Viljelijähaastattelu Rikkatorjunnassa ei voi pitää välivuosia. Tankkiseoksilla laajempaa tehoa Mataran yleistyminen tuo haasteita



Samankaltaiset tiedostot
Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvuohjelmaseminaari

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Uutuus Refine Super SX

Refine Super SX UUTUUS

Lisälannoitus kasvukaudella

Kasvinsuojelu Katri Haavikko p

Viljan kasvinsuojelu 2013

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Agrimarket- Viljelijäristeily

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa

Kuminan kasvinsuojelua

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Viljan kasvinsuojelu Arto Markkula p

Kasvuohjelmaseminaari

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Rehumaissin viljelyohjeet

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Perunan rikkatorjunta vaatii tarkkuutta. Perunaruton kanssa on tultava toimeen. Ruiskutustekniikalla tehoa kasvinsuojeluun

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kuminan kasvinsuojelu

MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN?

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Vilja & öljykasvit 2014

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

VILJOJEN KASVINSUOJELURATKAISUT

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljelijähaastattelu Avoimet kysymykset vaivaavat SOKERIJUURIKKAAN VILJELIJÄÄ. Tuoteväärennökset Uusi uhka nyt myös kasvinsuojelussa

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa

SANEERAUSKASVIT 2016

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Luotettava teho leveälehtisiin rikkakasveihin myös vaihtelevissa olosuhteissa

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluaineet. Eng Landscape

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Roundup Ace/ (9)

Avomaan vihannesviljely

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Viljelyohjelma Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maatalous on kasvuala

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kuminan kasvattaminen Suomessa

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö)

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Ei rikkoja puutarhassa MAX

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Haasteita ja mahdollisuuksia

Transkriptio:

Viljelijähaastattelu Rikkatorjunnassa ei voi pitää välivuosia Tankkiseoksilla laajempaa tehoa Mataran yleistyminen tuo haasteita Monipuolisuus on valttia kevätmuokkauksessa Kylvötyö on tehtävä kerralla kunnolla

2 DuPont Agro 4 Sisältö 3 Muutoksia kasvinsuojelumarkkinoilla ja myyntikanavissa 8 3 DuPont on monessa mukana 4 Rikkakasvitilanne karkaa käsistä, jos ei ruiskuta joka vuosi 6 Tankkiseoksilla laajempaa tehoa 3 13 7 Vakuutusmaksu alle 0,5 /ha? ruiskunpesuaine on edullinen keino välttää ongelmia 8 Ally Class uuden luokan rikkakasviaine 9 Perinteinen Ally muuttuu tabletiksi 11 Agrimarket kasvuohjelman avulla oikeaan laatuun 7 11 13 Monipuolisuus on valttia muokkauksessa, varsinkin tänä keväänä 14 DuPontin laatuohjelma Tavoitteena varmuus 15 Varma tehoinen Sumi Alpha torjuu hyönteiset 15 Ratio 50 T pakkauksen voittajat YHTEYSTIEDOT Du Pont Suomi Oy, Tietäjäntie 14, 02131 Espoo, puh (09) 725 66 100, faksi (09) 725 66 166 Berner Oy, Kasvinsuojeluosasto, PL 15, 00130 Helsinki, puh (09) 134 511, faksi (09) 1345 1300 Hankkija Maatalous Oy, PL 175, 00510 Helsinki, puh (09) 188 6000, faksi (09) 188 6093 TUOTANTO DU PONT SUOMI OY Toimituksessa: Kalle Erkkola, Timo Tiivola, Vesa Tyykilä, Anne-Maj Grimm Lay Out: Rubrica Oy, Timo Tiivola Paino: Kainuun Sanomat Oy

PÄÄKIRJOITUS DuPont Agro 3 Muutoksia kasvinsuojelumarkkinoilla ja myyntikanavissa Verrattuna viime vuoteen kasvinsuojelumarkkinoilla ja myyntikanavissa on tapahtunut suuria muutoksia. Myös DuPont on seurannut markkinoiden kehitystä ja muuttanut omaa toimintatapaansa. Päätavoitteena oli kehittää ja syventää tuoteneuvontaa sekä laadunvarmistusta kehittämällä uutta yhteistyömallia, jonka perimmäisenä tavoitteena on parantaa viljelijöiden kannattavuutta ja tuotannon laatua. Suurin ja näkyvin muutos on, että olemme keskittäneet toimintamme Bernerille Suomessa ja myös Baltian maissa. Tiivis yhteistyömme Bernerin kanssa mahdollistaa paremman palvelun suomalaisille viljelijöille ja muille yhteistyökumppaneille. Yhdessä panostamme jatkuvaan tuotekoulutukseen, laatuun ja tuotannon kannattavuuteen. Bernerin laaja tietämys Suomen maataloudesta ja viljelijöiden tuotantoon liittyvistä kysymyksistä on kaiken yhteistyön peruskivi. Yhdessä kehitämme parhaat mahdolliset ratkaisut viljelijöille yhdistämällä kasvinsuojeluohjelmat DuPontin laatu- ja ympäristöohjelmiin. Siten pystymme auttamaan suomalaisia viljelijöitä tuottamaan viljaa kannattavasti ja kestävällä tavalla. DuPontin Euroopasta saatu kokemus ja Bernerin suomalainen asiantuntemus edesauttavat kehittämään ympäristö- ja laatuohjelmia myös suomalaisiin olosuhteisiin. Riippumatta siitä, missä pohjoismaassa viljelijä toimii, EU:n laajeneminen tulee vaikuttamaan jokapäiväiseen elämään sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä. Uskomme, että jatkossa viljelyssä keskitytään yhä enemmän laadunvarmistukseen ja omavalvontaan myös kasvinsuojeluaineiden käsittelyssä. DuPont on edelläkävijä turvallisuudessa, laadunvarmistuksessa, jäljitettävyydessä ja ympäristönsuojelun aloilla. Toivomme, että myös viljelijät pystyvät hyödyntämään laatuohjelmaamme ja parantamaan omaa kannattavuuttaan. Tuotekehittelyssä DuPont on edelläkävijä mm. tablettimuotoisissa tuotteissa. Tabletteja on helppo käsitellä, ja niitä on myös helpompi ja taloudellisempi kuljettaa sekä varastoida. Tabletit ovat myös saaneet erittäin hyvät arvioinnit Suomen Ympäristökeskuksen jäämäkokeissa viime kesänä. Kun suunnitellaan ongelmarikkakasvien torjuntaa, pienannosaineet eivät aina yksin riitä. Silloin tankkiseos on paikallaan. Kasvinsuojeluneuvonnassa otetaan aina lähtökohdaksi se, miten viljelijä saavuttaa mahdollisimman hyvän tuloksen, ja myös ympäristön kannalta mahdollisimman pienellä kuormituksella. Näiden sanojen myötä haluan toivottaa Sinulle, hyvä lukijamme, oikein hyvää ja laadukasta kasvinviljelyvuotta 2005! Carl David Trozelli Myyntijohtaja DuPont on monessa mukana DuPont on kehittänyt viljojen rikkakasvitorjunnassa käytettävät gramma-aineet, kuten Ration ja Expressin. Saatat kuitenkin yllättyä, miten monessa kotonasi olevassa tuotteessa on DuPontin kehittämiä raaka-aineita. DuPont 200 on vuotta vanha yritys, jonka ranskalainen Eleuthere Irenee Du Pont de Nemours perusti 1802 Wilmingtonissa, USAssa. Ensimmäiset 120 vuotta DuPontin tuotevalikoimassa oli mustaa ruutia ja dynamiittia. Ajat kuitenkin muuttuivat ja DuPont päätti satsata kokeilevaan kemiaan. Uudesta kuluttajanäkökulmasta kehittyi DuPontin vielä voimassa oleva arvo: paremmat tuotteet parempaa elämää varten... kemian kautta. Suurin keksintö 1930 -luvulla oli ehkä Kuitu 66, jota mainostettiin seuraavasti: yhtä vahva kuin teräs, yhtä hieno kuin hämähäkin lanka, joustavampi kuin mikään luonnossa löytyvä kuitu. Tästä ihmeaineesta tehtiin ensimmäiset nailonsukat ja menestys oli taattu. DuPontin tutkijat ovat yhdessä autoteollisuuden kanssa kehittäneet laadukkaita tuotteita, jotka parantavat autojen kestävyyttä. Muita keksintöjä löytyy meidän jokapäiväisestä elämästämme: paistinpannut ovat käsitelty Teflon -tarttumattomalla pinnoitteella, talomme on eristetty Tyvek -tuulensuojakankaalla ja kun urheiluharrastuksen jälkeen riisumme Lycra :sta valmistetut vatteemme ja menemme nukkumaan, peittomme ja tyynymme saattaa olla täytetty Dacron -, Hollofil - tai Quallofil -kuiduilla. Kevlar -kuitu on tunnetuin luodin- ja veitsi-iskujen kestävä kuitu, josta valmistetaan poliisien luodinkestäviä liivejä ja virkaasuja. Kevlar -kuitu muuttuu moneksi ja sillä vahvistetaan mm isojen työkoneiden ja autojen renkaita, laivojen osia, purjeveneiden purjeita ja köysiä sekä laskettelusuksia ja - monoja. Toinen kovaa kulutusta kestävä aine on Surlyn jolla golfpallot päällystetään. DUPONT KUUSSA 20 heinäkuuta 1969 Neil Armstrong teki historiaa, ensimmäinen ihminen kuussa. Armstrongin avaruuspuvun 21 kerroksesta 20 oli valmistettu DuPontin materiaaleista ja Armstrongin asettama lippu oli valmistettu nailonista. Vaativat olosuhteet vaativat uskomattomia ominaisuuksia vaatteilta ja esimerkiksi palomiehet ja formulakuljettajat käyttävät tulen- ja kuumuudenkestäviä asusteita, jotka ovat valmistettu Nomex : ista. Kuussa käynnin jälkeen kaikki teknologia saattaa tuntua mitättömältä, mutta uusi puhelin- ja tietoliikenneteknologia vaatii edelleen pienempiä, kestävämpiä ja uusilla ominaisuuksilla varustettuja raaka-aineita. DuPont on vahvasti mukana myös puhelinteollisuudessa sekä IT- ja tietokonemaailmassa. Meille jo tutut pienannosaineet ovat myös DuPontin keksimä. DuPontin tutkija George Lewitt löysi pienannosaineet eli sulfonyyli-ureat vuonna 1975. Niiden käyttömäärät ovat vain muutama gramma hehtaarille kilojen tai litrojen sijasta. Pienannosaineet ovat erittäin valikoivia ja ehkäisevät rikkakasvien kasvupisteissä rikkakasveille elintärkeän entsyymiprosessin. Nisäkkäillä ei ole tätä entsyymiä ja vertailun vuoksi voi todeta että tavallinen ruokasuola on ihmisille vaarallisempaa kuin sulfonyyliurea. Ensimmäinen sulfonyyliurea oli Glean viljoille ja nyt Gleania on seurannut kokonainen tuoteperhe: Ally, Ratio ja Express viljoille, Safari sokerijuurikkaille ja Titus perunalle. DuPont jatkaa ympäristöystävällistä kehitystyötään seuraten samaa ohjenuoraa, jonka mukaan kaikki tutkimustyö on tehty jo viimeiset 100 vuotta, paremmat tuotteet parempaa elämää varten... kemian kautta. Anne-Maj Grimm, DuPont Suomi Oy

4 DuPont Agro Rikkakasvitilanne karkaa käsistä, jos ei RUISKUTA JOKA VUOSI Kiloja tuli viime kesänä ihan mukavasti, vaikka kuivatuskustannuksia kertyi, kun joutui niin märkänä korjaamaan, Heikki Iltanen kertoo. Laatuun hän on myös tyytyväinen, kaura ja ohra kelpasivat siemeneksi. Pienen pettymyksen aiheutti vehnä, jossa ei ollut sakolukua. Hehtopaino oli kunnossa eikä surkastuneita seassa ollut, mutta sakoluvun puute teki sen, ettei vehnä ollut myllyvehnää. RUISKUTTAMAAN RIITTÄVÄN MYÖHÄÄN Yksi hyvän sadon avain on onnistunut kasvinsuojelu. Siihen Iltasilla panostetaan tosissaan. Viljasta rikkakasvit torjuttiin kahdella tabletilla Ratiota hehtaarille. Ruiskutusaikaa venytetään mahdollisimman myöhään, jotta kaikki rikkakasvit ehtivät tulla pinnalle. Ohra saa samalla tautiaineen. Vehnälle tautiaine ruiskutetaan, kun tähkä on ulkona. Viime kesänä kävi mielessä, että venytinkö ruiskutusaikaa jo liian pitkälle, kun kasvusto oli niin tiuhaa. Arvelutti, että pääseekö aine kasvuston läpi. Mutta hyvin se onnistui, rikkakasvit eivät kiusanneet, Heikki Iltanen toteaa. Sokerijuurikas tuo omat kuvionsa viljelyyn. Juurikaslohkoilta rikkakasvit pyritään hävittämään mahdollisimman vähiin viljavuosina. Juurikasaineet ovat niin paljon kalliimpia kuin vilja-aineet, Iltaset sanovat. Ohdake tahtoo olla ongelmarikkakasvi. Sen ruiskutukseen Iltaset käyttävät muita aineita. Ration teho ohdakkeeseen ei ole kovin hyvä. Toinen vaihtoehto voisi olla tankkiseokset, Ratio sopii mainiosti tankkiseoskumppaniksi monelle tuotteelle. Ensi kesän kasvinsuojelusuunnitelma valmistuu samoihin aikoihin viljelysuunnitelman kanssa. Heikki ja Marja-Leena Iltanen ostavat kasvinsuojeluaineet ennakkoon. Halikkolaiset Marja-Leena ja Heikki Iltanen saivat viime kesänä kovista sateista huolimatta hyvän sadon. Omien peltojen uudelleenojitus kantoi hyvää hedelmää. Pellot kantoivat, kunhan vain sateen puolesta pääsi korjuuhommiin. Iltasilla on runsaan sadan hehtaarin alalla viljelyssä sokerijuurikasta, ohraa, kauraa, kevätvehnää ja nurminataa. Ohrasta ja kaurasta on siemensopimus.

DuPont Agro 5 Iltaset tekevät myös pesäketorjuntaa. Reppuruiskulla saa juolavehnä- ja ohdakepesäkkeet pysymään kurissa. Pientareet tahtovat olla ongelmallisia, niistä rikkakasveja leviää pellolle, he toteavat. Kokonaan rikkakasveista ei varmaan koskaan pääse eroon, siemenpankki on niin valtava. Jostain luin, että yksi saunakukka voi tehdä 10 000 siementä. Ohdakekin pöllyttää aika moisen määrän siemeniä kerralla, Heikki sanoo. Ohdakkeen lisäksi ongelmarikkakasveja heidän pelloillaan ovat matara ja saunio. Samanlaisia murheita on varmasti monella muullakin. Rikkakasvien siemenpankit ovat valtavat, saunakukka voi tehdä 10 000 siementä. Toimiva ruisku, puhdas vesi, sopiva keli, oikea ajoitus ja oikea aine. Siinä Heikki Iltasen resepti onnistuneeseen rikkakasvien ruiskutukseen. KASVINSUOJELUSTA EI TINGITÄ Ensi kesän viljelysuunnitelma alkaa pikku hiljaa olla jo tehty. Juurikasala on vielä epäselvä, sitä mielellään lisättäisiin. Iltaset kyntävät ja kylvävät peltonsa perinteisesti. Juurikkaan viljelijöitä suorakylvö arveluttaa. Jos juurikkaan viljely loppuu, sitten pitää asia harkita uudelleen. Viljelyn kuluja pitää karsia, missä vaan voi. Samaan hengenvetoon he kuitenkin toteavat, että suorakylvössä kasvinsuojeluun panostaminen olisi entistäkin tärkeämpää. Hyvä sato on käsitteenä veteen piirretty viiva. Iltaset sanovat olevansa tyytyväisiä, jos koko alasta tulee viljaa 4500 kiloa hehtaarilta. Silloin mahtuu sekaan myös huippusatoisia lohkoja. Hyvän sadon perusedellytyksenä on huolellinen kasvinsuojelu. Sen kustannus on kuitenkin pieni verrattuna siihen, että jättää sen tekemättä, Iltaset toteavat. Heikki Iltanen tekee viljan rikkakasvitorjunnat yleensä iltayöstä. Juurikkaat hän ruiskuttaa aamupuolella, aloittaa neljän kieppeillä ja lopettaa tuulen voimistuessa noin kahdeksan aikaan. Silloin kosteus ja lämpötila ovat kaikkein optimaalisimmat. Vettä Iltanen käyttää viljoille 130 litraa hehtaarille. 900 litran tankillinen riittää seitsemälle hehtaarille. Ruiskutuksiin käytetään vesijohtovettä. Meillä on ollut periaatteena, että kolme vuotta ajetaan gramma-ainetta peräkkäin samalle lohkolle. Sitten pidetään välivuosi jolloin ruiskutetaan perinteistä ainetta, Iltaset kertovat. Pihatähtimön gramma-aineita kestäviä kantoja on löydetty Suomestakin. Pihatähtimö eli vesiheinä ei Iltasilla ole ongelma. Peltojen uudelleen ojitus on vähentänyt sen määrää selvästi. Toinen keino resistenssin välttämiseen meillä on tankkiseos, Heikki kertoo. VÄLIVUOSIA EI VOI PITÄÄ Mikä on tärkeintä ruiskutuksen onnistumisessa? Ajankohta on yksi tärkeä asia, vaikka sitäkin voi vähän venyttää. Olosuhteet ovat aivan oleellisia. Tuntuu hurjalta kun näkee toisten ruiskuttavan päivällä sellaisessa tuulessa, että suuttimesta sumu lähtee vaakasuorassa, Heikki pohtii. Toimiva ruisku ja oikea seos, Marja- Leena jatkaa. Kuin yhdestä suusta he toteavat, että kyse on kokonaisuudesta. Kaiken pitää natsata kohdalleen. Eikä yhtään vuotta ole vara jättää väliin, Heikki korostaa. Saara Liespuu, Agrimedia Oy

6 DuPont Agro Tankkiseoksilla laajempaa tehoa Gramma-aineilla saadaan erinomainen teho useimpiin rikkakasveihin, mutta pelloilta löytyy myös rikkakasveja joiden nujertamiseen tarvitaan hyvää tankkiseoskumppania. Voikukan torjuntaa viljakasvustosta on tutkittu Bernerin kokeissa kahtena viime kesänä. Gramma-aineilla on saatu erinomaisia tuloksia rikkakasvien torjunnassa. Jos samalla lohkolla käytetään yhdenlaisia valmisteita vuodesta toiseen, yleensä rikkakasvilajisto valikoituu. Rikat, joihin ei saada hyvää tehoa, alkavat yleistyä ja saattaa olla jopa riski rikkakasviaineita kestävien rikkakasvikantojen muodostumiselle. Ongelmat on kuitenkin helppo välttää valitsemalla aika ajoin gramma-aineille tehokas tankkiseoskumppani. MATARA YLEISTYY Viime vuosina voimakkaasti yleistynyt ja erityisesti puintiaikaan paljoin harmia aiheuttava rikkakasvi on matara. Yleisimmillä gramma-aineilla on vain kohtalainen teho mataraan ja MCPA ei tehoa siihen lainkaan. Jos mataraa on viime vuosina esiintynyt pelloilla, kannattaa tulevalle kesälle valita gramma-aineen kaveriksi hyvin mataraan tehoava tankkiseoskumppani. Starane on markkinoiden tehokkain valmiste mataraa vastaan ja se täydentää erinomaisesti gramma-aineiden tehoa. Hyvä resepti mataralohkoille on: Ratio 2 tab + Starane 0,4 l/ha + Sitoplus 0,1 l/ha. VILJELYTEKNIIKAN MUUTOS MUUTTAA RIKKALAJISTOA Suorakylvön ja kevytmuokkauksen yleistyminen ovat lisänneet mataran esiintymistä. Samalla ovat lisääntyneet myös mm. ruiskaunokki ja voikukka. Ruiskaunokki on yksivuotinen, joskus kaksivuotinen rikkakasvi. Ruiskaunokki on yleistynyt monilla pelloilla viime vuosina. Laji on talvehtiva ja sitä on runsaasti suorakylvetyillä pelloilla. Syksyllä itäneet ruiskaunokit aloittavat kasvun aikaisin keväällä. Ne ehtivät rikkakasviruiskutuksiin mennessä kasvaa suuriksi ja ovat vaikeasti torjuttavissa. Kyntö on tehokas ruiskaunokin torjuntakeino. Rikkakasviaineista ruiskaunokkiin tehoaa parhaiten Primus, joka parantaa hyvin esimerkiksi Ration tehoa. Toimiva resepti ruiskaunokkia vastaan on Ratio 2 tab + Primus 0,1 l + Sito 0,1 l/ha. Voikukan keltaisia kukintoja näkyy kesäkuisilla viljapelloilla aikaisempaa enemmän, ja tähänkin on syynä kynnöstä luopuminen. Voikukka voi talvehtia juurakkona jolloin sen torjunta vaikeutuu. Starane antaa erinomaisen tehon voikukkaan ja paikkaa Muutaman vuosikymmenen jälkeen ruiskaunokki on taas ilmestynyt viljapelloille. Kuvassa kukkivaa ruiskaunokkia syysvehnäkasvustossa. Suorakylvössä syysitoiset rikkakasvit runsastuvat. Kuvassa ruiskuttamattoman ohrakasvuston ovat vallanneet matara, saunakukka ja orvokki. näin Ration tehoa. Voikukkaisille lohkoille sopiva torjuntaohjelma on Ratio 2 tab + Starane 0,4-0,6 + SitoPlus 0,1 l/ha. KESTÄVÄT KANNAT KURIIN Niillä lohkoilla, joilla gramma-aineita on käytetty yksipuolisesti pitkään, saattaa pihatähtimö (vesiheinä) muodostaa gramma-aineille kestäviä kantoja. Kestävät rikkakasvit pääsevät yleistymään nopeasti, jos välillä ei käytetä hyvin pihatähtimöön tehoavia valmisteita. MCPA ei ole oikea ratkaisu tankkiseoskumppaniksi, koska sen teho pihatähtimöön on riittämätön. Hyvä ratkaisu tankkiseoskumppaniksi on tässäkin tapauksessa Starane, jonka tehoaine fluroksipyyri katkaisee tehokkaasti kestävien rikkakasvikantojen kehittymisen. SUUNNITELMALLISUUDELLA SÄÄSTÖJÄ Nyt alkavalle kasvukaudelle kannattaa lohkokohtaisesti suunnitella rikkakasvien torjunta viime vuonna esiintyneiden ongelmarikkojen mukaan. Kun rikkakasvien torjuntaa suunnitellaan pidemmällä aikavälillä, voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Jos rikkakasviongelmat ovat hallinnassa, tullaan hyvin toimeen edullisilla ja laajatehoisilla gramma-aineilla, esimerkiksi Ratiolla. Jotta tilanne ei pääsisi muuttumaan, kannattaa muutaman vuoden välein kuitenkin tehdä Ratiosta tankkiseos, johon lisätään tehoa laajentava kumppani, kuten Starane tai Primus. Tällä tavalla päästään hyvissä ajoin pysäyttämään ongelmallisten rikkojen lisääntyminen ja varmistamaan se, että rikkakasviongelmat pysyvät kurissa. Kalle Erkkola, Berner Oy

DuPont Agro 7 Vakuutusmaksu alle 0,5 /ha? ruiskunpesuaine on edullinen keino välttää ongelmia Riskit vioituksille ovat erityisen suuria, kun kasvinsuojeluruiskutuksia tehtäessä vaihdetaan viljelykasvilta toiselle. Tällöin pienetkin ainemäärät ruiskussa voivat aiheuttaa vioituksia. Ruiskun pesu tehokkaalla, juuri tähän käyttötarkoitukseen suunnitellulla, pesuaineella on edullinen vakuutus mahdollisia vioituksia vastaan. Riski tehoaineiden jäämiselle ruiskuun on suuri, jos ruiskua ei pestä heti käytön jälkeen. Riski kasvaa myös silloin, jos ruiskuteliuosta seisottaa pitkään ruiskussa. Tällaisiin tilanteisiin ajaudutaan joskus väistämättä, esimerkiksi sateen yllättäessä kesken ruiskutuksen. Tehoainetta kuivuu ruiskun pinnoille erityisesti vesirajassa ja sen irrottaminen pelkällä vedellä on usein lähes mahdotonta. Suurimmat riskit vioituksille syntyvät, kun siirrytään viljelykasvilta toiselle, sillä hyvin pienetkin ainemäärät, erityisesti rikkakasvivalmisteita, voivat aiheuttaa suuria vioituksia. Herkimpiä viljelykasveja ovat leveälehtiset pienisiemeniset viljelykasvit, kuten rypsi, sokerijuurikas ja useat vihannekset. Nämä ovat herkkiä erityisesti viljoilla käytettäville valmisteille ja pienetkin ainemäärät aiheuttavat usein pahoja vioituksia. VIOITUKSIEN VAKAVUUS VAIHTELEE Pahimmassa tapauksessa likainen ruisku voi aiheuttaa viljelykasvin täydellisen tuhoutumisen, mutta toisinaan vioitus on lievää ja vaikeasti havaittavaa. Useimmiten vioitus on suurinta ensimmäisellä ruiskullisella, jolloin suurin osa tankin seinille tarttuneista jäämistä liukenee ruiskutusnesteeseen. Toisella ruiskullisella vioitus on yleensä huomattavasti lievempää. Jos jäämät ovat olleet puomistossa, käy usein niin, että ruiskutuksen alussa vioitus on voimakkainta ja vioitus lievenee työn edistyessä. Joskus tehoainejäämien liukeneminen vaatii hieman pidemmän ajan ja tällöin vioitukset ilmenevät vasta myöhäisemmässä vaiheessa ruiskutusta. LIEVÄ VIOITUS SAATTAA JÄÄDÄ HUOMAAMATTA Pienien ainemäärien aiheuttamia vioituksia voi olla vaikea havaita. Vaikeinta vioituksia on huomata, jos ne ilmenevät tasaisesti koko lohkolla. Tällöin syytetään helposti säätä tai lannoitusta hitaasta kehityksestä. Syy voi kuitenkin olla likaisessa ruiskussa, ja on syytä tarkistaa löytyykö lohkolta käsittelemättömiä paikkoja, joissa kasvu on ollut parempaa tai tuplakäsittelyn saaneita alueita, joilla vioitus on muuta kasvustoa voimakkaampaa. Pieni vioitus usein viivästyttää ja heikentää kasvua sekä aiheuttaa tätä kautta sadonmenetyksiä, jotka saattavat jäädä viljelijältä huomaamatta. Kasvun viivästyminen voi pahimmillaan aiheuttaa sokerijuurikkaalla useiden tonnien sadonmenetyksen ja rypsillä taas voi hehtaarisato laskea muutamilla sadoilla kiloilla. RUISKUNPESU ON EDULLINEN VAKUUTUS Pesemällä ruisku siihen tarkoitetuilla erikoisvalmisteilla varmistetaan osaltaan viljelyn onnistuminen. Ruisku kannattaa pestä aina, kun vaihdetaan viljelykasvilta toiselle. Ruiskunpesu on helppoa ja edullista erityisesti, jos tankin sisällä on erillinen pesusuutin. Tällöin pesunestettä tarvitaan vain 10% tankin tilavuudesta. Esimerkiksi 1000 litran säiliön pesuun tarvitaan 100 litraa vettä eli 0,5 l All Clear Extraa. Tankin pesun hinnaksi tulee n. 2,5 euroa. Normaalisti tankillisella ajaa viisi hehtaaria, ja kustannus on n. 0,5 euroa/ha, vaikka ruiskun pesisi jokaisen ruiskullisen jälkeen. Koska pesu on järkevää vain kun ruiskutukset lopetetaan tai vaihdetaan viljelykasvilta toiselle, on kustannus vielä monin kerroin pienempi. Kenenkään ei tulisi riskeerata satoaan muutaman sentin säästön vuoksi! Lievävioitus voi jäädä huomaamatta. Kuvan keskellä on ruiskuttumatta jäänyt kaistale, jossa kasvusto n. 20 cm korkeampaa ja kukinta pidemmällä. ALL CLEAR EXTRA JA RUISKU ON VARMASTI PUHDAS! All Clear Extra on markkinoiden tehokkain ruiskunpesuaine, jonka tehokkuus on todettu myös kokeissa. Kolme tehoainetta takaavat sen, että kaikki jäämät irtoavat ruiskusta: pintajännityksen alentajat irrottavat likaa tankin seinämiltä veden pehmentäjät estävät tehoaineiden uudelleen kiinnittymisen ruiskun seinämiin monoetanoliamiini hajottaa öljykalvoja ja tehoaineita ruiskussa Kalle Erkkola, Berner Oy

8 DuPont Agro Ally Class uuden luokan rikkakasviaine Kaksi toisiaan täydentävää tehoainetta tekevät Ally Classista tehokkaan valmisteen viljojen rikkakasvitorjuntaan. Perinteisen Ally 20 DF:n tehoaine on saanut kaverikseen Kvantumista tutun kosketusvaikutteisen karfentratsoni-metyylin. Berner jatkaa koetoimintaa Ally Classin kanssa myös tulevana kesänä ja myyntiin se tulee kaudelle 2006. Mataraa, ruiskuttamaton ruutu Ally Class 50 g/ha tappaa suurenkin mataran Ally 20 DF valmisteesta on Suomessa parikymmenen vuoden käyttökokemukset. Se on osoittautunut ylivertaiseksi valmisteeksi saunakukan ja monien muiden rikkakasvien torjunnassa, erityisesti syysviljoilla. Uusi Ally Class tuo kuitenkin perinteiseen Allyyn verrattuna lisää tehoa mm. nopeasti yleistyvän mataran torjuntaan. Ally Class on yhdistelmä perinteistä hitaasti rikkojen elintoimintoihin vaikuttavaa gramma-ainetta (metsulfuroni-metyyli 100 g/kg) sekä uutta kosketusvaikutteista tehoainetta (karfentratsoni-metyyli 400 g/kg). Karfentratsonimetyyli tehoaa rikkoihin nopeasti polttovaikutuksen avulla. Polttovaikutus saattaa aiheuttaa vähäistä vioitusta myös viljoilla, mikä näkyy lehdillä parin viikon ajan ruiskutuksesta. Kiinnitettä Ally Class ei tarvitse, eikä sitä saa käyttää. Kiinnite voimistaa polttovaikutusta, mikä aiheuttaa vioituksia. Samasta syystä tankkiseosten suhteen tulee olla erityisen varovainen. Ally Class oli Bernerin omissa tehokokeissa kesällä 2004 sekä syys- että kevätviljoilla yhteensä seitsemässä eri kokeessa. Kokeissa testattiin Ally Classin käyttömääriä ja tehokkuutta rikkakasveihin. Ally Class annokset olivat 50, 40 ja 30 g/ha. Verranneaineena kokeessa oli Ally 20 DF + Sito Plus sekä muita markkinoilla olevia valmisteita. Satotuloksista havaittiin, että Ally Classin lehtiin aiheuttamat pienet vaaleat täplät eivät vaikuttaneet satoon. KOKEMUKSET RUKIILLA Koepaikka oli Pohjan kunnassa ja vallitsevina rikkakasveina tällä pellolla olivat orvokki, linnunkaali ja saunakukka. Oikea ruiskutusaika torjua mataraa Koeruudut ruiskutettiin 7.5, jolloin ensimmäiset orvokit jo kukkivat ja saunakukat olivat keskimäärin 10 cm korkeita. Ally Classin käyttömäärät olivat 50 40 ja 30 g/ha. Verranneaineena käytettiin Ally 20 DF annoksilla 30 ja 20 g/ha + Sito Plus sekä Ariane S annoksella 2,5 l/ha. Teho orvokkiin oli Ally Classilla 97 99% ja Ally 20 DF:llä vastaavasti 85 88%. Ariane S oli tässä kokeessa selvästi heikompi orvokkiin. Saunakukkaan Ally ja Ally Class tehosivat yhtä hyvin. Ally Class käsittely aiheutti rukiin lehtiin vaaleita laikkuja, jotka olivat näkyvissä parin viikon ajan. Sadonlisäystä käsittelemättömään verrattuna Ally Class antoi 7 10% mikä oli hieman enemmän kuin Ally 20 DF. TORJUU SYKSYLLÄ JA KEVÄÄLLÄ ITÄVÄT RIKAT Ohralla tehtiin kokeita sekä kynnetyllä, että suorakylvetyllä lohkolla. Vallitsevina rikkakasveina tässä kokeessa olivat saunakukka, linnunkaali, voikukka, orvokki ja matara eli lajeja, jotka talvehtivat taimiasteella tai jotka kyntämättä viljeltäessä yleistyvät. Ally Class tehosi erittäin hyvin lohkolla esiintyneisiin rikkakasveihin. Käyttömäärillä 40 ja 50 g/ha saatiin keskimäärin 99%:n teho. 30 gramman annoksella teho oli hieman heikompi 79%. Kuitenkin tehot olivat selvästi paremmat kuin Ally 20 DF:llä. Annosvastaavuutta oli selvästi orvokkiin ja mataraan. Pientä polttovioitusta näkyi ohran lehdissä enemmän niissä koejäsenissä, joissa annos oli suurempi. Toinen ohrakoe oli lohkolla, jossa käytettiin perinteistä muokkaus/kylvömenetelmää. Ally Classin käyttömäärät olivat samat kuin em. suorakylvetyssä ohrassa. Rikkakasvit tässä kokeessa olivat keväällä itäviä. Lajeina pääasiassa matara, orvokki ja peippi. Teho kaikilla annoksilla oli erinomainen (100%) ja hieman parempi kuin Ally DF:llä tässä kokeessa. Ally 20 DF ei tehonnut mataraan riittävästi. ALLY CLASS KEVÄTVEHNÄLLÄ Tässä kokeessa rikkakasvit olivat torjuntahetkellä hyvin pieniä ja vehnä voimakkaassa kasvussa. Käsittelemättömissä ruuduissa rikkakasveja oli vähän ja kaikki Ally Class ruudut olivat puhtaita rikkakasveista. Torjuntateho oli 99 100%. Vehnässä ei todettu polttovioituksia. ALLY CLASS KAURALLA Kaurakokeita oli kaksi. Turvemaalla olivat vallitsevina rikkakasveina pillike, lemmikki, kiertotatar ja orvokki. Ally Classin teho annoksilla 50 ja 40 g/ha oli 99 100%. Pienin käytetty annos 30 g/ha, ei kokonaan tehonnut orvokkiin. Kokeessa verranneaineena ollut Ariane S tehosi hyvin pillikkeeseen, lemmikkiin ja kiertotattareeseen, mutta 1,8 litran käyttömäärällä teho jäi

Perinteinen Ally muuttuu tabletiksi DuPont Agro 9 Ally Class vioitusta ohrassa vajaaksi orvokkiin. Trio ei tehonnut riittävästi orvokkiin ja lemmikkiin. Toinen kaurakoe oli Hyvinkäällä kivennäismaalla. Tämä koealue kärsi kesän rankoista sateista ja kasvusto lakoutui pahoin. Rikkakasveina Hyvinkäällä oli pillike, savikka, orvokki ja vesiheinä. Ally Classin teho-% oli 97 99 ja oli selvästi parempi kuin verranneaineilla. Ally 20 DF on pitkään markkinoilla ollut pienannosaine erityisesti syysviljojen rikkakasvintorjuntaan. Ally on ollut tähän asti pakattuna liukopusseihin, mutta vastaisuudessa sen olomuoto muuttuu. Kaudella 2006 myös Allyn saa kätevinä tabletteina. Tablettien avulla Ally on helppo annostella ja poretabletit liukenevat nopeasti veteen. Tabletit ovat kasvinsuojelussa kaikkein kehittynein tapa annostella tarvittava määrä tehoainetta ruiskuun. Tabletit pienentävät käyttäjälle ja ympäristölle aiheutuneita riskejä. Verrattuna nesteisiin tai pölyäviin jauheisiin, on käyttäjän altistuminen tehoaineille huomattavasti pienempi. Nesteitä annosteltaessa saattaa roiskua pisaroita iholle ja jauheiden kanssa voi altistua pölylle. Tablettien annostelu on helppoa, valitaan vain tarvittava määrä tabletteja ja tiputetaan ne ruiskun säiliöön liukenemaan. YMPÄRISTÖRISKIT PIENENEVÄT Pistekuormitus, eli yhteen paikkaan kohdistunut kuormitus on yleisin syy torjunta-aineiden aiheuttamille ympäristöongelmille. Pistekuormitus voi syntyä esimerkiksi torjuntaainepakkauksen kaatuessa maahan. Tällaisissa tilanteissa tabletit on helppo kerätä talteen ja käyttää uudelleen, kun taas jauhe tai rakeet on lähes mahdotonta saada talteen, saati sitten käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa. Nesteiden kanssa ongelma on kaikkein suurin. Jos nestettä kaatuu maahan, on tilannetta täysin mahdotonta enää korjata. TABLETIT MUUTTAVAT KÄYTTÖMÄÄRIÄ Ally tabletit sisältävät 50 prosenttia tehoainetta, eli 7,5 gramman tabletissa on tehoainetta 3,75 grammaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi tabletti vastaa n. 19 grammaa vanhaa Allya. YHTEENVETO ALLY CLASS KOKEISTA 2004 Ally Class on erittäin laajatehoinen valmiste. Kevätviljoilla siemenrikkakasvien torjunnassa teho kaikkiin koealueilla esiintyneisiin rikkakasveihin oli erinomainen. Pitkään markkinoilla olleeseen Ally 20 DF-valmisteeseen verrattuna saadaan etenkin mataraan ja orvokkiin selkeästi parempi teho. Vähäistä polttovioitusta näkyi viljan lehdillä parin viikon ajan ruiskutuksesta, mutta vähäisellä vioituksella ei ollut vaikutusta satoon. KÄYTTÖMÄÄRÄT ERI VILJELYKASVEILLE: Ally 50 ST -tabletti Ally 20DF -liuokopussi Syysviljat 1 1,5 tab/ha 20 30 g/ha Kevätviljat 0,5 1 tab/ha 15 20 g/ha Pellava 0,5 1 tab/ha 15 20 g/ha Myös Ally 50T -tabletin kanssa pitää aina käyttää SitoPlus -kiinnikettä 0,1 l/ha. Syysviljoilla tai kevätviljoja suorakylvettäessä ovat rikkakasvit usein suurikokoisia talvehtivia lajeja. Normaalikasvustossa Ally Class tehoaa hyvin annoksilla 40-50 g/ha myös talvehtineisiin lajeihin, kuten saunakukkaan, mataraan ja orvokkiin. Jos viljakasvusto on aukkoista eikä varjostuksellaan yhtään auta, voi jälkiversontaa kuitenkin ilmaantua. Ally Class on tervetullut uutuus viljojen rikkakasviainevalikoimaan. Asmo Saarinen, Berner Oy

10 DuPont Agro Agrimarket kasvuohjelma Sadon laatu on noussut yhä tärkeämmäksi tekijäksi markkinoitaessa tuotetta kotimaiselle teollisuudelle tai vientiin. Laatueron tuoma hintalisä voi olla helposti 20-30 /tonni ja ennen kaikkea laadukkaalle tuotteelle löytyy varmemmin markkinoita. Kun tuotat laadukasta satoa, myös määrä lisääntyy automaattisesti. Hyvän, laatuun pyrkivän viljelyn periaatteet ovat meille kaikille, viljelijöille, maatalouskaupalle ja tuotantopanoksia tuottavalle teollisuudelle, tärkeä asia. Kokonaisuuden oikea ymmärtäminen ei ole aina helppoa. Tekemiset pellolla ja tuotteiden hankintapäätökset liittyvät ketjuksi, jonka kaikki lenkit ovat yhtä tärkeitä tavoiteltaessa sadon laatua ja määrää. Haluamme Agrimarket-ketjussa auttaa Sinua viljelijänä tekemään oikeita päätöksiä meidän kaikkien yhteiseksi eduksi. Satosi markkinointi on mahdollista vain, jos se täyttää jalostavan teollisuuden laatuvaatimukset. Erillisestä Agrimarket Kasvuohjelma Tuoteluettelosta 2005 saat tietoa tuotteistamme ja niiden käyttökustannuksista. Viimeisimmän tiedon jokaisesta myymästämme viljalajikkeesta ja sen viljelystä Agrimarket Kasvuohjelmineen löydät aina nettisivuiltamme www.agrimarket.fi, josta löytyy myös paljon muuta tärkeää tietoa viljelysi parhaaksi. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu Agrimarket Kasvuohjelman eri tekijöitä, joiden toivomme herättävän ajatuksia oman viljelysi tehostamiseksi. Vesa Tyykilä ja Olli Mäki-Välkkilä, Hankkija-Maatalous Oy VILJAVUUSTUTKIMUKSELLA MÄÄRITELLÄÄN MAAN KASVUKUNTO Maan kasvukunnon peruskartoitus tehdään viljavuustutkimuksella riittävän useasti. Ympäristötukiehtojen minimimäärillä viljavuustutkimuksia ei saavuteta riittävää tarkkuutta maan kulloisenkin kasvukunnon suhteen eri kasvilajeilla. Perustutkimuksella saadaan selville peltolohkon maalaji- ja multavuus, ph ja johtoluku sekä pääravinteista kalsiumin, fosforin, kaliumin ja magnesiumin liukoisten, ts. kasveille käyttökelpoisten osien määritys. Myös hivenravinnetilanne pitää määrittää viljavuustutkimuksessa. Kasvustoanalyysien perusteella pääravinteista ei yleensä ole pulaa, mutta hivenistä hyvin yleisesti. Erityishuomion tarvitsevat lohkot, joiden ph on yli 6,5. Näillä mailla mangaanin, sinkin, boorin ja kuparin puute on yleinen ilmiö. MÄÄRITETÄÄN SADON KÄYTTÖTARKOITUS Tee Viljatilan Etusopimus kanssamme, silloin sovimme viljasi käyttötarkoituksesta ja markkinoinnista. AGRIMARKET-KETJUN VILJAKAUPPA ON SERTIFIOITU ISO 9002 LAATUJÄRJESTELMÄN MUKAAN. Teemme sopimuksia eri käyttötarkoituksiin eri viljalajeille seuraavasti: ohra mallasohra, tärkkelysohra ja rehuohra kaura elintarvikekaura, vientikaura, rehukaura vehnä myllyvehnä, rehuvehnä ruis myllyruis öljykasvit ja herne VALITAAN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAINEN OIKEA SIEMEN Terve ja elinvoimainen, sertifioitu ja peitattu siemen on kaiken perusta. Uudista siemen ainakin vähintään joka kolmas vuosi. Jos käytät kotoista siementä, muista aina peittaus. Meiltä löytyy myös luomuviljelyyn sopiva peittausaine.

DuPont Agro 11 n avulla oikeaan laatuun LAJIKEVALINTAAN VAIKUTTAVIA TÄRKEIMPIÄ TEKIJÖITÄ sadon käyttötarkoitus kasvuaika, satoisuus, korrenlujuus, taudinkestävyys ja happamuudensieto kylvötiheys ja tjp ovat myös merkitseviä iseed korvaa osan fosforista ja panee kasvun vauhtiin. iseed on fosforikuorrutettu, peitattu siemen. VALITAAN OPTIMILANNOITTEET Satotasotavoite ja sadon käyttötarkoitus määrittää typpilannoitustarpeen. Mallasohran viljelyyn on oma suositustaulukko tavoiteltavan satotason mukaisesti. Viljavuustutkimus antaa perustan lannoitevalinnalle ja kalkitustarpeelle. Fosforia ja kaliumia on annettava analyysitulosten mukaisesti. Hivenravinnetilanne analysoidaan lohkoittain ja täydennetään tarpeiden mukaisesti. Muista huolehtia rikki- ja seleenitarpeista joka vuosi. Tarkenna lannoitus ympäristötuen ehtojen mukaiseksi. iseed tai starttilannoitus korvaa osan fosforitarpeesta. Lisätyppeä ja hiveniä voidaan antaa pensomisvaiheessa ruiskuttamalla. TEHDÄÄN OIKEAT JA OIKEIN AJOITETUT KASVINSUOJELUTOIMENPITEET Rikkakasviruiskutus T1 vaiheessa eli pensomisvaiheen lopulla, tällöin kaikki rikat ovat taimettuneet ja myös vaikeasti torjuttaviin rikkoihin saadaan hyvä teho. Gramma-aine Ratio on suositeltavin laajan tehonsa ja ympäristöarvojensa takia, mutta joka 5. vuosi on hyvä katkaista mahdollinen kestävien kantojen muodostuminen lisäämällä gramma-aineen mukaan hyvin pihatähtimöön tehoava tankkiseoskumppani. Täysannos Acanto Primaa (1 kg) rikkakasviruiskutuksen yhteydessä (T1) ainoana käsittelynä suojaa normaalina vuonna ohraja kaurakasvustot taudeilta. Jaettu käsittely puolin annoksin T1 ja T2 (lippulehti)vaiheissa tai koko annos T2 vaiheissa ovat myös mahdollisia. Vehnälle T1 vaiheessa puoliannosta Acanto Primaa (0,75 kg) tai Zenitiä (0,5 l) ja T3 vaihessa eli tähkän tultua esiin Amistar Duo (0,5 l) tai T3 vaiheessa kertaruiskutuksena täysannos Amistar+Zenit tai Amistar Duo. Kasvunsääde tautiaineen yhteydessä jaettuna T1 ja T2 vaiheissa tai kokoannoksena myöhemmin T2 vaiheessa. Hukkakaura- ja tuholaistorjunta tarpeen mukaan. Juolavehnä voidaan torjua ennen kylvöä (Roundup Gold) tai sadonkorjuun jälkeen. OIKEA SADONKORJUU JA KÄSITTELY SÄILYTTÄVÄT LAADUN Valitse oikea hetki puinnille, kosteus mieluiten alle 25%. Säädä puimurin seulasto ja puhallin niin, että oljenpätkät ja kahujyvät eivät tule säiliöön. Vilja kuivataan välittömästi alle 14%. Ota satonäytteet heti kuivauksen yhteydessä. Näytteiden toimitus omamyyjälle tai viljalaboratorioon välittömästi. Agrimarketin viljalaboratoriosta saa nopeat analyysit (esim. valkuainen), jolloin erien varastointi laadun mukaan on mahdollista jo puintivaiheessa Varastoi laadun mukaan ja huolehdi hygieniasta (jyrsijät, linnut). KONEKETJUT VAIKUTTAVAT MONIIN ASIOIHIN Perinteinen kyntömenetelmä tutuin ja turvallisin. Kasvinjätteet mullattu hyvin, jolloin niissä talvehtivat taudinaiheuttajat eivät pääse saastuttamaan seuraavan vuoden kasvustoa. Tasainen kyntö vähentää muokkaustarvetta keväällä. Maanrakenne säilyy parempana, myös kosteus säilyy maassa. Muokkaus tasoittaa kosteusolosuhteita. Minimimuokkaus tuo jo mukanaan monia uusia asioita työketjun eri vaiheisiin Olkien hajoaminen talven aikana vaikuttaa muokattavuuteen ja kylvettävyyteen. Kasvitauteja seurattava ja torjuttava tarkemmin. Taudit talvehtivat hyvin kasvinjätteissä. Hyvä maanrakenne helpottaa vesitaloutta. Suorakylvö on uusin menetelmä ja vaatii muutoksia moniin kasvuohjelman osiin Viljelykierto on erittäin tärkeää. Juolavehnä on torjuttava aina ennen kylvöä. Talvehtineiden rikkakasvien torjunnassa käytettävä syysvilja-annoksia. Kiinnitä erityisesti huomiota saunakukkien torjuntaan. Ally+Ratio käsittely tehoaa hyvin suuriinkin saunakukkiin. Torju taudit. Vältettävä liian kosteaan maahan kylvöä. Puitaessa huomioitava, että olkikasoja ei pääse syntymään. Hyvä maanrakenne on ehdoton edellytys, samoin pinnan muotoilu.

12 DuPont Agro Monipuolisuus on valttia muokka Kevät koittaa varmasti myös tänä vuonna. Päivien pidentyminen saa meidät viljelijät pohtimaan vuoden tärkeintä työvaihetta, kylvöä. Lähes kaikkea muuta voidaan kasvukauden aikana korjata, mutta kylvötyö on tehtävä kerralla niin hyvin kuin vain taidetaan. Seuraavan kerran virheitään voi korjata vuoden päästä. Viime kasvukausi oli jälleen kerran ikimuistettava, vanha sanonta siitä, että vuodet eivät ole veljeksiä piti todellakin paikkaansa. Sääolot ja niiden myötä sadot vaihtelivat huomattavasti. Huippusadot vaihtuivat jo lyhyelläkin matkalla täydeksi kadoksi. Kumpikin asetti haasteita jo syksyllä: Miten muokata? Jättääkö pelto sikseen odottelemaan kevättä? Runsas olkimassa on vaikea muokattava, on pelto sitten puitu tai ei. Ratkaisu ei ollut helppo suorakylväjällekään, puimuri oli saattanut jättää uria, mitä tehdä niille? Keväällä urissa seisova vesi ei ainakaan nopeuta kylvötöihin pääsyä. ONNISTUIKO KYNTÖ? Monilla tiloilla kyntö koki varsinaisen renessanssin, aurat kaivettiin jälleen esille ja pellot kynnettiin. Kaikilla lohkoilla työjälki ei kuitenkaan näyttänyt ihan siltä, mikä olisi keväällä ihanteellisin. Siis lähes tasainen, jotta mahdollisimman vähällä muokkaamisella saataisiin tasainen kylvöalusta, ja josta siemenen on hyvä puskea oras ylös. Epätasaisen kynnöksen tasaamiseen ruotsalaisilla olisi hyvä neuvo, syysäestys. Meillä Suomessa se ei ole ottanut menetelmänä ilmaa siipiensä alle. Lähteä nyt tasaamaan kynnöstä syksyllä? Vaikkapa ensimmäisinä pakkaspäivinä, jolloin pellon pinta on sopivasti jäässä, että se kantaa traktoria. Ei tule meillä helposti mieleen, vaikka tekniikkana olisi mitä parhain. Nyt on siis löydettävä parhaat keinot epätasaisen ja sateen liettämän viilloksen tasaamiseen keväällä. Siihen soveltuvat mainiosti nykypäivän järeät jyrät, joissa on tukeva Crossboard -lata tasaamassa ja jyräkiekot rikkomassa kokkareita. Samalla tulee jyrällekin lisää käyttöä ja sen hankinta tulee nopeammin kuoletettua. Samoin äkeet, joissa on järeä lata ja mielellään vielä jäykistin tangolla varustettuna, tasaavat tehokkaasti. Liettyneeseen viillokseen puree muokkausveitsi, joka on kiinnitetty Crossboard -lataan. Sen avulla on helposti mahdollista säästää yksi ajokerta. Kannattaa selvittää, onko sinun äkeeseesi saatavana kyseiset varusteet. Ennakkoluulottomimmat viljelijät yhdistävät kaksi edellä mainittua laitetta. Jälleen ruotsalaisten oppien mukaan kytketään jyrä äkeeseen, niin alkaa tulosta syntyä. LAUTASMUOKKAIMET TEKIVÄT LÄPIMURRON Syksyinen matalamuokkaus 3-12 cm syvyyteen on tehnyt tuloaan Suomeen pikkuhiljaa. Väderstadin hinattavat Carrier lautasmuokkaimet ovat olleet markkinoilla jo kolme vuotta. Kokemukset ovat olleet hyviä. Viime syksynä lautasmuokkaimet tekivät varsinaisen läpimurron. Nostolaitesovitteiset, työleveydeltään 3 ja 4 metriset Amazone Catros ja Väderstad Carrier esiteltiin ja suosio oli taattua. Nämä mallit sopivat niin vetotehon tarpeeltaan, kuin hinnaltaankin monille tiloille. Kaikenlisäksi kokemukset äärimmäisissä olosuhteissa olivat hyvät. Lautasmuokkaimilla piilotettiin niin puimatonta viljaa kuin puimurin jättämiä uriakin. Koska niissäkin olosuhteissa työjälki oli vielä kelvollista niin voidaan kysyä, että onko lautasmuokkain tulevaisuuden yleismuokkain Suomessa. Ensikeväänä tulemme myös kokemaan, miten nämä koneet soveltuvat kylvömuokkaukseen. Muutamilla tiloilla on kokemuksia jo viime ja edelliseltä keväältä niin sängen kuin kultivoidunkin pellon muokkauksesta Carrierilla. Kuulemma kylvötyö sujuu jopa laahavantain varustetulla kylvölannoittimella sellaiseen peltoon, josta äes ei selvinnyt tukkeutumatta. Nopeasti pyörivät hammastetut lautaset pilkkoivat oljen ja sekoittivat muokkauskerrokseen. Painavan tiivistysjyrän aggressiiviset evät rikkoivat kokkareita ja painoivat oljenpätkät mullan sekaan, jolloin ne eivät häirinneet kylvöä. Kiekkovantain varustetulla kylvölannoittimella ei ole minkäänlaista ongelmaa kylvää lautasmuokkaimella muokattuun maa. KYLVÄNKÖ SUORAAN SÄNKEEN VAI MUOKKAANKO PINTAA? Suorakylvö vähentää työnmenekkiä. Tällöin on hyväksyttävä melko suuretkin vuosittaiset sadon määrä- ja laatuvaihtelut. Merkittävimpinä vaihtelun aiheuttajana ovat tietysti sääolot, jotka kertaavat muiden tekijöiden vaikutukset satoon. Sänkipeite hidastaa pellon kuivumista keväällä oleellisesti. Vanha viisaus päivästä keväällä ja viikosta syksyllä taisi viimevuonna tulla jälleen todistetuksi. Lämpösumman hidas kertyminen viivästytti tuleentumista. Tilakohtaisesti onkin syytä pohtia, josko osa lohkoista muokattaisiin syksyllä tai keväällä. Tällöin pintaan saadaan hieman mustaa ja pellon lämpeneminen nopeutuu. Muokkauskustannukset tulevat helposti takaisin kasvaneena satona ja pienentyneinä kuivaus ja korjuukustannuksina. Samalla tulee työhuippujakin tasattua. Uutta koneketjua hankittaessa on syytä huomioida koneen monipuolisuus. Lautasmuokkain soveltuu niin kevät kuin syyskäyttöön. Kylvölannoitin hankinta on vielä ratkaisevampi. Voiko sillä kylvää suoraan sänkeen, muokata ja mullata tarvittaessa itämisen varmistamiseksi sekä kylvää tarkasti oikeaan syvyyteen muokattuun peltoon? Nämä ominaisuudet ovat olennaisia, ja painotukset riippuvat tilan lohkojen maalajeista. Mitä enemmän savea, sen tarkempi kylvö vaaditaan. Erittäin runsasmultaisella lohkolla ei ole oikeastaan muuta riskiä, kuin että kylvää liian syvään. Väderstad Rapidin vannasratkaisu, jossa yksi lautanen tekee kapean uran siemenelle, sopii mainiosti erilaisiin kylvötekniikoihin. Työsyvyys ohjataan reaktiotangoin koneen kuljetuspyö-

DuPont Agro 13 ksessa, varsinkin tänä keväänä rästöltä, jolloin ei ole olemassa riskiä siitä, että työsyvyyden säätöpyörät uppoisivat ja kylvettäisiin liian syvälle. Samalla tulee pinta jyrättyä ja viimeisteltyä jälkiäkeellä. RIKKAKASVIT JA TAUDIT SUORAKYLVÖN RIESANA Pelloille, joita ei kynnetä, syntyy helposti paha rikkakasviongelma. Saunakukka on tyypillinen siemenlevinteinen rikkakasvi, josta on tullut pelloille suorakylvön myötä paha riesa. Kun peltoa ei puintien jälkeen kynnetä, ehtii saunakukka syksyllä kasvaa isoksi. Keväällä se jatkaa kasvuaan voimakkaasti. Niinpä kemiallinen torjunta on ainut mahdollisuus ongelman voittamiseksi. Myös muut yleiset rikkakasvit kuten juolavehnä, valvatti ja ohdake ovat lisänneet kasvuaan kyntämättömillä pelloilla. Rikkakasviongelman lisäksi myös tautien määrä suorakylvetyillä pelloilla on kasvanut. Kasvitaudit viihtyvät hyvin oljen jätteissä. Kun peltoa ei kynnetä, niin taudeilla on hyvät mahdollisuudet lisääntyä ja säilyttää elinvoimansa sängessä. Tosin viime vuosina apuna ovat olleet myös tautien kannalta otolliset sääolosuhteet eli lämmin ja kostea ilmanala. Esimerkkinä taudeista voidaan mainita tyvilaikku, joka on lisääntynyt kevätvehnäkasvustoissa voimakkaasti viime vuosina. Rikkakasvi- ja tautiongelman lisääntyessä on selvää, että kasvinsuojelun merkitys korostuu. Aineita joudutaan käyttämään enemmän. Myös töiden ajoitus, eli se milloin pellolle mennään kylvämään ja ruiskuttamaan, on entistä tärkeämpää. Kasvustoa on tarkkailtava entistäkin tarkemmin ja reagoitava riittävän ajoissa mahdollisesti tuleviin ongelmiin. Taneli Vuori, Hankkija-Maatalous Oy

14 DuPont Agro DuPontin laatuohjelma Tavoitteena varmuus Meillä kaikilla on yhteinen huoli siitä, että elinympäristömme pysyy puhtaana ja voimme päivittäin syödä turvallista ruokaa. Nämä asiat ovat olleet lähtökohtana DuPontin laatuohjelman luomiselle. Laatuohjelmalla DuPont haluaa olla aktiivisesti vähentämässä ruuantuotannossa viljelijöille, kuluttajille ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Ohjelmassa arvioidaan mahdolliset riskitekijät alusta loppuun asti ja samalla etsitään ratkaisuja, joilla ne voidaan minimoida. Laatuajattelu lähtee DuPontin omista tuotteista ja niiden tuotannosta. Tuotannon laatujärjestelmät varmistavat sen, että viljelijöille tarjottavat tuotteet ovat aina tasalaatuisia ja pakattuna pakkauksiin, joissa tuotteet säilyvät mahdollisimman pitkään käyttökelpoisina. OLOMUODOLLA ON VÄLIÄ Viljelijöiden käsitellessä ja annostellessa kasvinsuojeluaineita on altistumisriski suurin. Näiden riskien vähentämiseksi on DuPont kehittänyt tabletit ja liukopussit, joiden annostelu on helppoa ja varsinaisiin tehoaineisiin tarvitsee olla mahdollisimman vähän kosketuksissa. Verrattuna nesteisiin tai pölyäviin jauheisiin, on käyttäjän altistuminen tehoaineille huomattavasti pienempi. Nesteitä annosteltaessa voi pisaroita roiskua iholle ja jauheiden kanssa on pölylle altistuminen mahdollista. YMPÄRISTÖRISKIT PIENENEVÄT Viljelijöiden opastus oikeista käyttötavoista on tehokas tapa ehkäistä ympäristöä vaarantavia riskejä. Pienillä asioilla voi olla yllättävän suuri merkitys. Kasvinsuojeluaineiden oikealla varastoinnilla, kasvinsuojeluruiskun tehokkaalla pesulla, puhdistuspaikan oikealla valinnalla sekä vesistöjen ja kaivojen turvaetäisyyksien huomioimisella pystytään pienentämään ympäristökuormitus murtoosaan aikaisemmasta. Pistekuormitus, eli yhteen paikkaan kohdistunut kuormitus, on yleisin syy torjunta-aineiden aiheuttamille ympäristöongelmille. Pistekuormitus voi syntyä esimerkiksi tyhjennettäessä ruiskun pesuvesi yhteen paikkaan tai torjunta-ainepakkauksen kaatuessa maahan. Tällaisissa tilanteissa tabletit ja liukopussit on helppo kerätä talteen ja käyttää uudelleen, kun taas jauhe tai rakeet on hyvin vaikeita saada talteen, saati sitten käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa. Nesteiden kanssa ongelma on kaikkein pahin. Jos nestettä kaatuu maahan, on tapahtunutta täysin mahdotonta enää korjata ja pahimmassa tapauksessa tehoaineet huuhtoutuvat maasta vesistöihin tai pohjavesiin. PIENI KÄYTTÖMÄÄRÄ PIENI RISKI Gramma-aineita käytetään nimensä mukaisesti erittäin pieniä määriä ja muutama gramma tehoainetta riittää antamaan erinomaisen tehon rikkakasveihin. Pienet annokset aiheuttavat myös erittäin pienen ympäristökuormituksen ja niiden riskit myös muille eliöille ovat erittäin pienet. DuPont haluaa seurata tuotteidensa käyttäytymistä ympäristössä ollakseen varma siitä, että niiden aiheuttamat riskit ovat mahdollisimman pieniä. Pintavesien laadun seurantaa tehdään, jotta nähdään kulkeutuuko tehoaineita pelloilta vesistöihin. Tulokset osoittavat, että varsinaisen käyttökauden aikana voidaan pienannosaineistakin joskus löytää merkkejä, mutta pitoisuudet ovat aina olleet kaukana raja-arvojen alapuolella. Laatuohjelma ulottuu sadon laadun kautta elintarvikkeiden laatuun. DuPont tekee elintarviketeollisuuden kanssa yhteistyötä valvomalla, että tuotteet ovat laadultaan korkealla tasolla ja niistä ei löydy jäämiä tai muita laatua heikentäviä aineita. DUPONTIN LAATUOHJELMA ANTAA VARMUUDEN KORKEASTA LAADUSTA. Kalle Erkkola, Berner Oy

DuPont Agro 15 Varma tehoinen Sumi Alpha torjuu hyönteiset Sumi Alpha 5 FW on varma ja kustannustehokas uutuus tuhohyönteisten torjuntaan pelto- ja puutarhaviljelyksiltä. Sen tehoaineena on tehokas pyretroidi esfenvaleraatti, joka sekä tappaa että karkottaa hyönteisiä. Sumista on jo pitkä kokemus pohjoismaissa ja se on Ruotsissa eniten käytetty tuholaisaine varman ja pitkävaikutteisen tehonsa vuoksi. Sumi on vesipohjainen neste, joka on erittäin hellävarainen viljelykasveille ja sopii erinomaisesti tankkiseoksiin. Se on pakattu riittoisaan kolmen litran pakkaukseen, josta pienten käyttömäärien ansiosta riittää suurellekin pinta-alalle. Esimerkiksi tähkäsääsken torjunnassa Sumi tehoaa hyvin jo 0,3-0,4 l/ha käyttömäärillä ja torjuntakustannus on edullinen. Ratio 50 T pakkauksen voittajat Viime vuoden DuPont lehdessä oli kyselylomake ja kaikkien vastaajien kesken arvottiin viisi Ratio 50T pakkausta. Onnetar suosi seuraavia henkilöitä: Ratio 50 T pakkauksen saivat: Seija Alatupa, Kuivanto Petri Alenius Kauvatsa. Mikko Havia, Muurla Kari Kivekäs, Nukari Antti Seppälä, Siilinjärvi Onnea voittajille ja kiitoksia kaikille vastanneille, olemme erittäin iloisia vastauksistanne ja pyrimme jatkuvasti kehittämään lehteä toiveidenne mukaisesti! Viime vuoden kyselykaavakkeessa kysyimme, mikä artikkeli DuPont lehdessä oli kiinnostavin, ja mistä aiheista halutaan lisää tietoa. Ylivoimaisesti kiinnostavin juttu oli: Suorakylvö, uusin trendi viljelyssä. 69 % vastaajista oli tätä mieltä. Suorakylvöstä viljelijät halusivat myös eniten lisää tietoa, joten toiveiden mukaisesti tässä lehdessäkin käsitellään maanmuokkausta. Seuraavaksi eniten viljelijöitä kiinnosti aina ajankohtainen ruiskun pesu, Iltasten viljelijäpariskunnan haastattelu ja uuden rikka-aineen kehittäminen. Muut toiveet liittyivät mataran ja suurten rikkakasvien torjuntaan. Pyrimme seuraavassa lehdessä taas toteuttamaan toivomuksianne ja siksi toivomme että annatte meille runsaasti vinkkejä uusista kiinnostavista aiheista! Leikkaa vastauskuponki irti ja postita tai faksaa numeroon 09 1345 1300 15.5.2005 mennessä ja osallistut arvontaan! Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. VASTAA JA OSALLISTU 5 RETRORATION ARVONTAAN! Haluamme edelleen kehittää lehtemme sisältöä. Siksi toivomme sinulta palautetta tämän numeron sisällöstä sekä toiveita uusista aiheista. Kiitos avustasi jo etukäteen. 1. Mikä on ongelmallisin rikkakasvi pelloillasi (ei juolavehnä)? Valvatti Ohdake Matara Saunakukka Linnunkaali Muu, mikä? 2. Käytätkö rikkakasvien torjunnassa useamman valmisteen seoksia? Kyllä mitä seosta? En käytä 3. Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin artikkeli? Nimi Osoite Postiosoite BERNER OSAKEYHTIÖ KASVINSUOJELUOSASTO VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 00130/505 00100 HELSINKI Vastaanottaja maksaa postimaksun Puhelin

Ratio 50T luotettava valmiste viljojen rikkakasvitorjuntaan Maanviljelijät Heikki ja Marja-Leena Iltanen, Halikko: Voimme luottaa! Viljelijänä teemme usein valintoja, jotka vaikuttavat meidän kaikkien hyvinvointiin myös tulevaisuudessa. Harvalla meillä on mahdollisuuksia itse arvioida kaikkia, esimerkiksi rikkakasvien torjuntaan liittyviä ongelmia. Siksi on tärkeää valita luotettavat kumppanit ja välineet. Silloin voimme luottaa siihen, että tietoa on saatavilla riittävästi ja että ohjeiden mukaan toimimalla saamme parhaan mahdollisen tuloksen. Helppo käyttää Tehokas ja monipuolinen Pienet annokset pieni ympäristökuormitus Tehokas ja monipuolinen Annostelu Rikkakasvit 1 1,5 tabl / ha*) Jauhosavikka Ristikukkaiset Pillikkeet Pihatähtimö Saunakukka **) Ukontatar 2 tabl / ha Linnunkaali Kiertotatar Pihatatar Peipit Peltolemmikki Peltovillakko 3 tabl / ha Rautanokkonen Peltomatara Pelto-orvokki Peltoemäkki Peltovalvatti Pelto-ohdake Käyttömäärät: kevätviljat 2-3 ja syysviljat 3-4 -tablettia/ha. *) Apilattoman heinän suojavilja 1 tabletti / 0,7 ha. Seokseen on aina li sät tä vä SitoPlus 1-2 dl/200 l vettä. **) Kevätitoinen. Lue aina käyt tö oh je ja noudata sitä! farmit.net Berner kasvinsuojeluneuvonta puh. (09) 13451 338 Lue aina käyt tö oh je ja noudata sitä!