Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011
Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet ja harva asutus haasteita elinkeinotoiminnan ja aluerakenteen kehittämiselle. Runsaat metsä-, mineraali- ym. luonnonvarat, joiden merkitys globaalissa taloudessa on voimakkaassa kasvussa. Erityisolosuhteet tarjoavat mahdollisuuksia mm. matkailun ja talvija kylmäteknologian kehittämiselle. Elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa myös hyödyntämällä Norjan, Ruotsin ja erityisesti Venäjän lähialueita. Ohjelmassa määritellään strategia ja toimenpiteet Itä- ja Pohjois- Suomen kehittämiseksi sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rooli tässä työssä 2014 alkavaa ohjelmakautta varten.
Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä Strategisia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia tälle hallituskaudelle sekä tulevalle rakennerahastokaudelle ja pitkälle tulevaisuuteen. Huomioidaan jo aiemmin tuotettu materiaali sekä muu valmistelutyö (maakuntaohjelmat, toimialastrategiat, koheesiopolitiikka 2014+). Eri toimijoiden toimivalta ja lainsäädännölliset tehtävät huomioidaan. Helikopterinäkökulma kehittämiseen, uusia ja ennakkoluulottomia ideoita ja esityksiä. Työ käynnistynyt syksyllä 2011, kokouksia kerran kuussa, verkkotyöskentelyä, jalkautuminen alueelle, valmista vuoden 2012 aikana. Sidosryhmä-/kansalaiskysely tulossa tammikuussa 2012.
Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Jouni Backman, kansanedustaja Työryhmän jäsenet: Hannu Halinen, arktinen suurlähettiläs, ulkoasiainministeriö Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy Riikka Manner, europarlamentaarikko Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilä Mikko Niini, toimitusjohtaja, Aker Arctic Arto Ojala, konsultti, Kemijärven kaupunginjohtaja 2010 asti Miia Porkkala, toimitusjohtaja Rukakeskus Oy, Pyhätunturi Oy Johanna Rusanen-Kartano, oopperalaulaja Juha Sipilä, kansanedustaja Juha Tanskanen, toimitusjohtaja, Pohjolan Mylly Maija Uusisuo, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö, Lapin liitto Marko Varajärvi, kehittämisjohtaja, Lapin liitto Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto Leena Yliniemi, tutkimusprofessori, Oulun yliopisto Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto Työryhmän jäsenet ovat henkilökohtaisesti kutsuttuja työryhmään, eivätkä edusta taustayhteisöjään. Työryhmän sihteerit: Janne Antikainen, aluekehitysjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois- Savon liitto Kaj Lyyski, vt. maakuntajohtaja, Keski- Pohjanmaan litto
Kehittämisen teemat keskustelussa tähän mennessä nousseita aihioita Kaivannaisteollisuus Elinkeinojen pelisäännöt Matkailu Lupapolitiikka Venäjä Euroopan pohjoisen ja idän suunnan mahdollisuudet Osaaminen Ikä ja syrjäseutuosaaminen Rakennerahastot (kuluva ja tuleva kausi)
Itä- ja Pohjois-Suomi: Mikä alue? Hustich (1965): primaaristi alikehittynyt alue Kehitysaluevyöhykkeet 1966-69 EU:n Nuts2 alueet Tarkastelun aluerajaus: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 5.10.2011/HE 6
Mitä harvuus tarkoittaa? Väestöpotentiaali 5.10.2011/HE 7
BKT / asukas vs. saavutettavuus: Vaikuttaako alueen sijainti sen menestymiseen? Lähde: www.espon.eu
Neljä suurta kysymystä: Ilmastonmuutos, energia, ikääntyminen ja globalisaatio. Kuinka moni keskimääräistä hankalampi?
Arvioita alueen kehityksestä Itä- ja Pohjois-Suomella on tunnustettu erityisasema EUssa - se, mitä pysyvien kilpailuhaittojen kompensointi käytännössä tarkoittaa, on neuvottelukysymys. Itä- ja Pohjois-Suomi tulotasoltaan EUn keskitason tuntumassa (Pohjois-Suomi yli, Itä-Suomi alle keskiarvon) menestynyt hyvin tai keskimääräisesti sijaintiinsa verrattuna ei näytä erityisen haavoittuvalta tulevaisuuden suurten ongelmien suhteen eurooppalaisessa vertailussa 5.10.2011/HE 10
Yhteenvetoa alueellisista piirteistä Itä- ja Pohjois-Suomi on sisäisesti erilaistunut useissa suhteissa, esimerkiksi Aluerakenne Kehityskuva ja rakennepiirteet, kuten Oulun seudun urbanisaatio (vaikutus ei ulotu toiminnallisesti koko alueelle) Yhteydet alueelta lähialueille: Pohjoismaat, Venäjä, arktiset alueet Ainakin Pohjois-Suomi on vähemmän perifeerinen alue globaalisti kuin Suomessa ja EUssa ilmastonmuutoksen vaikutukset: matkailu ja uudet kuljetusreitit rajasijainti suhteessa Venäjään (ja sen energiavaroihin) alueen erityispiirteisiin/resursseihin liittyvät innovaatiot.
Itä- ja Pohjois-Suomen osuus Suomen asukasluvusta 1880, 1950 ja 2004, prosenttia 25 20 15 % Pohjois-Suomi 10 Itä-Suomi 5 0 1880 1950 2004 5.10.2011/HE 12
Kehityskuvan piirteitä Asukasluku: 1880, 1950, 2004 (1000 henkilöä) 1880 1950 2004 Itä-Suomi 384 704 667 Pohjois-Suomi 172 440 561 / Koko Suomi 2500 4030 5180 Seutukunnat (sijaluku suuruusjärjestyksessä, yhteensä 77 seutua, vuoden 2004 seutukuntajako) Joensuu 5 6 9 Kajaani 45 24 24 Kuopio 16 15 8 Mikkeli 4 12 16 Oulu 17 11 4 Rovaniemi 72 42 21 5.10.2011/HE 13
Asukasluku 1990-2010 110 120 Indeksi 1990=100 105 100 95 90 85 Koko maa Pohjois-Suomi Itä-Suomi Indeksi 1990=100 115 110 105 100 95 90 85 Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu 80 80 5.10.2011/HE 14
Väkiluvun muutos vaihtelee alueittain Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Väkiluvun muutos maakunnittain 2003-2030 Väkiluvun muutos kunnittain 2003-2030
100 95 90 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 31.8.2011* Miehet Naiset 95 90 85 Oulun seudun ikärakenne 2020 Miehet Naiset 95 90 85 Pielisen-Karjalan ikärakenne 2020 Miehet Naiset 85 80 80 80 75 75 75 70 70 70 65 65 65 60 55 50 45 40 35 60 55 50 45 40 35 60 55 50 45 40 35 30 30 30 25 25 25 20 20 20 15 15 15 10 10 10 5 5 5 0 50 40 30 20 10 Miehet (Tuhansia) 0 10 20 30 40 50 Naiset (Tuhansia) 0 2500 2000 1500 1000 500 0 500 1000 1500 2000 0 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 300 Lähde: Tilastokeskus
Työllisten osuus väestöstä ja taloudellinen huoltosuhde 2020, maakunnat KOKO MAA Uudenmaan Ahvenanmaa Itä-Uudenmaan Pohjanmaan Varsinais-Suomen Pirkanmaa Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen Satakunnan Päijät-Hämeen Pohjois-Pohjanmaan Kymenlaakson Etelä-Karjalan Pohjois-Savon Lapin Etelä-Savon Pohjois-Karjalan Kainuun 38,9 45,3 44,8 41,9 40,3 39,6 38,8 38,8 36,3 36,1 35,8 35,7 35,7 35,5 34,8 34,6 34,4 33,1 32,8 32,4 31,8 120,9 123,3 157,1 Taloudell.huoltosuhde Työllisten osuus väestöstä 138,4 148,1 152,8 157,6 157,9 175,6 176,9 179,2 180,3 180,5 181,5 187,2 188,8 191 202,4 204,6 208,9 214,9 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Eduskuntaryhmien vierailu 20.10.2011 17
Väestönmuutosten yhdistelmä 2000 2010 maakunnittain KOKO MAA Uudenmaan Pirkanmaan Pohjois-Pohjanmaan 38385 36552 130314 192244 0 50000 100000 150000 200000 Varsinais-Suomen Keski-Suomen Kanta-Hämeen Itä-Uudenmaan Päijät-Hämeen Pohjanmaan Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Etelä-Karjalan Lapin Kainuun Kymenlaakson Satakunnan Etelä-Savon Luonn.kasvu 2000-10 Maassam. netto 2000-10 Nettosiirt. 2000-10 -20000 Lähde: Väestötilastot 2000 2010-10000 0 10000 20000
Työikäisten (18 64-v.) muutos 2010 2020, maakunnat Uudenmaan 27430 Itä-Uudenmaan Pirkanmaan Ahvenanmaa Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Päijät-Hämeen Etelä-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Varsinais-Suomen Kymenlaakson Lapin Pohjois-Karjalan Etelä-Savon Satakunnan Pohjois-Savon 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000-16072 -16489-7214 -8032-8699 -9485-9592 -10615-11973 -12600-12780 -14088-5755 -3363-3451 -1786 953 751 554-18000 -16000 Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste -14000-12000 -10000-8000 -6000-4000 Eduskuntaryhmien vierailu -2000 0 2000 20.10.2011 19
Työikäisten suhteellinen muutos (%) ikäluokittain, 1990-2010 maakunnat KOKO MAA Uudenmaan AHVENANMAA Pohjois-Pohjanmaan Pirkanmaan Varsinais-Suomen Kanta-Hämeen Keski-Suomen Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan Päijät-Hämeen Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Etelä-Karjalan Kymenlaakson Satakunnan Lapin Etelä-Savon Kainuun -42,6-45,5-23,2-26,2-28,4-32,3-37,1-31,2-32,5-31,6-40,1-16 2 19,6-6,8-5,3-8,7 10,1-4,9 13-12,5 5,4-2,4 7,8-13,9-0,2-19,2-19,5-8,8-8,8-12,2-8,4-4,9-14,1-17,9-18,5-15,5-21,6-26,3 38,8 2,5 56,6 51,6 37,4 37,9 41,6 35,5 26,2 35,3 34,7 31,3 32 32,6 20,2 22,2 21 34,2 20,9 20,8 56,8 15-24 25-44 45-64 -80-60 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto -40-20 0 20 40 60 80
Työllisyysaste ja työllisten osuus väestöstä maakunnat 2009 Ahvenanmaa 49,4 Uusimaa 73,2 48,5 Pohjanmaa 72,3 43,8 Kanta-Häme 69,7 42,8 Varsinais-Suomi 68,8 43,4 Keski-Pohjanmaa 68,2 40,9 Koko maa 67,9 42,8 Etelä-Pohjanmaa 67,5 40,4 Satakunta 66,6 40,5 Pirkanmaa 66,4 42,1 Päijät-Häme 64,8 40,2 Pohjois-Pohjanmaa 64,4 39,4 Keski-Suomi 63,9 39,7 Etelä-Savo 63,7 38,2 Kymenlaakso 63,7 39,1 Etelä-Karjala 63,1 38,8 Pohjois-Savo 63 39 Lappi 61 38 Kainuu 60,2 36,5 Pohjois-Karjala 59,9 37,1 78,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Työllisiä työikäisistä Työllisiä väestöstä
Työpaikkakehitys 2001-2008 toimialan mukaan, seutukunnat Yhteensä -36279 178143 Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä -50000-8561 -25000-181 -1111-2412 -203 0 25000 50000 75000 100000 125000 150000 175000 200000 60520 21741 12547 12958 9252 Kuopio Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Joensuu Rovaniemi Kokkola Pori Lahti Porvoo Riihimäki Lappeenranta Rauma Kajaani Tunturi-Lappi Kemi-Tornio Jakobstadsregionen Ylivieska Salo Kotka-Hamina Suupohja Ylä-Savo Mikkeli -2419-3000 -10000-2000 -160-579 -744-271 -269-217 -401-1254 -1352 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000-1092 -968-476 -122-288 -321-10 -206-482 -328-240 -327-595 -1000 1788 1799 1370 1011 1072 1340 1137 1860 1692 790 862 1104 3562 2932 2507 3253 2336 2977 4347 4600 5294 5277 Maatalous Jalostus Palvelut 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 5930
Työllisten määrän muutos vuoteen 2020, työllisyysasteet pysyvät vuoden 2009 tasolla, maakunnat Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa -17,7-13,8-12,6-14,8-15,6-10,8-10,8-12,7-10,5-7,2-3,9-3,2-4 -2-1,9-4,3-4 -1,7 2,7 6,8 Muutos 2009-2020 20,5-20 -18-16 -14-12 -10-8 -6-4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Eduskuntaryhmien vierailu 20.10.2011 23
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan ero 2020, työpaikkakasvu kuten kaudella 2000-2009-kasvulla, työllisyysasteet pysyvät vuoden 2009 tasolla Koko maa -149398 Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa -160000-140000 -120000-100000 -18989-11403 -13145-11581 Muutos 2009-2020 -80000-9441 -8393-8624 -8489-9071 -7619-9095 -60000-2449 -4991-3548 -5339-40000 -3700-2688 -20000-900 -89 0 1185-20000 -18000-16000 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto -14000-12000 -10000-8000 -6000-4000 Eduskuntaryhmien vierailu -2000 0 2000 20.10.2011 24