Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-2) Tuonti Vienti 2012 (1-2) Helsinki 25.5.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 METALLITEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA KASVOI VIIME VUONNA Taantumaa edeltänyttä tasoa ei saavutettu Metalliteollisuuden viennin arvo kasvoi viime vuonna 13 prosenttia ja tuonnin arvo 11 prosenttia. Vuotta aikaisemmin vienti ja tuonti puolitoistakertaistuivat, kun ala toipui vuoden 2009 taantumasta. Vaikka metallien ulkomaankauppa on kasvanut, se ei ole kuitenkaan saavuttanut huippuvuosien tasoa. Metalliviennin arvo oli viime vuonna runsaat 8,8 miljardia euroa ja tuonnin arvo lähes 7,9 miljardia euroa. Suurimmillaan sekä viennin että tuonnin arvo oli vuonna 2007 lähes 9,5 miljardia euroa. Metallien kauppaa on viime vuosina kasvattanut erityisesti kaasuputkien tuonti ja vienti. Vuosien 2009-11 aikana kaasuputkia tuotiin yhteensä vajaan 1,2 miljardin euron arvosta ja vietiin yli 1,4 miljardin euron arvosta. Vientiä on lisäksi kasvattanut erilaisten terästeollisuuden tuotteiden vienti, tuontia puolestaan malmirikasteiden tuonnin lisääntyminen ja hintojen kohoaminen. Raudan ja teräksen osuus viennistä oli viime vuonna viisi miljardia euroa eli yli puolet toimialan koko viennistä. Värimetalleja vietiin 2,4 miljardin euron arvosta. Tuonnista rikasteiden ja romun osuus, 3,4 miljardia euroa, oli lähes puolet. Alankomaat ja Ruotsi ovat Suomen selvästi tärkeimmät kauppakumppanit metalliteollisuuden ulkomaankaupassa. Alankomailla oli viime vuonna viidenneksen osuus metalliteollisuuden viennistä ja vajaan 13 prosentin osuus tuonnista. Ruotsi oli vientimaista toisena ja tuontimaista suurin 15 prosentin osuudella sekä viennistä että tuonnista. Saksalla on kymmeneksen osuus viennistä ja tuonnista. Milj. e 1000 Kuvio 2. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti ja tuonti kuukausittain 2010-2012(tammi-helmikuu) 800 600 Vienti Tuonti 400 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 2010 2011 2012 Metalliteollisuuden ulkomaankauppaan on laskettu SITC-ulkomaankauppaluokituksen ryhmät 28 (malmit ja metalliromu), 67 (rauta ja teräs), 68 (muut metallit) ja 69 (metallituotteet). Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Kuvio 3. Metalliteollisuuden tuotteiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2001-12(1-2) Osuus % 16 14 12 10 8 6 4 2 Tuonti Vienti 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 (1-2) Milj. e 1200 1000 800 600 400 200 0-200 Kuvio 4. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonnin ja viennin tase 2001-12(1-2) 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 (1-2) Taulukko 1. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2001-2012 (tammi-helmikuu) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2001 3 485-5 9,7 3 967-5 8,3 482 2002 3 302-5 9,3 4 003 1 8,5 701 2003 3 728 13 10,1 4 502 12 9,7 774 2004 5 109 37 12,5 5 983 33 12,2 874 2005 5 382 5 11,4 6 423 7 12,2 1 041 2006 7 827 45 14,2 8 545 33 13,9 718 2007 9 488 21 15,9 9 459 11 14,4-29 2008 8 229-13 13,2 8 338-12 12,7 109 2009 4 726-43 10,8 4 810-42 10,7 84 2010 7 095 50 13,7 7 819 63 14,9 725 2011 7 873 11 13,0 8 846 13 15,6 974 2012(1-2) 1 217-8 12,5 1 329-5 14,9 113 Teräksen vienti nousi lähelle huippuvuosien tasoa Värimetallien viennin kasvu takerteli Rautaa ja terästä vietiin viime vuonna viiden miljardin euron arvosta. Vienti kasvoi 12 prosenttia vuodesta 2010 ja nousi miltei vuoden 2007 viennin tasolle. Alankomaat oli aiempien vuosien tavoin tärkein vientimaa 1,3 miljardin euron osuudellaan. Itämerelle vietyjen kaasuputkien vienti kaksinkertaistui ja kohosi 771 miljoonaan euroon. Ruotsiin vietiin rautaa ja terästä 736 miljoonan euron arvosta. Raudan ja teräksen viennin arvon nousu johtui lähinnä hinnan noususta: hinnat nousivat keskimäärin kymmeneksen, kun vientimäärien kasvu jäi kahteen prosenttiin. Kehitys oli kuitenkin epätasaista. Putkien vientimäärä kasvoi selvästi, mutta hinta jäi alemmaksi kuin vuonna 2010. Levyvalmisteiden viennissä sen sijaan hinnat kohosivat paljon nopeammin kuin muussa teräsviennissä, mutta vientimäärä supistui. Värimetalleista vain nikkelin vienti lisääntyi selvästi. Viennin arvo nousi 669 miljoonaan euroon eli yli neljänneksen suuremmaksi kuin vuonna 2010. Sen sijaan sinkin (463 miljoonaa euroa), koboltin (196 miljoonaa euroa) ja alumiinin (129 miljoonaa euroa) vienti pysytteli suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Kuparin viennin arvo väheni kymmeneksen ja jäi 840 miljoonaan euroon. Saksa kipusi Alankomaiden ja Ruotsin ohitse värimetallien tärkeimmäksi ostajamaaksi; sen osuus värimetalliviennistä oli lähes puoli miljardia euroa. Saksa oli selvästi tärkein kuparin viennissä, USA puolestaan nikkelin ja Ruotsi alumiinin ostajana. Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Kaikkien tärkeiden värimetallien hinnat nousivat viime vuonna. Lisäksi ryhmän viennin arvoa kasvatti nikkelin vientimäärän nousu. Kuparin ja alumiinin vientimäärät jäivät edellisvuotista pienemmiksi. Metallituotteiden vienti lisääntyi yli viidenneksen ja kohosi lähes miljardiin euroon. Tästä oli erilaisten rauta- ja teräsrakenteiden osuus 238 miljoonaa euroa, tärkeimpinä vientimaina Ruotsi ja Norja. Käsityövälineiden viennin arvo oli 117 miljoonaa euroa ja naulojen, ruuvien, pulttien yms. viennin arvo 70 miljoonaa euroa. Venäjä oli näissä ryhmissä tärkein ostajamaa. Rikasteiden ja romun viennin arvo on vuosikaudet vaihdellut vajaan 200 miljoonan ja vajaan 300 miljoonan euron välillä. Viime vuonna ryhmän vienti kuitenkin kasvoi kolmella neljänneksellä ja kohosi lähes puoleen miljardiin euroon. Kasvu johtui suureksi osaksi siitä, että Venäjälle vietiin 119 miljoonan euron arvosta kuparin ja nikkelin valmistuksen välituotteita. Vuotta aiemmin tällaista vientiä ei ollut lainkaan. Myös muu rikaste- ja romuvienti lisääntyi viime vuonna selvästi. 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 Milj.e Kuvio 5. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti tuoteryhmittäin v. 2005-2011 Rauta ja teräs Muut metallit Metallituotteet 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Malmit ja metalliromu Kuvio 6. Metalliteollisuuden tuotteiden tärkeimmät vientimaat v. 2011 Osuus ja arvon muutos edellisestä vuodesta % Muut maat 25,2 % (+ 14 %) Alankomaat 19,7 % (+ 4 %) Norja 2,9 % (+ 24 %) Iso-Britannia 3,2 % (+ 21 %) Ruotsi 15,0 % (+ 1 %) Italia 3,3 % (+ 16 %) USA 3,5 % (+ 21 %) Kiina 3,7 % (- 9 %) Venäjä 4,8 % (- 18 %) Saksa 9,8 % (+ 29 %) Määrittelemätön 8,9 % (+ 112 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Lähes puolet metalliteollisuuden tuonnista rikasteita ja romua Nikkelin ja teräsputkien tuonti kääntyi selvästi miinukselle Malmirikasteiden ja metalliromun tuonnin arvo kasvoi viime vuonna kymmeneksen ja kohosi runsaaseen 3,4 miljardiin euroon. Rauta- ja teräsromun tuonti pysyi edellisvuotisella tasolla. Lähes 1,1 miljardin euron arvoisesta tuonnista Alankomaiden osuus oli 833 miljoonaa euroa. Muiden metallien romua tuotiin 50 miljoonan euron arvosta. Kuparirikasteen arvo, 705 miljoonaa euroa, oli seitsemän prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Rikastetta tuotiin lähinnä Perusta, Portugalista ja Chilestä. Nikkelirikasteen tuonnin arvo nousi yli kolmanneksen, kun sekä määrä että hinta kohosivat. Etelä-Afrikan osuus 385 miljoonan euron arvoisesta tuonnista oli 198 miljoonaa euroa. Erilaisia nikkelin valmistuksen välituotteita tuotiin 328 miljoonan euron arvosta pääasiassa Brasiliasta ja Australiasta. Sinkkirikasteen tuonnin arvo oli 295 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen tuonti kasvoi pääosin voimakkaasti. Viidenneksellä vähentyneen kaasuputkituonnin vuoksi putkien tuonti kääntyi kuitenkin viiden prosentin laskuun, ja tämä painoi koko rauta- ja teräsryhmän kasvun 14 prosenttiin. Ryhmän koko tuonnin arvo oli hieman yli kaksi miljardia euroa. Putkituonnin arvo oli 655 miljoonaa euroa, josta venäläisten ja saksalaisten kaasuputkien osuus oli 292 miljoonaa euroa. Levyvalmisteita tuotiin 603 miljoonan euron arvosta eli neljännes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsin osuus levytuonnista oli lähes 200 miljoonaa euroa. Tankoja, profiileja yms. tuotiin 352 miljoonan euron arvosta mm. Saksasta ja Norjasta. Ferroseoksien tuonnin arvo oli 325 miljoonaa euroa, siitä Kreikan osuus 134 miljoonaa euroa. Tankojen tuonnin arvo kasvoi lähes kolmanneksen ja ferroseosten tuonnin arvo yli neljänneksen. Kaikissa näissä tavararyhmissä sekä tuontihinnat että määrät kohosivat. Värimetallien tuonnin arvo kasvoi nikkeliä lukuun ottamatta. Kymmeneksen lisäys kuparin tuonnissa (354 miljoonaa euroa) perustui hinnan nousuun; tuontimäärä supistui hieman. Alumiinin tuonnin arvo kohosi 258 miljoonaan euroon eli 15 prosenttia edellisvuotista suuremmaksi, kun sekä määrä että hinta nousivat. Määrän nousu veti puolestaan koboltin tuonnin arvon (158 miljoonaa euroa) kolmanneksen kasvuun. Koboltin hinta putosi jyrkästi. Nikkeliä tuotiin 201 miljoonan euron arvosta eli neljännes vähemmän kuin vuonna 2010. Hinta tosin kaksinkertaistui, mutta tuontimäärä putosi kolmannekseen. Kuparia tuotiin eniten Saksasta ja Venäjältä, kummastakin 73 miljoonan euron arvosta. Alumiinin tuonnista Norjan osuus oli 82 miljoonaa euroa ja nikkelin tuonnista Venäjän osuus 107 miljoonaa euroa. Kobolttia tuotiin lähes yksinomaan Kongon demokraattisesta tasavallasta. Metallituotteiden tuonti lisääntyi 14 prosenttia ja kohosi vajaaseen 1,4 miljardiin euroon. Käsityövälineiden osuus ryhmän tuonnista oli 210 miljoonaa euroa. Erilaisia metallirakenteita tuotiin 185 miljoonan euron ja nauloja, ruuveja, pultteja yms. 149 miljoonan euron arvosta. Saksa oli selvästi tärkein metallituotteiden tuontimaa ennen Ruotsia ja Kiinaa. Tullihallitus Tilastoyksikkö
5 5 000 4 000 Milj.e Kuvio 7. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti tuoteryhmittäin v. 2005-2011 Malmit ja metalliromu 3 000 Rauta ja teräs 2 000 Muut metallit 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Metallituotteet Kuvio 8. Metalliteollisuuden tuotteiden tärkeimmät tuontimaat v. 2011 Osuus ja arvon muutos edellisestä vuodesta % Muut maat 34,3 % (+ 9 %) Ruotsi 14,9 % (+ 15 %) Alankomaat 12,7 % (+ 6 %) Etelä-Afrikka 2,8 % (+ 55 %) Kanada 2,9 % (+ 248 %) Kiina 3,1 % (+ 25 %) Brasilia 3,7 % (+ 23 %) Norja 4,0 % (+ 3 %) Peru 4,1 % (+ 25 %) Saksa 10,6 % (- 6 %) Venäjä 7,0 % (- 3 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö
Taulukko 2. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti tuoteryhmittäin v. 2005-2012 (tammi-helmikuu) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Rev. 4) Malmit ja metalliromu (SITC 28) Rauta ja teräs (SITC 67) Muut metallit (SITC 68) Metallituotteet (SITC 69) Metalliteollisuus yhteensä Osuus % koko vien- Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % nistä 2005 156 14 3 868 6 1 562 6 836 17 6 423 7 12,2 2006 196 25 4 679 21 2 734 75 936 12 8 545 33 13,9 2007 249 27 5 099 9 3 050 12 1 062 13 9 459 11 14,4 2008 260 4 4 594-10 2 430-20 1 053-1 8 338-12 12,7 2009 185-29 2 319-50 1 518-38 788-25 4 810-42 10,7 2010 281 52 4 437 91 2 301 52 800 1 7 819 63 14,9 2011 492 75 4 984 12 2 394 4 977 22 8 846 13 15,6 2012(1-2) 78 51 696-14 405 4 151 3 1 329-5 14,9 Taulukko 3. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti tuoteryhmittäin v. 2005-2012 (tammi-helmikuu) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Rev. 4) Malmit ja metalliromu (SITC 28) Rauta ja teräs Muut metallit Metallituotteet (SITC 67) (SITC 68) (SITC 69) Metalliteollisuus yhteensä Osuus % koko tuon- Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % nista 2005 2 020 4 1 578 0 757 0 1 027 22 5 382 5 11,4 2006 3 537 75 1 898 20 1 211 60 1 182 15 7 827 45 14,2 2007 4 248 20 2 517 33 1 307 8 1 415 20 9 488 21 15,9 2008 3 087-27 2 385-5 1 236-5 1 522 8 8 229-13 13,2 2009 1 509-51 1 555-35 622-50 1 039-32 4 726-43 10,8 2010 3 141 108 1 789 15 980 57 1 185 14 7 095 50 13,7 2011 3 442 10 2 038 14 1 039 6 1 353 14 7 873 11 13,0 2012(1-2) 541-13 289-10 156-9 230 11 1 217-8 12,5
Taulukko 4. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti tärkeimpiin maihin v. 2005-2011 SITC 28, 67, 68 ja 69; milj. euroa; maat vuoden 2011 suuruusjärjestyksen mukaan Osuus % vuoden 2011 viennistä ja arvon muutos % verrattuna edelliseen vuoteen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Osuus % Muutos % 1 Alankomaat 953 1 518 1 870 1 499 1 070 1 677 1 739 19,7 4 2 Ruotsi 1 418 1 816 1 890 1 619 839 1 311 1 329 15,0 1 3 Saksa 634 870 899 996 418 669 865 9,8 29 4 Määrittelemätön(*) - - - - - 373 789 8,9 112 5 Venäjä 264 307 334 332 172 513 421 4,8-18 6 Kiina 192 336 293 212 176 359 326 3,7-9 7 USA 184 269 231 193 153 255 308 3,5 21 8 Italia 250 373 334 387 170 254 296 3,3 16 9 Iso-Britannia 378 372 360 301 183 237 287 3,2 21 10 Norja 173 239 269 282 167 208 258 2,9 24 11 Puola 153 210 202 201 112 182 241 2,7 32 12 Tanska 236 286 282 289 148 174 210 2,4 21 13 Viro 195 246 241 219 104 141 171 1,9 22 14 Japani 128 135 224 305 116 160 165 1,9 3 15 Ranska 175 254 205 162 93 121 148 1,7 22 16 Intia 13 13 82 86 68 96 96 1,1 0 17 Belgia 107 118 151 152 114 92 87 1,0-5 18 Espanja 79 109 140 112 56 94 86 1,0-8 19 Etelä-Korea 144 61 85 32 49 70 77 0,9 10 20 Hongkong 58 50 46 37 19 46 65 0,7 43 Muut maat yhteensä 690 964 1 323 922 582 787 882 10,0 12 Metalliteollisuus yhteensä 6 423 8 545 9 459 8 338 4 810 7 819 8 846 100,0 13 (*) "Määrittelemätön" sisältää mm. kansainvälisille merialueille suuntautuneen kaasuputkiviennin. Taulukko 5. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti tärkeimmistä maista v. 2005-2011 SITC 28, 67, 68 ja 69; milj. euroa; maat vuoden 2006 suuruusjärjestyksen mukaan Osuus % vuoden 2011 tuonnista ja arvon muutos % verrattuna edelliseen vuoteen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Osuus % Muutos % 1 Ruotsi 874 1 088 1 307 1 281 686 1 021 1 175 14,9 15 2 Alankomaat 303 708 879 647 380 939 998 12,7 6 3 Saksa 677 812 980 1 035 745 883 831 10,6-6 4 Venäjä 766 1 113 1 103 753 557 572 555 7,0-3 5 Peru 88 160 203 142 141 258 323 4,1 25 6 Norja 199 234 289 335 164 305 315 4,0 3 7 Brasilia 63 124 147 109 69 235 290 3,7 23 8 Kiina 89 129 189 215 140 195 245 3,1 25 9 Kanada 25 57 303 252 58 64 224 2,9 248 10 Etelä-Afrikka 24 32 53 50 25 142 220 2,8 55 11 USA 228 227 281 179 103 164 199 2,5 21 12 Puola 71 126 145 149 194 153 195 2,5 28 13 Australia 243 628 842 510 147 182 176 2,2-3 14 Italia 154 177 221 218 120 143 172 2,2 20 15 Iso-Britannia 146 157 182 178 131 129 165 2,1 28 16 Kongo (dem. tasavalta) 93 100 137 221 73 98 153 1,9 56 17 Chile 131 212 201 206 80 150 140 1,8-7 18 Kreikka 80 104 160 112 51 92 138 1,8 50 19 Portugali 82 164 101 158 91 179 137 1,7-24 20 Viro 67 76 94 119 62 90 124 1,6 39 Muut maat yhteensä 980 1 399 1 672 1 362 711 1 100 1 100 14,0 0 Metalliteollisuus yhteensä 5 382 7 827 9 488 8 229 4 726 7 095 7 873 100,0 11
Taulukko 6. Metalliteollisuuden tuotteiden tärkeimmät vientimaat tuoteryhmittäin v. 2005-2011 Maat vuoden 2011 suuruusjärjestyksen mukaan; milj. euroa Osuus % vuoden 2011 viennistä ja arvon muutos % verrattuna edelliseen vuoteen Malmit ja metalliromu (SITC 28) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Osuus % Muutos % 1 Venäjä 0 1 1 1 0 2 120 24,3 6216 2 Kiina 27 46 49 56 36 66 96 19,6 46 3 Ruotsi 29 38 47 38 31 52 60 12,2 14 4 Belgia 12 4 6 16 24 22 37 7,5 66 5 Saksa 7 26 47 22 18 23 32 6,5 38 6 Iso-Britannia 15 30 33 27 18 34 31 6,3-8 7 Intia 6 4 18 15 12 19 22 4,5 14 8 Portugali 6 5 5 4 1 4 22 4,4 402 9 Norja 2 6 5 6 8 11 17 3,4 48 10 Hongkong 1 1 3 8 7 16 14 2,9-9 Muut maat yhteensä 49 34 34 68 30 31 41 8,3 34 Yhteensä 156 196 249 260 185 281 492 100,0 75 Rauta ja teräs (SITC 67) 1 Alankomaat 792 1 263 1 426 1 309 776 1 226 1 311 26,3 7 2 Määrittelemätön(*) - - - - - 364 771 15,5 112 3 Ruotsi 838 916 996 848 420 696 736 14,8 6 4 Saksa 352 429 430 394 150 231 272 5,5 18 5 Puola 117 175 160 156 87 148 197 4,0 33 6 Italia 115 182 129 229 85 146 190 3,8 30 7 Tanska 174 232 224 235 109 138 167 3,4 22 8 Venäjä 131 144 136 126 60 382 133 2,7-65 9 Norja 97 137 152 165 84 102 119 2,4 17 10 Iso-Britannia 220 183 179 156 51 96 112 2,2 17 Muut maat yhteensä 1 032 1 019 1 267 976 497 908 974 19,6 7 Yhteensä 3 868 4 679 5 099 4 594 2 319 4 437 4 984 100,0 12 Muut metallit (SITC 68) 1 Saksa 230 360 362 514 181 342 492 20,6 44 2 Alankomaat 133 234 416 163 273 426 395 16,5-7 3 Ruotsi 380 689 638 506 232 406 330 13,8-19 4 USA 84 141 132 89 82 158 237 9,9 50 5 Japani 119 124 199 296 111 147 149 6,2 1 6 Kiina 28 155 99 62 91 182 142 5,9-22 7 Iso-Britannia 105 124 108 85 87 80 114 4,8 42 8 Italia 116 161 171 123 56 91 85 3,6-6 9 Ranska 66 152 102 73 44 56 53 2,2-5 10 Viro 21 45 32 26 11 27 40 1,7 46 Muut maat yhteensä 281 547 790 492 349 386 356 14,9-8 Yhteensä 1 562 2 734 3 050 2 430 1 518 2 301 2 394 100,0 4 Metallituotteet (SITC 69) 1 Ruotsi 171 173 207 228 156 156 203 20,8 31 2 Venäjä 113 140 173 181 97 107 133 13,6 24 3 Norja 56 68 84 85 61 68 91 9,4 35 4 Saksa 46 54 60 65 70 72 68 7,0-6 5 Viro 71 79 85 76 51 57 63 6,4 11 6 Ranska 21 30 23 27 25 23 32 3,3 41 7 Iso-Britannia 38 34 39 33 27 27 31 3,1 13 8 USA 41 46 47 38 38 30 30 3,0 0 9 Alankomaat 19 19 22 24 20 25 26 2,6 5 10 Tanska 45 27 29 31 23 18 21 2,1 19 Muut maat yhteensä 216 265 293 266 220 219 279 28,6 27 Yhteensä 836 936 1 062 1 053 788 800 977 100,0 22 (*) "Määrittelemätön" sisältää mm. kansainvälisille merialueille suuntautuneen kaasuputkiviennin.
Taulukko 7. Metalliteollisuuden tuotteiden tärkeimmät tuontimaat tuoteryhmittäin v. 2005-2011 Maat vuoden 2011 suuruusjärjestyksen mukaan; milj. euroa Osuus % vuoden 2011 tuonnista ja arvon muutos % verrattuna edelliseen vuoteen Malmit ja metalliromu (SITC 28) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Osuus % Muutos % 1 Alankomaat 219 611 786 532 299 860 881 25,6 2 2 Ruotsi 250 316 418 407 210 473 556 16,1 17 3 Peru 88 160 203 142 140 258 322 9,4 25 4 Brasilia 56 108 129 84 60 223 269 7,8 21 5 Kanada 18 49 295 243 51 54 213 6,2 293 6 Etelä-Afrikka 10 12 38 15 16 114 203 5,9 78 7 Australia 242 586 792 464 135 163 154 4,5-5 8 Chile 99 187 176 181 76 150 137 4,0-8 9 Portugali 79 161 96 149 86 174 130 3,8-25 10 USA 185 180 230 138 74 104 126 3,7 21 Muut maat yhteensä 775 1 167 1 086 733 361 567 449 13,0-21 Yhteensä 2 020 3 537 4 248 3 087 1 509 3 141 3 442 100,0 10 Rauta ja teräs (SITC 67) 1 Saksa 272 273 360 383 334 407 350 17,2-14 2 Ruotsi 332 417 482 488 221 253 309 15,2 22 3 Venäjä 96 155 232 128 388 263 291 14,3 11 4 Kreikka 78 101 154 108 49 90 136 6,7 50 5 Norja 102 98 138 180 62 113 119 5,8 5 6 Italia 70 85 119 110 53 65 93 4,6 42 7 Iso-Britannia 93 73 93 97 79 56 87 4,3 56 8 Ranska 60 75 110 104 60 76 81 4,0 6 9 Espanja 41 56 83 69 32 60 58 2,8-4 10 Alankomaat 54 56 46 49 26 31 45 2,2 45 Muut maat yhteensä 380 509 700 668 251 373 468 23,0 25 Yhteensä 1 578 1 898 2 517 2 385 1 555 1 789 2 038 100,0 14 Muut metallit (SITC 68) 1 Venäjä 322 477 489 328 94 213 192 18,5-10 2 Norja 56 89 105 109 72 155 156 15,1 1 3 Kongo (dem. tasavalta) 29 65 102 178 66 98 153 14,7 57 4 Saksa 94 134 155 166 65 98 126 12,1 29 5 Ruotsi 114 166 160 133 86 102 99 9,6-3 6 Belgia 36 67 58 42 24 60 50 4,8-16 7 Alankomaat 6 8 8 28 30 22 46 4,4 109 8 Iso-Britannia 18 34 36 26 17 37 46 4,4 22 9 Kiina 5 15 18 20 12 19 28 2,7 48 10 Australia 0 42 45 46 11 19 20 2,0 10 Muut maat yhteensä 77 114 130 160 144 158 122 11,8-22 Yhteensä 757 1 211 1 307 1 236 622 980 1 039 100,0 6 Metallituotteet (SITC 69) 1 Saksa 254 282 317 378 258 264 285 21,1 8 2 Ruotsi 178 189 247 252 169 193 210 15,6 9 3 Kiina 78 98 126 150 107 149 172 12,7 16 4 Puola 30 61 69 70 65 69 83 6,1 21 5 Viro 43 46 59 77 41 48 73 5,4 54 6 Italia 70 74 83 91 55 59 60 4,4 1 7 Taiwan 33 34 38 41 26 35 46 3,4 30 8 Tanska 31 38 40 40 35 38 44 3,3 16 9 USA 32 38 38 31 23 32 36 2,6 12 10 Iso-Britannia 33 32 40 46 31 28 31 2,3 8 Muut maat yhteensä 245 292 358 347 230 269 312 23,0 16 Yhteensä 1 027 1 182 1 415 1 522 1 039 1 185 1 353 100,0 14
Taulukko 8. Eräiden metalliteollisuuden tuotteiden viennin arvo ja paljous v. 2010-2011 sekä muutos (%) Arvo milj. e Paljous, 1000 tonnia SITC Rev 4. 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 675 Levyvalmisteet seostettua terästä 2 264 2 560 13 1 150 1 211 5 679 Putket ja putkenosat rautaa tai terästä 968 1 107 14 1 021 1 201 18 682 Kupari 932 840-10 147 117-20 683 Nikkeli 522 669 28 31 40 29 686 Sinkki 473 464-2 (*) (*) (*) 676 Tangot ja profiilit rautaa tai terästä 324 401 24 430 456 6 673 Levyvalmisteet rautaa tai seostamatonta terästä 350 351 0 657 529-19 674 Pinnoitetut levyvalmisteet rautaa tai seostamatonta terästä 265 317 20 382 413 8 691 Metallirakenteet ja niiden osat 197 273 39 82 119 45 288 Värimetallien romu 145 165 14 73 79 8 672 Rauta ja teräs valanteina ja välituotteina 147 160 9 264 219-17 684 Alumiini 127 129 2 43 39-9 (*) Sinkin (SITC 686) paljoustietoja ei julkaista. Taulukko 9. Eräiden metalliteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo ja paljous v. 2010-2011 sekä muutos (%) Arvo milj. e Paljous, 1000 tonnia SITC Rev 4. 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 282 Rauta- ja teräsromu 1 104 1 097-1 755 711-6 284 Nikkelimalmi ja -rikasteet 548 714 30 251 312 24 283 Kuparimalmi ja -rikasteet 657 705 7 458 415-9 679 Putket ja putkenosat rautaa tai terästä 688 655-5 563 421-25 281 Rautamalmit ja -rikasteet 352 440 25 3 989 3 728-7 682 Kupari 321 354 10 52 50-4 676 Tangot ja profiilit rautaa tai terästä 269 352 31 368 415 13 671 Harkkorauta, peilirauta, ferroseokset yms. 270 343 27 152 168 11 2875 Sinkkimalmit ja -rikasteet 281 295 5 560 547-2 675 Levyvalmisteet seostettua terästä 234 283 21 149 149 0 684 Alumiini 223 258 15 90 93 3 695 Käsityövälineet ja vaihdettavat työterät 180 210 17 13 14 8 683 Nikkeli 259 201-22 32 13-59 691 Metallirakenteet ja niiden osat 157 185 18 53 71 34 673 Levyvalmisteet rautaa tai seostamatonta terästä 132 177 34 209 245 17
Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 2012:M10, 25.5.2012 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Christina Telasuo p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15 17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15 17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15 17 A PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi