Oravisjärvi Jaana Lähettäjä: Reeta Lahtinen <reeta_i@hotmail.com> Lahetetty: 28. elokuuta 2015 12:43 Vastaanottaja: Oravisjärvi Jaana; Mäkinen Sea Hannele Aihe: MinipiIottraportti, imetyspiknik Liitteet: Imetyspiknik raportti.pdf Ohessa kirjallinen raportti minipilotin avulla järjestetysta imetyspiknikistu. Ja Iisäksi Iinkki Iyhyeen videoon sekä YLE Hämeen tekemään juttuun. http://yle.fi/uutiset/kiitos kun imetat lulkisesti vai paheksuntaa Ia poistumiskehotuksia/8154444 https://www.youtube.com/watch?v=eg3hk4fcj2g&feature=youtu.be Ystävällisin terveisin Reeta Lahtinen Hämeenlinnan imetysryhmä Omadoula > From: jaana.oravisjarvi@hameeniinna.fi > To: kirjaamo.kh@hameenlinna.fi; tarja.mikkola@hameenlinna.fi; seija.h.makinen@hameenhinna.fi; reetal@hotmail.com > Subject: VIRANHALTIJAPAATOS > Date: Tue, 16 Jun 2015 10:56:14 +0000 > > Liitteenä HAMEENLINNAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus > Ystävällisin terveisin Saap. tdnto Ryhmã &( 20 [/ o > Jaana OravlsJarvl [Sivu #]
JuIki-imetyspiknik Sibeliuksenpuistossa 14.7.2015 Hämeenlinnan imetysryhmä, doularyhmä Omadoula ja MLL Hämeenlinnan yhdistys ryjärjestivät koko perheen julki-imetyspiknikin Hämeenlinnna Sibeliuksenpuistossa 14.7.2015. Tapahtuman tarkoituksena oil normaiisoida imetystä, luoda yhteisöllisyyttä, voimaannuttaa perheitä omissa ratkaisuissaan nun vauvan ruokinnan kuin kasvatuksenkin suhteen, antaa tietoa Iapsentahtisuudesta ja pehmeistä perhearvoista. KOKO PERHEEN 1MEfY5P1KNK 5\be\usenpu\stossa 1 14.7. ko 17.30-19.30 5ate&i sattuessa MacseUo. Turunt!e 2-, Tuie QntQrncQn tukes pehmeoje jq hyväksyvoe rney5ncpre. vkke rnetys snuuejuur nyt flohto5t oi\sccin. Luvasso on yhdessooa]o tarioa yhteisen evskorin atrnio. PoikaiVi oeven etystuk\ten kcinssa voi ceslcajstei\a iinetyksen OStQJQ Suni\Sto. douiot opcistovot sek synnytvstl ewi lt1etystä edstvissi recoutushieronnossojo apsi1e onjoestetty hauscaa puuhaci. PnicaW pqqset cmios tutuslurngan cestovqippoihir antovolirieisiin. Leiujeo vaihtopiste toirnii tuo tullessasi, vie rnennessosi - periacffeeua Tapahtuma oh kaikille avoin ja maksuton. Lapsille järjestettiin lehujen vaihtopiste, ongintaa, kasvomaalausta ja pihapelejä. Omadouia tarjosi mahdohhisuuden rentouttavaan gua sha kampahierontaan ja imetysryhmän tukiäidit antoivat vertaistukea Tehdôn yhuesso rnuvo 1ta j Tapahirnc.a Tukee Hrnr5nr,an k.u d1o Sku t Ham \hd r1s P1
imetykseen ja rohkaisivat pienhin, jokapäiväisiin Iaktivismitekoihin. PiknikiIIe hankittiin imetyskirjallisuutta kaikkien Iuettavaksh ja myöhemminkin Iainattavaksi sekä imetystä edhstävää, vapaasti jaossa ollutta materiaalha. Kiltos, kun hmetätä julkisesti -kortht sekä Kolmen kauppa yhteisön kuvamateriaaleista tehdyt postikortit saivat kävijöiltä kiltosta. Yhteinen eväspöytä katettlin koreaksh. Piknikille tulivat mukaan myös Kantoliinayhdhstys ja Kestovaippayhdistys, joten halukkaat pääshvät tutustumaan nun kantovälineishin kuhn kestovaippoihinkin ja saivat opastusta asiantuntijohlta. Myös paikallinen imetyskoruja valmistava pienyrittäjä saapui paikalle kauniiden korujensa kanssa.
Tapahtumaa markkinoitiin vahvasti sosiaaiisessa mediassa sekä neuvoloiden ja Hämeenlinnassa toimivien vauva- ja pikkulapsiperheitä tavoittavien tilojen ja yhteisojen kautta. Neuvoloiden terveydenhoitajat antoivat positiivista palautetta piknikin järjestämisestä ja järjestävät tahot toivovatkin tämänkaltaisen toiminnan luovan uusia yhteistyokanavia terveydenhuoltoon. Piknikiiie osallistul noin 60 aikuista ja 55 iasta. Mukana oil moneniaisia ja monen sukupoiven perheitä. lunneima piknikiiiä oil Iämpimän yhteisoiiinen ja nauru hersyl. YLE Hämeen toimittaja saapui tekemään tapahtumasta artikkelin Internet sivuiile ja suoran haastatteiun paikailisradioon. Kävijöiitä sateli kiitoksia ja ohikuikijatkin osoittivat kiinnostusta tapahtumaa kohtaan toivoen vastaavia tiiaisuuksia iisää.
Kaikki järjestävät tahot olivat tyytyväisiä piknikin onnistumiseen. Tapahtumalle asetetut tavoitteet täyttyivät ja kävijämäärä yllätti iloisesti. Piknik el varmasti jäänyt viimeiseksi, sillä illalla jälkiä slivotessa kesälle 2016 suunniteltiin Jo seuraavaa Ktost
Kiitos, kun imetät julkisesti vai paheksuntaa ja poistumiskehotuksia? Julkisilla paikoilla vauvaansa imettävät ãidit kohtaavat toisinaan paheksuvia katseita. Usein imetyksen nãkemisestä mielensä pahoittaa nainen, jonka oma imetyskokemus on jotenkin tuottanut peffymyksen. Suomalainen imetysilmapiiri kaipaisi vielä paijon myonteisyyfta ja vähemmän hapeaa ja syyllisyytta, pohth imetystukiaiti. Imetystukiäti Reeta Lahtisen mukaan julkisella paikalla imettävaa äitiä vol tukea esmmerkiksi tällä pienella kortilla. Kuva: Nina Keski-Korpela / Yle Mistä on kyse? Imettamisen paheksuminen voi juontaa juurensa omiin kasitteemattömiin imetyspettymyksiin Vain noin puolella neuvoloiden terveydenhoitajista on imetysohjaajakoulutus Imetystukiäiti Reeta Lahtinen painottaa, että jokainen äiti saa toimia omien tuntemustensa mukaan Hämeentinnassa joukko äitejä perheineen kokoontul tiistai-iltana metyspiknikille Sibeliuspuistoon. Kolmatta Iastaan odottava imetystukiaiti Reeta Lahtinen kertoo, ettã imetyspiknikilla haluttiin tehdä metystä nakyvaksi ja normaaliksi. Ettel kenenkãän alum tarvitsisi miettiä, voiko julkisella paikalla imettaä. Kertoo paijon kulttuuristamme, jos äiti joutuu miettimään, voiko tarjota parasta mahdollista Iohtua ja ravintoa itkevälle lapselleen toisten nähden. Vilme kahden vuoden aikana on mediasta saanut lukea alyttomia ylilyonteja asiassa, vaikka valtaosin toki julkisella paikalla imettämiseen suhtaudutaan ihan hyvin. Vartijat poistavat kaupasta imettavan äidin, tai ravintolassa pyydetaan menemäan vessaan imettämaan.
III1IssLI yiiesuaiisoiwneessa uitiuurissamme rinni eivi oie meiiamista vanen, vaan jotain ihan muuta varten, ja se on hämmentäväa, kertoo Lahtinen. Imetystraumat paheksunnan taustalla? lmettãvää àitiä on katsottu pahalla, Lahtinen kertoo naisten kokemuksista. Yllättävää on, että yleisimmin mielensãpahoittaja on itsekin nainen. Käsitykseni mukaan yleisimmin juuri toiset naiset pahastuvat imettämisesta julkisesti. Siihen voi Ii iffya se, etta vanhemmilla sukupolvifla on isojakin imetyspettymyksia kannettavanaan. Imetys ei ole onnistunut, ei ole saanut oikeaa ohjausta, vaan jopa vääriä neuvoja. Hämeenlinnalainen kymmenen lapsen äiti Johanna Koivisto kertoo, effä jokainen lapsi on ama persoonansa myös imetettäessä. Sylissa puolivuotias Elli-vauva. Kuva: Nina Keski-Korpela I Yle Luonnottomat imetyskaytãnnöt ovat johtaneet imetyksen loppumiseen ennen kuin aiti on halunnut. Suta saattaa jäädä vuosikymmenien trauma. Aidin hormonit sanovat, että imettämallà lapsi pidetaan hengissa. Jos ei siinã onnistukaan, nun se aiheuttaa tosi pitkan pettymyksen tunteen, kertoo Lahtinen. lmetyksen nãkeminen nostaa omat pettymykset mieleen: Minä en onnistunut, miksi tuo tuossa onnistuu. Mutta vanhoista traumoistakin voi parantua, Lahtinen lohduttaa. Kun selviaà Se, etta on saanut huonoa ohjausta ja itse on tehnyt siinä tilanteessa kaiken, mitä on voinut tehdä, nun pystyy antamaan itselleen anteeksi eikä kanna syyllisyytt. Puhuminen auttaa. lmetyksen lohtukirjassa on erilaisia imetyspettymystarinoita, ja tiedän äitejä, joita kirja on auttanut käsittelemaãn omia tuoreita tai vanhempia pettymyksiaan. Imetysohjaajakoulutus vain puolella neuvoloiden terveydenhoitajista Imetysohjausàitina toimivalla Reeta Lahtisella riittãa tyotã. Tuen tarvetta on paijon. Tämà on tsemppaamista ja rinnalla kulkemista. Varsinainen imetysohjaus kuuluu terveydenhuollon piiriin, mutta tãllä hetkellä aika vaihtelevaa ohjausta saa. Vain noin puolella neuvoloiden terveyden hoitajista on (Maailman terveysjärjesto) WHO: n imetysohjaajakoulutus. Siina saa perustiedot imetyksesta ja sen yleisimmista ongelmatilanteista. Toivoisin, että työntekijoita koulutettaisiin ja kaikkien terveydenhoitajien koulutukseen sisaltyisi imetysohjaus, Lahtinen painottaa.
VUVI I ILJI ILIyyUI I fti iteei It LyLLVc yi II Iytyc1II dlc1 VUI IIcr..d ei [IIIr..ddttld, JUl II\cl saaminen edellyttaa muun muassa imetysohjausta ja ãitien kannustamista lapsentahtiseen imetykseen. Viimeksi Hyvnkaan synnytyssairaala sai sertifikaatin. Se on kuitenkin voimassa harvalla synnytyssairaalalla tälla hetkellã. Vähemmän syyllisyytta ja häpeää Reeta Lahtinen muistuttaa, että jokainen äiti saa toimia imetyksenkin suhteen omien tuntemustensa mukaan. Jos itse kokee, etta ei esimerkiksi halua imettãã julkisesti nun ei ole pakko, mutta se el saisi olla ulkoapain maaritelty asia. Kaupungilla kun kulkee imettäväna aitinä, nun vahemmän nakyy toisia imettaviä aitejä. Toisaalta den kuullut, ettà ei-imettävä häpeãä suotta tuttipulloa, han taas näkee joka puolella imettaviä äiteja. Aitlydesta on usein korkeat odotukset, joko ãidillä utsellään tal ulkopuolelta äidille annettuina. Aiteja ei syyllisteta, mutta äidit syyllistyvat kaikesta mahdollisesta, sanoo Lahtinen. Tousaalta se on ymmarrettavaa, koska ne asiat ovat nun syvalla. lhminen on aika eläin tietylla tavalla, varsinkin tuore aiti on ihan luolanaisen moodissa. Siinä on hirvean herkka kaikelle. Jos joku tekee toisella tavalla ja itsekin toivoisi tekevänsa nun, mutta ei jostain syysta tee, nun sen ottaa suorana kritiikkinä itseään kohtaan. Vaikka toisen tapa toimia ei ole keneltäkään pois. Ei tarvitse havetä, ei tuttipulica eika tissiã, vaan iloitaan aitiydesta ja lapsista Lahtinen toivoo. Nina Keski-Korpela @KeskiKorpela Yle Häme