistilit b) Pääomatilit Oma Vieras 22

Kirjaussäännöt MENOTAPAHTUMA kirjataan rahan käyttönä tilinsä DEBET-puolelle TULOTAPAHTUMA kirjataan rahan lähteenä tilinsä KREDIT-puolelle RAHOITUSTAPAHTUMA kirjataan rahan käyttönä tilinsä DEBET-puolelle ja rahan lähteenä tilinsä KREDIT-puolelle KIRJAUSAKSIOOMAT: 1. Kassan lisäys merkitään kassatilin debet-puolelle ja kassan vähennys kredit-puolelle 2. Kaikki kp:n merkinnät tehdään (vähintään) kahdelle eri tilille, toisen debet-puolelle ja toisen kredit puolelle (=kahdenkertaisuuden periaate) 23

Liiketapahtumien kirjaaminen Esimerkki: ostettu konttoritarvikkeita käteisellä 100 eurolla Liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon: 1) vientilausekkeen avulla (Per) Konttoritarvikkeet an Kassa 100,- ja lyhyt selitys liiketapahtumasta 2 ) tiliristikolla Ostettu konttoritarvikkeita D Konttoritarv. K D Kassa K 100,- 100,- 3 ) tiliöintilapulla 24

Vientilausekkeet liiketapahtumista: MENO Menotili an Rahoitustili Maksettu eräs meno TULO Rahoitustili an Tulotili Saatu eräs tulo RAHOITUS Rahoitustili an Rahoitustili Saatu/palautettu pääoma Ostot Kassa 10 10 Kassa Myynti 10 10 Kassa Oma pääoma 10 10 Lainat Kassa 10 10 25

Ostot myytävät tavarat (kauppaliikkeet) Lyhytvaikutteiset menot Valmistustoiminnan menot raaka-aineet (teollisuus yritykset) Menotilit Pitkävaikutteiset menot Maa-alueet Rakennukset Kalusto Arvopaperit Henkilöstömenot Palkat, sivukulut Liiketoiminnan muut kulut: vuokrat, sähköt Rahoitusmenot Korot Pysyvät vastaavat: Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet = käyttöomaisuutta Kulumaton käyttöomaisuus 26

Tulotilit ja rahoitustilit Rahoitustilit Tulotilit Myyntitulot Korkotulot Osinkotulot Muut tulot Saamiset Rahat Kassa Sekki Rahatilit Pääomatilit Oma pääoma Pitkäaikainen vieraspääoma Lyhytaikainen vieraspääoma 27

Rahoitustilin kirjauksista RAHAN LÄHDE Tulotili Rahoitustili Sekki RAHAN KÄYTTÖ Menotili Rahoitustili Oma pääoma Rahoitustili Vieras pääoma ( + ) ( - ) 28

Rahatilien terminologiaa yleisnimityksenä tililuettelon Kassa- ja Sekkitilistä voidaan käyttää nimitystä rahatili 1. kirjausaksioman tavoin käsitellään kaikki rahatilejä Sekkitili = yrityksen pankkitili Kassatili = fyysinen käteiskassa yrityksessä laajennettu kassa: rahat ja saamiset 29

Kirjaamisperusteet Liiketapahtumien kirjaus voi tapahtua: suorite- tai maksuperusteella taikka edellisten yhdistelmänä Suoriteperuste: meno kirjataan, kun tuotannontekijä vastaanotetaan ja tulo, kun suorite luovutetaan asiakkaalle käytännössä: kun lasku saadaan tai lähetetään, koska kirjaaminen on vaikeaa tarkkana vastaanotto- ja luovutushetkenä nimitetään joskus laskutusperusteeksi 30

Maksuperuste: meno kirjataan, kun se maksetaan kassasta ja tulo vastaavasti, kun suoritus saadaan kassaan nimitetään joskus kassaperusteeksi 31

Suorite- ja maksuperusteen kirjaukset Tulot Kassa Myyntisaamiset Ostovelat Menot Suoriteperuste 1 2 2 1 Maksuperuste 32

Yleistä kirjaamisperusteista käytäntö: molempia perusteita joudutaan soveltamaan rinnakkain eräitä meno- ja tulolajeja lähes mahdotonta kirjata puhdasta suoriteperustetta käyttäen (esim. sähkö-, puhelin- ja postimenot) molemmat menetelmät sallittuja tilikauden aikana tilinpäätöksessä sallittu vain suoriteperusteen käyttö maksuperusteesta on siirryttävä tilinpäätöksessä suoriteperusteeseen tapahtuu ns. siirtyvien erien avulla 33

Kirjausharjoitus 1) Ostetaan raaka-aineita 100 käteisellä 2) Myydään tavaroita käteisellä 500 3) Siirretään kassasta pankkitilille 450 4) Yrittäjä sijoittaa yritykseensä 300. Rahat yrityksen pankkitilille 5) Ostetaan myytäväksi tarkoitettuja tavaroita laskulla (l.m.) 130 ostot kassa 100 100 myynti kassa 500 500 sekki kassa 450 450 sekki oma pääoma (yksit. tili) 300 300 ostot ostovelat 130 130 34

Kirjausharjoitus jatkuu 6) Maksetaan 5 kohdan lasku tilisiirtona. 7) Myydään tavaroita l.m 350. 8) Nostetaan pankista lainaa 5000. Rahat pankkitilille. 9) Maksetaan lainan korkoja 75 pankkitililtä. ostovelat sekki 130 130 myynti myyntisaamiset 350 350 lainat sekki 5000 5000 korkomenot sekki 75 75 10) Saadaan suoritus 7 kohdan laskusta tilisiirtona. myyntisaamiset 350 350 sekki 35

Kirjausharjoitus jatkuu 11) Ostetaan tuotantokone 15 000 l.m. 12) Lyhennetään pankkilainaa 320 pankkitililtä ostovelat koneet ja kalusto 15 000 15 000 sekki lainat 320 320 13) Maksetaan kohdan 11 lasku tilisiirtona sekki 15 000 15 000 ostovelat 14) Maksetaan pankkikortilla puhelinlasku 175 puhelinmenot sekki 175 175 15) Sijoitetaan yritykseen yrittäjän oma auto. Arvo 25 000 koneet ja kalusto oma pääoma (yks. tili) 25 000 25 000 36

Joko osaan?? Vastaa seuraaviin väittämiin 1) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Ostetaan l.m myytäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä 2000 eurolla. (Arvonlisäveroa ei huomioida) a. Per ostot an sekki 2000. b. Per ostovelat an ostot 2000. c. Per ostovelat an sekki 2000. d. Per ostot an ostovelat 2000. 2) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Myydään velaksi asiakkaalle hyödykkeitä 1000 eurolla. (Arvonlisäveroa ei huomioida) a. Per myyntivelat an myynti 1000. b. Per ostovelat an myynti 1000. c. Per myyntisaamiset an myynti 1000. d. Per kassa an myynti 1000. 3) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Omistaja maksaa yksityisasuntonsa vuokran yrityksen sekkitililtä 500 euroa a. Per vuokramenot an sekki 500. b. Per sekalaiset menot an sekki 500. c. Per yksityistili an sekki 500. d. Per vuokramenot an yksityistili 500. Oikea rivi: D, C, C 37

Tilin saldo ja tilin päättäminen tilikauden päätyttyä lasketaan kunkin tilin debet- ja kredit-puolen tapahtumat yhteen ja vähennetään suuremmasta puolesta pienempi puoli erotus = tilin saldo jos debet-puoli suurempi jos kredit-puoli suurempi debet-saldo kredit-saldo saldot siirretään tilinpäätöksessä tilinpäätöstileille (tuloslaskelmaan ja taseeseen) 38

Esimerkki saldon laskemisesta D tili K D tili K 100 50 400 280 350 30 20 300 100 10 Saldo = 470 (debet-saldo) 550 80 430 580 470 150 550 550 580 580 470 Tase Saldo = 150 (kredit-saldo) 39

Tilikauden tilinpäätös päätarkoituksena voitonjakoedellytysten selvittäminen tasekirja: tase, tuloslaskelma,, liitetiedot, rahoituslaskelma, toimintakertomus erillisenä asiakirjana menojen ja tulojen kohdistaminen oikealle tilikaudelle aiheuttaa jaksotusongelman tilikauden tulos lasketaan jaksotettujen tulojen eli tuottojen ja jaksotettujen menojen eli kulujen erotuksena Elinkeinoverolainsäädännön taustalla Martti Saarion kehittämään meno-tulo -teoria 40

Tilinpäätösprosessin vaiheet Tulot siirretään tulotileiltä tulostilille, kredit puolelle. Menot jaetaan kahtia: a) se osa menoista, josta ei odoteta tuloja, kirjataan tulostilille kuluksi (debet puolelle) b) se osa menoista, josta odotetaan vielä tuloja, aktivoidaan tasetilille (debet-puolelle - vastaavaa) Muut erät siirretään tasetilille: - raha- ja saatavatilit taseen debet puolelle, pääomatilit taseen kredit-puolelle (vastattavaa). Tulostilin saldo lasketaan: - kredit-saldo on voittoa, debet-saldo tappiota -saldo siirretään tasetilille - voitto: per Tulostili an Tasetili tai tappio: per Tasetili an Tulostili 41

Tulot Menot Raha- ja saatavatilit Pääomatilit (20.000) (25.000) (20.000) (25.000) 10.000 (15.000) Tulostili Tasetili Kulut Tuotot Vastaavaa Vastattavaa Aktiivat Pääomat 15.000 20.000 10.000 25.000 Rahat ja saatavat 20.000 Voitto 5.000 5.000 20.000 20.000 30.000 30.000 42

Tulojen jaksottaminen tilinpäätöksessä Pääsääntöisesti tulot ovat tilikaudelle kuuluvia Poikkeuksena KPL:n 5 luvun 4 :ssä mainitut pitkän valmistusajan vaativat suoritteet (valmistus aloitetaan ja lopetetaan eri tilikaudella) valmistusasteen mukainen tuloutus vapaaehtoinen 43

Menojen jaksottaminen tilinpäätöksessä Meno tulon kohdalle -periaate aktivointi menot tulot 1.1. 31.12 Menot kirjataan kuluksi - aktivointi, jos tulonodotuksia KPL 5 luvun 14 : menetykset kirjataan kuluksi Menot voidaan jakaa viiteen eri luokkaan tilinpäätöstarkastelun näkökulmasta: a) Ajan kulumisen perusteella aiheutuvat menot b) Vaihtuvat vastaavat (vaihto-omaisuus) c) Muut lyhytaikaiset menot d) Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) e) Vastaiset menot ja menetykset 44

a) Ajan kulumisen perusteella aiheutuvat menot esim. vuokrat, korot ja vakuutusmaksut tilinpäätöksessä selvitetään, mikä osa menoista ajan kulumisen perusteella kuuluu päättyneelle tilikaudelle ja tämä osa kirjataan kuluksi - siirrytään suoriteperusteen noudattamiseen tilinpäätöshetkellä esim. 15.11. maksettu vakuutusmaksua ajalta 1.11.-30.4. 6000 euroa ja tilinpäätös tehdään 31.12. Tilikauden kuluksi kirjataan 2000 euroa ja taseeseen siirretään 4000 euroa. 1.11. 31.12. 30.4. 15.11. 2000 euroa 4000 euroa 45

b) Vaihtuvat vastaavat,vaihto-omaisuusmenot Vaihto-omaisuutta ovat sellaisenaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettavaksi tarkoitetut hyödykkeet, esim. raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmisteet, pakkaustarvikkeet, erilaiset apu- ja tarveaineet sekä keskeneräiset työt Vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot Tilikauden päättyessä jäljellä oleva vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan Vaihto-omaisuuden määrä selvitetään inventoimalla Varaston ajatellaan kiertävän ns. FIFO-menetelmällä Tilikauden aikana tapahtuvia ostoja ei kirjata varastotileille, vaan osto-tileille - varastotilit ovat ns. lepääviä tilejä 46

Jalostamatonta vaihto-omaisuutta varten kirjanpidossa on erillinen Varasto-tili. Teollisessa yrityksessä raaka-aine- ja tarvikevarastoja ja kauppaliikkeissä tavaravarastoja (tilit varastotili ja varaston muutos) Jos varastoa jalostetaan, kyse on valmistevarastosta (tilit valmistevarasto ja valmistevaraston muutos) - myös puolivalmisteet kuuluvat tähän ryhmään Yhteenvetona: varastonmuutoksella oikaistaan tilikauden ostoja ja valmistevarastojen muutoksen kuluvaikutus näkyy heti liikevaihdon jälkeen yrityksen toiminnan volyymia kuvastavana osatekijänä 47

Meno aktiivaksi ja kuluksi Meno 2000 Aktiiva 800 (varasto) Tuotto 1500 Kulu 1200 Voitto 300 Tuotot kulut = voitto 48

Varastoon liittyviä kirjausesimerkkejä 1) Yrityksen ensimmäisen tilikauden jälkeen yrityksen varastossa on myymättömiä tavaroita tilinpäätöshetkellä 5000 euron arvosta. 2) Seuraavan tilikauden alkuvarasto on ensimmäisen tilikauden loppuvarasto. Toisen tilikauden lopussa tavaroita on varastossa 4500 euron arvosta. 3)Kolmannen tilikauden lopussa tavaravaraston arvo on 6000 euroa. varasto varaston muutos 5000 5000 varasto varaston muutos (5000) 500 500 varasto varaston muutos (4500) 1500 1500 49

Tee kirjaukset varaston muutoksista Vaihto-omaisuus 20.000 euroa; ostot tilikauden aikana 150.000 euroa ja loppuvaraston inventaariarvo hankintahintaisena (FIFO) a) 20.000 euroa, b) 50.000 euroa ja c) 10.000 euroa. Vertailu lähtötilanteeseen!! Varasto Var. muutos Ostot Tulos Tase (20.000) (150.000) a) 20.000 20.000 150.000 150.000 30.000 30.000 50.000 50.000 b) c) 30.000 30.000 10.000 10.000 10.000 10.000 10.000 10.000 50

Lisää esimerkkejä varastosta Myynnit Ostot Varaston muutos Varasto 3200 2500 500 500 Tulos Tase 2500 3200 500 500 Tuloslaskelma Liikevaihto Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys 3 200 2 500-500 2 000 Tilikauden voitto 1 200 51

c) Muut lyhytvaikutteiset menot esim. korjausmenot, konttoritarvikkeet ja pientyökaluista aiheutuvat menot lyhytvaikutteisuuden rajana EVL:n mukaan 3 vuoden taloudellinen käyttöikä muut lyhytvaikutteiset menot kirjataan kaikki tilikauden kuluksi - ei tarvitse jakaa kahteen osaan kuluiksi ja aktiivoiksi 52

d) Pysyvät vastaavat, käyttöomaisuusmenot ja muut Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet pitkävaikutteiset menot Käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, jotka tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana tilikautena; maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto sekä kom-arvopaperit KOM:n hankintamenoon luetaan kaikki muuttuvat menot, jotka aiheutuneet hankinnasta ja valmistuksesta KOM:n hankintameno kirjataan aikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi Poistosuunnitelma: arvioitu taloudellinen käyttöikä ja poistomenetelmä Sijoitukset 53

Esimerkki poistoista Koneen hankintameno oli 16.000 euroa ja arvioitu taloudellinen pitoaika 10 vuotta. Tilinpäätöksessä tehdään suunnitelman mukaan tasapoisto 1.600 euroa. Seuraavilla tilikausilla samoin. (16.000) Koneet Poistot Tulos Tase 1.600 1.600 1.600 1.600 14.400 14.400 Koneet Poistot Tulos Tase (14.400) 1.600 1.600 1.600 1.600 12.800 12.800 54

e) Vastaiset menot ja menetykset joissakin tapauksissa varovaisuuden periaatetta noudattaen vastaisten menojen ja menetysten vähentäminen tulosvaikutteisesti on säädetty joko pakolliseksi tai mahdolliseksi (KPL 5:14) kirjaus siirtovelkoihin tai pakollisiin varauksiin (määrä eikä ajankohta tiedossa) eli tulevaisuudessa syntyy menoja, joista ei enää synny tuloja. Sen vuoksi ne kirjataan jo päättyvälle tilikaudelle kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen 55

Joko osaan?? Vastaa seuraaviin väittämiin 1) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Varaston arvo oli tilikauden alussa 400 ja lopussa 630. Varaston muutoksesta syntyy kirjaus: a. Per varasto an varaston muutos 630. b. Per varasto an varaston muutos 400. c. Per varaston muutos an varasto 230. d. Per varasto an varaston muutos 230. 2) Kalustosta tehdään 550 euron poisto. Poistosta syntyy kirjaus: a. Per kalusto an poistot 550. b. Per poistot an sekki 550. c. Per poistot an tase 550. d. Per poistot an kalusto 550. 3) Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkansa: a. Sähkömenot päätetään tulostilille. b. Kassa päätetään tulostilille. c. Myynnit päätetään tulostilille. d. Poistot päätetään tulostilille. Oikea rivi: D, D, B 56

TILINAVAUS Edellisen tilikauden päättävän taseen luvut siirretään juoksevan kirjanpidon kirjanpidon tileille alkusaldoksi TASEJATKUVUUS Tilinavauksessa apuna tase-erittelyt Tilinavauksessa voitto kirjataan oman pääoman lisäykseksi - tappio vähennykseksi 57

Päättävä tase 31.12.x1 Käyttöomaisuus Vaihto- ja rahoitusomaisuus - rahat 21.500 Oma pääoma Vieras pääoma - lainat 100.000 Käyttöomaisuus Uudelle tilikaudelle alkusaldot päättävästä taseesta viedään kullekin tilille erikseen Vaihto- ja rahoitusomaisuus - rahat 21.500 Kassa (1.500) Sekkitili (20.000) Lainat rah.lait. (100.000) 58

III JUOKSEVAN KIRJANPIDON YKSITYISKOHTIA Oikaisuerät kirjatut summat eivät olekaan lopullisia syystä tai toisesta tapahtuu muutoksia kp:n täsmättävä todellisten tapahtumien kanssa syntyneet poikkeamat oikaistava ns. oikaisuerien avulla ryhmät: a) virheellisesti kirjatut liiketapahtumat b) menon- ja tulonoikaisut c) menon- ja tulonsiirrot 59

a) virheellisesti kirjatut tositteet inhimillisiä erehdyksiä esim. jokin liiketapahtuma kirjataan väärälle tilille esimerkki: käteismyynti kirjattu virheellisellä viennillä: Kassa an Ostot oikaisu: per Ostot an Myynnit Kirjattu Oikaisu Kassa Ostot Myynnit Oikea 60

b) menon- ja tulonoikaisut pienentävät tai lisäävät kp:oon aikaisemmin merkittyjä määriä johtuvat usein suoriteperusteesta: lopullinen summa ei ole vielä kirjaushetkellä tiedossa Menonvähennyksiä: mm. saadut alennukset, saadut hyvityslaskut ja ulkomaanhankkinnoista johtuvat kurssivoitot Menonlisäyksiä: tavallisin esimerkki ulkomailta velaksi ostettujen tuotannontekijöiden kurssitappiot Tulonvähennyksiä: myönnetyt alennukset, annetut hyvityslaskut ja kurssitappiot ulkomaanmyynnistä Tulonlisäyksiä: esim. ulkomaille velaksi myytäessä syntyvä kurssivoitto 61

Menonvähennyskirjaus - saatu kät.alennus 2 % Kassa Ostot Ostovelat Saadut käteisalenn. 100 100 98 98 2 2 - saatu hyvityslasku 30 euroa Kassa Ostot Ostovelat 100 100 30 30 - hyvitys 70 70 - maksettu lasku 62

Esimerkki: tulonvähennys - käteisalennus 1. Myyntilasku 100 euroa 2. Maksu (asiakas vähentää 5 euron käteisalennuksen) Myynnit Ann. kät.alet Myyntisaamiset Kassa 100 100 95 95 5 5 Esimerkki: tulonvähennys - hyvityslasku 1. Myyntilasku 1000 euroa 2. Hyvityslasku 300 euroa, maksu 700 euroa Myynnit Myyntisaamiset Kassa 1000 1000 300 300 700 700 63

Menonlisäys/-vähennys: valuuttakurssierot Kurssieroja aiheutuu silloin, kun kauppahinta on sovittu muussa valuutassa kuin euroissa (vienti ja tuonti) valuuttamääräinen myyntisaamisen tai ostovelan arvo muuttuu kirjamishetkestä maksuhetkeen alennukset ja hyvitykset kirjataan alkuperäisen kurssin perusteella lopullinen kurssiero kirjataan maksun yhteydessä Valuuttamääräisistä lainoista Tilinpäätöksessä ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat muutetaan Suomen rahan määräisiksi EKP:n tilinpäätöspäivän noteeraamaan kurssiin 64

Valuuttakurssit Kurssilista Päivitetty/Updated/Uppdaterad 26.09.2005 Valuutta Myynti Osto Aika Currency We sell We buy Time Valuta Sälj Köp Tid EUR 1,000000 1,000000 11:58 USD 1,179400 1,233400 11:58 JPY 130,810000 140,210000 11:58 GBP 0,664650 0,694650 11:58 SEK 9,177200 9,557200 11:58 NOK 7,664300 7,999300 11:58 DKK 7,306200 7,616200 11:58 CHF 1,520400 1,589400 11:58 ISK 70,917000 78,217000 11:58 EEK 15,196500 16,096500 11:58 Valuuttakurssilista vastaa kysymykseen: kuinka paljon ulkomaan valuttaa tarvitaan yhteen euroon? 65

Esimerkki / valuutta USD:t euroiksi ja eurot USD:ksi 100 USD => 100/1,2334 = 81,08 100 => 100 * 1,1794 = 117,94 USD EEK:t euroiksi 500 EEK => 500/16,0965 = 31,06 66

Esimerkki myyntien kurssiero 12.10 Myydään tavaroita D & C:lle 2000 USD, kurssi 1 = 0,9 USD 2000 USD = 2 222,22 30.10 Saadaan sekkitilille suoritus em. laskusta, kurssi 1 = 0,95 2000 USD = 2 105,26 kurssitappio = 2 222,22 2 105,26 = 116,96 Myyntisaam. Vientimyynnit 0 % Sekkiliti Myyntien kurssierot 12.10 2 222,22 2 222,22 30.10 2 222,22 2 105,26 116,96 67

c) menon- ja tulonsiirrot menon- ja tulon täysimääräinen siirto yrityksen sisällä tai yrityksestä ulkopuoliselle talousyksikölle menonsiirto: menon tarkoitus muuttuu esim. yritys ottaa myytäväksi aiotun tavaran omaan käyttöön tai päinvastoin yrityksen menosta tulee jonkin toisen talousyksikön meno esim. omistaja ottaa tavaroita omaan yksityiskäyttöön jokin toinen yritys päättää hankkia osuuden yrityksen omistamasta omaisuudesta vaihtojen yhteydessä 68

Esimerkki: menonsiirto Ostot Toimistotarv. Kassa 100 100 100 100 Esimerkki a): valmistus omaan käyttöön - valmistetaan kone - raaka-aineet 1300, palkat 1400, muut muuttuvat menot 500 Kirjaukset, kun käytössä ei ole erillistä Valmistus omaan käyttöön -tiliä: Koneet ja kal. Ostot Muutuvat palkat Muut muutt. menot (9000) (3000) (2000) 1300 1300 1400 1400 500 500 69

Esimerkki b): käytössä erillinen Valmistus omaan käyttöön -tili Muut muutt. Valmistus Koneet ja kal. Ostot Muutuvat palkat menot omaan käytt. (9000) (3000) (2000) 3200 3200 70

tulonsiirto: yritys luovuttaa joko lain velvoittamana tai vapaaehtoisesti osan tuloistaan yrityksen ulkopuolelle lakisääteisiä: esim. arvonlisä- ja valmistevero vapaaehtoisia (sopimuksiin perustuvia): esim. tekijänoikeuspalkkiot, royaltymaksut Tulonsiirrot kirjataan joko suoraan tulotilillle per Tulotili (tai tulonsiirtotili) an Rahoitustili. Toinen talousyksikkö kirjaa per Rahoitustili an Tulotili. 71

Ennakkomaksu meno tai tulo syntyy vasta maksun jälkeen ennakkomaksu kirjataan jo ennen menon tai tulon syntymistä hyvän kirjanpitotavan mukaan perustetaan omat tilit saadut ennakkomaksut (pitkä-/lyhytaikaiset) ennakkomaksut (annetut) - kuhunkin omaisuusryhmään omansa 72

Esimerkki: Ostetaan henkilöstön vapaa-ajantiloihin kalustoa : 1. ennakkomaksu 100 euroa 2. kalusto ja lasku 300 euroa toimitetaan 3. maksetaan loppuosa Kirjaus, kun käytössä on erillinen ennakkomaksujen tili Aineellisesta käyttöomaisuudesta annetut ennakkomaksut. Kun kalausto toimitetaan, lyhytaikainen ennakkomaksusaatava häviää. Koneet ja kalusto (väh. kelvoton) Kassa Ostovelat Aineellisesta KOM:sta annetut ennakkomaksut 1. 100 100 2. 300 200 100 3. 200 200 73

PALKKAKIRJANPITO palkkakirjanpitovaatimus koskee kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisia työnantajia säätelee ennakkoperintälaki ja -asetus, sosiaaliturvamaksulaki ja -asetus sekä verohallituksen ohjeet työstä syntyy kahdenlaisia menoja 1) palkkamenot; rahapalkka ja/tai luontoisedut 2) henkilösivumenot työnantajan sosiaaliturvamaksu sosiaalivakuutukset; esim. eläkevakuutus, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus jne. 74

Ennakonpidätyksen alainen palkka rahapalkka luontoisedut (luontoisetujen verotusarvo) ravintoeto asuntoetu autoetu puhelinetu verohallitus vahvistaa vuosittain luontoisetujen laskentaperiaatteet 75

työnantaja suorittaa työntekijälle maksamastaan palkasta ennakonpidätyksen ennakopidätys on työntekijän tuloverojen ennakkoperintää lasketaan ennakonpidätyksen alaisesta palkasta verokortin mukaan; perusprosentti, lisäprosentti ennakonpidätykset ja sotu-maksu tilitetään valtiolle viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä Työnantajalle syntyy kustannuksia palkan lisäksi sekä lakisääteisistä että vapaaehtoisista sosiaalimaksuista työntekijä maksaa osansa eläkevakuutusmaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta työntekijän maksut lasketaan ennakonpidätyksen alaisesta palkasta 76

Palkkakirjanpitoa varten avataan mm. seuraavat tilit palkat (useitakin) sotu-maksu (ja sotu-velka) perityt työttömyysvakuutusmaksut perityt työeläkemaksut ennakonpidätysvelka päivärahat kilometrikorvaukset jne. 77

Kuvio: Palkan ja sosiaalisten menojen jakautuminen työnantajan ja työntekijän kesken Työttömyysvak.maksu Työnantajan TyEL Muut vakuutukset Sotumaksu Porrastettu 0,75 %, 2,95% n. 22 % Ryhmähenkivak. keskim. 0,08 % Tapaturmavak. keskim. 1,1 % 2,23 % Työttömyysvak.maksu TyEL, Ay-jäsenmaksut Luontoisedut Ennakonpidätys NETTO (maksetaan tilille) 0,58 % TyEL 4,3 % 78

Esimerkki: Palkanmaksukirjaukset Bruttorahapalkka 6.000,- + Luontoisedut (verotusarvo) 1.000,- Ennakonpidätyksen alainen palkka 7.000,- Ennakonpidätys 35 % 2.450,- Bruttorahapalkka 6.000,-./. Ennakonpidätys 2.450,-./. TyEL 4,4 % * 7000 308,-./. työttömyysvak. maks 0,4% 28,- Nettorahapalkka 3.214,- + päivärahat 28 * 5pv 140,- Suoritus rahana 3.354,- Työnantajan sosiaaliturvamaksu (oletetaan sotuksi 4 %) 4 % * 7.000,- = 280,- 79

1. Palkanmaksupäivän kirjaukset 2. Ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun tilitys verovirastolle. 1. 1. palkat päivärahat ep-velka tyel-maksut työt.m sekkitili 3214 3214 2450 2450 308 308 28 28 140 140 sotu-m sotu-velka ep-velka sekkitili 280 280 2. 280 2450 2730 80

Joko osaan?? Vastaa seuraaviin väittämiin 1) Työntekijöiden rahapalkat ovat yhteensä 3000 euroa ja luontoisedut yhteensä 500. Työnantajan sotu-maksu on 4 %. Palkanmaksupäivänä ennakonpidätyksestä ( 30 %) syntyy kirjaus a. Per ennakonpidätykset an sekki 1050. b. Per palkat an ennakonpidätysvelat 900. c. Per ennakonpidätysvelat an palkat 900. d. Per palkat an ennakonpidätysvelat 1050. 2) Työntekijöiden nettopalkoista syntyy kirjaus a. Per palkat an sekki 2100. b. Per palkat an sekki 2600. c. Per palkat an sekki 1950. d. Per palkat an sekki 1050. 3) Olemme myyneet ja kirjanneet lähettämämme laskun 2500, jossa on maksuehto 14 pv 2%. Asiakkaamme maksaa sen tilisiirtona ja hyödyntää alennuksen. Tästä syntyy kirjaus a. Per myyntisaamiset 2450 an sekki 2450. b. Per sekki 2450,annetut alennukset 50 an myyntisaamiset 2500. c. Per sekki 2450, saadut alennukset 50 an myyntisaamiset 2500. d. Per myyntisaamiset 2500 an sekki 2450 annetut alennukset 50 Oikea rivi: D, C, B 81

IV Arvonlisäverotus Arvonlisäverolaki voimaan 1.6.1994 (Value Added Tax) Välillinen vero: veron maksaa lopullinen kuluttaja ALV 24 % tavaran verottomasta hinnasta likiarvona 19,35 % verollisesta hinnasta tarkka alv:n määrä voidaan laskea kaavalla (verollinen hinta*verokanta)/(100 + verokanta) Veroa on suoritettava periaatteessa kaikesta 1 Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä 2 Tavaran maahantuonnista 3 Suomessa tapahtuvasta tavaran yhteisöhankinnasta 4 Kiinteistöhallintapalveluiden ottamisesta omaan käyttöön, vaikkei liiketoimintaa. 82

Liiketoiminnan tunnusmerkkejä: Ansiotarkoitus voiton tavoittelu tai ainakin omakustannushintainen myynti Yritttäjäriski Julkisuus, ulospäin suuntautuneisuus laajahko tai muutoin rajoittamaton mahdollinen asiakaspiiri Jatkuvuus tai ainakin toistuvuus Suunnitelmallisuus Laillisuus Itsenäisyys 83

Verovelvollisuus pääsääntöisesti kaikki, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden/palveluiden myyntiä; maahantuojat; yhteisöhankinnan harjoittajat erityissäännöksiä 1) vähäinen liiketoiminta: tilikauden liikevaihto(12 kk) alle 8500. Liikevaihto 8501-22500 ; porastettu huojennus veron maksamisessa 2) yleishyödylliset yhteisöt ja uskonnolliset yhdyskunnat ovat verovelvollisia vain elinkeinotuloa tuottavasta toiminnasta 3) julkisyhteisöt verovelvollisia vain liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta myynnistä, maahantuonnista ja yhteisöhankinnasta 4) jos ulkomaalaisella myyjällä ei kiinteää toimipaikkaa, veron suorittamisvelvollisuus ostajalle, paitsi jos ostaja on yksityishenkilö 5) rakentamispalveluissa käänteinen verovelvollisuus, verovelvollinen palvelun ostaja (1.4.2011 alkaen) 84

Poikkeukset myynnin verollisuudesta kiinteistön myynti ja vuokraus, huoneistojen vuokraus ja myynti. yhteiskunnan järjestämä tai valvoma terveydenja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto yleissivistävä, ammatillinen ja korkeakoulutus on verotonta rahoitus- ja vakuutuspalvelun myynti on verotonta yritysjärjestelyjen yhteydessä tapahtuvat tavaroiden ja palveluiden luovutukset liiketoiminnan jatkajalle ovat verottomia. 85

Verokannat 1.1.2013 alkaen 1) 24 % yleinen verokanta 2) 14 % elintarvikkeet ja rehut, myös tarjoilutoiminta 1.7.2010 alkaen EI SOVELLETA: eläviin eläimiin, vesijohtoveteen, alkoholiin, tupakkavalmisteisiin, lääkkeisiin ja myrkkyihin 3) 10 % kirjat lääkkeet liikuntapalvelut henkilökuljetukset majoituspalvelut tilatut lehdet, väh. 1 kk näyttelyiden, teatteri-, musiikki-, urheilu- yms. tilaisuuksien pääsyliput 9 % 8 % 86

Kuvio: ALV:n piiriin kuuluva myynti EUROOPAN UNIONI ULKOMAAT (EU:n ulkop.) yhteisökauppa 0 % ALV ARVONLISÄVEROVELVOLLISET Vähittäiskauppa ALV Tukkukauppa ALV Alkutuottaja/ Valmistaja ALV kaukomyynti ALV ALV KULUTTAJA ALV 87

Verovelvollinen saa vähentää pääsääntöisesti verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron, maahantuomastaan tavarasta suoritettavan veron ja tekemästään yhteisöhankinnasta suoritettavan veron. 88

Rajoituksia vähennyksiin Henkilökunnan asunnot ja vapaa-ajanviettopaikat Työntekijöille järjestetyt työmatkakuljetukset Henkilökunnan ja liiketuttavien merkkipäivä-, joululahjat Edustusmenot Henkilöauton hankinta ja käyttö 89

Alv:n erityiskysymyksiä 1) OMA KÄYTTÖ rinnastetaan myyntiin oman käytön säännös koskee tavaroita sekä palveluja oman käytön määrittely: tavaran otto yksityiseen kulutukseen vastikkeeton tai alihintainen luovutus, esim. henkilökunnalle siirto tai otto vähennyskelvottomaan käyttöön oman käytön veron laskeminen veron perusteena on ostetun tavaran tai palvelun osalta hankintahinta tai sitä alhaisempi todennäköinen luovutushinta vero ilmoitetaan valvontailmoituksessa myynnistä suoritettavissa veroissa 90

2) HENKILÖKUNTA- JA EDUSTUS- ja MARKKINOINTIMENOT Henkilökuntamenot liiketoimintaan liittyvät hankinnat vähennyskelpoisia yksityiseen kulutukseen hankitut vähennyskelvottomia pääsääntö rajanvetotapauksissa: työaikana työnantajan määräämä toiminta ja kulutus on vähennykseen oikeuttavaa, jollei erikseen ole vähennysrajoituksia Edustusmenot eivät ole vähennyskelpoisia edustusmenoja ovat asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuvia vieraanvaraisuuksia tai huomaavaisuuksia kohdistuvat suljetulle ennalta kutsutulle rajatulle piirille Markkinointimenot ovat vähennyskelpoisia ilmoitukset, asiakasjulkaisut, tavanomaiset mainoslahjat, mainostilaisuudet mainostilaisuus on avoin valikoimattomalle asiakasjoukolle suunnattu tilaisuus 91

Arvonlisäveron laskeminen ja tilittäminen Esimerkki 1: Arvonlisäveron kertyminen (verokanta 24 %) Valmistaja myynti 124 euroa (100 + alv 24) myynti 161,20 euroa (130 + alv 31,20) Tukkukauppa Vähittäiskauppa myynti 186,00 euroa (150 + alv 36,00) Kuluttaja 92

Ed. esimerkki jatkuu Vero kerätään valtiolle seuraavasti: 1) Valmistaja tilittää 24 % * 100 euroa = 24 euroa (oletus: ei vähennyskelpoisia ostoja) 2) Tukkukauppa myynnistä ostosta tilittää suor. vero väh. vero (24 % * 130) - (24 % * 100) = 31,20 euroa - 24 euroa = 7,20 3) Vähittäiskauppa (24 % * 150) - (24 % * 130) tilittää = 36,00 euroa - 31,20 euroa = 4,80 YHTEENSÄ 36,00 Eli kuluttajan maksama hinta sisältää arvonlisäveroa 24 % * 150 euroa = 36,00 euroa (verollisesta hinnasta laskettuna noin 19,35 % * 186,00 euroa = 36 euroa) 93

Maksettavan eli tilitettävän arvonlisäveron laskeminen Kalenterikuukaudelta maksettavan veron määrän laskeminen: + myynneistä suoritettava vero + yhteisöhankinnoista suoritettava vero - vähennettevä vero (hankintoihin sisältyvä alv) - edelliseltä kuukaudelta mahdollisesti jäänyt negat. vero = maksettava vero Esimerkki: veroton myynti (24 %) 55 286 suoritettava vero 13 268,64 veroton myynti (14 %) 40 263 suoritettava vero 5 636,82 vähennyskelpoiset hankinnat 35 148 (sis. alv 24 %) vähennettävä vero 6 802,84 Tilitettävä alv kohdekuukaudelta 12 102,62 94

Veron kohdistaminen Myynnistä suoritettava vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana: tavara myyty (suoriteperuste) ennakkomaksu maksettu (maksuperuste) tavara/palvelu otettu omaan käyttöön Yhteisöhankinta, samoin yhteisö-myynti, kohdistetaan aina vastaanottokuukaudelle. Vähenyykset kohdistetaan sille kuukaudelle, jonka aikana: ostettu tavara tai palvelu on vastaanotettu (suoriteperuste) ennakkomaksu on maksettu (maksuperuste) tavara tai palvelu on otettu vähennykeen oikeuttavaan käyttöön maahan tuotu tavara on tullattu Yhteisöhankinnasta tehtävä vähennys kohdistetaan samalle kuukaudelle kuin yhteisöhankinnasta suoritettava vero 95

Laskua koskevat vaatimukset arvonlisäverotuksessa (AVL 209 b ) Pakolliset laskumerkinnät 1. Laskun antamispäivä 2. Juokseva tunniste (laskun nro) 3. Myyjän alv-tunniste (Y-tunnus) 4. Ostajan alv-tunniste, kv-kaupassa 5. Myyjän ja ostajan nimi ja osoite 6. Myytyjen tavaroiden/palveluiden määrä ja luonne 7. Tavaroiden/palvelujen toimituspäivä 8. Veron peruste, verottomat yksikköhinnat, alennukset jne 9. Verokanta 10. Suoritettavan veron määrä euroissa 11. Mahdollinen verottomuuden peruste 96

Arvonlisävero kirjanpidossa Kirjanpidossa arvonlisäveron käsittely vaatii mm. seuraavia tilejä verottomat myynnit ( vienti, yhteisömyynnit) verolliset myynnit (eri verokannoille omansa) verottomat hankinnat verolliset hankinnat (eri verokannoille ja yhteisöhankinnoille omansa) myynnin arvonlisäverovelat hankintojen / ostojen arvonlisäverosaamiset arvonlisäverovelat Kirjauksen voi tehdä a) nettokirjausperiaatteella b) kuukausikohtaisella nettokirjausperiaatteella c) bruttokirjausperiaatteella 97

KIRJAUSESIMERKKEJÄ 1. Myydään l.m hyödykkeitä 1240 eurolla (1000 + alv 240) 2. Ostetaan l.m hyödykkeitä 3100 eurollla (2500 +alv 600) 3. Myydään hyödykkeitä 500 (veroton hinta) l.m. 4. Ostetaan hyödykkeitä 200 (veroton hinta) l.m. 5. Myydään hyödykkeitä 4960 (verollinen hinta) Myynnit alv 24 % Nettokirjausperiaate 1.000 2.500 500 200 4.000 Ostot alv 24 % Myyntisaamiset Ostovelat 1.240 620 4.960 3.100 248 Myyntien alv-velka 1.320 rahoitustilejä 240 120 960 Hankintojen alv-saaminen 600 48 648 648 Tilitettävä alv 1.320 672 an sekki 98

ALENNUKSET JA NETTOKIRJAUSPERIAATE Esimerkki alennusten kirjaamisesta: 1) Myydään hyödykkeitä l.m 3000 (+alv 24 %) maksuehto 14 pv 2%, 30 pv netto 2) Saadaan suoritus tilisiirtona ja asiakkaamme on hyödyntänyt kassa-alennuksen myyntisaam. sekki myynnit 24% myyntien alv-velka annetut alen. 3720 3000 720 3720 3645,60 14,40 60 99

Esimerkki: Sisäkaupan alv-kirjaukset a) Yhteisömyynti 1) Myydään tavaraa Ranskaan (EU) arvonlisäverovelvolliselle ostajalle 200 eurolla velaksi 2) Saadaan suoritus laskusta 1. 2. Yhteisömyynnit 0 % 200 200 Myyntisaamiset Sekki 200 200 100

b) Yhteisöhankinta 1) Yhteisöhankinta vähennyskelpoiseen käyttöön. Ostetaan velaksi myytäväksi tarkoitettuja tavaroita Saksasta (EU) yhteisöhankintana 100 eurolla. Hankinnasta suoritettava alv 24 % * 100,- = 24,-. Ostot/ Yhteisöhankinnat 24 % Ostovelat Yhteisöhankintojen alv-velka Hankintojen alv-saaminen Sekki 1. 100 100 24 24 2. 100 100 101

Esimerkki: Hankinta EU:n ulkopuolelta 12.2 Ostetaan tavaroita XY Ltd:ltä USA:sta 3061,22 14.2 Tullauspäätös Tullausarvo 3061,22 Tulli 710,78 Veron peruste 3772,00 Alv 24 % 905,28 28.2 Maksetaan lasku tilisiirtona 12.2 14.2 28.2 Tuontiostot Ostovelat Hankintojen alv-saamiset Sekki 3061,22 3061,22 710,78 905,28 1616,06 3061,22 3061,22 102

Joko osaan?? Vastaa seuraaviin väittämiin 1) Mikä seuraavista kirjauksista on oikein? Yritys myy hyödykkeitä luotolla 1000 eurolla maksuehdoin 14 päivää 2%, 30 päivää netto. (Arvonlisäveroa ei huomioida) a. Per myyntisaamiset an myynti 980. b. Per myynti an myyntisaamiset 980. c. Per myyntisaamiset an myynti 1000. d. Per myynti an myyntisaamiset 1000. Oikea rivi: C; A; D 2) Mikä seuraavista kirjausväittämistä on oikein? Yritys myy hyödykkeitä luotolla 4000 (veroton hinta) eurolla maksuehdoin 14 päivää 2%, 30 päivää netto. (Arvonlisävero huomioidaan, yleinen verokanta) a. Per myyntisaamiset an myynti 4000, per myyntisaamiset an suoritettava alv 960. b. Per myyntisaamiset an myynti 3252,03, per myyntisaamiset an suoritettava alv 774,19. c. Per myyntisaamiset an myynti 4000, per myyntisaamiset an suoritettava alv 774,19. d. Per myynti an myyntisaamiset 4000, per suoritettava alv an myyntisaamiset 960.. 3) Mikä seuraavista kirjausväittämistä on oikein? Saadaan suoritus edellisen kohdan laskusta tilisiirtona. Asiakas hyödyntää alennuksen. a. Per sekki an myynnit 4860,80, per suoritettava alv an myynnit 19,20, per annetut alennukset an myynnit 80. b. Per sekki an myyntisaamiset 4960, per suoritettava alv an myyntisaamiset 19,20, per saadut alennukset an myyntisaamiset 80. c. Per sekki an myyntisaamiset 3920 per suoritettava alv an myyntisaamiset 15,48, per annetut alennukset an myyntisaamiset 64,52. d. Per sekki an myyntisaamiset 4860,80, per suoritettava alv an myyntisaamiset 19,20, per annetut alennukset an myyntisaamiset 80. 103

V TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS, KPL 3. LUKU Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää Tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen tasekirja Tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman Rahoituslaskelman, jossa on annettava selvitys varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä olevat tiedot (liitetiedot) toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot true and fair view yleiset tilinpäätösperiaatteet going concern, menettelyt tavat jne. maksuperusteisuuden oikaiseminen ja täydentäminen kieli ja valuutta: suomi/ruotsi, suomen rahan määräisenä laatimisaika 4 kk päiväys ja allekirjoitus tasekirja tilinpäätöksen rekisteröinti tilinpäätöksen julkistaminen jäljennösten antamisvelvollisuus tilintarkastusta koskevat tiedot tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt 104

Tilinpäätöksen sisältö 1) Tase kuvaa tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa vastaavaa puolella yrityksen varat vastattavaa puolella yrityksen velat KPA 1:6 tasekaava ammatinharjoittajat vapautettu taseen laatimisesta 105

2) Tuloslaskelma kuvaa miten tilikauden tulos on muodostunut KPA 1:1 kululajikohtainen tuloslaskelma kaava KPA 1:2 toimintokohtainen tuloslaskelman kaava KPA:ssa omat kaavat aatteellisille yhdistyksille, säätiöille, ammatinharjoittajille, kiinteistöyhtiöille 106

3) Rahoituslaskelma rahavirrat jaettava kolmeen ryhmään 1. liiketoiminnan rahavirta 2. investointien rahavirta 3. rahoituksen rahavirta 107

4) Liitetiedot KPL 3:2 oikeat ja riittävät tiedot liitetiedoissa selostettava perustelut, jos poikettu yleisistä tilinpäätösperiaatteista KPA: liitetietoja annettava seuraavilta osaalueilta tp:n laatiminen tuloslaskelma taseen vastaavaa puoli taseen vastattavaa puoli tuloverot vakuudet ja vastuusitoumukset henkilöstä ja toimielimet omistukset muissa yrityksissä 108

5) Toimintakertomus erillinen asiakirja, ei osa tp:tä tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta OYL:ssa omia toimintakertomukseen liittyviä säädöksiä pienet kp-velvolliset vapautettu 109

6) Tase-erittelyt KPL 3:13 ei julkinen KPA 5: 1 : tase-erittelyissä tulee luetteloida ryhmittäin pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat vieras pääoma pakolliset varaukset 110

7) Liitetietojen erittely KPL 3:13 ei julkinen vakuudet ja vastuusitoumukset luetteloidaan ryhmittäin 111

8 ) Tilintarkastuskertomus osa julkistettavaa tilinpäätöstä suoritetusta tilintarkastuksesta annetaan kertomus, jossa annetaan lausunto seuraavista seikoista: onko tp laadittu säädösten ja määräysten mukaisesti antaako tp oikeat ja riittävät tiedot tuloksesta ja taloudellisesta asemasta» (tp:n vahvistaminen)» (tuloksen käsittely)» (vastuuvapaus) 112

TASEJATKUVUUS Tilinavaus edellisen vuoden taseen perusteella saldot siirretään alkusaldoksi kullekin tilille D Tase 31.12.X K Käyttöomaisuus Vaihto-omaisuus Rahoitusomaisuus Oma pääoma Vieras pääoma Tilinavaus 1.1X+1 Käyttöomaisuuomaisuuomaisuus Vaihto- Rahoitus- Vieras Oma pääoma pääoma x x x x x 113

Tilinpäätöksen avustavat toimenpiteet liiketapahtumien kirjaamisen päätyttyä tehdään erilaisia avustavia päätösvientejä (APV) sekä muita toimenpiteitä oikaisu- ja täydennyskirjaukset (kirjaamatta jääneitä liiketapahtumia) siirtyvät erät alatilien päättäminen päätileilleen (atk hoitaa!) (tilinpäätöstaulukon laatiminen) 114

Siirtyvät erät tilinpäätöksessä noudatetaan suoriteperustetta maksuperusteesta siirrytään suoriteperusteeseen siirtyvien erien avulla 4 ryhmää: 1. Menojäämät = maksamatta jääneet päättyvän tilikauden menot; korot, verot, sähkömaksut jne. per MENOTILI an SIIRTOVELAT 2. Tulojäämät = perimättä jääneet päättyvän tilikauden tulot; vuokrat, osingot jne. per SIIRTOSAAMISET an TULOTILI 115

3. Menoennakot = etukäteen maksetut seuraavan tilikauden menot; vuokrat, vakuutukset, palkat jne. PER SIIRTOSAAMISET AN MENOTILI (maksuper.) PER SIIRTOSAAMISET AN RAHATILI (suoriteper.) 4. Tuloennakot = etukäteen perityt seuraavan tilikauden tulot; vuokrat, korot jne. PER TULOTILI AN SIIRTOVELAT (maksuper.) PER RAHATILI AN SIIRTOVELAT (suoriteper.) Menotili Siirtosaamiset Tulotili Siirtovelat 1. Menojäämä 2. Tulojäämä 3. Menoennakko 4. Tuloennakko 116

Esimerkki: (siirtyvät erät) 1. Maksamatta lainan korkoa 900 euroa 2. Perimättä vuokria 500 euroa 3. Maksettu etukäteen seuraavan tilikauden vakuutuksia 800 euroa 4. Peritty etukäteen seuraavan tilikauden vuokria 600 euroa APV Siirtosaamiset Siirtovelat Korkomenot Vuokratulot Vakuutukset 1. 900 900 2. 500 500 3. 800 800 4. 600 600 117

Tilinpäätöstaulukon laatiminen voidaan laatia ennen varsinaisen tilinpäätöksen tekemistä manuaalisessa kirjanpidossa tilinpäätöstaulukon avulla voidaan laatia tuloslaskelma ja tase avustaa tilinpäätöksen laatimista 118

Alatilien päättäminen Erityisesti oikaisuerät kirjataan usein päätiliensä alatileille Alatilit päätetään ennen varsinaista tilien päättämistä päätileilleen Atk-kirjanpidossa tämä voidaan hoitaa tilikarttakytkennöin Tärkeimmät alatilit ja niiden päätilit Tililaji Päätili Alatili Tiliryhmä Tulotili Myynnit Annetut käteisalennukset Muut annetut alennukset Valmistevero Arvonlisävero Menotili Ostot Ostorahdit Saadut käteisalennukset Muut saadut alennukset Arvonlisä-/valmistevero Rahoitustili Pääomatili Yksityistili 119

Käyttöomaisuuden poistot (KPL 5:5 ) Käyttöomaisuuden ja muun pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi hankintameno (KPL 4:5 ) ostohinnan lisäksi hyödykkeen hankinnasta toimintakuntoon saattamiseki aiheutuneet muuttuvat menot myös käyttöomaisuuteen kohdistuvat laajennus-, muutos-, uudistus- ja muut vastaavat perusparannusmenot lasketaan hankintamenoksi suurehkojen korjausmenojen osalta aktivointi vapaaehtoista. suunnitelman mukaisilla poistoilla (SUMU) vähennetään hankintamenon ja jäännösarvon välinen erotus jos jäännösarvo ei ole määriteltävissä tai on vähäinen, se määritellään nollaksi 120

Poiston määrittäminen lähtökohtana taloudellinen pitoaika poistosuunnitelma: poistoaika ja poistomenetelmä poistomenetelmä meno tulon kohdalle - periaatteella a) tasapoisto b) degressiivinen eli menojäännöspoisto c) substanssipoisto 121

SUMU- ja EVL poisto EVL:ssä säädetty enimmäispoistot eri käyttöomaisuushyödykkeille tavallisimmat EVL poistot menojäännöspoistoja poisto lasketaan EVL menojäännöksestä verotuksessa vähennykseksi hyväksytään vain kirjanpidossa tehdyt poistot jos sumu-poisto eri kuin verotuksessa vähennettävä poisto => poistoero kasvaa tai pienenee kokonaispoisto = suunnitelman mukainen poisto +/- poistoeron muutos EVL poistojen kirjauksissa tarvittavat tilit tuloslaskelmassa => poistoeron muutos taseessa = > (kertynyt-) poistoero sumu-poiston ja evl poiston erottaminen parantaa tilinpäätösinformaatiota yli- ja alipoistoja käytetään tuloksen järjestelyyn 122

EVL:n mukaisia enimmäispoistoprosentteja POISTOKOHDE POISTOMENETELMÄ POISTOPROSENTTI koneet ja kalusto menojäännöspoisto 25 % myymälä-, tehdasrakennus menojäännöspoisto 7 % asuin-, toimistorakennus menojäännöspoisto 4 % 123

ESIMERKKI: 100.000 euroa 5 VUODEN TASAPOISTO 100.000/5 v. = 20.000 / v. 1 2 3 4 5 vuotta Tuloslaskelma Liikevaihto xxx euroa.. - poistot 20.000 euroa.. 124

Esimerkki jatkuu 1. VUODEN POISTOT KOM HYÖDYKKEESTÄ sumu-poisto = 20 000 / vuosi 1. vuoden EVL-maksimipoisto = 100 000 * 25 % = 25 000 POISTOERO = 25 000 20 000 = 5 000 KOKONAISPOISTO = 20 000 + 5 000 = 25 000 2. VUODEN POISTOT KOM HYÖDYKKEESTÄ sumu-poisto = 20 000 sumu-menojäännös 80 000 EVL-menojäännös = 80 000 5 000 = 75 000 EVL- poisto = 75 000 * 25 % = 18 750 POISTOERO = 20 000 18 750 = 1 250 KOKONAISPOISTO = 20 000 1 250 = 18 750 125

Esimerkki jatkuu KIRJAUKSET VIENTILAUSEKKEIN: 1. VUOSI per poistot an koneet ja kalusto 20 000 per poistoeron muutos an poistoero 5 000 VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEEN 25 000 2. VUOSI per poistot an koneet ja kalusto 20 000 per poistoero an poistoeron muutos 1 250 VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEEN 18 750 126

Harjoitusesimerkki: Tee poistokirjaukset Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo on 10.000 euroa. Suunnitelman mukainen poisto tilikaudella on 2.000 euroa, mutta tilinpäätöksessä tehdään 2.500 euroa poisto. Aikaisempaa kertynyttä poistoeroa ei ole. Koneet ja Sumu-poist. kalusto (10000) 2000 2000 Poistoeron muutos Kertynyt poistoero Tulos Tase 500 500 8000 8000 2000 2000 500 500 500 500 127

Tuloslaskelma Liikevaihto - Kulut - XX - Poistot käyttöomaisuudesta -2000 Liikevoitto(-tappio) XX Voitto(tappio) ennen tp-siirtoja ja veroja XX Poistoeron lisäys -500 Tilikauden voitto XX Tase Vastaavaa Vastattavaa Koneet ja kalusto 8000 Kertynyt poistoero 500 128

Käyttöomaisuuskirjanpito poistot ovat hyödykekohtaisi; seuranta käyttöomaisuuskirjanpidossa laaditaan yleensä pääkirjanpidosta erillään käyttöomaisuus- ja pääkirjanpidot täsmäytetään vähintään kerran tilikaudessa laaditaan hyödykekohtaisesti ja sisältää hyödykkeen tunnistetiedot (nimike, tyyppi, numero) hankintamenon hankinta-ajankohdan poistomenetelmän poistoajan KOM-kirjanpitoon merkitään tilikauden sumu-poistot, kokonaispoistot, kertyneet sumupoistot, kertyneet kokonaispoistot ja sumu-hankintamenon poistamatta oleva osa (, poistoeron muutos) 129

Käyttöomaisuuden myynti KOM:n myyntivoitot esitetään yleensä liiketoiminnan muissa tuotoissa myyntitappiot merkitään liiketoiminnan muiksi kuluiksi tai poistoiksi käyttöomaisuudesta. Esimerkki: Rakennuksen poistamaton hankintameno sumu-poistojen jälkeen on 80.000 euroa. Tilikauden sumu-poisto on 5.000 euroa. Kertynyttä poistoeroa rakennuksen osalta on 4.000 euroa. Rakennus myydään tilikauden puolivälissä ja siitä saadaan 90.000 euroa. 1. sumu-poisto 5.000/2 = 2500 2. myynti, poistamaton HM 80.000-2.500 = 77.500, myyntivoitto 90.000-77.500 = 12.500 3. poistoeron palautus 130