SIMULINK 5.0 Harjoitus. Matti Lähteenmäki 2004 www.tpu.fi/~mlahteen/



Samankaltaiset tiedostot
Harjoitus 5: Simulink

Lyhyt tutustumiskierros Simulink-ohjelman käyttöön hydrauliikan simuloinnissa

Tilayhtälötekniikasta

SIMULINK 5.0 Aloitusopas. Matti Lähteenmäki

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

SimMechanics 2.3 Aloitusopas. Matti Lähteenmäki

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Integrointi ja sovellukset

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät. Tehtävä 1. Käynnistä fuzzy-toolboxi matlabin komentoikkunasta käskyllä fuzzy.

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Kon Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op)

RAKE-vastaanotinsimulaatio. 1. Työn tarkoitus. 2. Teoriaa. 3. Kytkentä. Tietoliikennelaboratorio Versio

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

Liikemäärä ja voima 1

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi. Esimerkit laskettu JMP:llä

Mekaniikkan jatkokurssi

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6

Xcos 2. XCOSIN KÄYTÖN PERUSTEET MALLIEDITORIN KOMENTOJA...9

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

Luvun 5 laskuesimerkit

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Luvun 8 laskuesimerkit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luvun 5 laskuesimerkit

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Värähtelevä jousisysteemi

FY6 - Soveltavat tehtävät

1 db Compression point

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Luento 10: Työ, energia ja teho

RAK Statiikka 4 op

Matemaattisesta mallintamisesta

Luvun 10 laskuesimerkit

Luento 9: Potentiaalienergia

Jakopinta monipesäinen muotti

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

DYNAMIIKKA II, LUENTO 2 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

Voiman ja liikemäärän yhteys: Tämä pätee kun voima F on vakio hetken

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Differentiaalilaskennan tehtäviä

MATHCAD. Kokeilemalla voi tarkistaa tunnistaako MATHCAD halutun kerrannaisyksikön: Siis ei tunnistanut millinewtonia

Muunnokset ja mittayksiköt

mplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011)

Luento 11: Potentiaalienergia

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)

Transkriptio:

SIMULINK 5.0 Harjoitus 2004 www.tpu.fi/~mlahteen/

SIMULINK 5.0 Harjoitus 2 Harjoitustehtävä. Tarkastellaan kuvan mukaisen yhden vapausasteen jousi-massa-vaimennin systeemin vaakasuuntaista pakkovärähtelyä, kun kuormituksena on hetkellä t = 0 vaikuttava askelkuormitus. Systeemin parametrit ovat m = 44kg, k = 550N/ m, c = 68Ns / m ja F 0 = 88N. Systeemi lähtee liikkeelle levosta ilman alkunopeutta, ts. x (0) = 0 ja x &(0) = 0. k x x& m F(t) F 0 F(t) c t x x& Oheisesta vapaakappalekuvasta saadaan liikeyhtälö soveltamalla Newtonin II lakia m & x = k x cx& + F(t) c& x kx m F(t) Jakamalla massalla saadaan tulos & x = & + m ( k x cx F(t) ) Kiihtyvyys saadaan siis, kun kaikki kappaleeseen vaikuttavat voimat lasketan yhteen ja tulos jaetaan massalla. Integroimalla kiihtyvyys saadaan nopeus ja integroimalla nopeus saadaan asema. Avataan MATLAB, Simulink ja uusi malli-ikkuna. Mallinnetaan ensin kiihtyvyyden integrointi & x dt = x& dt = x. Lisää kaksi Integrator lohkoa Continuous kirjastosta ja yhdistä ne signaaliviivalla. Piirrä vielä viivasegmentit tyhjäksi jäävistä porteista. Nimeä signaalit seuraavan kuvan mukaisesti (Kiihtyvyys, Nopeus, Asema). Koska kiihtyvyys on voimien summa jaettuna massalla, on vasemmanpuoleiseen Integrator lohkoon sisään menevä signaali jaettava massalla.

SIMULINK 5.0 Harjoitus 3 Lisää Gain lohko Math Operations kirjastosta ja kytke se Kiihtyvyys-signaaliin. Avaa Gain lohkon parametri-ikkuna kaksoisklikkaamalla lohkoa ja muuta Gain parametrin arvoksi / m (muuttujan m arvo annetaan myöhemmin MATLABin komentoikkunassa). Vedä Gain lohkoa hieman suuremmaksi, jotta parametri / m näkyy. Muuta Gain lohkon nimeksi Jako massalla. Piirrä viivasegmentti lohkon sisäänmenoon ja nimeä se (Voimien summa). Malli on nyt seuraavan kuvan mukainen. Mallinnetaan seuraavaksi Gain lohkoon tulevien voimien summaus. Lisää Sum lohko Math Operations kirjastosta ja kytke se Voimien summa signaaliin. Muuta Sum lohkon parametri Icon shape arvoon rectangular ja List of signs arvoon +--. Vedä Sum lohkoa hieman suuremmaksi, jotta porttien etumerkit näkyvät selvemmin. Malli on nyt seuraava. Lisätään sitten malliin jousivoima, joka on k x, missä x on asema ja k jousivakio, joka annetaan myöhemmin MATLABin komentoikkunassa. Lisää Gain lohko Math Operations kirjastosta ja muuta sen suunta (Flip block Format valikosta). Muuta Gain lohkon nimeksi Jousi ja Gain parametrin arvoksi k. Haaroita Asema signaali (hiiren oikea näppäin) ja kytke se Jousi lohkon sisäänmenoon. Kytke Jousi lohkon ulostulo Sum lohkon keskimmäiseen porttiin ja nimeä signaali (Jousivoima). Malli näyttää nyt seuraavan kuvan mukaiselta.

SIMULINK 5.0 Harjoitus 4 Lisätään seuraavaksi malliin vaimennusvoima, joka on c x&, missä x& on asema ja c vaimennusvakio, joka annetaan myöhemmin MATLABin komentoikkunassa. Lisää Gain lohko Math Operations kirjastosta ja muuta sen suunta. Muuta Gain lohkon nimeksi Vaimennus ja Gain parametrin arvoksi c. Haaroita Nopeus signaali ja kytke se Vaimennus lohkon sisäänmenoon. Kytke Vaimennus lohkon ulostulo Sum lohkon alimmaiseen porttiin ja nimeä signaali (Vaimennusvoima). Malli näyttää nyt seuraavalta. Viimeisenä kuormituksena lisätään malliin ulkoinen voima, joka tässä tapauksessa on askelkuormitus F 0, joka alkaa vaikuttaa hetkellä t = 0.Parametri F 0 annetaan myöhemmin MATLABin komentoikkunassa. Lisää Step lohko Sources kirjastosta ja muuta sen parametrin Step time arvoksi 0 ja parametrin Final value arvoksi F0. Muuta lohkon nimeksi Askelkuormitus ja kytke lohko Sum lohkon ylimpään porttiin, jolloin malli on seuraavan kuvan mukainen. Tulostuksena otetaan ensin aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden kuvaajat ajan funktiona Scope lohkoon. Lisää Scope lohko Sinks kirjastosta ja avaa se kaksoisklikkaamalla. Klikkaa työkalurivin Parameters painiketta ja muuta parametrin Number of axes arvoksi 3.

SIMULINK 5.0 Harjoitus 5 Vedä Scope lohkoa hieman suuremmaksi, jotta sen 3 porttia erottuvat paremmin. Haaroita Kiihtyvyys, Nopeus ja Asema signaalit ja kytke haarat Scope lohkoon. Malli näyttää nyt seuraavan kuvan mukaiselta. Toisena tulostuksena otetaan aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden arvot matriisina MATLA- Bin muuttuja-avaruuteen. Lisää Mux lohko Signal Routing kirjastosta ja muuta sen parametrin Number of inputs arvoksi 3. Vedä Mux lohkoa hieman suuremmaksi, jotta sen 3 sisäänmenoporttia erottuvat paremmin. Haaroita Kiihtyvyys, Nopeus ja Asema signaalit ja kytke haarat Mux lohkoon. Lisää To Workspace lohko Sinks kirjastosta ja muuta sen parametrin Variable name arvoksi tulokset, parametrin Limit data points to last arvoksi 000 ja parametrin Save format arvoksi Array. Kytke Mux lohko To Workspace lohkoon. Valmis malli on seuraavan sivun yläreunan kuvassa. Annetaan systeemin parametrit MATLABin komentoikkunassa (kuva seuraavalla sivulla). Määritellään simulointiparametrit malli-ikkunan Simulation valikon Simulation parameters keskusteluikkunassa (kuva seuraavalla sivulla). Muuta parametrin Stop time arvoksi 6.0, parametrin Max step time arvoksi 0.006 ja parametrien Relative tolerance ja Absolute tolerance arvoiksi e-9.

SIMULINK 5.0 Harjoitus 6 Käynnistä simulointi malli-ikkunan työkalurivin Start simulation painikkeesta. Avaa simuloinnin päätyttyä Scope lohko kaksoisklikkaamalla ja vedä tarvittaessa sitä suuremmaksi. Klikkaa Scope lohkon työkalurivillä olevaa Autoscale painiketta (kiikarit), jotta käyrien pystyakselit tulevat sopiviksi. Scope lohkoon tulevat käyrät ovat seuraavan sivun yläreunan kuvassa. Totea, että tulokset ovat MATLABin muuttuja-avaruudessa avaamalla muuttujat tulokset ja tout (näytteenottoajat) taulukkoeditoriin (kuva seuraavalla sivulla).

SIMULINK 5.0 Harjoitus 7

SIMULINK 5.0 Harjoitus 8 Harjoitustehtävä 2. Tarkastellaan kuvan mukaisen kahden vapausasteen jousi-massa-vaimennin systeemin vaakasuuntaista pakkovärähtelyä, kun kuormituksena on hetkellä t = 0 vaikuttava tuen askelsiirtymä. Systeemin parametrit ovat m = 0kg, m 2 = 5kg, k = 3000N/ m, k 2 = 2000N/ m, c = 55Ns / m, c 2 = 33Ns / m ja u 0 = 0,005m. Systeemi lähtee liikkeelle levosta ilman alkunopeutta, ts. x (0) = 0, x 2 (0) = 0, x& (0) = 0 ja x& 2 (0) = 0. k x& x k 2 c m c 2 m2 x& 2 2 x 2 u 0 u(t) u(t) t Oheisesta vapaakappalekuvista saadaan liikeyhtälöt soveltamalla Newtonin II lakia x x& x 2 x& 2 2 k (x u) (x& u) c & m k 2(x2 x) m2 c2 (x& 2 x& ) m & x = k( x u) + k 2( x2 x) c( x& u) & + c 2( x& 2 x& ) m & x 2 2 = k 2( x2 x) c 2( x& 2 x& ) Jakamalla massoilla saadaan tulokset = m [ k ( x u) + k ( x x ) c ( x& u) & + c ( x& x ) ] & x 2 2 2 2 & = m [ k ( x x ) c ( x& x ) ] & x 2 2 2 2 2 & 2 Avaa MATLAB, Simulink ja uusi malli-ikkuna. Mallinna ensin kiihtyvyyksien integrointi & x dt = x& dt = x ja & x 2 dt = x& 2 dt = x 2 seuraavan kuvan mukaisesti.

SIMULINK 5.0 Harjoitus 9 Lisää massoilla jakamiset, voimien summaukset sekä askelkuormitus ja sen derivointi. Derivative lohko on Continuous kirjastossa. Muuta Step lohkon parametrin Step time arvoksi 0 ja parametrin Final value arvoksi u0. Piilota Gain lohkojen nimet, lyhennä Integrator lohkojen nimiä ja anna Step lohkolle nimi u. Malli on tässä vaiheessa seuraavan kuvan mukainen. Piilota mallista vielä Derivative lohkon nimi. Lisää jousivoimien mallintamiseen tarvittavat Gain lohkot (k ja k2) sekä jousien pituuden muutokset laskevat Sum lohkot ja tee tarvittavat kytkennät lohkojen välille seuraavan kuvan mukaisesti.

SIMULINK 5.0 Harjoitus 0 Lisää vaimennus voimien mallintamiseen tarvittavat Gain lohkot (c ja c2) sekä vaimentimien kohdalla olevat nopeudet laskevat Sum lohkot ja tee tarvittavat kytkennät lohkojen välille seuraavan kuvan mukaisesti. Ota simuloinnin tuloksina asemien, nopeuksien ja kiihtyvyyksien kuvaajat kahteen Scope lohkoon (Tulos ja Tulos2) seuraavassa kuvassa esitetyllä tavalla. Anna malliin liittyvät parametrien arvot MATLABin komentoikkunassa ja määrittele simulointiparametrit Simulation valikosta seuraavan kuvan mukaisesti.

SIMULINK 5.0 Harjoitus Suorita simulointi ja avaa Scope lohkot. Tulokset näyttävät seuraavilta (suurenna ja skaalaa Scope lohkoja tarvittaessa).