L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2006 Diaarinumero LSU 2005 Y 1223 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa Lehtimäen kunnan Hintsankylässä. Juha ja Tuula Eteläaho Takalantie 88 63500 Lehtimäki LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 58 lypsylehmää, 46 hiehoa, 32 lihanautaa ja 29 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi erillinen pihattonavetta ja lypsyasema. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 120 lypsylehmää, 65 hiehoa, 40 lihanautaa ja 26 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen ja uusi pihattonavetta sijoittuvat tilalle Eteläaho RN:o 15:4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 20.12.2005.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Toiminnalle on aikaisemmin myönnetty rakennuslupa navetan osalta 26.4.1999 ja rehuvaraston ja lämpökeskuksen ym. osalta vuonna 2001. Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella hajaasutusalueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Lehtimäen kunnan Hintsan kylässä Takalantien varrella ja Lehtimäen keskustaan on matkaa n. 3,5 km. Laajennettavan tuotantorakennuksen läheisyydessä noin 250 ja 300 metrin etäisyyksillä sijaitsee kolme asuinrakennusta. Hakijan mukaan laajennusosa sijoittuu tontille siten, ettei naapurustolle aiheudu haittaa, sillä olemassa olevat rakennukset ovat suojana. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Multavaaru (Vaasan vesi ja ympäristöpiiri, Lehtimäen pohjavesialueiden kuntakansio, pohjavesialueen nro 10 414 02) ja Valkealampi (10 414 51) ovat lähimmillään noin 2,5 km:n etäisyydellä. Hakijalla tai lähinaapureillakaan ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Eläinsuojan käyttövesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Hakija arvioi, että tilalle rakennetaan mahdollisesti porakaivo riippuen veden hintakehityksestä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa ja laajennuksen jälkeen myös lihantuotantoa. Tilalla on nykyisin 58 lypsylehmää, 46 hiehoa, 32 lihanautaa ja 29 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi erillinen pihattonavetta, johon tulee myös lypsyasema, maitohuone ja sosiaalitilat. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään 120 lypsylehmää, 65 hiehoa, 40 lihanautaa ja 26 vasikkaa (alle 6 kk). Lypsylehmät ja poikimiskarsinat sijoitetaan uuteen pihattonavettaan muutetaan hiehoille ja nuorkarjalle sekä lihanaudoille. Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 1 080 000 litraa vuodessa ja lihamäärä noin 20 500 kg vuodessa (lehmänlihaa 6500 kg ja vasikanlihaa 14 000 kg). Lannan ja jätevesien käsittely Uuden pihattonavetan lannanpoisto tulee toimimaan lietelannalla ja pintaraapalla, joten lietteellä pidetään 120 lypsylehmää ja poikimakarsinat. Vanhassa navetassa pidetään lietteellä 40 lihanautaa ja 16 vasikkaa sekä kuivalannalla 65 hiehoa ja 10 pikkuvasikkaa, jossa kuivikkeena käytetään turvetta. Tilalla on nykyisin kolme lietesäiliötä (tilavuudet 410 m 3, 550 m 3 ja 1000 m 3 ), 80 m 3 virtsasäiliötilavuutta sekä 198 m 3 lietekuilutilavuutta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 3000 m 3 :n lietesäiliö tai kaksi uutta, yhteistilavuudeltaan 3000 m 3 lietesäiliötä. Uuteen pihattonavettaan tulee noin 30 m 3 kuilutilavuutta, joten tilalle tulee lietteen varastotilavuutta yhteensä 5238 m 3. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu mm. maitohuoneen ja lypsyaseman jätevesiä noin 250 m 3 vuodessa, jotka johdetaan myös lietesäiliöön. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloihin laajennuksen jälkeen noin 2 500 tonnia vuodessa. Puristenesteet otetaan laakasiiloista talteen puristenestekaivoihin ja pumpataan imuvaunun avulla lietesäiliöihin tai toimitetaan pellolle. Kuivalanta varastoidaan 400 m 2 :n kokoiselle kattamattomalle laatalle, jossa on 50 cm ajoluiska ja 120 cm korkeat reunukset ja sen varastotilavuus on noin 842 m 3. Tilalla laidunnetaan tiineet hiehot (n. 30 kpl) ja ummessa olevat lehmät (15 20 kpl). Laidunala on 10 ha ja nautakarjaa pidetään laitumella 4 kuukautta vuodessa. Lehmät pidetään laidunkaudella öi
3 sin ulkona. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumilla on kiinteä juomakuppi, mutta ei pysyvää ruokintapaikkaa. Lanta ja liete levitetään tilan omalla kalustolla. Myöhemmin hankitaan mahdollisesti myös letkulevityslaitteet. Lannan ja lietteen levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 140,4 ha, josta omaa peltoa on 63,54 ha, vuokrapeltoa 56,86 ha ja sopimuspeltoa 20 ha. Lantamäärän levityksestä 40 % ajoittuu viikoille 19 20, 40 % viikoille 26 27 sekä 20 % viikoille 35 36. Peltoalasta noin 4 ha sijoittuu pohjavesialueelle. Muut varastot Tilalla on neljä polttoainesäiliötä (1300 l, 5000 l ja 2 x 2700 l), joiden yhteenlaskettu tilavuus on 11 700 l. Polttoainesäiliöt on varustettu lapon estolaitteella. Yksi säiliöistä on sijoitettu konehallin pohjoispuolelle ja kolme konehallin rehuvaraston puoleiselle sivulle. Säiliöiden alla on mursketta. Tilalla säilytetään konesuojassa tynnyrissä muita öljytuotteita enintään 1000 l. Hakijalla on suunnitelmissa sijoittaa tilalle yksi isompi säiliö, jolla korvataan ainakin kolme nykyistä säiliötä. Mikäli säiliö otetaan käyttöön, se varustetaan suoja altaalla. Muussa tapauksessa nykyiset säiliöt varustetaan kiinteällä alustalla ja reunakorokkeella. Tilalla käytetään säilöntäaineita rehunteossa n. 10 000 l vuodessa ja ne varastoidaan tilalla konteissa konesuojassa. Kasvinsuojeluaineet säilytetään lukittavassa varastohuoneessa lämpökeskuksen yläpuolella. Lannoitteet varastoidaan lavojen päällä pressulla peitettynä. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet ja lääkkeet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä asianmukaisissa säilytyspaikoissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 kpl/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantuneet rehut viedään kuivalantalaan ja hyödynnetään lannoitteena pelloilla. Jäteöljyt (n. 400 l), akut, loisteputket ja metalliromut toimitetaan Lehtimäen kunnan jäteasemalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on kerran kuukaudessa, samoin teuraskuljetuksia kerran kuukaudessa ja seminologin, eläinlääkärin ym. liikennettä noin kaksi kertaa viikossa. Lannan ajoa on kolme kertaa vuodessa viikon verran. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan lantalat katetaan turpeella. Rakennuksen ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon verhoseinien kautta, jolloin navetasta tuleva poistoilma ei aiheuta pistekuormitusta. Navettailman laatu pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Tila kuuluu karjantarkkailuun, joten karjan ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti välttäen yliruokintaa. Lietteen levitysajankohdissa pyritään huomioimaan peltolohkojen läheisyydessä asuvien toivomukset. Pohjaveden suojavyöhykkeellä olevalle lohkolle ei ole levitetty lietelantaa. Tuotantorakennus ja sen ympäristö pyritään pitämään siistinä, etteivät haittaeläimet pääse lisääntymään ja tarvittaessa niitä torjutaan.
ASIAN KÄSITTELY 4 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lehtimäen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 12.1. 10.2.2006 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Lehtimäen kunnantalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lehtimäen ympäristönsuojelusihteerin mukaan edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Toiminta sijoittuu paikalle, jossa ei ole tärkeitä pohjavesialueita eikä toiminnalla ole suoraa vaikutusta vesistöön. Toimialue on kaavoittamatonta haja asutusaluetta, jolle maa ja metsätaloustoiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan lupamääräyksiä. Hakijan vastine Hakijalle on 26.4.2006 todennut suullisesti, että vastineenantotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 26.4.2006, jossa käytiin läpi mm. nykyisen eläinsuojan, uuden pihattonavetan, nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön ja polttoainesäiliöiden sijaintia sekä laskelmia liete ja lantamääristä ja peltoaloista. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Juha ja Tuula Eteläahon maatilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Lehtimäen kunnan Hintsan kylään tilalle Eteläaho RN:o 15:4 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnossa esitetyt asiat ja asettanut määräykset valkuaisruokinnan optimoinnista, lietesäiliöiden kattamisesta, lietteen ja lannan kuormauksesta sekä kuljetuksesta ja levityksestä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää enintään yhteensä 120 lypsylehmää, 65 hiehoa, 40 lihanautaa ja 26 vasikkaa (alle 6 kk).
2. Lannan ja jätevesien varastointi 5 Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesuvedet ja puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden ja pesuvesien sekä avointen lietesäiliöiden sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 4465,9 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi noin 3000 m 3 :n lietesäiliö (tai kaksi uutta, yhteistilavuudeltaan 3000 m 3 ) tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Olemassa olevat lietesäiliöt ja rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Rakennettava lietesäiliö tulee kattaa sen käyttöönoton yhteydessä vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Aikaisemmin rakennetut noin 410 m 3 :n, noin 550 m 3 :n sekä noin 1000 m 3 :n avoimet lietesäiliöt tulee myöskin kattaa edellä mainitulla tavalla. Kaikki avoimet säiliöt on varustettava vähintään 100 cm korkealla verkkoaidalla tai muulla luotettavalla rakenteella mikä estää pääsyn lietesäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä tai lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 109,5 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä tai lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä tai lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.
6 Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitettäessä lietettä nurmelle ei sitä tarvitse mullata, mutta silloin tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja varsinaisen pohjavesialueen väliselle alueelle. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Navettarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Laitumelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee säännöllisesti poistaa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava kiinteällä alustalla ja toimitettava lannoitteeksi pellolle ja mullattava mahdollisimman pian. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset vuodot voidaan ottaa talteen ja varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mikäli tilalla otetaan käyttöön yli 10 m 3 :n kokoinen polttonestesäiliö, on siitä ilmoitettava paikalliselle palolaitokselle ja säiliö varustettava suojaaltaalla, jonka tilavuus vastaa vähintään säiliön tilavuutta sekä katoksella joka estää sadeveden pääsyn suoja altaaseen. Suoja allas on varustettava suljettavalla tyhjennysputkella ja se on pidettävä tyhjänä sadevedestä ja tyhjennysputki suljettuna. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille.
7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito 7 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa navetan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein, ensimmäisen kerran viimeistään 30.5.2007 mennessä. Analyysitulokset tulee liittää navetan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen ja lannan säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.
8 Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Määräys on tarpeen eläinsuojan toiminnan laajuuden määrittelemiseksi. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä rakennettavan lietesäiliön ja nykyisten avoimien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella sekä nykyisen katetun virtsasäiliön pitämisestä katettuna betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen ja lannan säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete ja lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä tai lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lietelannan ja lannan levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4)
9 Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteen polttamiseen ei ole käytettävissä valtioneuvoston jätteen polttamisesta antaman asetuksen mukaisia laitteita. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunnon tarkastaminen riittävän usein on tarpeen mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Yli 10 m 3 :n säiliöiden osalta on suoja altaan rakentaminen tarpeen. (määräys 6) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo 10 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.10.2017 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28,29,31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1,3,6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1800 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1800 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 11 Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lehtimäen kunnanhallitus Lehtimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella ja Lehtimäen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.
12 Maaseuturyhmän päällikkö Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.