ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI
2 Digitaalisen videoeditointityöskentelyn tavoitteet kuvamateriaalin muokkaaminen tarpeettoman materiaalin poistaminen elokuvallisen ajan tiivistäminen elokuvan rytmittäminen valittujen otosten liittäminen toisiinsa tarinan koostaminen Elokuvarakenteen terminologiaa otos otto kohtaus jakso (shot) elokuvan lyhin yhtenäinen jakso. Se jakso, kun kamerasta painetaan nauhoitus päälle ja pois. Käytetään myös sanaa kuva (take) otoksen taltiointiyritys. Joskus tarvitsee kuvata useita ottoja, jotta saadaan onnistunut otos (scene) kohtauksessa tapahtumat käydään samassa ajassa ja/tai paikassa, esim. luokkahuone (sequence) useista kohtauksista koostuva pidempi jakso elokuvassa, joka käsittelee samaa tilannetta tai toimintaa, esim. takaaajo, piiritys, jääkiekko-ottelu Tarinan koostamisessa huomioitavia seikkoja otoksen/kohtauksen pituus kahden perättäisen otoksen/kohtauksen välinen suhde otoksen/kohtauksen suhde ääneen ja musiikkiin otoksen/kohtauksen suhde kerrottavaan tarinaan Perinteisessä elokuvassa katsojan ei tulisi huomata editoijan työtä eli otosten välisiä leikkauskohtia.
3 Työskentelyssä huomioitavia seikkoja materiaalin esikatselu - koko materiaali tulisi katsoa läpi ennen varsinaista editointia. editointilistan tekeminen - kuvamateriaalista etsitään parhaat otot ja ne merkitään paperille (esim. aikakoodin mukaan). käsikirjoituksen seuraaminen - editoijan tulee seurata työskennellessä elokuvan tapahtumien kulkua käsikirjoituksesta tai kuvakäsikirjoituksesta. raakaleikkauksen tekeminen (off-line) - ensimmäinen leikkausversio on yleensä kestoltaan pidempi kuin lopullinen versio. Tässä vaiheessa elokuvasta puuttuu vielä musiikkia ja tehosteääniä. Otoksia voidaan vielä lyhentää ja leikkauskohtia hienosäätää. koeyleisön käyttäminen - elokuvaa kannattaa näyttää koehenkilölle tai -yleisölle. Tekijät itse sokaistuvat kuvamateriaaliinsa, jonka ovat nähneet useita kertoja. Huomioitavaa on, että yleisö näkee elokuvan yleensä vain yhden kerran. lopullinen leikkaus (on-line) - varsinaisessa leikkauksessa kannattaa ottaa huomioon mahdolliselta koeyleisöltä saatu palaute. Yleensä elokuva on liian pitkä ja tapahtumien kertomiseen riittää lyhyempikin aika. - Kill your darlings! = elokuvantekijät rakastuvat omaan materiaaliinsa eivätkä malta jättää usein edes epäolennaista pois. - usein muutokset koskevat myös kerronnan rytmittämistä ja henkilöhahmojen korostamista eli jonkin henkilön osuutta tarinaan voidaan lisätä lisäämällä materiaalia, jossa henkilö esiintyy. valmiin työn arkistoiminen - valmiista elokuvasta kannattaa ottaa ainakin kaksi kopiota. Toinen arkistoidaan (tämä on ns. masternauha) ja toista käytetään esityskopiona.
4 työajan ja resurssien oikea arvioiminen - editoiminen vie helposti mukanaan ja se on aikaa vievää. Etukäteen tulisi miettiä ja valita käytettävät musiikit ja tehosteäänet. Kannattaa myös etukäteen miettiä kuinka paljon halutaan käyttää erilaisia visuaalisia tehosteita ja siirtymäefektejä (ristileikkaus, häivytys jne.) sekä millaiset alku- ja lopputekstit (esim. fontti) halutaan. Näihin editoija saa kulumaan loputtomasti aikaa. Viisainta on käyttää aikaa elokuvan rytmityksen ja oikean pituisten kohtausten hiomiseen. Jatkuvuus otosten välillä Otosten ja kohtausten välillä voi vallita seuraavanlaisia jatkuvuussuhteita: - graafinen jatkuvuus otosten välillä mise en scene näyttämöllepano: valaistus, lavastus, henkilöiden liike ja käyttäytyminen kuvaus kuvakoot, kameran liike kuvakoon tulisi muuttua riittävästi kahdessa perättäisessä otoksessa samaa kohdetta kuvattaessa (esim. ei puolikuvasta laajaan puolikuvaan, jolloin syntyy helposti ns. hyppyleikkaus) suojaviivan käyttö (ns. 180 asteen sääntö). Suojaviivaa ei saa ylittää ellei se ole perusteltua (esim. kun esitellään uusi henkilö, joka astuu kohtaukseen kuvarajauksen ulkopuolelta) - rytminen jatkuvuus otosten välillä otoksen pituus suhteessa seuraavaan ja edeltävään otokseen tempo (toimintakohtauksissa lyhyitä otoksia kovalla tempolla) - looginen jatkuvuus otosten välillä toiminnan luonne (mistä toiminto kuvataan, mikä on otoksen motiivi) leikkauskohta (otoksen kohta, missä otoksen sisältämä informaatio on kerrottu) - tilallinen jatkuvuus otosten välillä yleensä aluksi esitellään tila, missä kohtaus tapahtuu ns. elokuvallinen tila (yleiskuva) tila voidaan esitellä myös yksittäisillä ja perättäisillä vihjeillä (otoksilla) kahdessa eri paikassa kuvattu materiaali voidaan yhdistää ikään kuin samassa tilassa tapahtuvaksi (esim. lähikuvien käyttö) vrt. rinnastava leikkaus
lähes aina tila pysyy samana kohtauksen sisällä - ajallinen jatkuvuus otosten välillä aikaa voidaan tiivistää tai pitkittää editoimalla saman kohtauksen sisällä aika pysyy samana 5 Erilaisia leikkaustapoja Jatkuvuusleikkaus perinteinen leikkaustapa seurataan tapahtumien kulkua huomaamatonta leikkausta helppo seurata, tarinan etenee loogisesti Rinnastava leikkaus seurataan kahta tai useampaa tapahtumaa perättäin luodaan uusia merkityksiä rinnastamalla toisistaan irrallisia kuvia katsoja pysyy aktiivisena (paikka, henkilöt, toiminnat vaihtuvat) Dynaaminen leikkaus tapahtumien kausaalisuhteiden käyttäminen hyväksi esim. draamallisen aineksen korostamisessa tai jännityksen luomisessa (esim. veitsi välähtää nainen kirkaisee) dynaaminen leikkaus voi olla näkyvää, esim. kun käytetään hyppyleikkauksia (jump cut) ja kuvan huomiopiste vaihtelee kuva-alalla (huomiopiste kohta, johon katse kiinnittyy kuvassa ensimmäiseksi, vrt. kultainen leikkaus) Kerronnallinen leikkaus tarinan etenemistä myötäilevä ja toiminnanmukainen leikkaus Työskentelytekniikat Masterkuvatekniikka kuvausvaiheessa on kuvattu yksi masterotto koko kohtauksesta (otto, jossa kohtauksen koko toiminta käydään läpi yhtäjaksoisesti)
6 lisäksi kuvataan ns. välikuvia eli reaktiokuvia, vastakuvia, lähikuvia sekä yksityiskohtia ympäristöstä (esim. kello, kiehuva kattila ) editointivaiheessa masterotto toimii kohtauksen perustana. Siitä saadaan kohtauksen perusääni välikuvat editoidaan masteroton päälle oikeisiin paikkoihin tällä tavoin saadaan hyvä jatkuvuus Kolmen kuvan tekniikka valmis kohtaus koostuu yksittäisistä otoksista ei kuvata koko kohtauksen pituista masterotosta otokset liitetään toisiinsa perätysten huomioitava jatkuvuus otosten välillä, sillä toiminta on näyteltävä useaan kertaan ja valmis kohtaus koostetaan useista eri otoista ja otoksista, joita ei ole välttämättä kuvattu perätysten käytetään erityisesti rinnastavassa leikkauksessa, kun samassa kohtauksessa seurataan kahta eri toimintoa