Paluu- ja tulomuuttajat paikallisina toimijoina ja kehittäjinä Muuttoliikesymposium Turku 17.11.2010 1 Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu / Siirtolaisuusinstituutti, Turku
Tutkimusalueena keskipohjalainen maaseutu Tutkimuskohteena maaseudun paluu- ja tulomuuttajat: Keski-Pohjanmaan maaseutukuntiin vuosina 1996-2002 maakunnan ulkopuolta muuttaneet täysi-ikäiset henkilöt joiden äidinkieli suomi Keski-Pohjanmaa KOKKOLA Kokkolan seutukunta HIMANKA LOHTAJA KANNUS KÄLVIÄ TOHOLAMPI ULLAVA KAUSTINEN VETELI LESTIJÄRVI HALSUA Tutkimusaineistot: Kyselytutkimus (n=1017, vastauksia 414, vastausprosentti 40,7 %) Maaseudun kehittäjien teemahaastattelut (7) Maallemuuttajien teemahaastattelut (6) Tilastot 0 100 km Siirtolaisuusinstituutti, Pikkarainen 2007 Kaustisen seutukunta Siirtolaisuusinstituutti, Pikkarainen 2007 PERHO 0 10 km 2
Tutkimusalueena keskipohjalainen maaseutu Henkilöä Muuttoliike ja luonnollinen väestönmuutos Keski-Pohjanmaan maakunnassa 1990-2006 2500 2250 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 0 Kotikuntalaki 1994 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Vuosi Lähtömuutto Tulomuutto Syntyneet Kuolleet 3
Maallemuuttajat - mistä he tulevat? Alueelle muutettu etupäässä ympäröivistä maakunnista, Uudeltamaalta ja Ruotsista. Alue, mistä muuttanut Keski-Pohjanmaan maaseudulle Pohjois-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalta Uudeltamaalta Keski-Suomesta Pohjanmaalta Ruotsista Pirkanmaalta Lapista Pohjois-Savosta Varsinais-Suomesta Satakunnasta Kanta-Hämeestä Kainuusta Pohjois-Karjalasta Päijät-Hämeestä Etelä-Savosta Kymenlaaksosta Etelä-Karjalasta Itä-Uudeltamaalta muualta ulkomailta 43 40 37 37 29 21 20 19 17 15 13 9 4 4 2 96 119 143 137 235 0 50 100 150 200 250 4 Henkilöä Tiedot väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä vuosilta 1996-2002 (n=1040).
Maallemuuttajat - mihin he muuttavat? Enemmistö muutoista (n=414) kaupungeista maaseudulle suuntautuvia muuttoja myös syvälle maaseudulle Asuinpaikaksi valittu useammin kylä kuin kuntakeskus Tutkimustulokset eivät tue näin yleistä näkemystä taajamahakuisesta muutosta ja autioituvista kylistä, vaan ennemminkin osoittavat kylien olevan vetovoimaisia ja haluttuja muuttokohteita Kyliin muuttojen uskottaisiin olevan vieläkin runsaampaa, mutta muuttojen pullonkauloina ovat vapaiden talojen ja myytävien tonttien puute henkilöä 250 200 150 100 50 0 Asuu nyt haja-asutusalueella Asuu nyt kirkonkylällä 125 58 107 37 50 37 kaupungissa taajamassa maaseudulla Asui aikaisemmin 5
Kunnathan ne suurimmassa muutospaineessa on, mutta että se ite perusasia, että vaikka kunnat häviää niin kylät jää Ei, ei misään tapauksessa voi puhua autioituvista kylistä. Sitä ei vaan uskota. (H7: mies, maaseudun kehittäjä/paluumuuttaja, Keski-Pohjanmaa) ko meillä [Kaustisen seutukunta] on kylähankkeessa esimerkiks kartotettu sitä, niin ei meillä ole sellasia niinku tyhjillään olevia asuntoja. Että siihen pitäis luoda ihan uudenlainen rakentamispolitiikka ja vuokra-asuntoja ja tällasta, että niillä olis paikkoja mihin tulla. Koska meillä on niitten perikuntien omistamia taloja joita ei haluta edes vuokrata koska ne haluaa pitää sen itellään vaikka hyvin vähän käyttävätkin. Että siellä ei oikein ole semmosta paikkaa mihin tulla ja minkä saada omaksi välttämättä. Että se niinku, se vaatii kyllä ihan niinku rakentamisen ja maankäytön suunnittelua. (H4: nainen, maaseudun kehittäjä/paluumuuttaja) Meijän alueella [Kokkolan seutukunta] kylissä, jos niinkö kylien kannalta aattelee, ongelmana on suurin piirtein se, ettei siellä oo minne muuttas. Siellä ei oo tavallaan niitä kohteita vapaana, semmosia sitte joutuis niinkö rakentaa Meillä ei oikiastaan oo niinkö vapaita asuntoja mitä meillä oli kyliä 25 kylää, niin yhessä kylässä oli vähän enempi tyhjiä asuntoja, kaikki muut oli sitte että yks kappale. Niin, yks kappale tai sitte oli kakskymmentä vuotta ollu tyhjillään. Ne on niinkö sitä luokkaa hirviän monessa kylässä (H7: mies, maaseudun kehittäjä/paluumuuttaja) 6
Maallemuuttajan profiili Keski-Pohjanmaan maallemuuttajien profiili kyselytutkimuksen (n=414) valossa: naisia 63,3 %, miehiä 36,2 % alle 35-vuotiaita 45,4 %, 35-59-vuotiaita 37,9 %, yli 60-vuotiaita 16,7 % tulomuuttajia 57,5 % ja paluumuuttajia 42,5 % Suurin muuttajaryhmä sukupuoli ja ikä huomioiden alle 35-vuotiaat naiset. Suurin muuttajaryhmä sukupuoli ja paikkasuhde huomioiden: naisissa puolison synnyinseudulle muuttaneet miehissä omalle kotiseudulleen palanneet joka kymmenes muuttaja asuu yksin Muuttajien siteet alueelle sukupuolen ja iän mukaan 120 100 99 103 80 75 77 71 60 40 58 35 40 39 49 52 55 49 20 0 Nainen Mies alle 35-vuotias 35-59 vuotias yli 60-vuotias 16 4 Muuttanut omalle synnyinseudulle Muuttanut puolison synnyinseudulle Muuttanut paikkakunnalle joka ei ole oma eikä puolison synnyinseutu 7
Maallemuuttajan profiili Lähes joka kolmannella muuttajalla alemman tai ylemmän tason korkeakoulututkinto Muuttajien työmarkkina-asema: työelämässä 62 % eläkkeellä 18 % kotiäiti/-isä 11 % työtön 6 % opiskelija 2 % ei tiedossa 1 % Paikallista työllistymistä ja pendelöintiä: Työssäkäyvistä joka kymmenes työskentelee kotona ja lähes joka kolmannella työmatkan pituus on alle 5 km. Lähes 70 prosenttia työssäkäyvistä maallemuuttajista ilmoittaa työmatkansa olevan alle 20 kilometriä. Työpaikat eivät sijaitse vain kuntakeskuksissa vaan myös kylistä löytyy eri alojen työpaikkoja. Merkittävä osa muuttajista työllistyy tai työllistää itsensä hyvin paikallisesti. Tutkimustulokset eivät tue näkemystä maaseudusta vain tai ensisijaisesti asuinmaaseutuna - keskipohjalainen maaseutu näyttäytyy toiminnallisena asuinalueena, josta löytyy asumisen ohella myös työpaikkoja ja yrittäjyyttä. 8
Paluu- ja tulomuuttajien kiinnostus paikalliseen vaikuttamiseen Muuttajien kiinnostus kunnallista päätöksentekoa kohtaan: Hieman yli puolet (55,7 %) seuraa kunnallista päätöksentekoa säännöllisesti tai melko säännöllisesti Naiset miehiä kiinnostuneempia Miehistä joka kymmenes (11,3 %) ei seuraa kunnallista päätöksentekoa lainkaan Muuttajat kiinnostuneita vaikuttamaan tai ottamaan kantaa kuntansa asioihin erityisesti osallistumalla paikallisten kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen Miehistä 42,6 %, naisista 35,3 % Hankkeiden suunnittelu ja toteutus kiinnostaa kaikkia ikäryhmiä Maaseudun omaehtoinen kehittäminen, jota toteutetaan pitkälti hankkeiden kautta, näyttäisi saavan näin uusia potentiaalisia toimijoita maallemuuttajista. Eri ikäryhmillä erilaisia tapoja vaikuttaa ja toimia oman asuinalueensa kehittämiseksi: alle 35-vuotiaat kiinnostuneita mielenosoituksista, rahan keräyksistä ja erilaisten vetoomuksien allekirjoittamisesta 35 59 vuotiaat kiinnostuneita pyrkimään kunnallispolitiikkaan yli 60 vuotiaat kiinnostuneita toimimaan aktiivisesti puolueiden paikallisjärjestössä Laaja-alainen asukaslähtöinen kehittäminen hyötyy eri-ikäisestä väestöpohjasta ja eri ikäisistä muuttajista. 9
Paluu- ja tulomuuttajien kiinnostus paikalliseen vaikuttamiseen Tapa jolla kiinnostunut vaikuttamaan tai ottamaan kantaa kuntansa asioihin muuttajat yhteensä (n= 269) 7,4 8,6 37,9 29,7 16,4 mies (n=101) 10,9 13,9 42,6 22,8 9,9 nainen (n=167) 4,8 5,4 35,3 34,1 20,4 alle 35 v. (n=131) 3,8 7,6 35,9 36,6 16,0 35-59 v. (n=109) 11,9 6,4 41,3 21,1 19,3 yli 60 v. (n=29) 6,9 20,7 34,5 31,0 6,9 paluumuuttaja (n=116) 9,5 9,5 40,5 27,6 12,9 tulomuuttaja puolison synnyinseudulle (n=94) 5,3 9,6 28,7 34,0 22,3 muut tulomuuttajat (n=58) 6,9 5,2 48,3 25,9 13,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % pyrkimällä kunnallispolitiikkaan toimimalla aktiivisesti jonkin puolueen paikallisjärjestössä osallistumalla hankkeiden suunnitteluun/toteutukseen mielenosoituksin, rahan keräyksin tai vetoomuksin kirjoittamalla mielipidekirjoituksia lehtiin tai nettiin 10
Paluu- ja tulomuuttajien toimijuus paikallisissa yhteisöissä ja kehittämisverkostoissa Joo, mää suoraan sanon että niitten merkitys on iso, koska he ovat usein niinku ydinjoukkoa ja toimivaa joukkoa esimerkiks näissä kylätoiminnasa, yhdistystoiminnasa ja erilaisissa kehittämishankkeissa. Ja samaten ko on miniät ja vävyt jossain paikkakunnalla, ehkä herkemmin monesti ku paikalliset asukkaat. Ihan selevästi on näin, ko mää tota niin neljänkymmenen kylän kans tein kyläsuunnitelmia niin se oli hyvin paljon paluumuuttajia ja muuhalta tulleita, jotka oli niissä kokouksissa mukana. Ja innoissaan niinku ideoimassa että miten vois kehittää. Ja sitte luomasa hankkeita ja tuovat hyvinki ehkä erilaista koulutusta, it-alan koulutuksella ja tällasella niinko osaamisella, toisenlaista osaamista mitä täällä perinteisesti on. (H4: nainen, maaseudun kehittäjä/paluumuuttaja) Muuttajien osallistuminen kylätoimintaan: Yli puolet muuttajista osallistuu kylätoimintaan säännöllisesti (viikoittain tai kuukausittain) tai satunnaisesti (muutaman kerran vuodessa) Joka kolmas maallemuuttaja oli osallistunut viimeisen vuoden aikana kyläkokousten tai talkoiden organisointiin Joka seitsemäs muuttaja kuuluu kyläyhdistyksen hallitukseen tai jäsenistöön Erityisen aktiivisia kylätoiminnassa ovat miehet, yli 60-vuotiaat ja paluumuuttajat Mää oon kolomessa tietoimikunnassa ja kahessa järvitoimikunnassa... Niistä pitäis muodostaa ku ne on menny vähän niinko umphen, että niistä pitäis saaha semmonen että siellä vesi väläkehtis. (H10, mies, eläkeläinen, paluumuuttaja) 11
Paluu- ja tulomuuttajien toimijuus paikallisissa yhteisöissä ja kehittämisverkostoissa prosenttia 80 70 60 50 40 30 26,6 45,4 23,6 Muuttajien osallistuminen kylätoimintaan sukupuolen, iän ja alueellisen kytköksen mukaan 37,6 57,7 43,5 25,8 27,5 50,4 55,8 47,0 54,4 66,7 60,3 50,0 45,0 naiset miehet alle 35-vuotiaat 35-59-vuotiaat yli 60-vuotiaat paluumuuttajat tulomuuttajat puolison synnyinseudulle muut tulomuuttajat 29,3 21,4 22,6 20 10 10,5 15,4 10,4 9,3 8,4 0 muuttajat yhteensä 33,6 (n=375) muuttajat yhteensä 52,4 (n=380) muuttajat yhteensä 14,5 (n=360) osallistunut kyläkokousten tai talkoiden organisointiin viimeisen vuoden aikana osallistuu kylätomintaan säännöllisesti tai satunnaisesti kuuluu kyläyhdistyksen hallitukseen tai on rivijäsen 12
Paluu- ja tulomuuttajien toimijuus paikallisissa yhteisöissä ja kehittämisverkostoissa Jäsenyys paikallisissa yhdistyksissä ja yhteisöissä 43 % muuttajista kuuluu johonkin paikalliseen järjestöön/yhdistykseen lähes joka neljäs muuttaja kuuluu paikallisen urheiluseuran hallitukseen tai jäsenistöön, urheiluseurat myös paikallisten kehittämishankkeiden toteuttajia joka neljäs mies kuuluu paikalliseen metsästysseuraan muuttajat aktiivisia toimijoita myös uskonnollisissa yhteisöissä Maallemuuttajat LEADER-toimintaryhmätyössä*: Paluu- ja tulomuuttajilla aktiivinen rooli erityisesti Kaustisen seutukunnan toimintaryhmätyössä: Pirityiset ry syntynyt paluumuuttajanaisten toimesta vuosia muualla asuneet ja kotiseudulle palanneet naiset halusivat sekä työllistää itsensä että osallistua aktiivisesti oman kotiseutunsa kehittämiseen toimintaryhmän toimittua nyt reilun kymmenen vuoden ajan myös tulomuuttajat tulleet vahvasti mukaan toimintaan maaseudun kehittämisyhdistyksen tämän hetkisestä hallituskokoonpanosta reilu puolet tulomuuttajia ja loput pääosin kantaväestöä Toimintaryhmätyö luo pohjaa uusien asukkaiden ja kantaväestön keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön rakentumiselle. Toimintaryhmätyö saa laatua siitä että verkostossa yhdistyvät kantaväestön paikallistuntemus ja uusien asukkaiden muualla hankitut tiedot ja taidot. *LEADER-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii kaikkiaan 56 toimintaryhmää. 13
Paluu- ja tulomuuttajien toimijuus paikallisissa yhteisöissä ja kehittämisverkostoissa Maallemuuttajat kehittämishankkeiden toteuttajina: 15 % muuttajista on osallistunut paikalliseen hanketoimintaan Muuttajien kiinnostus hanketoimintaa kohtaan huomattavasti korkeampaa (37,9 prosenttia muuttajista kiinnostunut osallistumaan hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen) kuin tähänastinen aktiivisuus hanketoiminnassa. Toimintaryhmien, kylien ja yhdistysten haasteena omaehtoisesta kehittämisestä kiinnostuneiden muuttajien löytäminen ja toimijoiden yhteen saattaminen. Uusilla asukkailla myös henkistä merkitystä yhteisöjen herättelijöinä ja innostajina heillä on paljonki annettavaa. Heillä on, hehän tulee muualta, heillä on ne kokemukset on hankittu sitten toisenlaisessa paikassa. Ja kun on uusia, he tuovat semmosta kokemusta, niin siitä syntyy tavallaan sitten paljon ideoita. Ja sitä kautta sitte moni hanke saa tuota laatua tavallaan mukaan siihen. Kun täällä vain asuu, täällä samassa paikassa, niin ei aina sitte nää kaikkia asioita mitä se kokemus tuo mukanaan. Ja usein ne on aktiivisia kyllä jotka tulee muualta. Ne haluaa jotenki päästä sisälle siihen kuntaan tai yhteisöön. Siinä mielessä niistä on hyötyä sitten. Tiesti se näkyy siellä kylässä kaikista eniten, mutta vaikuttaahan se sitte seutukunnallisesti ja maakunnallisestikin jos se toimii sitten. Ehkä nostavat sitten niitä paikallisia jotka ei toimi, jotka on aina siellä asuneet. Heitä innostavat sitten tavallaan. Luovat semmosta uskoa että kannattaa toimia. (H5: maaseudun kehittäjä/tulomuuttaja) 14
Linja-autokatosten taukotupia rakennetaan talkoilla vuonna 2004 Kaustisen Puumalassa. Kuva: Matti Mustajärvi. 15
Valokuitupohjaista kyläverkkoa täydennetään Kaustisen Känsälässä lisäliittyjällä syksyllä 2008. Kuva: Matti Mustajärvi 16
Haasteet ja kehittämistarpeet Maallemuuttajien paikallinen kotoutuminen Sosiaalisten verkostojen rakentuminen Joka viides muuttaja kokee ystävystymisen alueen muiden asukkaiden kanssa vaikeaksi. Joka kymmenes muuttaja ei ole saanut solmittua lainkaan paikallisia ystävyyssuhteita vaikka on asunut paikkakunnalla jo kolmesta yhdeksään vuotta. Erityisen vaikeaksi ystävyyssuhteiden solmimisen kokevat tulomuuttajat joilla ei asu paikkakunnalla omia tai puolison sukulaisia, heistä joka viides on ilman paikallisia ystävyyssuhteita. Osallisuuden kokemukset Useampi kuin joka viides muuttaja kokee ettei hänellä ole lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa itseä, perhettä ja asuinaluetta koskeviin asioihin. yli 60-vuotiaista muuttajista näin kokee lähes joka kolmas Osa perinteisistä yhdistyksistä näyttäytyy muuttajille suljettuina verkostoina. Muuttajat eivät pääse mukaan toimintaan kiinnostuksesta huolimatta: tietoa yhdistysten toiminnasta on vähän ja toimijajoukko niin vakiintunutta, että syntyy epäilyksiä liekö uusia jäseniä edes halutaan. Yhteistoiminta Yhteistoiminnan esteinä nähdään erityisesti sopivien johtajien puuttuminen, toiminnan koordinointi Paikallinen kehittäminen Haasteena omaehtoisesta kehittämisestä kiinnostuneiden löytäminen ja yhteen saattaminen Yhdistysten haasteena avoimuuden lisääminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen (esim. hanketoiminta) Tarvetta kylä- ja yhdistystoimijoiden hankeosaamisen kouluttamiseen. 17
Haasteet ja kehittämistarpeet Esteet alueen asukkaiden yhteistoiminnalle muuttajat yhteensä (n=387) 16,8 22,5 30,7 3,9 8,3 7,5 10,3 naiset (n=240) 15,4 22,1 32,5 3,8 8,8 7,1 10,4 miehet (n=145) 19,3 23,4 27,6 4,1 7,6 8,3 9,7 alle 35-vuotiaat (n=181) 19,9 25,4 28,7 3,9 8,3 7,2 6,6 35-59-vuotiaat (n=150) 16,7 21,3 31,3 5,3 8,0 8,0 9,3 yli 60-vuotiaat (n=56) 7,1 16,1 35,7 8,9 7,1 25,0 paluumuuttajat (n=163) 9,8 27,0 35,6 2,5 9,8 5,5 9,8 tulomuuttajat puolison synnyinseudulle (n=131) 17,6 19,8 30,5 3,1 4,6 9,2 15,3 muut tulomuuttajat (n=92) 28,3 18,5 22,8 7,6 10,9 8,7 3,3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ihmiset eivät luota toisiinsa Jotkut hyötyvät yhteistyöstä enemmän kuin toiset Sopivien johtajien puuttuminen Asiantuntija-avun puute Ongelmat käytännön järjestelyissä Muu este Ei ole esteitä 18