Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012

Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2012/1 Dnro ESAVI/89/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 pilaantuneen maaperän puhdistamistoiminnalle sekä haitta-ainepitoisten maa-ainesten sekä betoni-, tiili- ja asfalttimurskeen hyödyntämistoiminnoille myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 674 olennaista muuttamista, Helsinki. LUVAN HAKIJA Helsingin kaupunki Rakennusvirasto PL 1500 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Y-tunnus: 0201256-6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Muutoksena haetaan lupaa hyödyntää asuinkortteleiden ulkopuolisissa täyttömaakerroksissa myös lento- ja pohjatuhkaa sekä leijupetihiekkaa että maa-ainesta sisältäviä tuhkia, Jätkäsaari, Helsinki Kiinteistöt: 91-20-9906-101, 91-20-9906-101-V7, 91-20-9906-101-V8, 91-20-9909-100, 91-20-249-1, 91-20-250-1, 91-20-250-2, 91-20-250-3, 91-20-252-1, 91-20-252-2, 91-20-254-1, 91-20-254-1-V1, 91-20-257-1, 91-20-257-2, 91-20-257-4, 91-20-257-5, 91-20-257-6 Kiinteistöjen omistaja: Helsingin kaupunki Kiinteistöjen haltijat: SRV Rakennus Oy, PL 500, 02201 Espoo (1-20-9906-101-V7) Kiinteistö Oy Verkko, PL 503, 01651 Vantaa (1-20-9906-101-V8, 91-20-254-1-V1) Finnsteve Oy Ab, PL 225, 00181 Helsinki (91-20-249-1, 91-20-252-2, 91-20-257-2) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 Hämeenlinnan päätoimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 Helsingin Satama, PL 800, 00099 Helsingin kaupunki (91-20-249-1, 91-20-250-1, 91-20-250-2, 91-20-252-1, 91-20-252-2, 91-20-257-1, 91-20-257-2, 91-20-257-5) Oy Marine Container Yard Ab, Satamakaari 27, 00980 Helsingin kaupunki (91-20-250-1) Volvo Auto Oy Ab, Taivaltie 1, 01610 Vantaa (91-20-250-2) Maan Auto Oy, PL 158, 00101 Helsinki (91-20-257-5) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 30.3.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti, 2 momentin kohta 4) ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämä ympäristölupa No YS 674, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista sekä haittaainepitoisten maa-ainesten sekä betoni-, tiili- ja asfalttimurskeen hyödyntämistä. Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.8.2009 myöntämä ympäristölupa No YS 963, joka koskee massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Helsingin Jätkäsaaressa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Helsingin kaupunginvaltuuston 3.6.2009 hyväksymä asemakaava tuli voimaan ympäristöluvan No YS 674/5.6.2009 myöntämisen jälkeen 7.8.2009. Asemakaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), erityisasumisen korttelialueeksi (AKS), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), lähipalveluiden korttelialueeksi (PL), yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), julkisten lähipalveluiden korttelialueeksi (YL), opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO), urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU), hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1), toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), puistok-

3 si (VP) sekä autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), autopaikkojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa pysäköintitalon (LPA-1) että vesialueeksi (W). SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti Lähimmät häiriintyvät kohteet Ympäristön tila Alue sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa ja Hietasaaressa. Tuhkan hyödyntämiseen käytettävät katualueet rakennetaan yleensä ennen kuin viereisten tonttien asuinrakennukset rakennetaan. Jos kadun rakentuminen viivästyy, voidaan kadunrakennustöitä tehdä asuinrakennusten läheisyydessä. Tuhkan hyödyntämisalueiden lähialueilla ei kuitenkaan sijaitse erityisen herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja tai sairaaloita. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu Alueen itäreuna rajautuu mereen. Alueella ei ole tehty tuhkan hyödyntämistoimintaan liittyviä ilmanlaatuselvityksiä. Maaperän tila Jätkäsaaren alueella maanpinnan taso on +2,8 +5,7 metriä. Täyttömaaaines on hiekkaa ja soraa. Saaren keskiosasta on louhittu kalliota. Saaren etelä- ja pohjoisosissa kallionpinta on 0,5 1 metrin syvyydellä maanpinnasta. Saaren reunoilla alkuperäisen rantaviivan ulkopuolella kallionpinta syvenee nopeasti. Hietasaaren alueella maanpinnan taso on +2,6 +3,6 metriä. Täyttömaaaines on silttiä, hiekkaa ja soraa. Saaren keskiosassa ja eteläpuolella kallionpinta on 0,5 1 metrin syvyydellä maanpinnasta. Jätkäsaaren ja Hietasaaren välinen alue on täytetty louheella, soralla, hiekalla ja siltillä. Täyttökerroksen paksuus on enimmillään ainakin kymmenen metriä. Pohjaveden tila Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

4 Liikenne Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 toimintaan verrattuna alueen liikennesuorite lisääntyy muutamalla prosentilla. TOIMINNAN MUUTOS Yleiskuvaus Jätkäsaaressa harjoitettiin satamatoimintaa 1880-luvun lopulta vuoteen 2008 saakka. Lisäksi alueella on toiminut muun muassa kynttilöitä ja muita rasvatuotteita valmistanut tehdas sekä tervatehdas että asfalttilaitos. Jätkäsaareen rakennetaan asuin-, työpaikka- ja puistoalueita. Ympäristöluvassa No YS 674/5.6.2009 on myönnetty lupa seuraaville toiminnoille: - pilaantuneen maaperän puhdistaminen - pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen maarakentamisessa - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntäminen maarakentamisessa - betoni-, tiili- ja asfalttijätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Muutoshakemuksessa haetaan lupaa hyödyntää Jätkäsaaren maarakentamisessa myös lento- ja pohjatuhkaa sekä leijupetihiekkaa että maaainesta sisältävää tuhkaa. Hyödynnettävä maa-aines voi sisältää myös kivihiiltä. Käsitteet Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetusta valtioneuvoston asetuksesta 591/2006 ja eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta annetusta valtioneuvoston asetuksesta 403/2009 käytetään jäljempänä termiä VNA 591/2006 ja sen säädösmuutos. Toiminta-aika Hyödynnettävät materiaalit Alkuperä Toiminta aloitetaan välittömästi, kun ympäristölupa on saatu. Katujen ja puistojen rakentaminen kestää vuoteen 2018 saakka. Hyödynnettävät tuhkat ja leijupetihiekka ovat peräisin energiantuotantolaitoksilta ja muilta mahdollisilta tuhkantuottajilta.

5 Jätkäsaaren alueella varastoituna oleva noin 2 000 m 3 :n itd pohjatuhkaerä hyödynnetään myös Jätkäsaaren maarakentamisessa. Tuhkaerä sisältää myös pieniä määriä lentotuhkaa, kivihiiltä ja maa-ainesta. Pohjatuhka on peräisin Helsingin Energian Salmisaaren kivihiilivoimalaitokselta. Jätkäsaaressa voidaan hyödyntää myös tuhkia, jotka on kaivettu Helsingin alueen maaperästä. Kaivettu tuhka sisältää myös maa-ainesta. Lisäksi voidaan hyödyntää maa-ainesta, johon on sekoittunut kivihiiltä. Laatu ja määrä Hyödynnettävät tuhkat ovat VNA:ssa 591/2006 ja sen säädösmuutoksessa tarkoitetun mukaisia kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhkia (10 01 02, 10 01 03, 10 01 17) ja pohjatuhkia (10 01 01, 10 01 15) sekä leijupetihiekkaa (10 01 24). Tuhkien haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet eivät ylitä VNA:ssa 591/2006 ja sen säädösmuutoksessa säädettyjä raja-arvoja. Jätkäsaaressa varastoituna olevasta Salmisaaren voimalaitoksen tuhkaerä (10 01 01, 10 01 15) on tutkittu vuonna 2007. Salmisaaren alueelta otettujen kivihiili- ja tuhkanäytteiden liukoisuustestissä sulfaatin liuennut määrä ylitti VNA:ssa 591/2006 ja sen säädösmuutoksessa asetetut peitetyn rakenteen raja-arvon. Hyödynnettävän maa-ainesta sisältävän tuhkan ja kivihiilen (17 05 04) haitallisten aineiden liukoisuudet eivät ylitä VNA:ssa 591/2006 ja sen säädösmuutoksessa säädettyjä tuhkan raja-arvoja. Jätteestä tutkitaan VNA:ssa 591/2006 ja sen säädösmuutoksen liitteessä 1 tarkoitettujen tuhkien perustutkimukseen kuuluvien haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet. Jätteen haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen alempien ohjearvojen lukuun ottamatta bariumia ja molybdeenia, joiden viitearvoina ovat VNA:ssa 591/2006 ja sen säädösmuutoksessa säädetyt raja-arvot. Hyödynnettävien materiaalien yhteenlaskettu enimmäismäärä on 120 000 m 3 rtr. Kuljetus, vastaanotto ja tarkastus Tuhkat kuljetetaan tavallisella maarakennuskalustolla peitettyinä tai kasteltuina. Tuhkaerien toimitusten aloittamisesta on sovittava hyödyntämiskohteen vastaavan työnjohtajan kanssa. Työjohtaja osoittaa kuormille tyhjennyspaikan. Tyhjennys tehdään suoraan rakennuskohteeseen tai sen läheisyydessä sijaitsevaan varastoaumaan. Voimalaitosten kuormia ei tarkisteta kuormakohtaisesti, jos tuhkan tuottajalla on ympäristöviranomaisen hyväksymä laadunvalvontajärjestelmä. Myöskään varastoituna olevaa pohjatuhkaerää ei tarkisteta kuormakohtai-

6 Materiaalien hyödyntäminen Alueet Varastointi sesti. Maasta kaivettavat ja hyödynnettäväksi siirrettävät tuhkaa sisältävät maa-aineskuormat tarkistetaan aina kuormakohtaisesti hyödyntämiskohteessa. Jos kuorman laatu ei vastaa sovittua tai jos kuorman joukossa havaitaan esimerkiksi jätteitä, ilmoitetaan siitä välittömästi kuorman toimittajalle. Toimittajaa pyydetään poistamaan poikkeava tuhkaerä hyödyntämisalueelta. Materiaaleja hyödynnetään katualueilla (Liite 1.) kadun rakennekerroksissa ja kerrosten alapuolisissa pengertäytöissä. Hyväntoivonpuiston itäpuolisilla katualueilla (Liite 1.) hyödynnettävien tuhkien määrä on noin 10 000 m 3 rtr. AK1-alueen katujen (Liite 1.) täytöissä hyödynnettävä tuhkamäärä on arviolta 10 000 m 3 rtr. Hyväntoivonpuiston alueella (Liite 1.) tuhkan hyödyntäminen on mahdollista noin 50 000 m 2 :n alueella. Alue sijaitsee pilaantuneen maa-aineksen hyödyntämisalueen pohjois- ja eteläpuolilla. Tuhkaa hyödynnetään pintarakenteiden alapuolisissa täyttökerroksissa enintään 100 000 m 3 rtr. Tuhkaa ei varastoida alueella. Jos ilmenee tarve tuhkan välivarastointiin, toteutetaan se Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan No YS 963/19.8.2009 lupamääräysten mukaisesti. Maarakentaminen Tuhkaa ei hyödynnetä samalla kohdalla eikä samoissa kerroksissa kuin muita Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 mukaisia materiaaleja. Tuhkarakenne ei joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa. Tuhkakerroksen paksuus voi olla yli 1,5 metriä. Tuhkaa käytetään rakenteiden tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä. Pohjatuhka levitetään ja tiivistetään enintään 0,2 0,4 metrin ja löyhänä 0,3 0,5 metrin kerroksina. Tiivistys tehdään tavanomaisella tiivistyslaitteistolla, esimerkiksi valssijyrällä, tärylevyllä tai hydraulitäryttimellä. Tiivistyskertoja on noin 6 8 yliajokertaa. Tiivistyö arvioidaan tapauskohtaisesti ja rakenteen tiiviys tarkastetaan laadunvalvonnalla. Pohjatuhkaa tiivistettäessä reunapenkereen sivuttaistukien on oltava tiivistetyt. Pohjatuhkarakenne päällystetään tai peitetään mahdollisimman pian, viimeistään kahden päivän kuluessa, pölyämisen ja mekaanisen rasituksen estämiseksi. Rakenne voidaan suojata ohuella murske- tai hiekkakerroksella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Tiivistäminen

7 ohuen murskekerroksen päältä parantaa tiivistystulosta. Murskekerros toimii myös sääsuojana. Peitto- ja päällysrakenne VNA:ssa 591/2006 ja sen säädösmuutoksessa asetettuja päällystetyn rakenteen raja-arvoja käytetään katualueilla ja peitetyn rakenteen raja-arvoja puistoalueilla. Katualueilla tuhkajätteen päälle rakennetaan esipeittokerros. Kerrokseen asennetaan putki- ja viemärilinjat. Esipeiton päälle rakennetaan 0,79 metrin paksuiset kadun rakennekerrokset. Esipeittokerros erotetaan suodatinkankaalla tukikerroksesta. Tukikerroksen päälle rakennetaan kantava kerros kalliomurskeesta. Katualueella sidottu kantava kerros tehdään asfaltista (ABK). Pintarakenteena ajoradalla ja jalkakäytävällä on asfalttibetoni (AB). Puistoalueella tuhkakerroksen päälle tulevan maa-aineskerroksen paksuus on vähintään 1,3 metriä. Puistoalueelle tulee nurmi- ja luonnonnurmialueita. Lisäksi rakennetaan nupukivipäällysteisiä katualueita, asfaltilla tai sirotepintaisella asfaltilla pinnoitettuja kevyen liikenteen reittejä ja pelastusteitä sekä sorapäällysteisiä pelastusteitä että kumirouhepäällysteisiä leikkialueita. Laadun seuranta Pohjatuhkarakenteen laadunvalvonta tehdään pääsääntöisesti samoilla menetelmillä kuin käytettäessä maa- ja kiviaineksia. Rakenteen tiivistysaste voidaan todeta tiivistysmittauksilla, kuten volymetrillä tai kyseiselle tuhkalle kalibroidulla Troxler-mittarilla, tai kantavuusmittauksilla, esimerkiksi levykuormituslaitteella. Lisäksi voidaan käyttää Loadman- tai muuta pudotuspainolaitetta. Polttoaineen käyttö ja varastointi Tuhkan hyödyntämistoiminnan työkoneiden polttoainehuoltoa ei järjestetä itsenäisesti. Polttoainehuolto tehdään Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräyksen A.5. mukaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tuhkan hyödyntämistoiminnalla voidaan vähentää Jätkäsaaren merkittävää massavajetta. Siten säästetään maarakentamiseen tarvittavia neitseellisiä luonnonkiviaineksia. Lisäksi vähennetään myös kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja muuta ympäristökuormitusta, kuten meluhaittaa. Tuhkilla on hyviä rakennusteknisiä ominaisuuksia. Massiivirakenteessa tuhkalla on eristävä vaikutus ja siten routaeristykseen tarvittavia luonnonkiviaineksia voidaan säästää.

8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuljetettavien tuhkakuormien pölyäminen estetään esimerkiksi peittämällä tai kastelemalla kuormat. Välivarastoitavien tuhka-aumojen pölyäminen estetään peittämällä aumat tai muulla pölyämisen estävällä menettelyllä. Aumat peitetään niiden valmistuttua. Muutoin tuhkan hyödyntämistoiminnasta ei aiheudu muutoksia Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämässä ympäristöluvassa No YS 674 kuvattuihin päästöihin. Meluhaitta voi vähentyä. TOIMINNAN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Tuhkien hyödyntämistoiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tuhkien hyödyntämistoiminnan merkittävin riski on tuhkan leviäminen pölyämällä kovalla tuulella tai rankkasateella veden mukana. Riskeihin varaudutaan keskeyttämällä tuhkan kuljetus- ja levitystyöt, kun on kova tuuli tai rankkasade. Tuhkan pölyäminen estetään peittämällä tai kastelemalla kuormat. Hyödyntämiskohteessa ei varastoida tuhkaa niin paljon, että kasaa ei voida peittää. Tuhkaa ei levitetä rakenteeseen kerralla niin paljon, että sitä ei voida tiivistää nopeasti. Työmaalla on mursketta tai hiekkaa, jolla tiivistetty tuhkarakenne voidaan tarvittaessa peittää nopeasti. TARKKAILU Käyttötarkkailu Kirjanpito Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa. Kirjattavia asioita ovat muun muassa tiedot hyödynnettävistä tuhkaeristä ja niiden toimituspaikoista. Kirjanpito tehdään Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräyksen G.2. mukaisesti. Voimalaitoksen tuhkat Jätkäsaareen tulevien tuhkien ympäristökelpoisuus tutkitaan vähintään 2 500 tonnin erittäin otettavilla näytteillä, kun toimitettava jäte-erä on alle 10 000 tonnia. Jos jäte-erä on yli 10 000 tonnia, otetaan yksi näyte 5 000 tonnin tuhkamäärästä.

9 Vaikutustarkkailu Raportointi Tuhkanäytteistä tutkitaan valtioneuvoston VNA:n 591/2006 ja sen säädösmuutoksen perustutkimukseen sisältyvät kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet. Liukoisuustutkimus tehdään standardin SFS-EN 12457-3 mukaisella kaksivaiheisella ravistelutestillä. Jos tuhkan tuottajalla on ympäristöviranomaisen hyväksymä laadunhallinta- ja tutkimussuunnitelma, ei tuhkien laatututkimuksia tehdä Jätkäsaaressa. Näytteenotto ja näytteiden valmistus tehdään kuten betonimurskenäytteiden tutkimukset. Tutkimukset on määrätty Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan No YS 674/5.6.2009 määräyksessä E.3. Maa-aines, johon on sekoittunut tuhkaa ja/tai kivihiiltä Maasta kaivettavien tuhkien, joihin on sekoittunut maa-ainesta, ympäristökelpoisuus tutkitaan näytteenotolla vähintään 1 000 tonnin massamäärittäin. Näytteistä tutkitaan kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet kuten voimalaitoksen tuhkista. Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräysosion F. suoto- ja pohjavesien laadun tarkkailusuunnitelmaa ei muuteta. Tuhkien hyötykäytön raportointi toteutetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräyksen G.7. mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 28.6.2011, 30.6.2011, 23.1.2012, 31.1.2012 ja 17.2.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 5.8. 5.9.2011 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

10 Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Helsingin kaupungilta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta puoltaa 13.9.2011 päivätyssä lausunnossaan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Kun hakemuksen mukaisia massoja hyödynnetään esitetyn mukaisesti ja jäljempänä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen, ei toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista eikä merkittävää terveys- tai ympäristöperusteista riskiä. Riskit eivät ole merkittäviä, koska sijoitettavien massojen haittaainepitoisuudet ja niiden liukoisuudet ovat alhaisia, ja koska massat sijoitetaan päällystetyille katualueille ja puistoalueille. Sijoitusalueilla massat jäävät vähintään 1,3 metriä paksujen maakerrosten alapuolelle. Voimalaitostuhkien haitta-ainepitoisuudet on tutkittava siten, että erän koosta riippumatta tutkittava näyte otetaan 10 000 tonniin saakka aina 2 500 tonnin välein. Tämän jälkeen näytteet otetaan 5 000 tonnin välein. Katualueilla tai muualla, missä tuhkat sijoitetaan asfaltin alle, voidaan soveltaa päällystetylle rakenteelle ja muualla peitetylle rakenteelle annettuja raja-arvoja. Tuhkien välivarastointia rakentamisalueella tulee välttää. Jos tuhkia kuitenkin joudutaan tilapäisesti varastoimaan, varastokasat on esimerkiksi peitettävä pölyämisen estämiseksi. Tuhkien levittämisen on tapahduttava siten, että massat ovat kosteita. Levittämisen jälkeen kerros on peitettävä välittömästi pölyämisen estämiseksi. Tuhkia ei saa hyödyntää alueilla, joihin on sijoitettu kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia tai betoni-, tiili- tai asfalttijätettä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 15.9.2011 päivätyssä lausunnossaan, että ympäristölupapäätöstä voidaan muuttaa hakijan esittämällä tavalla. Hakemuksen käsittelyssä ja jätemateriaalien hyödyntämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon seuraavissa kappaleissa esitetty. Ympäristölupapäätöksessä on annettu määräykset haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntämiselle alueella. Nämä määräykset on otettava huomioon myös, jos alueella hyödynnetään kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviä kaivettuja maa-aineksia, joiden seassa on tuhkaa tai kivihiiltä. Tuhkien kuljettaminen ja levittäminen on tehtävä siten, että pölyäminen ehkäistään. Levittämisen jälkeen kerros on peitettävä mahdollisimman nopeasti.

11 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hyödynnettäviä tuhkia ei saa sijoittaa samoille alueille, joilla on hyödynnetty muita jätemateriaaleja. Tuhkia ei saa sijoittaa pohjavedenpinnan alapuolelle. Alueella on käynnissä ympäristölupapäätöksen mukainen pohja- ja suotovesitarkkailu, jota voidaan muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on tarvittaessa päivitettävä tuhkien hyötykäytön osalta. Ohjelman päivitystarvetta arvioidaan myöhemmin, kun hyötykäytettävien tuhkien määrä ja todelliset sijoituspaikat varmistuvat. Helsingin kaupunginhallitus puoltaa 10.10.2011 päivätyssä lausunnossaan Rakennusviraston ympäristölupahakemuksen eräiden määräysten muuttamishakemusta. Kaupunginhallitus viittaa asiassa ympäristölautakunnan lausuntoon 13.9.2011 287. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Luvan hakijalle on 24.10.2011 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Helsingin kaupungin Rakennusviraston HKR Katu- ja puisto-osasto toteaa 1.11.2011 päivätyssä vastineessaan, ettei lausunnoista ole huomauttamista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Materiaalit Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristöluvan Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevalle Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöluvan No YS 674/5.6.2009 mukaisen toiminnan muuttamiselle. Muutos koskee lento- ja pohjatuhkan sekä leijupetihiekan että maa-ainesta sisältävän tuhkan ja kivihiilen hyödyntämistoiminnan lisäämistä Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöluvan No YS 674/5.6.2009 mukaisiin toimintoihin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto täydentää muutoshakemuksen johdosta ympäristölupaa No YS 674/5.6.2009 lisäämällä ympäristölupaan seuraavat lupamääräykset: 1. Lupahakemuksessa tarkoitetuilla katu- ja puistoalueilla (Liite 1.) saa hyödyntää maarakentamisessa lentotuhkaa (10 01 02, 10 01 03, 10 01 17),

12 pohjatuhkaa (10 01 01, 10 01 15) ja leijupetihiekkaa (10 01 24) sekä maaainesta sisältävää tuhkaa ja/tai kivihiiltä (17 05 04). Hyödynnettävän lento- ja pohjatuhkan, leijupetihiekan ja maa-ainesjätteen yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 120 000 m 3 rtr. 2. Materiaalien on oltava teknisiltä ja ympäristökelpoisuusominaisuuksiltaan hyödynnettäväksi kelpaavaa. Selvitykset materiaalien kelpoisuudesta on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kunkin materiaalierän hyödyntämistä. 3. Katualueella (Liite 1.) hyödynnettävien lento- ja pohjatuhkan sekä leijupetihiekan haitallisten aineiden pitoisuudet (mg/kg) ja liukoisuudet (L/S=10 l/kg) saavat olla enintään seuraavat: Haitallinen Pitoisuus mg/kg Liukoisuus L/S=10 l/kg aine kuiva-ainetta PCB 1,0 PAH 40 DOC 500 Antimoni 0,18 Arseeni 50 1,5 Barium 3 000 60 Kadmium 15 0,04 Kromi 400 3,0 Kupari 400 6,0 Elohopea 0,01 Lyijy 300 1,5 Molybdeeni 50 6,0 Nikkeli 1,2 Vanadiini 400 3,0 Sinkki 2 000 12 Seleeni 0,5 Fluoridi 50 Sulfaatti 10 000 Kloridi 2 400 Puistoalueella (Liite 1.) hyödynnettävien lento- ja pohjatuhkan sekä leijupetihiekan haitallisten aineiden pitoisuudet (mg/kg) ja liukoisuudet (L/S=10 l/kg) saavat olla enintään seuraavat:

13 Haitallinen Pitoisuus mg/kg Liukoisuus L/S=10 l/kg aine kuiva-ainetta PCB 1,0 PAH 20 DOC 500 Antimoni 0,06 Arseeni 50 0,5 Barium 3 000 20 Kadmium 15 0,04 Kromi 400 0,5 Kupari 400 2,0 Elohopea 0,01 Lyijy 300 0,5 Molybdeeni 50 0,5 Nikkeli 0,4 Vanadiini 400 2,0 Sinkki 2 000 4,0 Seleeni 0,1 Fluoridi 10 Sulfaatti 1 000 Kloridi 800 4. Maa-ainesta sisältävän tuhkan helposti haihtuvien aineiden, kuten BTEXyhdisteiden ja kloorattujen liuottimien, pitoisuuksien on oltava alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen kynnysarvojen. Muutoin maa-ainesten haitallisten aineiden pitoisuuksien on oltava alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen alempien ohjearvojen. Bariumin ja molybdeenin enimmäispitoisuuksina on käytettävä eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksen 403/2009 tarkoitettuja tuhkan raja-arvoja. Maa-ainesta sisältävän tuhkan haitallisten aineiden liukoisuuksien on oltava eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 403/2009 tarkoitettujen tuhkan raja-arvojen mukaiset. Hyödynnettävät maa-ainekset eivät saa olla haitta-aineille tai muutoin haisevia. Maa-ainesjäte saa sisältää myös vähäisiä määriä kivihiiltä, jos se teknisiltään ominaisuuksiltaan soveltuu katu- ja puistorakentamiseen. Lisäksi kivihiiltä sisältävän maa-aineksen ympäristökelpoisuuden, haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien ja liukoisten ominaisuuksien, on oltava maa-ainesta sisältävän tuhkan kaltaiset.

14 Vastaanotto 5. Hyödyntämisalueille tulevat materiaalikuormat on tarkastettava ja kuormista on pidettävä kirjaa. Tuodut jätteet, joiden vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristölupapäätöksessä, on viipymättä poistettava ja toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty. 6. Vastaanotetut lentotuhkaerät on varastoitava peitettyinä. Muut materiaalit on peitettävä varastoinnin ajaksi, jos materiaalit ovat pölyäviä tai jos niistä muutoin voi aiheutua pöly- tai muuta haittaa. Rakentaminen Muutoin lento- ja pohjatuhkan, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkan välivarastointi on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan No YS 963/19.8.2009 määräysten mukaisesti. 7. Tuhkan, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkan hyödyntäminen maarakentamisessa on tehtävä eri alueilla kuin Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan No YS 674/5.6.2009 mukaisten materiaalien hyödyntäminen. Maa-ainesta sisältävän tuhkaerän, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, hyödyntämisessä on otettava huomioon tarpeellisilta osin Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan No YS 674/5.6.2009 määräysosion D. lupamääräykset. 8. Tuhkaa, leijupetihiekkaa ja maa-ainesta sisältävää tuhkaa on käytettävä vain maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä. Jätemateriaalia sisältävän rakenteen tarpeellinen kerrospaksuus on perusteltava hyödyntämisaluekohtaisesti jäljempänä määräyksessä 20. velvoitetussa suunnitelmassa. 9. Tuhka-, leijupetihiekka- ja maa-ainesta sisältävä tuhkakerros ei saa olla kosketuksissa pohjaveden kanssa ja ne on sijoitettava alueen keskimääräisen pohjaveden pinnantason yläpuolelle. Tuhkan, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkan hyödyntämisestä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 10. Tuhka-, leijupetihiekka- ja maa-ainesjätteen hyödyntämisalueen on oltava riittävän kantavaa alueen tulevan käyttötarkoitukseen. Rakentamispohjan on oltava riittävän kuiva tuhkan maarakentamistoiminnan aikana. Materiaalien hyödyntämisessä on otettava huomioon sääolosuhteiden vaikutus rakentamiseen.

15 Hyötykäyttökohteeseen sijoitetut tuhka-, leijupetihiekka- ja maa-ainesta sisältävä tuhkajäte on peitettävä kivi- ja/tai maa-aineskerroksella sekä tiivistettävä mahdollisimman nopeasti jätteen levittämisen jälkeen hyvän tuhkarakentamiskäytännön mukaisesti. 11. Katualueilla tuhkaa ja/tai leijupetihiekkaa ja/tai maa-ainesjäte, joka sisältää kivihiiltä ja/tai tuhkaa, sisältävä rakenne on päällystettävä asfaltilla, jonka tyhjätila on 5 % tai muulla vastaavan suojaustason antavalla materiaalilla. Puistoalueilla tuhkaa ja/tai leijupetihiekkaa ja/tai maa-ainesta sisältävää tuhkaa sisältävä rakenne on peitettävä alueen tulevan käytön mukaisilla maa-aineskerroksilla ja muilla puistorakentamissuunnitelman mukaisilla rakenteilla. Ympäristöhaittojen ehkäiseminen 12. Tuhkien, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkajätteen vastaanotto- ja hyödyntämistoiminnat on toteutettava siten, että materiaalien haitallinen pölyäminen tulee ehkäistyksi tehokkaasti. 13. Tuhkan, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkan hyödyntämisalueet on merkittävä sijoituskiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin. Asiakirjoihin on merkittävä kiinteistöjen käyttö- ja muut toimintarajoitukset. 14. Muutoin ympäristöhaittojen ehkäiseminen, työkoneiden polttoainehuolto ja poikkeuksellisten tilanteiden hallinta on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräysten mukaisesti. Tarkkailu 15. Lento- ja pohjatuhkasta sekä leijupetihiekasta on tutkittava haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet. Tutkimukset on tehtävä eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen 591/2006 ja eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta annetusta valtioneuvoston asetuksen 403/2009 mukaisesti. Näytteet on otettava vähintään jokaista alkavaa 2 500 tonnin materiaalierää kohti, kun vastaanotettava materiaalimäärä on alle 10 000 tonnia. Jokaisesta materiaalierästä on kuitenkin oltava vähintään kaksi edustavaa pitoisuus- ja liukoisuustulosta. Yli 10 000 tonnin materiaalierästä on otettava näytteet vähintään jokaisesta alkavasta 2 500 tonnin erästä ainakin 10 000 tonnin materiaalimäärään saakka ja tämän jälkeen vähintään jokaista alkavaa 5 000 tonnin materiaalierää kohti.

16 16. Maa-ainesta sisältävän tuhkan haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet on oltava selvitetty jokaisesta vastaanotettavasta materiaalierästä, kuitenkin siten, että näytteet on otettu vähintään jokaisesta alkavasta 1 000 tonnin materiaalierästä. Tutkimukset on tehtävä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ja eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen 591/2006 ja eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta annetusta valtioneuvoston asetuksen 403/2009 tai muun vastaavanlaisen menetelmän mukaisesti. 17. Hyödynnettävien materiaalien maarakentamisen kannalta tarpeellisia ominaisuuksia ja rakentamisen laatua on seurattava säännöllisesti. 18. Tuhkan, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkan hyödyntämisalueilla on tarkkailtava pohjaveden laatua. Pohjaveden laadun tarkkailusta on tehtävä selvitys. Selvityksessä on oltava muun muassa tiedot alueen pohjaveden laadusta ennen tässä päätöksessä hyväksytyn hyödyntämistoiminnan aloittamista. Lisäksi on arvioitava Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräysosiossa F. velvoitettujen pohjavesitarkkailupisteiden soveltuvuus tämän päätöksen hyödyntämisalueiden pohjaveden laadun tarkkailupisteiksi ja Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräysosiossa F. velvoitettujen veden laatuparametrien kattavuus tuhkien, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkan mahdollisten ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Tarvittaessa pohjaveden laadun tarkkailusuunnitelma on päivitettävä. Selvitys ja tarvittaessa päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ennen tässä päätöksen hyväksytyn hyödyntämistoiminnan aloittamista. 19. Tuhkaa, leijupetihiekkaa ja maa-ainesta sisältävää tuhkaa sisältävän kerroksen suotoveden laadun tarkkailutarpeesta lysimetrillä tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla näytteenotolla on tehtävä selvitys. Lisäksi on selvitettävä hyödyntämisalueella muodostuvien hulevesien laadun tarkkailutarve. Muut määräykset Selvitys ja tarvittaessa tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ennen tässä päätöksen hyväksytyn hyödyntämistoiminnan aloittamista. 20. Tuhkan, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkan hyödyntämistoiminnasta sekä materiaalien ja rakentamisen laadunvalvonnasta että toiminnan tarkkailusta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle

17 ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ennen tässä päätöksen hyväksytyn hyödyntämistoiminnan aloittamista. 21. Hyödyntämistoiminnan vastuuhenkilöt on nimettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräyksen A.8. mukaisesti. 22. Toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräysten H.2. ja H.3. mukaisesti. 23. Kirjanpito ja raportointi on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 määräysosion G. mukaisesti. Lisäksi on pidettävä kirjaa muun muassa materiaalien saapumispäivästä ja rakentamisen lopputulokseen vaikuttavista seikoista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta tuhkajätteen, leijupetihiekan sekä maa-ainesta sisältävän tuhkan hyödyntämistoiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaharkinnassa arvioinut, että eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annettua valtioneuvoston asetusta 591/2006 ja eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta 403/2009 voidaan soveltaa kyseisessä tuhkan ja leijupetihiekan sekä maa-ainesta sisältävän tuhkan hyödyntämistoiminnassa ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena. Jäljempänä asetuksista käytetään termiä VNA 591/2006 ja sen säädösmuutos. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioituna aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Hakemusasiakirjojen mukaan tuhkan, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkan hyödyntäminen Jätkäsaaren maarakentamisessa ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Lupaharkinnassa Etelä-Suomen alue-

18 Lupamääräysten perustelut hallintovirasto on arvioinut, että toiminnasta aiheutuvat haitat voidaan ehkäistä tämän lupapäätöksen määräyksillä ja lupa oli siten myönnettävissä. Yleiset perustelut Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Ympäristölupapäätöksessä on annettu määräykset muun muassa vastaanotettavien hyödynnettävien materiaalien laadulle ja ympäristövaikutusten ehkäisemiselle. Toiminnan voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti. Ympäristöluvassa ei ole määrätty tehtäväksi hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi, sillä hakemusasiakirjojen mukaan toiminta on määräaikainen ja se päättyy vuonna 2018. Tämän päätöksen lupamääräyksen 4. mukaisesti maa-ainesjäte saa sisältää myös vähäisiä määriä kivihiiltä. Materiaalien vastaanotto- ja rakentamismääräyksissä sekä ympäristöhaittojen ehkäisemiseen että tarkkailuun liittyvissä määräyksissä maa-ainesta sisältävä tuhka -käsite tarkoittaa myös maa-ainesjätettä, jonka joukossa on kivihiilijäämiä. Tuhkasta selvitettävien teknisten ominaisuuksien ja rakentamisen laadunvalvonnan taustamateriaalina on käytetty Tuhkarakentamisen käsikirja. Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakentamisessa. 2012. -julkaisua. Jäljempänä julkaisusta käytetään termiä Tuhkarakentamisen käsikirja. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Hyödynnettävät materiaalit ja materiaalimäärät on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. (YSL 43, 45, VNA 1129/2001) Määräykset 2.-4. Materiaalien hyödyntämisen kannalta olennaisimmat tekijät ovat tekninen- ja ympäristökelpoisuus. Hakemusasiakirjojen mukaan esitetyt materiaalit ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan maarakentamiseen soveltuvia. Materiaalien ympäristökelpoisuuden kriteerit on pääosin hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisina. Kivihiiltä sisältävän maa-aineksen kelpoisuus hyödynnettäväksi on selvitettävä erikseen, jotta voidaan arvioida maa-aineserän sisältämä kivihiilimäärä (%) ja kivihiilimäärän vaikutus erityisesti ympäristökelpoisuusominaisuuksiin.

19 Tämän päätöksen määräyksen 4. velvoitteet ovat pääpiirteissään yhteneväiset Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämän ympäristöluvan No YS 674 lupamääräyksen D.2. määräyksen kanssa. Helposti haihtuvien käsitettä on tarkennettu määrittelemälle ympäristönsuojelullisesti olennaisimmat haitta-aineet, jotka kyseisessä kohteessa voisivat aiheuttaa ympäristölle. BTEX-yhdisteiden ja kloorattujen liuottimien pitoisuudet on tarpeen selvittää tämän päätöksen määräyksen 16. mukaisesti, jos maa-aines on alueen käyttöhistorian tai muun seikan perusteella epäiltävissä pilaantuneeksi kyseisillä haitta-aineilla. Hakemuksessa hyödynnettäväksi esitetty Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen alueelta peräisin oleva pohjatuhkaerä on hyväksytty hyödynnettäväksi Jätkäsaaren alueella tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. (YSL 43, 45, JL 6, 51, 52, VNA 591/2006, VNA 403/2009, VNA 214/2007) Määräykset 5. ja 6. Hyödynnettäväksi soveltumattomien materiaalien poistamisella varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Kuormien tarkistamisella varmistetaan, ettei Jätkäsaaren alueella käytetä hyödyntämiskelvottomia jätejakeita. Vastaanotettavien kuormien kirjanpidolla seurataan tuotavien materiaalien määrää ja alkuperää. (YSL 43, JL 4, 6, 9, 15, NaapL 17 ) Määräykset 7. 11. Tuhkan, leijupetihiekan ja maa-ainesta sisältävän tuhkan hyödyntäminen erillään muista materiaaleista on tarpeen, jotta ehkäistään eri materiaalien mahdollisesta keskinäisestä reagoinnista aiheutuva ennalta arvaamaton ympäristökuormitus. Hyödynnettävän materiaalin enimmäispaksuutta ei ole määrätty, sillä kyseisessä kohteessa tuhka, leijupetihiekka ja tuhkaa sisältävä maa-aines hyödynnetään katu- ja puistoalueiden täytöissä. Hakemuksen mukaan hyödynnettävien materiaalien kerrospaksuus voi olla yli 1,5 metriä. Luvan hakijan on velvoitettu osoittamaan jätemateriaalien rakennepaksuus hyödyntämisaluekohtaisesti, jotta materiaalien käyttö vain rakenneteknisin perustein tarpeellinen määrä tulee todennetuksi. Maarakentamiselle annetuissa määräyksissä on otettu huomioon VNA:n 591/2006 ja sen säädösmuutoksen velvoitteet ja Tuhkarakentamisen käsikirjassa (verkkojulkaisu, PDF 13.1.2012) esitetyt ohjeet. Tuhkarakentamisen käsikirjassa todetaan muun muassa, että rakentamispohjan on ehdottomasti oltava kuivaa ja riittävän kantavaa (sivu 55). Tuhkarakentamisen käsikirjan mukaan työn ennakkosuunnittelussa on otettava huomioon muun muassa sääolosuhteiden, kuten sateen, tuulen ja lämpötilan, vaikutus työn edistymiseen ja lopputulokseen (sivut 54 55).

20 Hyvällä tuhkarakentamiskäytännöllä tarkoitetaan muun muassa seuraavissa kappeleissa esitettyjä Tuhkarakentamisen käsikirjan ohjeita. Lentotuhkakerroksen tiivistyö toteutetaan mahdollisimman nopeasti levittämisen jälkeen ja joka tapauksessa saman työvuoron kuluessa kuin massojen sekoitustyö. Tiivistys seuraavana päivänä on ehdottomasti kielletty. Sivutuotekerros peitetään murskeella yön ajaksi. Tiivistystuloksen varmistamiseksi on suositeltavaa tehdä lopputiivistys ohuen murskekerroksen päältä. Tuhkarakenteen onnistumiseen vaikuttavat olennaisesti tiivistettävän materiaalin vesipitoisuus ja tiivistyksen onnistuminen. Pohjatuhkarakenteen käyttö ja työtavat ovat hiekkaisen materiaalin tapaiset (sivut 56 ja 57). (YSL 43, YSA 37, JL 6, JA 8, VNA 591/2006, VNA 403/2009) Määräykset 12. 14. Tuhkarakentamisen keskeisin ympäristöhaitta on materiaalin pölyäminen. Materiaalien ja rakentamistyön aikainen pölyhaittojen torjuntaan on siten kiinnitettävä erityistä huomiota. Jätemateriaalien hyödyntämisalueet on velvoitettu merkittäviksi tarvittaviin asiakirjoihin, jotta alueiden sijainti ja käyttörajoitukset ovat alueen omistajien, haltijoiden, käyttäjien, viranomaisten ja muiden tarvittavien tahojen tiedossa. Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämässä ympäristöluvassa No YS 674 on muilta osin annettu kyseisen toiminnan ympäristöhaittojen ehkäisemisen kannalta tarpeelliset määräykset eikä tässä ympäristöluvassa ole tarpeen asettaa lisämääräyksiä. (YSL 43, JL 6, 51, JA 8 ) Määräykset 15. 17. Materiaalien kokonaispitoisuuksien ja liukoisten ominaisuuksien tarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti esitetyn mukaisina. Taustamateriaalina näytemäärää koskevassa lupaharkinnassa on käytetty Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta. VTT tiedotteita 2245. 2004. -julkaisua. Tuhkarakentamisen käsikirjan mukaan lentotuhkan teknisistä ominaisuuksista erityisesti tiivistyvyysominaisuudet on aina tarkistettava rakentamishankkeiden yhteydessä. Muita lentotuhkasta selvitettäviä perusominaisuuksia ovat hehkutushäviö, lämmönjohtavuus, routivuus ja lujittumisominaisuudet. Pohjatuhkista olennaisin tutkittava ominaisuus on rakeisuus. Toinen pohjatuhkasta tutkittava perusominaisuus on hehkutushäviö (sivut 60 ja 61). Tuhkarakentamisen käsikirjan mukaan tuhkarakenteiden laadunvalvonnassa käytetään pääsääntöisesti samoja menetelmiä ja laatuvaatimuksia kuin luonnon kiviaineksia käytettäessä. Laadunvalvonta sisältää tuhkamateriaalin laadun seurannan sekä tiivistyskokeet ja lujuuskoekappaleet että tiiveysmittaukset. Lisäksi seurataan kerrospaksuuden toteutumista (sivut 62 ja 63). (YSL 43, 46 ) Määräykset 18. ja 19. Jätemateriaalien hyödyntämisalueilla on olennaista seurata materiaaleista mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia pohjaveteen. Määrätyllä selvityksellä arvioidaan Uudenmaan ympäristökeskuksen

21 5.6.2009 myöntämässä ympäristöluvassa No YS 674 määrätyn pohjavesitarkkailupisteiden ja analyysivalikoiman riittävyys tässä päätöksessä hyväksyttyjen jätemateriaalien mahdollisten pohjavesivaikutusten tarkkailemiseksi. Tarvittaessa asennetaan uusia pohjavesiputkia ja lisätään analysoitavien parametrien määrää. Suotoveden laadun tarkkailutarpeen selvittäminen on tarpeen erityisesti alueilla, joilla hyödynnettävien materiaalien kerrospaksuus on merkittävä, ja puistoalueilla, joissa maaperään suotautuu sade- ja sulamisvesiä. Edellä mainituilla alueilla voi olla tarpeen tarkkailla tuhkarakenteesta suotautuvan veden laatua, jotta voidaan arvioida pitkällä aikavälillä hyödynnytetystä materiaalista mahdollisesti aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Mahdollisella hyödyntämisalueiden hulevesitarkkailulla seurataan käsiteltävistä materiaaleista mahdollisesti aiheutuvia pintavesivaikutuksia. (YSL 43, 46, JL 51 ) Määräys 20. Suunnitelma jätemateriaalien hyödyntämistoiminnan toteutuksesta, materiaalien ja maarakentamisen laadunvalvonnasta sekä tarkkailusta ovat tarpeen viranomaisvalvonnan järjestämiseksi. Lisäksi varmistetaan hyödyntämistoiminnan toteutus suunnitelmallisesti ja hyvää maarakennuskäytäntöä noudattaen. (YSL 43, JL 51, 52 ) Määräykset 21. 23. Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.2009 myöntämässä ympäristöluvassa No YS 674 on annettu pääosin riittävät määräykset vastuuhenkilöiden nimeämisestä ja tiedottamisesta sekä raportoinnista. Tuhkarakentamisen käsikirjan mukaan rakentamisen lopputulokseen vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa sää ja työsuoritukseen kulunut aika sekä ongelmat että poikkeamisen työohjeista (sivu 63). Edellä mainituista on tarpeen pitää myös kirjaa. Määräyksessä velvoitetuin täydennyksen toiminnan kirjanpito voidaan toteuttaa ympäristöluvan No YS 674/5.6.2009 mukaisesti. (YSL 43, JA 10, JL 52 ) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakemusasiakirjojen mukaan vastaanotettava tuhkaa sisältävän maaainesjätteen haitta-ainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen alempien ohjearvojen. Luvan saajan on osoitettava valvontaviranomaiselle vastaanotettavan maa-ainesjätteen laatu, jolloin valvontaviranomainen voi jäte-erän ominaisuuksien perusteella arvioida, onko hyödynnettävä maa-aineserä ympäristöluvan No YS 674/5.6.2009 määräysosion D. mukaista kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maa-ainesta vai tässä ympäristölupapäätöksessä tarkoitettua tuhkaa sisältävää maa-ainesta. Tässä päätöksessä ei siten ole tarpeen määrätä lupamääräyksessä 7. velvoitettua enempää kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-ainesjätteen hyödyntämisessä maarakentamisessa.

22 Muutoin lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 53, 54, 55, 56, 96, 97, 100, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8, 10, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006 sellaisena kuin se on muutettuna valtioneuvoston asetuksella 403/2009 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

23 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2 435. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2012, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen mukaan toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa, ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 4 870 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin kaupunki Rakennusvirasto PL 1500 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-89-04-08-2011 mukaisesti. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätös kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

24 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Liitteet Liite 1. Jätemateriaalien hyödyntämisalueet Liite 2. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Jaakko Heinolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Heinolainen. JH/ts

Liite 1

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.4.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.