PERUSKOULUN OPINNOT EIRAN AIKUISLUKIOSSA. 2 OHJEEKSI OPISKELUUN SUOMALAISEN PERUSKOULUN KOROTTAJILLE JA TÄYDENTÄJILLE



Samankaltaiset tiedostot
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Eiran aikuislukion peruskoulun kurssit lukuvuonna

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

Miten kurssit tehdään Eirassa?

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

RANSKA VALINNAISAINE

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

Kempeleen kunta Liite 1

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Valinnaisopas Lukuvuosi

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

9.2. Ruotsi B1 kielenä

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA ja

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)

Valinnaisopas Lukuvuosi

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

SAKSA VALINNAISAINE (A2)

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Kurssien suorittamisen ajoitus

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Kirjoittajainfo KYL

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

LUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kurssien suorittamisen ajoitus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Kerttulin lukion kurssien valintaopas

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tietoa lukio-opinnoista. Syksy 2016

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara OPH

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Savonlinnan normaalikoulu

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

VENÄJÄ VALINNAISAINE

Kirjoittajainfo KYL

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho

Kurssien suorittamisen ajoitus

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5.

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Lyhyet kurssikuvaukset

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO

Uudistuva aikuisten perusopetus

Savonlinnan normaalikoulu

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä (S2)

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita.

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Lukio-opinnoistaopinnoista

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Transkriptio:

SISÄLLYS PERUSKOULUN OPINNOT EIRAN AIKUISLUKIOSSA... 2 OHJEEKSI OPISKELUUN SUOMALAISEN PERUSKOULUN KOROTTAJILLE JA TÄYDENTÄJILLE... 2 FIRST STEPS, PERUSKOULUN OHJELMA MAAHANMUUTTAJILLE... 3 PERUSKOULUN TUNTIJAKO kursseittain (suomi äidinkielenä)... 6 VALMISTAVA OPETUS lv 2013-2014 aloittaville... 7 PERUSKOULUN TUNTIJAKO kursseittain lv 2010-2011 tai myöhemmin aloittaneille (suomi toisena kielenä)... 8 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (äi)... 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ (s2)... 12 ENGLANTI (ena)... 28 RUOTSI (rub)... 42 SAKSA (saa)... 45 VENÄJÄ (vea)... 45 MATEMATIIKKA (ma)... 46 USKONTO (ue)... 54 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (et)... 55 LUONNONTIETEISIIN VALMISTAVA OPETUS (luv)... 57 BIOLOGIA (bi)... 58 MAANTIETO (ge)... 61 FYSIIKKA (fy)... 65 KEMIA (ke)... 70 HISTORIA (hi)... 74 YHTEISKUNTAOPPI (yh)... 78 TIETOTEKNIIKKA (atk)... 81 PERUSKOULUN LIIKUNNAN KURSSI (li)... 83 KUVATAIDE/VISUAL ARTS (ku)... 84 OPISKELIJAN OHJAUS (ohk, tyk)... 86 LISÄOPETUKSEN (10-LUOKKA) RYHMÄNOHJAAJAN TUNNIT (kyk)... 88

PERUSKOULUN OPINNOT EIRAN AIKUISLUKIOSSA 2 Eiran aikuislukio tarjoaa perusopetusta ja siihen valmistavaa opetusta aikuisille, jotka eivät ole oppivelvollisia. Opiskelu voi olla tutkintotavoitteista tai yhden aineen opiskelua, ns. aineopiskelua. Peruskoulun opetus palvelee erityisesti kolmea eri ryhmää - tutkintotavoitteista perusopetusta tarvitsevat maahanmuuttajataustaiset 17-25 vuotiaat opiskelijat (päiväopetus) - suomalaisen peruskoulun korottajat ja täydentäjät - opiskelijoita, jotka haluavat opiskella vain yhtä ainetta, esim. suomea toisena kielenä päivä- ja iltaopetuksessa (työssä käyvät ja rinnasteiset opiskelijat) Valmistava opetus 1000 tunnin ohjelmana on suunnattu 17-25 vuotiaille tutkintotavoitteisiin perusopintoihin tähtääville maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, jotka aloittavat suomen alkeistasolta. Valmistavan opetuksen jälkeen siirrytään perusopintoihin, jos edellytykset riittävät. Suomen tai englannin kursseja tarvitsevat aineopiskelijat voivat valita aineopiskelijoiden kursseja päivällä tai illalla. Perusopintojen jälkeen tai jo niiden aikana opiskelijoilla on mahdollisuus ottaa lukion kursseja. Eiran aikuislukion opetussuunnitelmat perustuvat Opetushallituksen Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusteisiin 2004. Maahanmuuttajataustaisille suunnatussa valmistavassa opetuksessa on aineksia valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteista 2009 sekä aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteista 2010. OHJEEKSI OPISKELUUN SUOMALAISEN PERUSKOULUN KOROTTAJILLE JA TÄYDENTÄJILLE Aloita aina opiskelusi keskustelulla opinto-ohjaajan kanssa. Peruskoulun opiskelijaa koskevat valtaosin ne ohjeet, joita on annettu Opiskeluoppaassa, johon on syytä tutustua huolellisesti. Seuraavassa lyhyesti peruskoulun opiskelijaa koskevia asioita. Peruskoulun opiskelija varsinainen opiskelija Peruskoulun tutkintoon tähtäävä opiskelija on ns. varsinainen opiskelija, jolloin opiskelu on maksutonta, lukuun ottamatta materiaalimaksua (10 euroa). Peruskoulun opiskelijan alaikäraja on pääsääntöisesti 17 vuotta.

Oppikirjat Peruskoulun opiskelijat voivat lainata kurssikirjat koulun kurssikirjalainaamosta (toimiston yhteydessä). Kirjaa lainattaessa maksetaan 10 euron pantti. 3 Koulumatkat Koulumatkoja varten on mahdollista saada opiskelija-alennuslippu; opiskelun tulee tällöin olla täyspäiväistä (vähintään 3 kurssia/jakso). Alennuslippua varten tarvittavan opiskelutodistuksen saa toimistosta. Wilma-tunnus Opiskelija saa toimistosta ns. Wilma-tunnuksen; sen avulla hän voi ilmoittautua kursseille ja tarkistaa opintosuorituksensa opintorekisteristä. Kurssitarjottimessa peruskoulun kurssit on merkitty pienillä kirjaimilla (äi=äidinkieli, s2 =suomi toisena kielenä, ena=englanti, ma=matematiikka jne.). Moodle-tunnus Moodle on lähi- ja verkkokurssien oppimisalusta. Peruskoulun todistus ja oppimäärä Peruskoulun todistus antaa oikeuden hakea ammattikouluun tai lukioon. Sen saa, kun on käynyt kaikkien oppiaineiden pakolliset kurssit ja suorittanut yhteensä vähintään 44 kurssia. Peruskoulun arvosanojen korottaminen Eiran aikuislukiossa on mahdollista korottaa peruskoulun arvosanoja. Korottaja tekee ennen opintojen aloitusta opinto-ohjaajan kanssa korotussuunnitelman, jonka mukaan lukuvuosi etenee. Mikäli opintosuunnitelmaan tarvitaan muutoksia, opiskelijan täytyy välittömästi ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan. Opinto-ohjaajilla on tämän oppaan lisäksi erilliset kirjalliset ohjeet korottajille. FIRST STEPS, PERUSKOULUN OHJELMA MAAHANMUUTTAJILLE - Valmistava opetus - Peruskoulun tutkintotavoitteinen opetus - Peruskoulun aineopiskelu päivällä ja illalla - Lisäopetus (10-luokka) Kouluun hakeminen Opiskelijan tulee henkilökohtaisesti täyttää hakemuslomake haluamaansa opetukseen. Opiskelijalla tulee olla pysyvä oleskelulupa. Hakulomakkeen täyttäneille lähetetään kutsu tasotestiin, jonka jälkeen ilmoitetaan opiskelupaikan saamisesta. Tutkintotavoitteinen opiskelija maksaa rekisteröityessään 10 materiaalimaksun ja yksittäisen aineen opiskelija aineopiskelijan lukuvuosimaksun 100. Valmistava opetus Opiskelijoille, jotka eivät vielä osaa suomea, on aluksi tarjolla perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetusta on 1000 tuntia ja se sisältää suomea, englantia, yhteiskuntatietoutta, matematiikkaa ja muita aineita. Tämän opiskelun suorittamisen jälkeen opiskelija voi hakea peruskoulun opetukseen. Peruskoulun tutkintotavoitteinen opetus

4 Peruskoulun koulutus on tarkoitettu nuorille aikuisille, joilla ei ole vielä peruskoulutason opintoja omasta maastaan tai Suomesta. Se sopii myös sellaisille, joilla on jo jonkin verran lukion tai ammattikoulun opintoja omasta maasta, mutta kielitaito ei riitä jatkamaan opintoja Suomessa. Koulutukseen otetaan ensisijaisesti 17-25 -vuotiaita. Alle 17-vuotiaita hyväksytään ainoastaan erityisistä syistä. Opiskelussa tarvitaan hyvää luku- ja kirjoitustaitoa latinalaisilla kirjaimilla sekä matematiikan alkeistaitoja. Perusopetuksen tutkinto-opiskelijoiden päiväryhmiin ei oteta opiskelijoita, jotka haluavat opiskella vain joitain yksittäisiä aineita, esim. suomen kieltä. Peruskoulun aineopiskelu päivällä ja illalla Tarjolla on laaja sekä suomen kielen (s2) että englannin kielen kurssitarjonta. Peruskoulun opetussisältö - 9 kurssia suomen kieltä (valmistavan opetuksen jälkeen) - 8 kurssia englannin kieltä (valmistavan opetuksen jälkeen) - 8 kurssia matematiikkaa (valmistavan opetuksen jälkeen) - biologiaa, historiaa, fysiikkaa, kemiaa, maantietoa, elämänkatsomustietoa, yhteiskuntaoppia ja muita perusopetuksen kursseja. Yhteensä vähintään 44 kurssia. Opetus järjestetään suomeksi ja kestää noin kaksi kolme vuotta, jos opiskelija aloittaa suomen kielen opinnot alkeista valmistavassa opetuksessa. Opetus järjestetään viidessä jaksossa. Lukioon valmistava lisäopetus (10-luokka) Maahanmuuttajan kymppi on vuoden mittainen ohjelma lukio-opintoihin aikoville maahanmuuttajataustaisille nuorille, joilla on peruskoulun päättötodistus Suomesta tai jotka ovat kotimaassaan tai muulla tavoin suorittaneet kokonaan suomalaista perusopetusta vastaavan oppimäärän. Kympiltä saa hyvä taidot lukio-opintoja ja muita jatko-opintoja varten. Vuoden aikana vahvistetaan lukiossa tärkeitä opiskelutaitoja ja syvennetään osaamista erityisesti lukion keskeisimmissä aineissa; matematiikassa, englannissa ja suomen kielessä (S2). Kympin opettajat ovat lukion aineenopettajia. Kympillä voi korottaa peruskoulun arvosanaojasi ja kokeilla/suorittaa tavallisia lukiokursseja. Opintojen eteneminen Valmistavasta opetuksesta peruskoulun loppuun suorittamiseen. Valmistava opetus, 1 vuosi Suomen kielen ja yhteiskuntatiedon opiskelua noin 6 tuntia päivässä. Matematiikkaa 4 valmistavaa kurssia, englantia 4 valmistavaa kurssia. Muita aineita kuten tietotekniikkaa ja ryhmänohjaajan tunteja. 1. vuosi - Suomen kielen opiskelua - matematiikkaa ja englantia - lisäksi aloitetaan muiden aineiden opiskelu.

5 2. vuosi - Ensimmäisenä vuonna aloitettujen aineiden opetus jatkuu. - Suomen kieltä opiskellaan edelleenkin kaksi tuntia päivässä - Näiden lisäksi opiskellaan historiaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja yhteiskuntaoppia sekä - uskontoa tai elämänkatsomustietoa. 3. vuosi - Suomen kielen ja muiden aineiden opiskelu jatkuu. - Tämän lisäksi voidaan opiskella lukiokursseja suomeksi tai englanniksi. Lisätietoja Ilkka Juntunen, opinto-ohjaaja, ilkka.juntunen@eira.fi Eevi Mustonen, opinto-ohjaaja, puh. 09 4542 2712, eevi.mustonen@eira.fi Päätoiminen opiskelija hyötyy taloudellisesti. Työtön opiskelija: Ota selvää jo ennen kouluun hakemista, onko työvoimatoimistosta mahdollista saada kotoutumistukea omaehtoiseen opiskeluun. Työttömät maahanmuuttajat laativat yhdessä TE-toimiston ja koulun kanssa opintosuunnitelman, joka on osa kotoutumissuunnitelmaa. Opetukseen osallistuminen on silloin pakollista. Alle 30-vuotias opiskelija saa alennusta bussi- ja junalipuista.

6 PERUSKOULUN TUNTIJAKO kursseittain (suomi äidinkielenä) Opiskelijan täytyy suorittaa vähintään 44 kurssia, johon sisältyvät kaikki pakolliset kurssit. Lisäksi vähimmäiskurssimäärään sisältyy valinnaisia kursseja ja vapaaehtoisia kursseja. Pakolliset äidinkieli ja kirjallisuus äi1 äi 2 äi3 äi4 A-kieli englanti ena 1 ena 2 ena 3 ena 4 ena 5 ena 6 ena 7 ena 8 B 1-kieli ruotsi rub1 rub2 rub3 rub4 rub5 rub6 matematiikka ma 1 ma 2 ma 3 ma 4 ma 5 ma 6 ma 7 ma 8 uskonto tai et et 1 Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet Tästä joukosta on valittava kursseja vähintään 4 ainetta ja vähintään 8 kurssia yhteiskuntaoppi yh 1 yh2 historia hi1 hi3 fysiikka fy 1 fy2 kemia ke 1 ke 2 biologia bi1 bi3 maantieto ge 1 ge 3 Vapaaehtoiset kurssit äidinkieli ja kirjallisuus äik1 tietotekniikka atk1 atk 2 kuvataide ku 1 ku 2 B2-kieli 1 2 3 A2-kieli 1 2 3 4 5 6 L* L*=Lukion A-kielen 1. kurssi

7 VALMISTAVA OPETUS lv 2014-2015 aloittaville Valmistava opetuksen ohjelma kestää yhden vuoden (5 jaksoa) ja sen laajuus on 1000 tuntia. Opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma tehdään tasotestauksen, henkilökohtaisen etenemisen ja kurssitarjottimen perusteella. Opiskelija voi edetä valmistavan opetusohjelman aikana jo peruskoulun kursseille. Valmistavan opetuksen yksittäisiä kursseja tarjotaan myös peruskoulun muussa tarjonnassa. suomi toisena kielenä s2v1 s2v2 s2v3 s2v4 s2v5 s2v6 s2v7 s2v8 s2k1 s2k2 s2k3 s2k4 s2kh1 s2kh2 s2kh3 s2kh4 s2kh5 s2kh6 englanti env 1 env2 env3 env4 matematiikka mav1 mav2 mav3 mav4 yhteiskuntaopin ja historian valmistava opetus yhv1 yhv 2 yhv 3 ympäristö- ja luonnontiedon luv 1 luv 2 valmistava opetus tietotekniikka atk 0 liikunta liv 1 Lisäksi valmistavassa opetuksessa on ryhmänohjaajan tunteja ja toiminnallista opetusta, kuten kuvataidetta ja liikuntaa.

8 PERUSKOULUN TUNTIJAKO kursseittain lv 2010-2011 tai myöhemmin aloittaneille (suomi toisena kielenä) Opiskelijan täytyy suorittaa vähintään 44 kurssia, johon sisältyvät kaikki pakolliset kurssit. Lisäksi vähimmäiskurssimäärään sisältyy valinnaisia kursseja ja vapaaehtoisia kursseja. Pakolliset 29 kurssia suomi toisena kielenä s2k5 s2k6 s2k7 s2k8 s2p1 s2p2 s2p3 s2p4 s2p5 s2kh7 s2kh8 s2kh9 englanti ena 1 ena 2 ena 3 ena 4 ena 5 ena 6 ena 7 ena 8 matematiikka ma 1 ma 2 ma 3 ma 4 ma 5 ma 6 ma 7 ma 8 uskonto tai et et 1 Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet Tästä joukosta on valittava kursseja vähintään 4 ainetta ja vähintään 8 kurssia yhteiskuntaoppi yh 1 yh2 historia hi1 hi 2 hi3 fysiikka fy 1 fy2 kemia ke 1 ke 2 biologia bi1 bi3 maantieto ge 1 ge 3 Vapaaehtoiset kurssit s2:n ja reaalin integrointikurssit s2kre 1 s2kre2 s2kre3 tietotekniikka atk1 atk 2 kuvataide ku 1 ku 2 s2 kirjoituskurssit s2kki1 s2kki2 s2 keskustelukurssit s2kke 1 s2kke 2 s2 rakennekurssit s2kra 1 s2kra 2 s2 lukeminen s2klu 1 s2verkko s2kv1 opiskelijan ohjaus ohk1 ohk2 tyk1 tyk2 Aiemmin opintonsa aloittaneet voivat siirtyä uuteen tuntijakoon tai ottaa uuden tuntijaon mukaisia vapaaehtoisia kursseja.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (äi) Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija - syventää kieltä, kirjallisuutta ja viestintää koskevia perustietojaan sekä oppii käyttämään niihin liittyviä käsitteitä - kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan - kehittää ilmaisuaan sekä puheessa että kirjoituksessa - osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä - oppii kirjoitetun kielen normeja ja ymmärtää kirjakielen tarpeellisuuden - osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja arvioida tiedon luotettavuutta - rakentaa kirjallisuuden tuntemustaan ja sen avulla ajatteluaan ja mielikuvitustaan sekä maailmankuvaansa - nauttii kulttuurin ja taiteen moninaisuudesta - kasvaa suvaitsevaiseksi eri kieltä puhuvia kohtaan. Valtakunnalliset pakolliset kurssit äi1 Äidinkielen ja kirjallisuuden perusteita äi2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä äi3 Tekstien erittelyä ja tulkintaa äi4 Suomen kielen ja kirjallisuuden ominaispiirteitä Valtakunnalliset valinnaiset kurssit äi5= Puheviestintä Oppimateriaali Oppikirjana on Äidinkielen ja kirjallisuuden tietokirja 7 9: Salasana (WSOY), tekijät: Saure, Toivakka, Lehti ja Levola. Lisäksi kursseilla voidaan käyttää opettajan tai opiskelijoiden valmistamaa materiaalia. Myös erilaiset julkaisut, audiovisuaalinen ja verkkomateriaali voivat toimia opiskelun tukena. 9 äi1 ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN PERUSTEITA äi2 TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ äi3 TEKSTIEN ERITTELYÄ JA TULKINTAA Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - kehittää vuorovaikutustaitojaan keskustelussa ja omien näkemystensä ilmaisussa - löytää keskeisen sisällön erilaisista teksteistä - tottuu työstämään omia tekstejään - tarkastelee lauseita rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä - tutustuu eri genreihin.

Keskeiset sisällöt - keskustelua televisiosarjojen maailmasta, teatterista ja elokuvista - asiatekstien referointi, juonitiivistelmä - arvostelun kirjoittaminen - lauseenjäsenet, pää- ja sivulause - kirjallisuuden perusanalyysi: aihe, juoni, henkilö, aika ja paikka - lyhyt kaunokirjallisen tekstin erittely - kirjallisuuden eri genrejä: esimerkiksi dekkari, scifi, kauhu, fantasia, elämäkerta, ihmissuhderomaani äi4 SUOMEN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN OMINAISPIIRTEITÄ Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - syventää taitojaan ilmaisijana - oppii perusasiat suomen kielestä, sen vaihtelusta ja muuttumisesta - motivoituu huoltamaan tuottamiaan tekstejä - oppii hankkimaan tietoa eri lähteistä - tutustuu Suomen kirjallisuuden vaiheisiin. Keskeiset sisällöt - suomen kielen vaiheet ja sen asema muiden kielten joukossa - keskeisiä teoksia Suomen kirjallisuudesta - valinnaisista romaaneista keskustelua ja kirjoittamista - oman tekstin huoltaminen tarkoitukseen sopivaksi - laajahko kirjoitelma tietolähteiden pohjalta äi5 PUHEVIESTINTÄ Valinnainen kurssi. 10 äik1 PERUSKOULUN ÄIDINKIELEN KERTAUS (aik. äi6) Koulukohtainen kurssi. Kurssin tavoitteena on varmistaa, että opiskelija hallitsee peruskoulun oppimäärän vaatimat tiedot ja taidot. Keskeiset sisällöt Sisällöt ja vaadittava näytöt räätälöidään opiskelijoiden tarpeen mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Vuorovaikutustaidot Opiskelija - haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään - osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa - osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja - edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä - tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa

11 valitessaan; hän pystyy vaihtamaan oman puhekielensä tarvittaessa yleispuhekieliseksi - pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan: hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi, hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Tekstien tulkinta ja hyödyntäminen Opiskelija - osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstien yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa - tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä - lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen - tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa niitä tekstikokonaisuuksista - tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja - osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut - pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä - osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia - tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun - pystyy tekemään havaintoja tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista - pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sanavalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn - pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Tekstien tuottaminen ja tiedonhallintataidot Opiskelija - osaa käyttää kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne - tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laadintaprosessin ja soveltaa tietojaan tekstejä tuottaessaan - kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata - pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä - pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

12 - osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamiseen ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja, osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään - soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. SUOMI TOISENA KIELENÄ (s2) Oppiaineen kuvaus Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Lähtökohtana on opiskelijan toisen kielen osaamisen taso sekä kielellinen taso ja ympäristö; hän omaksuu suomen kieltä myös muissa opinnoissaan ja opiskelutilanteiden ulkopuolella, jolloin suomen kielestä tulee vähitellen hänen toinen käyttö- ja sivistyskielensä oman kielen rinnalla. Suomen kielen opetuksen tehtävä on auttaa opiskelijaa tiedostamaan osaamisensa ja syventämään sitä. Opetus tukee muiden aineiden opiskelua lisäämällä opiskelutaitoa, sanavarastoa ja kartuttamalla kulttuuritietoutta. Harjoituskursseilla vahvistetaan varsinaisten kurssien sisältöjen hallintaa. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS (s2v, s2k) Aikuisten maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus lähtee suomen kielen alkeista. Sen aikana on tarkoitus saavuttaa perusopetuksessa tarvittava suomen kielen taito. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa taitotason A2.1 - A2.2. Kurssit Valmistavaan opetukseen kuuluvat suomen kielen valmistavat kurssit s2v1 - s2k4 sekä niihin liittyvät koulukohtaiset harjoituskurssit, joilla vahvistetaan sisältöjen hallintaa. Uusien opiskelijoiden suomen kielen taito testataan, ja he pääsevät aloittamaan osaamistaan vastaavalla tasolla. Kaikilla opiskelijoilla on oltava tullessaan riittävä luku- ja kirjoitustaito omalla äidinkielellään ja kyky opiskella latinalaisia aakkosia käyttäen. PERUSOPETUS (s2k, s2p) Perusopetuksen aikana on tarkoitus saavuttaa ne tavoitteet, jotka on asetettu aikuislukiossa annettavalle suomi toisena kielenä -opetukselle. Suomen opiskelu Eiran aikuislukiossa on suunniteltu palvelemaan myös maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman tarpeita. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - saa sellaiset kielelliset ja tiedolliset valmiudet, että hän tulee toimeen jokapäiväisissä viestintätilanteissa, työelämässä ja jatko-opinnoissa - saa tukea muiden oppiaineiden opiskeluun - osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja oppimistarpeitaan ja saa välineitä kielitaitonsa kehittämiseen

- arvostaa kaksi- ja monikielisyyttä, tuntee suomalaisen kulttuurin ominaispiirteet ja osaa verrata niitä omaan kulttuuriinsa. 13 Työskentelymenetelmät Opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia työskentelymenetelmiä. Oppijaa valmennetaan alusta alkaen omaan suulliseen ja kirjalliseen tuottamiseen. Kursseilla keskustellaan, harjoitellaan käytännön viestintätilanteita ja tehdään pari- ja ryhmätöitä opettajajohtoisen opiskelun lisäksi. Kurssiin voi kuulua myös vierailuja. Suomen kursseilla harjoitellaan myös yleisiä kielenopiskelutaitoja, kuten kuuntelu- ja tekstinymmärtämistaitoja, erilaisia tehtävätyyppejä ja kirjoittamisen lajeja. Suoritustavat Kurssi suoritetaan osallistumalla aktiivisesti opetukseen, tekemällä vaaditut kurssitehtävät ja suorittamalla hyväksytysti kirjallinen loppukoe. Opiskelija ei voi osallistua loppukokeeseen, mikäli hänellä on yli neljä poissaoloa, joista hän ei ole antanut hyväksyttävää selitystä. Koulukohtaisissa kursseissa ja s2p5-kurssilla poissaoloja voi olla enintään kolme. Peruskulun suomi toisena kielenä -kursseja ei voi tenttiä. Kurssit Suomen opiskelija suorittaa peruskoulun aikana 12 suomen pakollista kurssia. Pakollisia ovat kaikki suomen kurssit s2k5-8 ja s2p1-5. Kurssit suoritetaan järjestyksessä. Harjoituskursseilla s2kh syvennetään sisältöjen hallintaa. Kirjoituskurssit, keskustelukurssit, rakennekertauskurssit ja verkkokurssi ovat vapaaehtoisia. Keskustelukurssi 1 (s2kke1), kirjoituskurssi 1 (s2kki1) ja rakennekertauskurssi 1 (s2kra1) on tarkoitettu s2v7- s2k6-kurssilaisille. Verkkokurssi (s2kve1), keskustelukurssi 2 (s2kke2), kirjoituskurssi 2 (s2kki2) ja rakennekertauskurssi 2 (s2kra2) ja lukemisen kurssi (s2klu1) on suunnattu s2k7 - s2p5-kurssilaisille. Opiskelija ei voi siirtyä seuraavalle kurssille, mikäli hänellä on hylätty arvosana (4) kahdelta peräkkäiseltä jaksolta tai jos hänelle on kertynyt hylättyjä arvosanoja yhteensä kolmelta kurssilta. Uusien opiskelijoiden suomen kielen taito testataan, ja he pääsevät aloittamaan opintonsa osaamistaan vastaavalta tasolta, jolloin edeltävät kurssit katsotaan suoritetuiksi. Kurssikohtaisen arvosanan määräytyminen Peruskoulun suomen opetuksen arviointi nojaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen taitotasoihin. Arviointi on jatkuvaa ja perustuu monipuoliseen näyttöön. Se kattaa kaikki kielitaidon osa-alueet: kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Kurssikohtainen arvosana ja sitä kautta päättöarvosana muodostuu seuraavan perusperiaatteen mukaan: - kuullun ymmärtäminen 15 % - puhuminen 15 % - kirjallinen koe 60 % - tuntiaktiivisuus ja osallistuminen ryhmä- ja paritöihin, opiskelutaidot ja annettujen tehtävien suorittaminen 10 %

Eri kurssien arvioinnissa voi olla eroja, joista kerrotaan kurssin alussa jaettavassa kurssiesittelyssä. Opiskelija saa palautetta osaamisestaan ja oppimistarpeistaan kirjallisissa kokeissa, tehtävän palautuksissa ja tuntitilanteissa. Valmistavassa opetuksessa arviointi voidaan antaa myös sanallisena ja suoritettu/hylätty-merkinnällä. Harjoituskurssit arvioidaan suoritettu/hylättymerkinnällä. 14 Arvosanaa voi korottaa - suorittamalla kurssin uudestaan - osallistumalla peruskouun korotustenttiin 5. jaksossa - koepäivänä sopimalla korottamisesta silloin kyseistä kurssia opettavan opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen kurssin koepäivää. Tämä mahdollisuus on käytettävissä vain peruskoulun kursseilla. Myös arvosanaansa korottavien opiskelijoiden kuullunymmärtämis- ja puhumistaidot otetaan huomioon arvosanaa annettaessa. Päättöarvosanan määräytyminen Saadakseen hyvän päättöarvosanan (8) opiskelijan on yllettävä keskimäärin taitotasoasteikon tasoille B.1.1 - B 1.2, mutta hänen osaamisensa voi vaihdella osaalueittain. Arvosana lasketaan keskiarvona kaikista peruskoulun pakollisista kursseista. Suomen kielen kursseissa saa olla enintään 4 hylättyä kurssiarvosanaa. s2v1 TUTUSTUMINEN JA ESITTÄYTYMINEN Opiskelija osaa tuottaa ja tunnistaa suomen kielen äänteitä. Hän selviytyy yksinkertaisimmista vuorovaikutustilanteista. Taitotaso A1.1. Opiskelutaidot Opiskelija sisäistää koulun säännöt ja koulutyön perusedellytykset. Sisällöt Harjoitellaan tutustumista, tervehtimistä, esittäytymistä, kiittämistä ja anteeksi pyytämistä. Kerrotaan perustietoja itsestä (esim. kuka / minkä maalainen / kuinka monta vuotta minä olen?). Opiskellaan suomen kielen aakkoset, numerot ja viikonpäivät. Selvitetään, mitä vokaaliharmonia tarkoittaa ja harjoitellaan suomen kielen ääntämistä. Harjoitellaan olla-verbin taivutus ja persoonapronominit. Muodostetaan predikatiivilause. Kurssitehtävä Opiskelija täyttää yksinkertaisen henkilötietolomakkeen. Oppimateriaali Esimerkiksi Suomen mestari 1, kpl 1 ja/tai opettajan oma materiaali. s2v2 KOTIMAANI Opiskelija osaa kertoa omasta taustastaan. Opiskelija ymmärtää yksinkertaiset kysymykset ja pystyy vastaamaan niihin. Taitotaso A1.1.

15 Opiskelutaidot Opiskelija oppii kasvattamaan sanastoaan itsenäisesti. Sisällöt Opiskellaan maiden, kansalaisuuksien ja kielien nimiä. Tutustutaan verbin persoonataivutuksen ideaan sekä positiivisessa että negatiivisessa lauseessa. Kerrotaan itsestä ja muista tavallisimpia fraasinomaisia lauseita (esim. Olen irakilainen. En ole suomalainen. Puhun arabiaa. En puhu ranskaa. Asun nyt Helsingissä. En asu Lontoossa.). Kysytään toisilta yksinkertaisia kysymyksiä (esim. Kuka sinä olet? Minkä maalainen sinä olet? Mitä kieltä sinä puhut? Missä asut nyt? Oletko suomalainen?). Muodostetaan sekä positiivinen että negatiivinen peruslause ja kysymyslauseita. Kurssitehtävä Opiskelijat keskustelevat pienissä ryhmissä maista, kansalaisuuksista ja kielistä. Oppimateriaali Esimerkiksi Suomen mestari 1, kpl 2 ja/tai opettajan oma materiaali. s2v3 MINÄ JA LÄHIYMPÄRISTÖNI Opiskelija pystyy keskustelemaan säästä ja vuodenajoista. Opiskelija osaa kuvailla ulkonäköä ja kertoa terveydentilastaan alustavasti. Opiskelija osaa kertoa perheestään. Opiskelija osaa kertoa mielipiteensä (esim. Minusta / Minun mielestäni / Minä luulen, että...) Hän ymmärtää, että suomen kielessä on puhekieli ja kirjakieli (esim. minä > mä, minusta > musta). Taitotaso A1.2. Opiskelutaidot Opiskelija tottuu säännölliseen kotitehtävien tekemiseen ja ymmärtää niiden tekemisen merkityksen. Sisällöt Harjoitellaan säähän liittyvää sanastoa. Opiskellaan kuukaudet ja vuodenajat. Harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisua sekä kirjakielellä että puhekielellä (Minusta on kivaa, kun aurinko paistaa -> Musta on ). Opiskellaan tavallisimpia adjektiiveja ja adverbejä (esim. Hän on pitkä. Hän puhuu hitaasti.). Harjoitellaan ilmaisemaan omistamista (esim. minun, sinun, Kallen, Minulla on, Hannalla on ). Puhutaan kaikkein tavallisimmista sairauksista ja vaivoista (esim. Minulla on flunssa). Kerrotaan perheestä (esim. sukulaisten nimet) ja kuvaillaan ulkonäköä. Opiskellaan verbityyppi 1 ja myös sen kpt-vaihtelu. Esitellään tavallisimmat tilanteet, jolloin suomen kielessä käytetään partitiivimuotoa (esim. kaksi tätiä, Minulla ei ole siskoa. Minä katson sinua.). Muodostetaan omistuslause ja tilalause. Kurssitehtävä Opiskelija kirjoittaa jonkun ihmisen kuvasta kuvailun. Oppimateriaali Esimerkiksi Suomen mestari 1, kappaleet 3 ja 4 ja/tai opettajan oma materiaali.

16 s2kh1 HARJOITUSKURSSI 1 Sisällöt Kurssien s2v1 3 sisältöjen syventäminen ja taitojen vahvistaminen. s2kh2 HARJOITUSKURSSI 2 Sisällöt Saneluharjoitukset, äänne- ja kirjainvastaavuuden harjoittelu ja kirjoittamistaitojen vahvistaminen. s2v4 ARKIELÄMÄÄ Opiskelija osaa asioida yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa kuten kaupassa ja kirjastossa. Opiskelija osaa kysyä ja kertoa kellonajan. Taitotaso A1.3. Opiskelutaidot Opiskelija rohkaistuu käyttämään suomen kieltä myös koulun ulkopuolella. Sisällöt Kerrotaan tavallisesta päivästä (esim. Minä herään kello 6. Sitten syön aamupalaa ja lähden kouluun. Opiskelen koulussa suomea ja matematiikkaa. Iltapäivällä käyn kaupassa.). Harjoitellaan kysymään ja kertomaan kellonajat. Opetellaan taivuttamaan verbityyppejä 1-6 persoonamuodoissa. Kurssitehtävä Lehtitekstin rakenne: otsikko, kuva ja kuvan lukeminen. Oppimateriaali Esimerkiksi Suomen mestari 1, kpl 5 ja/tai opettajan oma materiaali. s2v5 ASUMINEN Opiskelija osaa kertoa asumisesta. Opiskelija osaa ilmaista sijainteja. Hän ymmärtää ja osaa muodostaa käskyjä. Taitotaso A1.3. Opiskelutaidot Opiskelija pyrkii tietoisesti aktivoimaan omaa puhumistaan. Sisällöt Harjoitellaan kertomaan asumisesta (esim. erilaiset talot, huoneet, huonekalut). Opetellaan ilmaisemaan sijainteja ja harjoitellaan paikallissijoja. Harjoitellaan ymmärtämään käskyjä ja koulun ohjeita (esim. Avaa ikkuna. Laske. Älä lunttaa.). Muodostetaan eksistentiaalilause. Kurssitehtävä Opiskelija haastattelee suomalaista henkilöä valmiiden kysymysten pohjalta. Oppimateriaali Esimerkiksi Suomen mestari 1, kpl 6 ja/tai opettajan oma materiaali.

17 s2v6 MATKALLA Opiskelija osaa matkustamiseen liittyvät perusfraasit ja hän osaa tehdä matkasuunnitelman. Taitotaso A1.3. Opiskelutaidot Opiskelija oppii täydentämään opiskeluaan sanakirjan avulla. Sisällöt Keskustellaan matkustamisesta (esim. majoittumisesta) ja harjoitellaan kulkuvälineiden nimiä. Varataan hotellihuone puhelimessa ja kerrotaan esim. millainen huone halutaan. Harjoitellaan myös suomen kielen sanatyyppejä ja esitellään kpt-vaihtelu nomineissa. Muodostetaan on hauskaa -lause. Kurssitehtävä Opiskelijat kirjoittavat dialogin hotellihuoneen varaamisesta. Oppimateriaali Esimerkiksi Suomen mestari 1, kpl 7 ja/tai opettajan oma materiaali. s2kh3 HARJOITUSKURSSI 3 Sisällöt Kurssien s2v4 6 sisältöjen syventäminen ja taitojen vahvistaminen. s2v7 RUOKA Opiskelija osaa keskustella ruoasta ja juomasta. Opiskelija osaa kysyä tietä ja neuvoa tien. Taitotaso A1.3. Opiskelutaidot Opiskelija oppii havainnoimaan kielellistä ympäristöään (esim. katukyltit). Sisällöt Harjoitellaan ruokien ja juomien nimiä. Keskustellaan ruokailusta ja syömisestä (esim. eri maiden ruokakulttuuri, lempiruoka, terveellinen/epäterveelinen ruoka). Tilataan ateria esim. ravintolassa ja pikaruokalassa. Esitellään passiivin preesens (esim. Suomessa syödään paljon perunaa.). Neuvotaan tietä ja keskustellaan, missä jokin on tai sijaitsee (esim. postpositioita). Tutustutaan partitiivin monikkoon. Harjoitellaan järjestyslukuja ja taivutetaan pieniä järjestyslukuja joissain käytännönläheisissä tilanteissa (esim. Me olemme toisessa kerroksessa. Mene ensimmäiseen kerrokseen.). Muodostetaan lisää predikatiivi- ja eksistentiaalilauseita. Kurssitehtävä Opiskelijat tekevät pienen tehtävän turistin opastamisesta joko suullisesti tai kirjallisesti. Oppimateriaali Esimerkiksi Suomen mestari 1, kpl 8 ja/tai opettajan oma materiaali.

18 S2v8 TYÖ JA AMMATIT Opiskelija tuntee keskeistä työelämän perussanastoa ja osaa kertoa eri ammateista. Taitotaso A1.3 A2.1. Opiskelutaidot Opiskelija oppii käyttämään kirjastoa ja mediaa opiskelunsa tukena sekä opiskelumotivaationsa säilyttäjänä. Sisällöt Opiskellaan ammattinimiä ja puhutaan, minkälaista työtä eri ammattien edustajat tekevät. Harjoitellaan keskeistä työelämän sanastoa (esim. vuorotyö, iltatyö, palkka, verokortti). Tutustutaan työhakemukseen ja ansioluetteloon asiakirjoina. Tutustutaan objektiin. Harjoitellaan kpt-vaihtelua verbityypeissä 3, 4 ja 6. Ryhmitellään sanatyyppejä. Selvitetään virkkeen ja lauseen ero. Muodostetaan konjunktiosivulause. Kurssitehtävä Opiskelija esittelee jonkin ammatin annettujen kysymysten pohjalta. Oppimateriaali Esimerkiksi Suomen mestari 1, kpl 9 ja/tai opettajan oma materiaali. s2kh4 HARJOITUSKURSSI 4 Sisällöt Kurssien s2v7 8 sisältöjen syventäminen ja taitojen vahvistaminen. s2k1 TERVEYS JA HYVINVOINTI Opiskelija osaa kertoa omasta terveydestään ja voinnistaan. Hän osaa kuvailla oireitaan ja tuntemuksiaan jo hieman yksityiskohtaisemminkin ja tunteet hyvin ruumiinosat sekä tärkeitä sisäelimiä. Opiskelija ymmärtää terveydenhoitoon liittyviä tekstejä ja suullisia ohjeita esim. resepti, lähete, lääkeohjeet ja lääkärin suulliset ohjeet. Opiskelija oppii ymmärtämään ja käyttämään käskylausetta ja ilmaisemaan pakkoa ja välttämättömyyttä muillakin keinoilla. Taitotaso A2.1. Opiskelutaidot Pitempien autenttisten tekstin lukeminen ja tiedon etsiminen haastavasta tekstistä (esim. lääkeohjeet, lähetteet). Sisällöt Opiskellaan terveyteen, vointiin ja omaan kehoon liittyvää sanastoa sekä tuntemusten kuvailuun liittyviä fraaseja. Esim. Minua heikottaa. Minulla on paha olo. Päätä särkee. Harjoitellaan minun täytyy -lausetta ja imperatiivia. Laajennetaan objektin tuntemusta erilaisten verbimuotojen ja lausetyyppien yhteydessä. esim. Sinun täytyy ottaa lääke. Ota paita pois. Ostan apteekista yskänlääkettä. Illalla otan lääkkeen. Kurssitehtävä Dialogin kirjoittaminen ja suullinen harjoitteleminen terveyskeskukseen soittamisesta. Sairauden oireiden tarkempi kuvailu.