Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2000: Tutkimus- ja kehitystyö vaatii määrätietoista rahoitusta 4

T E K E S V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 0

Sisällys Toiminta-ajatus ja visio 2 Pääjohtajan katsaus 3 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2000: Tutkimus- ja kehitystyö vaatii määrätietoista rahoitusta 4 Tekesin hallitus ja teknologian valtuuskunta 7 Strategia määrittää tavoitteet, keinot ja toimintatavat 8 Suomalainen innovaatiojärjestelmä maailman tehokkaimmaksi 10 Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus luo tulevan kasvun eväitä 12 Mobiili tietoliikenne ja ohjelmistot hallitseviksi kasvualoiksi 21 Eettinen keskustelu pinnalla 24 Kone- ja metallituoteteollisuus jatkoi kansainvälistymistään 26 Kestävä kehitys ohjaa energia-, ympäristö- ja rakennusaloja 28 Kohti parempaa toiminnan laatua 30 Asiantuntijaorganisaatiossa osaaminen on oleellista 32 Vuonna 2000 ilmestyneet Tekesin julkaisut 34 Teknologiaohjelmat vuonna 2000 36 Teknologiaklinikat vuonna 2000 40 Tekes år 2000 41 Tilastoja 44 Tekesin organisaatio 1.2.2001 47 Yhteystiedot 48 Työryhmä: Anne Ourila, Johanna Pellinen, Ari Mikkelä ja Pekka Pesonen. Graafinen suunnittelu ja toteutus: Markku Koljonen ja Päivi Sarparanta, Oddball Graphics Oy Valokuvat: Hannu Bask, Atelier Universal (paitsi toisin mainitut) Kuvankäsittely: Oddball Graphics Oy Painatus: Sävypaino Oy

Toiminta-ajatus TEKESIN TEHTÄVÄ on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Visio TEKNOLOGIAN JA OSAAMISEN monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on osa maailman parasta innovaatioympäristöä, joka luo edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Yhteiskunta ja ympäristö Suomi on edelläkävijä tiedon ja osaamisen luojana sekä monipuolisena soveltajana. Suomessa yhdistyvät hyvinvointi, kestävä kehitys ja kyky uudistua jatkuvasti. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva innovaatio- ja liiketoimintaympäristö. Elinkeinoelämä Suomen elinkeinoelämää kantavat vahvat klusterit: tieto ja viestintä metsä metalli Kantaviksi aloiksi ovat nousemassa: bioteollisuus osaamisintensiiviset palvelut Kaikilla aloilla ja alueilla on kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä. Asiakkaat Tekesin asiakkaat eri puolilla Suomea menestyvät kansainvälisesti. Asiakkaiden kilpailukyky perustuu tietoon ja osaamiseen sekä eri teknologioiden monipuoliseen soveltamiseen liiketoiminnassa. Tutkimus- ja tuotekehitystyö on tuloksellisinta maailmassa. Tekes Tekes tuottaa yhteistyökumppaneidensa kanssa lisäarvoa asiakkaille koko innovaatioketjussa ideasta liiketoimintaan. Tekesin teknologia-asiantuntemus ja onnistuneet panostukset teknologiaan ovat yhteiskunnan, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksen perusta. Tekes on oppiva organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölle hyvän ja haasteellisen työympäristön. 2 TOIMINTA-AJATUS JA VISIO

Pääjohtajan katsaus VUONNA 2000 yritysten panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan kasvoivat 17 prosenttia. Sen sijaan julkisen rahoituksen osuus tutkimus- ja kehitysinvestoinneista laski alle OECD-maiden keskiarvon. Sama kehitys näyttää jatkuvan vuonna 2001. Tekesin rahoittamien projektien laatu ja tulosodotukset olivat korkeat. Hyviä hankkeita oli huomattavasti enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Tämä on luonnollista, kun julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien rahoituksesta on vähäinen, alle 5 prosenttia. Osuus on OECD-maiden alhaisimpia. Kansantalouden kehittymisen kannalta olisikin perusteltua lisätä rahoitusta niin kauan kuin projektien laatu ja tulosodotukset pysyvät nykyisellä korkealla tasolla. Pk-yritysten osuus rahoitetuissa projekteissa kasvoi edelleen merkittävästi. Isoille yrityksille tarvitaan lisäkannusteita tutkimuksen pitkäjänteisyyden sekä pk- ja korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi. Yritykset rahoittivat vajaa 5 prosenttia korkeakoulututkimuksesta, mikä on alle OECD-maiden keskitason. Yli puolet tästä rahoituksesta on Tekesin aktivoinnin ja kannusteiden aikaansaamaa. Teknologiaohjelmien ja aktivoinnin avulla uusien asiakkaiden osuus pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Uudet asiakkaat tulivat suurelta osin kasvukeskusten ulkopuolelta. Aktivointityön kohdistamiseksi uuden aluestrategian toimeenpano käynnistyi useissa maakunnissa yhteistyössä TE-keskusten ja maakuntaliittojen kanssa. Aloittavien yritysten osuus rahoitushankkeissa kasvoi edelleen. Jatkossa tarvitaan kuitenkin tehostettuja keinoja uusien teknologiayritysten synnyttämiseksi yhteistyössä pääomarahoittajien kanssa. Toisaalta pääomarahoituksen nopea kasvu johtanee lähivuosina sen suuntautumiseen yhä enemmän ulkomaille, jos strategista perustutkimusta ei lisätä merkittävästi eli sellaista perustutkimusta, jossa uuden yritystoiminnan potentiaali on yhtenä rahoituksen kriteerinä. Lähes puolet korkeakouluille suuntautuvasta Tekesin rahoituksesta kohdistui strategiseen perustutkimukseen. Kansainvälisen yhteistyön lisäämistavoitteissa onnistuttiin hyvin Japanin kanssa. USA-yhteistyön lisäämiseen tarvitaan lisäpanostuksia. Kaupallistamisen nopeuttamiseksi Tekes kohdisti hankearvioinnin entistä enemmän yritysten koko liiketoiminnan kehittämisen arviointiin, tiivisti yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa, uusi hakemuslomakkeet ja kiteytti uusien hankeprosessien roolin vain joitakin toteutettuja toimenpiteitä mainitakseni. Markkinaselvitysten sekä markkinoinnin ja kansainvälistymisen suunnittelun ja valmistelun rahoituksen osuus osana tutkimus- ja kehitysprojekteja kasvoi merkittäväksi. Finpron merkitys yhtenä kansainvälistymisen palveluntarjoajana lisääntyi, samoin sen rooli teknologiayhteistyössä. Teknologian merkitys yritysten kilpailukyvylle, kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle näyttää edelleen kasvavan. Myös suorat vaikutukset yhteiskuntaan, esimerkiksi ympäristöön, terveyteen ja hyvinvointiin lisääntyvät. OECD:n tuoreiden selvitysten mukaan tutkimustoiminnan vaikutukset kasvavat ja nopeutuvat, kun valtion panostukset julkiseen tutkimukseen ja yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön ovat tasapainossa. Suomessa ollaan vielä kaukana tästä tasapainosta. Tekesin sisäisessä toiminnassa tiimityö, prosessit ja sisäinen tiedotus kehittyivät hyvään suuntaan. Avoin, motivoiva, yhteistyöhakuinen ilmapiiri ja haasteellinen, vaikutuksia aikaansaava työ vaikuttivat osaltaan siihen, että henkilöstön vaihtuvuus pysyi alle viidenneksessä. Osaajien kysynnän ja tarjonnan epätasapaino näkyy kuitenkin Tekesinkin rekrytoinneissa, ja tilanne vaikeutuu edelleen. 31.12.2000 Veli-Pekka Saarnivaara PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 3

Tutkimus- ja kehitystyö vaatii määrätietoista rahoitusta Julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista prosenttia 15 12 9 6 3 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 OECD-maat Suomi Lähteet: OECD ja Tilastokeskus Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista on kehittyneiden maiden alhaisimpia ja vain noin puolet OECD-maiden keskiarvosta. Tämä merkitsee sitä, että rahoituksen tasapaino meillä ei ole yhtä hyvä kuin kilpailijamaissa, ja että tutkimus- ja kehitystyö muuttuu entistä lyhytjänteisemmäksi. KANSAINVÄLISTEN VERTAILUJEN MUKAAN Suomi on maailman kilpailukykyisimpien maiden kärjessä. Suomen vahvuudet ovat edelleen innovaatioympäristössä, mutta myös parantunut taloudellinen tilanne on nostanut sijoitusta. Suomi tunnistetaan tänä päivänä yhtenä maailman korkean teknologian keskuksena, mikä luo suomalaisyrityksille ainutlaatuiset mahdollisuudet kansainvälistyä ja houkutella suoria sijoituksia Suomeen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan määrä yrityksissä on edelleen kasvussa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa käytettiin 25,9 miljardia markkaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuonna 2000. Tämä oli 3,3 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yritysten osuus tutkimus- ja kehityspanoksesta oli 18,4 miljardia markkaa Julkisen rahoituksen osuus tutkimusja kehitystoiminnan menoista laski edelleen. Vielä 1990-luvun puolivälissä se oli 40 prosenttia, mutta vuonna 2000 enää alle 30 prosenttia. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista julkisen rahoituksen osuus oli kehittyneiden maiden alhaisimpia ja vain noin puolet OECD-maiden keskimääräisestä arvosta. OECD:n selvitysten mukaan tutkimuksen tulokset siirtyvät käytäntöön nopeammin, kun valtio panostaa riittävästi myös yritysten kannusteisiin. Tekesin hallitus katsoo, että tällä hetkellä rahoituksen tasapaino ei ole yhtä hyvä kuin kilpailijamaissa, koska yksityinen rahoitus on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus ja yritysten kannusteet ovat merkittävästi kilpailijamaita alhaisemmalla tasolla. Hallitus on huolissaan siitä, että tutkimus- ja kehitystyö muuttuu entistä lyhytjänteisemmäksi ja tutkimuksen hyödyntäminen kärsii kannusteiden vähäisyyden vuoksi. Vuonna 2000 Tekesillä oli 2,3 miljardin markan rahoitusvaltuudet. Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien rahoituksen kysyntä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Pääomasijoitusmarkkinoiden nopea kasvu heijastui Tekesin rahoituksen kysyntään. Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen projekteissa siirtyminen jatkuvaan hakuun sekä osaavien ihmisten niukkuus tietyillä aloilla vähensivät Tekesille osoitettuja hakemuksia, mutta edelleenkin rahoitusmahdollisuudet kattavat vain osan kysynnästä. Suuri joukko hyviä ideoita jää toteuttamatta. Tekesin rahoitus luo tulevan kasvun eväitä Tekesin toiminnan vaikutukset näkyvät yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kasvuna, työllisyyden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittymisenä sekä osaamisen lisääntymisenä. Tekesin toiminta vaikuttaa koko innovaatioympäristön kehittymiseen. Tekesin rahoittamien projektien tulokset näkyvät innovaatioina eli uusina ja parempina tuotteina, tuotantomenetelminä ja palveluina, pitkäjänteisenä osaamisen kasvuna ja toimintamekanismien kehittymisenä. Projektit kattavat laajan alueen strategisesta perustutkimuksesta tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen. Tuotekehitysprojektien tuloksia voidaan mitata tulosennusteilla. Rahoitetuissa yritysten tuotekehitysprojekteissa tulosennusteet pysyivät korkeina. Niissä kehitetyt tuotteet tulevat markkinoille vuoden tai kahden kuluttua projektin päättymisestä. Suurimmillaan vaikutus näkyy 5 8 vuoden kuluttua, jolloin tuotteiden markkinat ovat laajimmillaan. Tutkimusyksiköiden ja yritysten tutkimusprojektien tuloksia ei voi arvioida tulosennusteilla, kuten liiketoiminnan kehityksenä. Ne näkyvät osaamisen kehityksenä ja innovaatioympäristön vahvistumisena. Tutkimusprojektien tuloksia arvioidaan erillisselvityksin. Hallitus voi tyydytyksellä todeta, että Tekesin vuonna 2000 rahoittamat projektit olivat erittäin korkeatasoisia. Hyvistä ideoista ja projektiesityksistä ei ole pulaa. Hallituksen näkemyksen mukaan Tekes voisi sijoittaa tuloksellisesti ja vaikuttavasti huomattavasti nykyisiä rahoitusvaltuuksiaan enemmän, mikä nopeuttaisi kansantalouden kehitystä. 4 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2000

Uudet rahoitustuotteet löytäneet asiakkaansa Tekesin uudet rahoitustuotteet eli pääomaehtoinen tuotekehityslaina ja valmistelurahoitus tuntuvat toimivan hyvin suunnitelluissa tehtävissään. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina on selvästi vaikuttanut myönteisesti asiakasyritysten vakavaraisuuden kehitykseen. Pääomaehtoinen lainamuoto on ollut erityisen tärkeä nuorille ja pienille yrityksille. Valmistelurahoituksella parannetaan erityisesti pk-yritysten projektien ja uuden liiketoiminnan onnistumisen edellytyksiä. Uusi rahoitusmuoto on tuonut paljon uusia asiakkaita tutkimuksen ja tuotekehityksen piiriin. Valmistelurahoituksen kysyntä ylitti selvästi ennakkoarviot, minkä johdosta siihen suunnitellut rahoitusvaltuudet kaksinkertaistettiin kesken vuoden. Hallituksen näkemyksen mukaan valmistelurahoitus on hyvä keino auttaa ja kannustaa uusia asiakkaita käynnistämään tutkimus- ja kehitysprojekteja. Lisää vauhtia uusien teknologiayritysten syntyyn Vuonna 2000 yli kolmannes myönteisen rahoituspäätöksen saaneista yrityksistä oli Tekesille uusia asiakkaita. Hallitus pitää asiakaskunnan uusiutumista ja laajenemista hyvänä. Myös asiakkaiden tyytyväisyys Tekesin toimintaan oli entisellä hyvällä tasolla. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus tuotekehitysrahoituksesta kasvoi Tekesin hallitus: vasemmalta hallituksen puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Kekkonen, asiamies Leila Kurki, budjettineuvos Esko Tainio, osastopäällikkö Hannele Pohjola, toimitusjohtaja Matti Alahuhta, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, pääjohtaja Vappu Taipale, teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski, johtaja Arvo Jäppinen ja neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio. TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2000 5

huomattavasti edellisestä vuodesta. Lisäksi suurten yritysten projekteissa alihankinta pk-yrityksiltä oli edelleen merkittävää. Suurten yritysten alihankinta mukaan lukien kaikkiaan 56 prosenttia Tekesin yrityksille tarkoitetusta rahoituksesta kohdistui pk-yrityksille ja 76 prosenttia alle 500 työntekijän yrityksille. Aloittavien yritysten osuus asiakaskunnasta kasvoi edelleen. Hallitus toivoo kuitenkin Tekesin pureutuvan entistä syvällisemmin uusien teknologiayritysten syntyyn vaikuttavien rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen kehittämiseen. Teknologiaan perustuvien uusien yritysten synnyttäminen on yksi Tekesin strategisista painopistealueista, jonka merkitys korostuu entisestään. Teknologiaohjelmilla rakennetaan osaamisen tulevaisuutta Teknologiaohjelmat vahvistavat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä liiketoiminta-alueita. Ohjelmilla luodaan tulevaisuuden vaatimaa osaamispohjaa, edistetään yritysten ja tutkimusyksiköiden verkottumista ja vahvistetaan elinkeinoelämän ja eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Lähes puolet Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksesta ohjautuu teknologiaohjelmien kautta. Teknologiaohjelmat ovat vaikuttaneet olennaisesti siihen, että yhteistyö yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä on Suomessa maailman huippuluokkaa. Hallitus pitää ohjelmia erittäin tärkeinä ja katsoo, että ohjelmatoimintaa tulee jatkaa ja kehittää. Hallitus pitää ohjelmien kytkemistä entistä laajemmin toisaalta kansainväliseen yhteistyöhön ja toisaalta alueellisiin ohjelmiin hyvänä kehityksenä. Hallitus näkee tärkeäksi, että teknologiarahoituksen joustavalla käytöllä luodaan lisää kannusteita yritysten ja yliopistojen yhteistyön lisäämiseksi. Teknologia keskeisellä sijalla alueiden kehityksessä Vuonna 2000 Tekes on olennaisesti terävöittänyt alueellista profiiliaan uuden aluestrategiansa mukaisesti. Alueellisessa toiminnassa Tekesin, TE-keskusten ja maakuntien liittojen hyvä ja rakentava yhteistyö on olennaisen tärkeää. Hallitus kannustaa jatkamaan yhteistyömuotojen kehittämistä. Hallitus pitää tärkeänä, että Euroopan rakennerahastoja hyödynnetään entistä enemmän teknologiapainotteisissa hankkeissa. Runsaat kolme vuotta toimineet TEkeskusten teknologiayksiköt ovat edelleen olennainen osa Tekesiä tarjoten Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalveluja asiakkaille koko maassa. Hallituksen mielestä on olennaista, että asiakkaiden tarpeet ja hyvä palvelu ovat lähtökohtina kehitettäessä Tekesin ja TE-keskusten yhteistoimintaa ja että teknologiayksiköiden resurssit turvataan tämän tehtävän hoitamiseksi. Vuoden 2001 valtion talousarviossa Eduskunta päätti lisätä 10 teknologiaasiantuntijaa TE-keskusten teknologiayksiköihin Tekesin palvelujen vahvistamiseen. Tällä päätöksellä Eduskunta osoitti, miten tärkeänä se pitää alueellisen kehityksen kannalta teknologia-asioita ja Tekesin palvelujen riittävää tarjontaa. Kansainvälinen toiminta ja teknologiaohjelmat kytketty tiiviimmin toisiinsa Hallituksen näkemyksen mukaan Tekes on edennyt hyvin kansainvälisen yhteistyön kytkemisessä entistä tiiviimmin teknologiaohjelmiin. Samoin Tekesin tavoitteet lisätä yhteistyötä USA:n ja Japanin kanssa ovat täyttyneet ja yhteistyö on käynnistynyt entistä useammissa projekteissa. Yhteistyötä on edelleen syytä lisätä ja tiivistää. Myös eurooppalaisessa yhteistyössä on edetty suunnitelmien mukaan. Vuoden 2000 lopussa EU:n viidenteen puiteohjelmaan oli hyväksytty 636 projektia, joissa on vähintään yksi suomalainen osallistuja. Näiden projektien kautta Suomeen kanavoituu noin 900 milj. mk EU:n rahoitusta. Suomalaisten projektisalkun koko laajuus viidennen puiteohjelman ensimmäisiltä kierroksilta on noin 12 miljardia markkaa. Lisäarvo syntyy osaavan henkilöstön työstä Osaava henkilöstö on Tekesin toiminnan perusedellytys. Osaavat asiantuntijat luovat sen lisäarvon, jota Tekes voi tarjota asiakkailleen. Hallitus pitää tärkeänä, että henkilöstön kehittymiseen ja hyvinvointiin kiinnitetään jatkuvasti erityistä huomiota. Hyvän talouskasvun aikana Tekes on tiukassa kilpailutilanteessa yritysten kanssa rekrytoinneissa ja henkilöstön vaihtuvuudessa. Hallitustyön painopiste strategisissa valinnoissa Vuonna 2000 hallitus keskittyi työssään Tekesin toiminnan kannalta strategisesti tärkeisiin ja laajavaikutteisiin kysymyksiin. Hallitus pitää työnsä painopisteen muutosta hyvänä. Hallitus päättää Tekesin yleisistä toimintalinjoista sekä periaatteellisesti merkittävistä asioista, kuten teknologiaohjelmien käynnistämisestä. Hallitus päättää myös projekteista, joissa Tekesin rahoitusosuus on yli 10 miljoonaa markkaa. Hallitus voi halutessaan päättää myös tätä pienemmistä projekteista. Vuonna 2000 hallitus kokoontui 11 kertaa. 6 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2000

Tekesin hallitus Puheenjohtaja Ylijohtaja Timo Kekkonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Nokia Mobile Phones (21.12.2000 asti) Tutkimus- ja kehitysjohtaja Yrjö Neuvo Nokia Mobile Phones (21.12.2000 alkaen) Jäsenet Neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio Kauppa- ja teollisuusministeriö Johtaja Arvo Jäppinen Opetusministeriö Teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski Tekes (henkilöstön edustaja) Asiamies Leila Kurki Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Osastopäällikkö Hannele Pohjola Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Tekes Budjettineuvos Esko Tainio Valtiovarainministeriö Pääjohtaja Vappu Taipale Stakes Teknologian valtuuskunta Teknologian valtuuskunnan tehtävänä on seurata Tekesin toimintaa ja edistää Tekesin ja teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Valtuuskunnassa on 17 jäsentä, jotka edustavat teollisuutta, tutkimusta, hallintoa ja järjestöjä. Valtuuskunta kokoontui kahdesti vuonna 2000. Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Jäsenet Aluekehitysneuvos Ulla Blomberg Sisäasiainministeriö Talousjohtaja Marja Heikkinen Liikenneministeriö Yliarkkitehti Aila Korpivaara Ympäristöministeriö Pääjohtaja Reijo Vihko Suomen Akatemia Rehtori Aino Sallinen Jyväskylän yliopisto Pääjohtaja Erkki Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus Kehittämispäällikkö Marjaana Valkonen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitto ry Toimitusjohtaja Pekka Ketonen Vaisala Oyj Varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Johtaja Hannele Kuusi Kemianteollisuus ry Tutkimuspäällikkö Pirkko Molkentin-Matilainen Metsäteollisuus ry Teknologiajohtaja Juho Mäkinen Outokumpu Oyj Toimitusjohtaja Kirsti Paasikallio Valopaino Oy Yksikönjohtaja Pekka Pellinen AKAVA ry, Tekniikan Akateemisten Liitto TEKESIN HALLITUS JA TEKNOLOGIAN VALTUUSKUNTA 7

Strategia määrittää tavoitteet, keinot ja toimintatavat TEKESIN STRATEGIAN muodostavat strategiset tavoitteet, keinot ja toimintatavat, joiden avulla Tekes toteuttaa toiminta-ajatustaan ja pyrkii kohti visiotaan. Keskeisiä toimintoja tarkennetaan omilla osastrategioilla. Strategia kiteytettiin uuteen muotoon syksyllä 2000 sisäisen strategiaprosessin tuloksena. Visio muotoiltiin uudelleen ja strategiset tavoitteet otettiin mukaan uutena elementtinä. Strategiassa on otettu huomioon kauppa- ja teollisuusministeriön asettamat tulostavoitteet sekä Valtion tiede- ja teknologianeuvoston julkaisema Katsaus 2000: Tiedon ja osaamisen haasteet. Strategiatyön rinnalla työstettiin teknologiastrategiaa omana kokonaisuutenaan. Siinä tarkasteltiin laaja-alaisessa yhteistyössä elinkeinoelämän edustajien kanssa teknologian kehittymistä eri aloilla ja tarkennettiin Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä avainteknologioita. Teknologiastrategia on väline, jonka avulla Tekes tekee strategisia valintoja. Lisäksi kokonaisuutta täydennettiin tärkeimpien alueiden osastrategioilla ja avainteknologioilla. Strategiset tavoitteet linjaavat toiminnan painotukset Strategiset tavoitteet määrittelevät toiminnan halutut vaikutukset. Niissä on nostettu entistä painokkaammin tavoitteiksi uusien teknologiayritysten määrän lisääminen ja tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa syntyvien tulosten kaupallistaminen. Myös teknologian hyödyntämiseen alueiden kehityksessä ja teknologiapanostusten vaikutusten osoittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tekesin strategiset tavoitteet ovat: Kansallinen osaamispohja Tavoitteena on, että kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla. Uudet teknologiayritykset Tavoitteena on, että teknologiayrityksiä on nykyistä enemmän ja että ne kasvavat nykyistä nopeammin. TEKESIN STRATEGIA Teknologia luo tulevaisuuden hyvinvointia Toiminta-ajatus ja visio on esitetty sivulla 2. Toiminta-ajatus Omistajan antama tehtävä, olemassaolon tarkoitus Visio Tavoitetila, johon pyritään Strategiset tavoitteet Käytännön vaikutukset, jotka halutaan saada aikaan Strategia Polku, jota pitkin kuljetaan kohti visiota Keinot Toimenpiteet, joilla tavoitteet ja visio saavutetaan Toimintatavat Menettelytavat Teknologiastrategia, muut osastrategiat ja rahoituskriteerit Operatiivinen toiminta 8 STRATEGIA

AVAINTEKNOLOGIAT Olemassa olevien teollisuusalojen kilpailukyky ja uusiutuminen Uusien toimialojen syntyminen ja kasvu Kestävä kehitys, tulevaisuuden energiaratkaisut Tieto- ja viestintäteknologia Bioteknologia Tuotantoteknologia ja -prosessit Materiaaliteknologiat Uuden talouden liiketoimintaosaaminen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä ja laatu Tavoitteena on, että yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus ja kehittämistoimintaa ja että tutkimusja kehittämisprojektit ovat nykyistä haasteellisempia ja pitkäjänteisempiä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kaupallistaminen Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa kaupallisesti potentiaalisia tuloksia ja että nämä tulokset kyetään hyödyntämään kaupallisesti entistä nopeammin. Alueiden kehittyminen Tavoitteena on, että teknologiapolitiikalla tuetaan alueiden omaehtoista kehittymistä. Teknologiapanostusten vaikuttavuus Tavoitteena on, että teknologiapanostusten todellinen vaikuttavuus pystytään hyödyntämään omassa toiminnassa sekä osoittamaan ja viestimään. Osaamisen ja tietämyksen hallinta Tavoitteena on, että Tekes organisaationa ja kukin henkilö oman alansa asiantuntijana kykenee luomaan, hankkimaan, jalostamaan, levittämään ja hyödyntämään kaiken tehtäviensä kannalta tärkeän tietämyksen ja osaamisen. Tekesin keinovalikoima kattaa koko kentän Valikoiva hankerahoitus on Tekesin keino kohdistaa rahoitus erityisesti niihin uutta osaamista luoviin projekteihin, joihin liittyy korkea teknologinen ja kaupallinen riski ja joissa rahoituksen vaikuttavuus on suuri. Tekes kilpailuttaa rahoitettavat projektit toiminta-ajatukseen perustuvien kriteerien perusteella siten, että ne edistävät kestävän kilpailukyvyn vahvistumista, tutkimustulosten kaupallistamista, uusien liiketoimintojen syntymistä, yritysten ja tutkimustoiminnan kansainvälistymistä sekä toimijoiden keskinäistä verkottumista. Tärkeimmät rahoituspäätökseen vaikuttavat kriteerit ovat: miten projekti vaikuttaa uusien yritysten ja liiketoimintojen syntyyn sekä yrityksen kilpailukykyyn ja kasvuun miten haasteellisesta teknologiasta on kyse mitä riskejä kehitettävään teknologiaan, markkinoihin ja liiketoimintaan sisältyy millaiset resurssit ja yhteistyökumppanit toteuttajalla on miten Tekesin rahoitus vaikuttaa projektin toteutukseen. Teknologiaohjelmatyössä Tekes käynnistää uusia ohjelmia Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmat vahvistavat elinkeinoelämän kilpailukykyä, edistävät tutkimusta, lisäävät yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Ohjelmatoiminnassa painotetaan kansainvälisen ja alueellisen teknologiayhteistyön monipuolista kehittämistä ja hyödyntämistä. Tekes aktivoi yrityksiä parantamaan valmiuksiaan uuden teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen. Toiminta kohdistetaan erityisesti alkaviin ja pk-yrityksiin, uusiin liiketoimintoihin, kansainväliseen yhteistyöhön ja usein kasvukeskusten ulkopuolelle. Suuria yrityksiä kannustetaan teknologisesti haasteellisiin pitkäjänteisiin projekteihin, joihin liittyy merkittävää tutkimuslaitos- tai pk-verkottumista. Innovaatioympäristössä Tekes vaikuttaa sen kehittymiseen hankerahoituksen ja teknologiaohjelmien avulla sekä kehittää toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia yhteistyössä muiden rahoittaja- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tekes osallistuu teknologiapolitiikan suunnitteluun, innovaatiomyönteisen lainsäädännön kehittymiseen ja tukee asiantuntemuksellaan kauppa- ja teollisuusministeriötä ja muuta valtionhallintoa. Osastrategiat täydentävät kokonaisuutta Strategiakokonaisuutta täydennettiin tärkeimpien alueiden yksityiskohtaisemmilla osastrategioilla. Tärkeimmät osastrategiat ovat: Aluestrategia Viestintästrategia Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten kaupallistamisen strategia Kansainvälisen toiminnan strategia Vaikuttavuusarvioinnin strategia Aluestrategia uudistettiin vuonna 2000. Siinä määritellään ne konkreettiset keinot, joilla teknologian positiiviset vaikutukset saadaan näkymään mahdollisimman hyvin alueilla. Vaikuttavuusstrategiassa määriteltiin ne keinot ja toimintatavat, joilla Tekes tunnistaa ja osoittaa toimintansa tulokset ja vaikutukset ja joiden perusteella Tekes ohjaa toimintaansa. Loppuvuodesta käynnistettiin viestintästrategian uudistaminen. Työn on määrä valmistua keväällä 2001. Muiden osastrategioiden toteuttamista jatkettiin olemassa oleviin strategioihin nojautuen. STRATEGIA 9

Suomalainen innovaatiojärjestelmä maailman tehokkaimmaksi Korkean teknologian vienti ja tuonti 1990 2000 miljardia markkaa 70 60 50 40 30 20 10 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 Tuonti Vienti 00 Korkean teknologian tuotteiden osuus Suomen viennistä on kasvanut nopeasti. Vuonna 2000 suomalaiset yritykset veivät Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan korkean teknologian tuotteita 67,5 miljardilla markalla, mikä oli 23 prosenttia koko tavaraviennin arvosta. Ylivoimaisesti merkittävin korkean teknologian viennin tuoteryhmä ovat elektroniikka ja tietoliikennevälineet, joiden osuus korkean teknologian viennistä oli ennakkotiedon mukaan noin 84 prosenttia. Tieteellisten instrumenttien osuus oli 8 ja tieto- ja toimistokoneiden 4 prosenttia. Vuonna 2000 Suomeen tuotiin korkean teknologian tuotteita arviolta 40,7 miljardilla markalla. Korkeaan teknologiaan lasketaan tuotteet niiltä toimialoilta, jotka käyttävät yli 4 prosenttia liikevaihdosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lähde: Tilastokeskus SUOMEN TALOUSKASVU JATKUI vuonna 2000 myönteisenä ja bruttokansantuote oli OECD-maiden nopeimmin kasvavien joukossa, noin 6 prosenttia. Kasvun vetureina ovat olleet korkean teknologian yritykset, joiden osuus viennistä nousi 23 prosenttiin koko tavaraviennistä. Korkean teknologian kehitys ja kasvu ei ole syntynyt itsestään, vaan sen edellytyksenä on ollut määrätietoinen ja pitkäjänteinen teknologiapolitiikka. Tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja viranomaisten välinen yhteistyö, julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrän ja osuuden nostaminen sekä koulutukseen panostaminen ovat nostaneet suomalaisen innovaatioympäristön yhdeksi maailman tehokkaimmista. Innovatiivisuus, kilpailukyky ja teknologiapolitiikka Suomen valtteja Suomalainen innovaatioympäristö houkuttelee sijoittamaan. IMD (International Institute for Management Development) asetti Suomen kansainvälisessä vertailussaan hopeasijalle tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoittamisen houkuttelevuudessa. Kilpailukykyä vertailtaessa WEF (World Economic Forum) sijoitti Suomen maailman parhaaksi. Sijoitusta nostivat vertailun arviot suomalaisten innovatiivisuudesta, yritysten kyky kilpailla kansainvälisillä markkinoilla, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen verkottuminen sekä infrastruktuurin toimivuus. Tulevaisuuden kilpailukykyä arvioitaessa Suomi sijoitettiin raportissa kuitenkin vasta kuudenneksi. Tutkimus ja tuotekehitys vaativat jatkuvaa työtä, ja itsetyytyväisyys nykyiseen tilanteeseen ja panostusten tasoon johtaa nopeasti nykyisen hyvän aseman menetykseen. Useilla osa-alueilla Suomi on edelleen kaukana kärjestä. Esimerkiksi korkeakoulujen yritysrahoitus on vaatimatonta, Yhdysvalloissa syntyy suhteellisesti moninkertainen määrä uusia teknologiayrityksiä, verkottumisen kasvu polkee paikallaan ja pääomarahoituksen riskinotto alkaviin teknologiayrityksiin on vain Euroopan keskitasoa. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto linjasi tammikuussa 2000 innovaatioympäristön kehittämisen tärkeimpiä haasteita seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Huoli osaavien ihmisten riittävyydestä nousi katsauksessa näkyvästi esiin. Linjausten mukaan on olennaista synnyttää kattava innovaatiopalvelujen verkosto. Tekesin rahoitusvaltuudet valtion talousarvion mukaan 1997 2001 Myöntämisvaltuudet ja siirtomäärärahat 1997 1998 1999 2000 2001 Rahoitus korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Tutkimusrahoitus 765 815 880 780 795 Rahoitus yrityksille Tuotekehitysavustukset 785 845 970 900 910 Pääomaehtoiset tuotekehityslainat 50 150 200 200 200 Tuotekehityslainat 280 265 270 270 275 Teknologiapalvelujen ostot Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset 70 60 Teknologiarahoitus yhteensä 1 880 2 075 2 320 2 220 2 240 EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus 36 58 Yhteensä 1 880 2 075 2 320 2 256 2 298 Lisäksi Tekesillä oli käytettävissä rakennerahastojen EU-osuutena 32 milj. mk vuonna 2000 ja 56 milj. mk vuonna 2001. Rakennerahastojen kansallinen osuus sisältyi 1997 1999 Tekesin myöntämisvaltuuksiin. 10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Valtion tiede- ja teknologianeuvosto esitti, että julkisen sektorin panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisättäisiin ja kohdistettaisiin entistä enemmän perustutkimukseen ja tulosten kaupallistamiseen. Tekesin rahoitusta neuvosto esitti lisättäväksi viisi prosenttia vuosittain. Tästä huolimatta Tekesin rahoitusvaltuudet ovat pysyneet ennallaan. Vuonna 2000 Tekesin rahoitusvaltuudet olivat 2,3 miljardia markkaa, ja vuoden 2001 valtuudet pysyivät samalla tasolla. Julkisen panostuksen suhteellinen osuus laski edelleen Vuonna 2000 Tekes maksoi tutkimus- ja kehitysprojektien kustannuksia 2,3 miljardilla markalla. Yritysten omat panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan jatkoivat kasvuaan. Julkisen rahoituksen osuus tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista laski edelleen. 1990-luvun puolivälissä se oli 40 prosenttia, mutta vuonna 2000 enää alle 30 prosenttia. Julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta on Suomessa OECD-maiden alhaisimpia ja vain noin puolet OECD-maiden keskiarvosta. Julkisen rahoituksen osuuden lasku johtui paljolti yritysten tutkimuspanostusten huomattavasta kasvusta, mihin sinällään voidaan olla tyytyväisiä. Yritysten panostukset kasvoivat 17 prosenttia. Kasvu painottuu entistä enemmän tieto- ja viestintäteknologiaan. Muun kuin elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden panostukset kasvoivat 9 prosenttia. Tutkimuksen lisärahoituksen arviointityöryhmän mukaan tutkimuksen ja tuotekehityksen julkinen lisäpanostus on lisännyt yritysten tutkimuspanostusta. Joulukuussa 2000 julkistamassaan raportissa työryhmä arvioi valtioneuvoston vuosiksi 1996-1999 myöntämän lisärahoituksen vaikutuksia ja totesi ne lähes järjestään varsin myönteisiksi. Työryhmän suositukset olivat pitkälti samansuuntaisia valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjausten kanssa. Osaamista on siirrettävä tehokkaammin ulkomailta Suomeen. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on kannustettava uuden teknologian käyttöönottoon. Tekesille tutkimus suosittaa osaamispohjan laajentamista muuhunkin kuin teknologiaan ja huomion kiinnittämistä tuotteen kaupallistamiseen. Dynaamiset yritykset Tekes tavoittaa työryhmän mukaan hyvin, mutta suosittelee perinteisten pienyritysten saavuttamiseen uudenlaisia toimintamalleja. Julkisten rahoittajien yhteistyö tiivistyi Tekes on tiivistänyt yhteistyötä muiden julkisten rahoittajien ja kansainvälistymispalvelun tarjoajien kanssa. Tekesin, Suomen Akatemian, TE-keskusten, Finpron, Finnveran, Sitran ja pääomasijoittajien yhdessä muodostama toimiva palvelukokonaisuus on tärkeää yritysten ja tutkimusyksiköiden tutkimus- ja kehitystyön kannalta. Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa prosenttia bruttokansantuotteesta 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 98 99 2000 Kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat 95 96 97 Ruotsi Japani Suomi USA Saksa OECD yhteensä Ranska Tanska Iso-Britannia Norja Itävalta Kanada Vuonna 2000 Suomessa käytettiin ennakkotietojen mukaan 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mikä on OECD-maiden kärkitasoa. Lähteet: OECD ja Tilastokeskus Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti julkisten rahoittajien yhteisen portaalihankkeen keväällä 2000 TE-keskusten, Tekesin, Finpron, Finnveran ja Sitran kesken. Tarkoitus on ottaa toukokuussa 2001 käyttöön verkkopalvelu, jonka kautta yritys pystyy kerralla hahmottamaan, millaista palvelua tai rahoitusta yritykselle on tarjolla kehitysprojektiin. Finpron kanssa Tekes sopi rahoitusperiaatteista kansainvälistymispalvelujen käytössä. Tämän pohjalta on ollut helpompi hyödyntää Finpron palveluja tutkimusja tuotekehitysprojekteissa ja teknologiaohjelmissa. Sitran ja Finnveran kanssa Tekes toimi yhteistyössä muun muassa niin, että heidän edustajiaan oli useiden teknologiaohjelmien johtoryhmissä. Tekesin yhteistyö pääomasijoittajien kanssa tiivistyi. Pääomasijoittajat suosivat niitä yrityksiä, joiden tutkimus- ja kehitysprojekteja Tekes on rahoittanut aiemmin. Konkreettisia toimintatapoja parempaan yhteistyöhön on silti vielä etsittävä, jotta EU:n rakennerahastovarat innovaatiotoimintaan Finnvera Maakuntien liitot TE-keskukset Ammattikorkeakoulut Osaamiskeskukset Teknologiakeskukset Muut ministeriöt Finnpro Panostukset toiminnan kehittymiseen eri sektoreilla, kuten ympäristö, terveys ja liikenne Sitra Kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat Tekes Kauppa- ja teollisuusministeriö siirtyminen tutkimus- ja kehitystyöstä kaupallistamiseen sujuisi saumattomasti. Tekes tiivisti yhteistyötä TE-keskusten ja maakuntien liittojen kanssa. Maakunnallisia kehittämisohjelmia kytkettiin Tekesin teknologiaohjelmiin. Teknologiaohjelmien yhteydessä pidetyt alueelliset tilaisuudet olivat menestyksekkäitä. EU:n rakennerahastohankkeet on havaittu hyväksi keinoksi kytkeä alueellisia ohjelmia kansallisiin teknologiaohjelmiin. Julkisen hallinnon, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välinen saumaton yhteistyö tekee innovaatiojärjestelmästä tehokkaan. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kannalta on tärkeää, että julkiset palveluntarjoajat pystyvät luomaan helposti hahmotettavan ja toimivan palvelukokonaisuuden. Teollisuussijoitus Business Angels Pääomasijoittajat Järjestöt Yritykset Keksintötoiminta Tutkimuslaitokset Yliopistot Suomen Akatemia Opetusministeriö Yritysten panostus innovaatiotoimintaan Valtion tiede- ja teknologianeuvosto Kansallinen julkinen panostus innovaatiotoimintaan ja osaamiseen TOIMINTAYMPÄRISTÖ 11

Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus luo tulevan kasvun eväitä Tutkimus- ja kehitysrahoitus teknologiaaloittain Yhteensä 2,2 miljardia markkaa ja 2 297 rahoitettua projektia Tieto- ja viestintäteknologia 603 milj. mk (27 %); sisältää 25 milj. mk avaruusteknologian projekteja Avaruustoiminta 111 milj. mk (5 %) Bio- ja kemianteknologia 610 milj. mk (27 %) Tuotanto- ja materiaaliteknologia 412 milj. mk (19 %) Energia-, ympäristö- ja rakennusteknologia 452 milj. mk (20 %) Valmistelurahoitus 20 milj. mk (1 %) Muu rahoitus 11 milj. mk (1 %) Rahoituksen poikkiteknologinen kohdistuminen on esitetty sivulla 19. TEKESIN TOIMINNAN VAIKUTUKSET näkyvät yritysten menestymisenä ja liiketoiminnan kasvuna kansainvälisillä markkinoilla, pysyvien työpaikkojen syntymisenä, osaamisen lisääntymisenä sekä toimintamekanismien ja innovaatioympäristön kehittymisenä. Teknologinen asiantuntemus ja puolueeton asema Tekesin vahvuuksia Vuonna 2000 tehdyn asiakaskyselyn mukaan vankka teknologinen asiantuntemus ja itsenäinen ja puolueeton asema ovat Tekesin vahvuuksia. Näistä johtuen Tekesillä on luottamukselliset keskusteluyhteydet teollisuuden kanssa. Laajat yhteydet ja verkottuminen luovat pohjan myös teknologiaohjelmien toimivuudelle. Tutkimuksen mukaan Tekesillä on tärkeä rooli pienten yritysten ohjaamisessa yhteistyöhön kansainvälisten kumppanien sekä suurten yritysten kanssa. Teknologian asiantuntijana Tekesillä on mahdollisuus löytää hyvin alueet, joilla yhteistyöllä voidaan saavuttaa etuja. Tekesin rahoitus tuottaa osaamista, innovaatioita ja liiketoimintaa Tekes rahoittaa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja, yritysten pitkäjänteisiä tutkimusprojekteja ja nopeammin valmiisiin tuotteisiin tähtääviä yritysten tuotekehitysprojekteja. Tekes vahvistaa rahoituksellaan teknologista osaamista Suomessa ja jakaa yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin liittyviä riskejä. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektien tulokset näkyvät osaamisen kehittymisenä ja innovaatioympäristön vahvistumisena. Tekes kehitti vuoden aikana seurantajärjestelmän, jolla saadaan koottua tietoja tutkimusprojektien tuloksista. Vuonna 2000 päättyneissä Tekesin rahoittamissa julkisissa tutkimusprojekteissa syntyi noin 1100 julkaisua, valmistui 700 opinnäytettä ja jätettiin noin 100 patenttihakemusta. Yritysten tutkimusprojekteissa Tekes tähtää pitkäjänteiseen yhteistyösuhteeseen asiakkaiden kanssa voidakseen löytää ne projektit, joissa Tekesin rahoitus vaikuttaa eniten. Tekesin rahoittamien yritysten tuotekehitysprojektien aikaansaaman liikevaihdon kasvuodotuksia on Tekesissä seurattu vuodesta 1998. Menetelmä soveltuu parhaiten pk-yritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Vuonna 2000 Tekes teki yhteensä 377 miljoonalla markalla 283 tämän tyyppistä rahoituspäätöstä. Näihin liittyy 6,5 miljardin markan odotukset uudesta liikevaihdosta. Projektikohtaisten odotusten keskiarvo on 23 milj. mk ja mediaani 8 milj. mk. Suurimmillaan vaikutus liikevaihtoon näkyy 5 8 vuoden kuluttua, jolloin tuotteiden markkinat ovat laajimmillaan. Viennin osuuden arvioidaan olevan 75 prosenttia liikevaihdosta. Projektien seurauksena odotetaan syntyvän yhteensä 4000 uutta työpaikkaa pk-yrityksissä. Tekes vaikutti yli neljän miljardin markan tutkimus- ja kehitysprojektien käynnistymiseen Vuonna 2000 Tekes rahoitti 2297 yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen teknologiaprojektia. Tekes sijoitti projekteihin 2 219 milj. mk. Projektien kokonaisbudjetti oli 4,4 miljardia markkaa. Rahoituksesta 1 388 milj. mk kohdistui avustuksina ja lainoina yritysten tutkimusja tuotekehitysprojekteihin ja 831 milj. mk yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteihin. Lähes puolet rahoituksesta, 935 milj. mk, kohdistui teknologiaohjelmiin liittyviin projekteihin. Tekes rahoitti kaikkiaan 1012 yrityksen tutkimusta ja tuotekehitystä. Yrityksistä 368 eli runsas kolmannes oli Tekesille uusia asiakkaita. Kokonaan uusia yrityksiä joukossa oli 61. Koska osa aikaisempina vuosina myönteisen rahoituspäätöksen saaneista projekteista oli yhä käynnissä, Tekes osallistui kaikkiaan 1680 yrityksen tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen vuonna 2000. Tekesin www-sivuilla on luettelo niistä yrityksistä, joille Tekes maksoi tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta vuonna 2000. 12 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

Liikevaihdon kasvuodotukset pk-yrityksille vuonna 2000 tehdyissä rahoituspäätöksissä Projektit 240 200 160 120 80 40 0 Liikevaihto-odotukset 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Tekesin rahoitus 240 0 0 >1 1 5 5 10 10 49 50 99 >100 >1 1 5 5 10 10 49 50 99 >100 Liikevaihto-odotusten kokoluokka, milj. mk Projektien lukumäärä Liikevaihto-odotukset, yhteensä, milj. mk Viennin kasvuodotukset pk-yrityksille vuonna 2000 tehdyissä rahoituspäätöksissä Projektit 200 175 150 125 100 75 50 25 0 Vientiodotukset Projektien lukumäärä Vientiodotukset, yhteensä, milj. mk Työpaikkaodotukset pk-yrityksille vuonna 2000 tehdyissä rahoituspäätöksissä Tulosodotusten arvioiminen soveltuu parhaiten pk-yritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Vuonna 2000 Tekes rahoitti 377 miljoonalla markalla 283 tällaista projektia. Projekteihin liittyy yhteensä 6,5 miljardin markan odotukset uudesta liikevaihdosta. 200 160 120 80 40 Liikevaihto-odotukset 6000 Liikevaihto-odotusten kokoluokka, milj. mk 5000 4000 3000 2000 1000 Tekesin rahoitus yhteensä, milj. mk Liikevaihto-odotukset, yhteensä, milj. mk 0 0 >1 1 5 5 10 10 49 50 99 >100 >1 1 5 5 10 10 49 50 99 >100 Vientiodotusten kokoluokka, milj. mk Projektit 140 120 100 80 60 40 20 0 Uusia työpaikkoja/yritys Projektien lukumäärä Uusia työpaikkoja yhteensä 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työpaikkaodotukset 1400 1200 1000 800 600 400 200 Tekesin rahoitus 240 210 180 150 120 90 60 30 Vientiodotusten kokoluokka, milj. mk Tekesin rahoitus yhteensä, milj. mk Vientiodotukset, yhteensä, milj. mk Tekesin rahoitus 140 Uusia työpaikkoja/yritys 0 Vientiodotukset Tekesin rahoitus yhteensä, milj. mk Uusia työpaikkoja yhteensä 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Työpaikkaodotukset 1400 0 0 0 >2 2 5 5 9 10 19 20 49 50 99 >100 >2 2 5 5 9 10 19 20 49 50 99 >100 120 100 80 60 40 20 1200 1000 800 600 400 200 Rahoitetuista projekteista 1 302 oli yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja ja 995 yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteja. Rahoitettujen yritysprojektien keskikoko oli 2,4 milj. mk, josta Tekes rahoitti keskimäärin 1,1 milj. mk. Tutkimusprojektien keskikoko oli 1,2 milj. mk, josta Tekes rahoitti keskimäärin 0,8 milj. mk. Rahoitetut projektit olivat haastavia ja korkeatasoisia. Hyviä projektiesityksiä oli runsaasti yli Tekesin rahoitusmahdollisuuksien. Yritykset hakivat Tekesiltä 3,2 miljardin markan rahoitusta kokonaiskustannuksiltaan 6,2 miljardin markan tutkimus- ja kehitysprojekteihinsa. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hakivat projektiesityksiinsä 2,2 miljardin markan rahoitusta. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteissa Tekes siirtyi vuoden 2000 alusta jatkuvaan hakuun. Pitkissä, useita vuosia kestävissä tutkimusprojekteissa siirryttiin joustavampaan raportointiin ja rahaliikenteeseen siten, että Tekesin eri vuosina tekemät rahoituspäätökset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Vuoden 2000 alusta Tekes otti käyttöön uudistetut lomakkeet rahoitushakemuksille. Niiden myötä Tekesin päätöksentekokriteerit muuttuivat entistä läpinäkyvämmiksi. Lomakkeella kysyttävät tiedot auttavat Tekesin asiantuntijoita saamaan kuvan yrityksen koko liiketoimintasuunnitelmasta ja rahoitustilanteesta ennen rahoituspäätöksen tekoa. Tekes maksoi vuonna 2000 ja aiempina vuosina tekemistään rahoituspäätöksistä yhteensä 2 281 milj. mk, josta 1 086 milj. mk oli avustuksia ja lainoja yritysten projekteihin ja 1 195 milj. mk tutkimusrahoitusta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin. Pääosa yritysprojektien rahoituksesta pk-yrityksille Pienten ja keskisuurten yritysten osuus tuotekehitysrahoituksesta kasvoi huomattavasti edellisestä vuodesta. Tekes rahoitti pk-yritysten projekteja suoraan 702 milj. markalla ja välillisesti suurten yritysten projektien kautta 65 milj. markalla eli yhteensä 767 milj. markalla. Tämä oli 56 prosenttia Tekesin tuotekehitysrahoituksesta. Viiden vuoden aikana pk-yritysten projektien osuus Tekesin suorasta rahoituksesta on kasvanut kaikkiaan 10 prosenttiyksikköä; vuoden 1996 aikaisesta 41 prosentista 51 prosenttiin vuonna 2000. Henkilöstöltään alle 500 hengen yritysten projekteja Tekes rahoitti 986 milj. markalla, mikä oli 71 prosenttia Tekesin tuotekehitysrahoituksesta. Tekesin rahoituksella on merkittävä pienten ja suurten yritysten yhteistyötä ja verkottumista lisäävä vaikutus. Vuonna 2000 pk-yritykset olivat mukana noin kahdessa kolmasosassa suurten yritysten projekteista. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 13

Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 2000 Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 1996 2000 Tekesin rahoitus milj. mk 1996 1997 1998 1999 2000 Tuotekehityslainat 200 281 267 270 270 Pääomaehtoiset tuotekehityslainat 3 92 175 200 200 Tuotekehitysavustukset 646 813 870 998 918 Tutkimusrahoitus 532 783 832 913 831 Yhteensä 1 381 1 969 2 144 2 381 2 219 Tuotekehityslainat yrityksille 270 milj. mk Pääomaehtoiset tuotekehityslainat yrityksille 200 milj. mk Tuotekehitysavustukset yrityksille 918 milj. mk Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 831 milj. mk Projektien lukumäärä 1996 1997 1998 1999 2000 Yritysten tutkimus- ja kehityshankkeet 1 010 1 358 1 393 1 376 1 302 Julkiset tutkimushankkeet 637 973 1 061 1 028 995 Yhteensä 1 647 2 331 2 454 2 404 2 297 Vuosina 1999 ja 2000 hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset tilattiin ostopalveluina, jotka eivät näy tutkimus- ja kehitysrahoituspäätöstilastoissa. Yhteensä 2,2 miljardia markkaa ja 2 297 rahoitettua projektia, joista 995 oli yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja ja 1 302 yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Päätöksillä tehdyt sitoumukset maksetaan vuosina 2000 2005. Tekesin maksama tutkimus- ja kehitysrahoitus 2000 Tekesin maksama tutkimus- ja kehitysrahoitus 1996 2000 Tekesin rahoitus milj. mk 1996 1997 1998 1999 2000 Tuotekehityslainat 164 202 208 228 219 Pääomaehtoiset tuotekehityslainat - 39 95 123 160 Tuotekehitysavustukset 616 647 669 732 707 Tutkimusrahoitus 449 586 683 691 1 195* Yhteensä 1 228 1 473 1 654 1 774 2 281 * Tutkimusrahoituksen maksujen suuri nousu vuonna 2000 johtui siirtymisestä maksuperusteisuudesta suoriteperusteisuuteen. Tekesin lainakanta 1996 2000 milj. mk 1996 1997 1998 1999 2000 Tuotekehityslainat yrityksille 219 milj. mk Pääomaehtoiset tuotekehityslainat yrityksille 160 milj. mk Tuotekehitysavustukset yrityksille 707 milj. mk Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 1 195 milj. mk Yhteensä 2,3 miljardia markkaa. Lisäksi Tekes maksoi EU:n rakennerahastomäärärahoista 89 milj.mk. Tekesin rahoituspäätöksistä aiheutuvat maksut ajoittuvat usealle vuodelle päätöksen jälkeen. Vuoden 2000 maksut aiheutuvat päätöksistä, jotka on tehty vuosina 1993 2000. Vuosina 1997 2000 tehdyillä päätöksillä valtio on sitoutunut maksamaan yhteensä 2,4 miljardia markkaa vuosina 2001 2005. Lainakanta 1 093 1 100 1 211 1 344 1 510* Perimättäjättämiset 34 65 44 28 38 Luottotappiot 19 17 0 19 14* Lainojen lyhennykset 125 149 151 171 163 Maksetut korot 18 11 10 8 8 Tekesin tuotekehityslainoista perimä korko oli 1,5 prosenttia ja pääomaehtoisista tuotekehityslainoista 3,5 prosenttia 31.12.2000. * Ennakkotieto Tekesin yritysasiakkaat 1997 2000 1997 1998 1999 2000 Rahoituspäätöksiä 1 035 1 064 1 070 1 012 yritykselle Tekesille uusia asiakkaita 448 421 383 368 yritystä Maksatuksia 1 321 1 531 1 684 1 680 yritykselle 14 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

Yli 60 uutta teknologiayritystä käyntiin Teknologiaan perustuvan uuden liiketoiminnan synnyttäminen on yksi Tekesin strategisista painopistealueista. Tekes rahoittaa projekteja, jotka tähtäävät sekä yrityksistä että tutkimusympäristöstä syntyviin uusiin yrityksiin ja uusiin liiketoiminta-alueisiin. Vuonna 2000 Tekes rahoitti 61 käynnistyvää yritystä kaikkiaan 54 milj. markalla. Yrityksille suuntautuvasta rahoituksesta 581 milj. mk eli 42 prosenttia ja tutkimusyksiköille suuntautuvasta rahoituksesta 129 milj. mk eli 16 prosenttia tähtäsi uusien liiketoiminta-alueiden synnyttämiseen. Teknologiastrategian tai liiketoimintasuunnitelman laadintaa Tekes rahoitti 64 yrityksessä yhteensä runsaalla 13 milj. markalla. Valmistelurahoituksella parempia projekteja Vuonna 2000 Tekes otti käyttöön uuden valmistelurahoituksen. Se on tarkoitettu parantamaan pk-yritysten projektien ja uusien liiketoimintojen käynnistymisen, onnistumisen ja hyödyntämisen edellytyksiä. Valmistelurahoitusta voivat saada myös korkeakoulut ja tutkimuslaitokset projekteihin, joissa on riittävä pk-yritysten sitoutuminen tai näköpiirissä hyödynnettävyys tutkimuksessa syntyneiden tulosten viemiseksi liiketoimintaan. Uusi nopea ja joustava rahoitusmuoto osoittautui heti hyväksi tutkimus- ja kehitystyön aktivointitavaksi. Tekes käytti kaikkiaan 20 milj. mk 320 valmisteluprojektin rahoitukseen. Suurin osa, 248 rahoituksen saajaa, oli Tekesille uusia pk-yritysasiakkaita. Tutkimusta yritysten hyödynnettäväksi Tekes rahoitti yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteja 831 milj. markalla. Rahoitettuja projekteja oli 995. Valtaosa tutkimusprojekteista liittyi teknologiaohjelmiin, joihin tutkimusyksiköt esittivät aiehakemuksia ennen varsinaista hakua. Varsinaisia hakemuksia tutkimusyksiköt esittivät 1 385 tutkimusprojektiin yhteensä 2,2 miljardia mk. Tekesin julkiseen tutkimukseen tarkoitetun rahoituksen niukkuus merkitsi monen hyvän tutkimusprojektiesityksen jäämistä vaille rahoitusta. Yritykset olivat mukana lähes kaikissa tutkimusprojekteissa osallistuen niiden suuntaamiseen, seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen. Yhteistyö ja verkottuminen toimivat myös toisin päin; lähes 760 Tekesin rahoittamassa yritysten projektissa hyödynnettiin yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten asiantuntemusta ostopalveluina. Yritysten projektien kautta yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille suuntautui kaikkiaan 191 milj. mk Tekesin asiakkaiden määrä kasvoi 13 yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten tutkimusyksiköllä, jotka eivät aikaisemmin olleet hakeneet Tekesin rahoitusta. Tekes rahoitti 16 tutkimusyksikön teknologiastrategian laadintaa yhteensä vajaalla 4 milj. markalla. Tekes osallistui myös Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kuuluvien tutkimusryhmien rahoitukseen ja useisiin eri ministeriöiden klusteriohjelmiin. Teknologiaohjelmat edistävät yritysten ja tutkimusmaailman yhteistyötä Teknologiaohjelmat ovat Tekesin keino tehdä strategisia valintoja ja ohjata painotuksia. Ohjelmat vahvistavat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä teknologioita ja osaamista ja luovat pohjaa näihin perustuvalle liiketoiminnalle. Ohjelmat toimivat hyvänä käytännön yhteistyön ja verkottumisen edistäjänä yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä ja vahvistavat teknologian siirtoa ja kansainvälistymistä. Lähes puolet Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksesta, 935 milj. mk vuonna 2000, kulki teknologiaohjelmien kautta. Vuonna 2000 oli käynnissä 56 teknologiaohjelmaa, joiden kokonaislaajuus oli 7,8 miljardia markkaa. Vuoden aikana päättyi 14 teknologiaohjelmaa. Tekes käynnisti 8 uutta ohjelmaa ja päätti osallistua 4 Suomen Akatemian tai liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämään ohjelmaan. Valmisteilla oli 8 ohjelmaa ja kartoitettavana laaja joukko aihe-ehdotuksia. Teknologiaohjelmissa oli kaikkiaan lähes 2400 yritysosallistumista ja noin 800 tutkimusyksiköiden osallistumista. Useita laajoja ohjelmakokonaisuuksia oli käynnissä yhteistyössä muiden rahoittajien, kuten Suomen Akatemian, kauppaja teollisuusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön kanssa. Yhteydet kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien välillä lisääntyivät ja entistä useammat ohjelmat linkittyivät keskenään. Teknologiaohjelmien suunnittelun pohjana ovat Tekesin strategia, yritysten tarpeet ja tutkimuskentän näkemykset tulevaisuuden teknologioista. Ohjelmat valmistellaan Tekesin johdolla laajapohjaisena elinkeinoelämän järjestöjen ja liittojen, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkishallinnon toimijoiden yhteistyönä. Vuonna 2000 Tekes käynnisti uusia ohjelmia nopeasti kasvavilla teknologiaalueilla sekä perinteisen teollisuuden uusiutumisen ja kilpailukyvyn ylläpitämisen turvaamiseksi. Useat teknologiaohjelmat palvelevat alueellisten kehittämisohjelmien tavoitteita. Ohjelmien tavoitteiden toteutumista ja projektien onnistumista arvioidaan systemaattisesti ohjelman aikana ja sen päättyessä. Väliarviointien avulla ohjelmia voidaan ohjata entistä tehokkaammin ja päästä parempiin tuloksiin. Loppuarvioinnit teetetään aina ohjelmasta riippumattomilla, usein ulkomaisilla asiantuntijoilla. Kunkin Pk-yritysten projektien riskiarviointi prosenttia Resurssit Yrityksen talous Teknologia Markkinat 0 20 40 60 80 100 Suurten yritysten projektien riskiarviointi prosenttia Resurssit Yrityksen talous Teknologia Markkinat 0 20 40 60 80 100 100 80 60 40 20 0 Ei tunnistettavaa riskiä Pieni riski Merkittävä riski Suuri riski Erittäin suuri riski Tekes jakaa rahoituksellaan yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin liittyviä riskejä. Rahoituspäätöstä tehtäessä Tekesin teknologia- ja yritystalousasiantuntijat arvioivat kuhunkin projektiin liittyvät riskit suhteutettuina yrityksen kykyihin ja resursseihin. Rahoitettujen yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien verkottuminen prosenttia 1999 2000 Verkottuneiden projektien osuus yhteensä Alihankinta tutkimuslaitoksilta Kuuluu teknologiaohjelmaan Kansainvälinen projekti Pk-alihankintaa käyttäneiden osuus suurten yritysten projekteissa TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 15

Teknologiaan perustuvan uuden liiketoiminnan synnyttäminen on yksi Tekesin strategisista painopistealueista. Tekes rahoittaa projekteja, jotka tähtäävät yrityksistä tai tutkimusympäristöstä syntyviin uusiin yrityksiin tai uusiin liiketoiminta-alueisiin. Tekes tarjoaa toimintaansa aloittaville teknologiayrityksille rahoitusta myös liikkeenjohdon asiantuntijapalvelujen hankkimiseen. Nämä TULI-nimeä kantavat palvelut toteutetaan yhteistyössä teknologiansiirto-organisaatioiden kanssa. Palvelujen painopiste on pienehköissä, liiketoiminnan käynnistymistä tukevissa selvityksissä ja konsultoinneissa. ohjelman tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi loppuarviointi varmistaa, että ohjelmatoiminnassa syntyvä osaaminen siirtyy ohjelmasta toiseen. Vuonna 2000 julkaistiin 12 arviointiraporttia 16 teknologiaohjelmasta. Teknologiaohjelmien kuvaukset rahoitus- ja osallistujatietoineen on esitetty sivuilla 36 40. Teknologiaklinikat tarjoavat tutkimuspalveluja pk-yrityksille Teknologiaklinikat palvelevat pk-yrityksiä teknologiaan liittyvien uusien menetelmien ja tutkimuspalvelujen hyödyntämisessä. Klinikat tarjoavat pk-yrityksille joustavan tavan käyttää tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen palveluja. Vuonna 2000 teknologiaklinikat toteuttivat 147 pk-yritysten toimeksiantoa. Tekes rahoitti puolet toimeksiantojen kustannuksista, vuonna 2000 yhteensä 6 milj. mk. Teknologiaklinikoiden luettelo on esitetty sivulla 40. Teknologia keskeisellä sijalla alueiden kehityksessä Teknologian kehitys ja hyödyntäminen ovat avainasemassa alueiden kehityksessä. Hyvien tulosten aikaansaamiseksi toimiva yhteistyö TE-keskusten, maakuntien liittojen ja Tekesin kesken on välttämätöntä. Vuonna 2000 Tekes vahvisti alueellista profiiliaan ja uusi aluestrategiansa. Aluevastuut jaettiin neljälle teknologiajohtajalle tavoitteena teknologia-asioiden ja aluetoiminnan entistä tiiviimpi kytkentä ja vuorovaikutus. Tekes lisäsi myös alueellista aktivointia ja osallistui monissa maa- 16 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

Tekesin tuotekehitysrahoituspäätökset yrityskoon mukaan 1996 2000 Tekesin rahoitus milj. mk 1996 1997 1998 1999 2000 Pienet yritykset 271 413 477 535 553 Keskisuuret yritykset 73 93 112 152 149 Pk-yritykset yhteensä 344 506 589 687 702 Suuret yritykset 503 655 700 754 588 Toimialajärjestöt ym. 2 25 23 27 98 Yhteensä 849 1 186 1 312 1 468 1 388 Pk-yritysten rahoituksen osuus % 41 43 45 47 51 Projektien lukumäärä 1996 1997 1998 1999 2000 Pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus Tekesin tuotekehitysrahoituksesta 1996 2000 prosenttia 55 50 45 40 35 Pienet yritykset 494 697 701 734 699 Keskisuuret yritykset 74 95 109 114 116 Pk-yritykset yhteensä 568 792 810 848 815 Suuret yritykset 435 534 548 479 385 Toimialajärjestöt ym. 7 32 35 49 102 Yhteensä 1 010 1 358 1 393 1 376 1 302 Lisäksi suurten yritysten projektien kautta pk-yrityksille suuntautui 65 milj. mk, mikä nostaa Tekesin rahoituksen pk-yrityksille 56 prosenttiin tuotekehitysrahoituksesta vuonna 2000. Pk-yritykseksi luetaan virallisen määritelmän mukaan yritys, jonka henkilöstön määrä on enintään 250 henkeä ja liikevaihto on enintään 40 milj. euroa (240 milj. mk) tai tase on enintään 27 milj. euroa (160 milj. mk) ja osakepääomasta alle 25 prosenttia on suurten yritysten omistuksessa. 30 96 97 98 99 2000 Alle 500 henkeä työllistäville yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus Tekesin tuotekehitysrahoituksesta 1996 2000 prosenttia 80 70 Tekesin tuotekehitysrahoituspäätökset yrityksen henkilömäärän mukaan 2000 Tekesin milj.mk rahoitettua keskimääräinen projektia rahoitusosuus, % Pienet yritykset (1 4 henkeä) 113 244 47 Pienet yritykset (5 19 henkeä) 266 318 48 Pienet yritykset (20 99 henkeä) 362 332 47 Keskisuuret yritykset (100 499 henkeä) 245 184 43 Alle 500 hengen yritykset yhteensä 986 1 078 46 Suuret yritykset (yli 500 henkeä) 359 180 37 Toimialajärjestöt ym. 43 44 42 Yhteensä 1 388 1 302 44 60 50 40 30 96 97 98 99 2000 Lisäksi pk-yrityksille ja alle 500 henkeä työllistäville yrityksille suuntautui vuosittain 60 90 milj. mk rahoitusta suurten yritysten projektien kautta, mikä nostaa prosenttiosuuksia 5 6 prosenttiyksiköllä. Tekes rahoitti henkilöstöltään alle 500 hengen yritysten hankkeita 986 milj. markalla, mikä oli 71 prosenttia Tekesin tuotekehitysrahoituksesta. Lisäksi suurten yritysten projektien kautta pk-yrityksille suuntautui 65 milj. mk, mikä nostaa rahoitusosuuden 76 prosenttiin. Tekesin tuotekehitysrahoitus alueittain 1996 2000 1996 1997 1998 1999 2000 2000 % % % % % milj. mk EU-tukialueet 28 31 27 32 23 321 Uusimaa (ei EU-tukialueet) 45 40 42 41 38 522 Muut alueet 27 29 31 27 39 545 Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus 2000 maakunnittain on esitetty sivulla 44. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 17

Tekesin rahoituksella on merkittävä pienten ja suurten yritysten sekä yritysten ja tutkimusyksiköiden yhteistyötä ja verkottumista lisäävä vaikutus. Vuonna 2000 pk-yritykset osallistuivat noin kahteen kolmannekseen suurten yritysten projekteista. Pk-yritykset ja suuret yritykset olivat suuntaamassa, seuraamassa ja hyödyntämässä lähes kaikkia yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimusyksiköiden tutkimusprojekteja. kunnissa alueellisten teknologiastrategioiden laadintaan. Tekesin kannalta TE-keskusten teknologiayksiköt ovat elintärkeä resurssi ja Tekesin teknologiapalvelujen tarjoaja koko maassa. Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2001 päätetty noin 10 hengen lisäys TE-keskusten teknologiayksiköihin on olennainen vahvistus Tekesin teknologiaasiantuntijajoukkoon. Lisäyksellä Eduskunta on halunnut osoittaa, kuinka tärkeänä se pitää teknologiaa ja Tekesin palvelujen riittävää tarjontaa alueiden kannalta. Kansainvälinen yhteistyö mukana yhä useammissa projekteissa Kaikkiaan 732 Tekesin vuonna 2000 rahoittamista projekteista sisälsi kansainvälistä yhteistyötä. Tekes rahoitti näitä projekteja 928 milj. markalla. Joka neljännessä projektissa yhteistyö oli organisoitua tiedonhankintaa, joka neljännessä organisoitua tiedonvaihtoa ja joka neljännessä projektissa kyse oli yhteisestä tutkimus- tai kehitysprojektista. Tekesin tavoitteet lisätä yhteistyötä USA:n ja Japanin kanssa täyttyivät ja yhteistyö käynnistyi entistä useammissa projekteissa. Yhteistyötä USA:n kanssa oli 187 projektissa ja Japanin kanssa 44 projektissa. Yhteistyötä EU- ja ETA-maiden kanssa oli 400 projektissa. Tiiviimpien yhteyksien luomiseksi ulkomaan toimintojen ja teknologia-asioiden välille neljälle teknologiajohtajalle annettiin vastuu myös kansainvälisen toiminnan eteenpäin viemisestä. Tämä lisäsi yhteyksiä myös kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien välillä. EU:n viides puiteohjelma vauhdissa, kuudes valmisteilla EU:n viidenteen puiteohjelmaan hyväksyttiin vuoden 2000 loppuun mennessä 636 projektia, joissa on vähintään yksi suomalainen osallistuja. Projekteista 105 on suo- 18 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

Tekesin tutkimusrahoitus 2000 milj. mk projektia Tutkimuslaitokset yhteensä 221 321 VTT 180 283 Ilmatieteen laitos 25 7 Maatalouden tutkimuskeskus 4 6 Suomen ympäristökeskus 3 6 Kansanterveyslaitos 3 4 Metsäntutkimuslaitos 2 5 Työterveyslaitos 0,9 4 Geodeettinen laitos 0,9 2 Geologian tutkimuskeskus 0,7 2 Säteilyturvakeskus 0,4 1 Tilastokeskus 0,3 1 Yliopistot ja korkeakoulut yhteensä 504 611 Teknillinen korkeakoulu 151 183 Tampereen teknillinen korkeakoulu 85 95 Helsingin yliopisto 63 76 Oulun yliopisto 60 69 Turun yliopisto 30 37 Kuopion yliopisto 25 37 Åbo Akademi 23 28 Jyväskylän yliopisto 16 25 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 19 18 Joensuun yliopisto 16 15 Tampereen yliopisto 6 9 Lapin yliopisto 4 4 Taideteollinen korkeakoulu 4 10 Turun kauppakorkeakoulu 0,8 3 Vaasan yliopisto 0,7 1 Helsingin kauppakorkeakoulu 0,4 1 Ammattikorkeakoulut 12 32 Muut organisaatiot 12 23 ESAn ohjelmien osallistumismaksut * 73 3 Selvitykset ja arvioinnit 9 5 Yhteensä 831 995 Tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille suuntautui lisäksi Tekesin rahoittamien yritysten tuotekehitysprojektien kautta 191 milj. mk Tekesin rahoitusta. * Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ohjelmien osallistumismaksuja maksettiin 17 ohjelmaan, joista kaikista tuli useita tilauksia Suomeen. Tekesin rahoituksen poikkiteknologinen kohdistuminen milj. mk Liikenne Teknologialähtöiset palvelut Rakennusklusteri Hyvinvointi Materiaalit Metsäklusteri Ympäristö Energia Tietotekniikka 0 200 400 600 800 1000 1200 1999 2000 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 19