RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND

RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 40. vuosi 4-2012 Suomi-koulujen johtoa ja opettajia Ulkosuomalaisparlamentissa: Inka Kuusela (vas.), Frankfurtin suomalainen kouluyhdistys, Saksa Päivi Nurmi-Steinke, Saksan suomalaiset kielikoulut, pedagogisen neuvoston puheenjohtaja Sanna Pohjalainen-Krall, Münchenin Suomi-koulun puheenjohtaja, Saksa Helena Halek, Münchenin Suomi-koulu, Saksa Tarja Ylänkö, Toronto Finnish Language School, Kanada artikkeli aiheesta sivuilla 12-13 Tiedote 4-2012 1

2 Tiedote 4-2012

Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska Skolan i Botkyrka Kaksikielinen ja -kulttuurinen Tvåspråkig och tvåkulturell Esikoulu/förskola (år 1-5) Esikoululuokka/ förskoleklass Vapaa-ajankoti/ fritidshem Luokat 1-9/ årskurserna 1-9 Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information: Puh/tel: 08-53038675 faksi/fax: 08-53060403 E-posti/e-post: exp@sverigefinskaskolan.com Hemsida: www.sverigefinskaskolan.com Adress: Utbildningsvägen 4, 147 40 TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station) Tiedote 4-2012 3

ÖREBRO LÄNS LANDSTING Fellingsbro folkhögskola är en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder oss till personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inom området. Vi har också en stor allmän kurs. Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla. Kurser på Örebrofilialen: Kurser i Fellingsbro: - Teckenspråkstolk- och - Allmän kurs Dövblindtolkutbildning - Allmän grundkurs - Teckenspråkslinje - Allmän kurs för invandrare - Syntolkutbildning - Behandlingspedagog - Personlig assistent - Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning - Baskurs - Asperger - Vildmark och Samhälle Bergsvägen 2 720 41 Fellingsbro Tel: 0581-89 100 Fax: 0581-89 109 fellingsbro.fhsk@folkbildning.net www.fellingsbro.fhsk.se 4 Tiedote 4-2012

Hyvät keräykset 2012-12 - 02 Näin ennen joulua järjestetään niin Suomessa kuin myös Ruotsissa monenlaisia varojenkeruutapahtumia puutteessa elävien varsinkin lasten hyväksi. Nämä keräykset kulminoituvat joulunalusviikoille. On todella hyvä asia, että näitä jaksetaan järjestää. Varojen on kuitenkin mentävä oikeisiin kohteisiin, mikä on hyvin tärkeää. Varojen kavalluksia on monta kertaa tullut julkisuuteen. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti koko avustustoiminnalle. Suomessa on jo monena vuotena järjestetty ns Nenäpäivä joka on varainkeruu- ja tiedotuskampanja. Se järjestetään vuosittain loka-marraskuussa. Nenäpäivän esikuvana on BBC:n ja Comic Reliefin luoma Red Nose Day, jota on järjestetty Englannissa vuodesta 1988. Suomessa kampanja järjestettiin ensimmäistä kertaa lokakuussa vuonna 2007, jolloin keräys tuotti yli 1,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Nenäpäivä tuotti jo noin 1,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna 2012 on keräys tuottanut jo yli 2 miljoonaa euroa. Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka. Keräysvarat kanavoidaan yhdeksän suomalaisen avustusjärjestön pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Apu kohdistuu ennen kaikkea lapsiin. Teksti on osittain lainattu Wikipedian Nenäpäivä-informaatiosta. Nenäpäivän kohderyhmä on etupäässä lapset. Suomessa järjestetään erilaisia tapahtumia asunnottomien, vähävaraisten ja syrjäytyneiden olojen lievittämiseksi. Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin kaksi nimeä; Veikko Hursti ja hänen poikansa Heikki Hursti. Veikko perusti jo 1960-luvulla avustusjärjestön nimeltä Laupeudentyö ry. Nykyisin toimintaa johtaa Veikon poika Heikki. Järjestö toimii jakamalla vaate- ja ruokaavustuksia ympäri vuoden niitä tarvitseville sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia, joista mainittakoon vähävaraisille ja syrjäytyneille suunnatut perinteiset juhlat Köyhien Linnanjuhla Helsingin Hakaniemen torilla itsenäisyyspäivänä sekä Joulujuhla Töölön kisahallissa jouluaattona. Näiden eri tapahtumien osallisiksi pääsi viime jouluna monta tuhatta henkilöä. Veikko Hursti sai sosiaalineuvoksen arvonimen. Hän sai vuonna 1995 kultaisen Helsinki-mitalin. Lisäksi presidentti Mauno Koivisto myönsi hänelle ja hänen vaimolleen Lahja Hurstille Pro Benignitate Humana-mitalin vuonna 1986. Tiedotusvälineissä on monta kertaa otettu esille ruuan poisheitto. Minua harmittaa kun näen esim. suomenlaivoilla kun monet matkustajat ottavat kukkuramitoin ruokaa lautaselleen ja jättävät puolet syömättä, minkä sitten tarjoilijat kiikuttavat jäteastioihin. Viime kesänä käydessäni Kannonkosken kirjastossa, kysyi kirjastonhoitaja, haluaisinko ottaa ilmaiseksi leipää ja pullaa mukaani. Minua moinen ihmetytti, johon hän vastasi erään kauppaketjun tuovan heille kaikki leivät ja pullat, jotka olivat ohittaneet päivällä parasta ennen päivämäärän. Otin mukaani muutaman ruisleivän ja totesin niiden olevan aivan hyviä vielä muutaman päivän. Tällainen toiminta voisi poisheittämisen tilalle levitä muuallekin. Lopuksi haluan toivottaa lukijoille HYVÄÄ JOULUA Matti Lautkoski puheenjohtaja Tiedote 4-2012 5

Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, 00170 Helsinki Puh. +358-(0)9-684 1210 Fax +358-(0)9-6841 2140 email: info@suomi-seura.fi www.suomi-seura.fi Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi... Synt. aika... Osoite... Sähköposti.... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille... Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet... [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:... Maksan... euroa kortin nro... voimassaolo..................................................................................................................................... Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa www.suomi-seura.fi

Tasavallan presidentin tervehdys ulkosuomalaisille yhteisöille 6.12.2012 Käymme juhlimaan Suomen 95. itsenäisyyspäivää ylpeinä vakaasta ja hyvinvoivasta isänmaastamme. Maamme menestys on sidoksissa kehitykseen lähialueillamme ja kauempanakin. Omalta osaltaan Suomi on mukana edistämässä turvallisuutta ja hyvinvointia kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Yhteistyömme muiden Pohjoismaiden kanssa on viime vuosina entisestään vahvistunut. Muuttuvissa kansainvälisissä oloissa tehtävämme on varmistaa, että Suomen hyvinvointi ja vakaus säilyvät myös tulevaisuudessa. Se tarkoittaa, että meidän on kyettävä uudistumaan alati muuttuvan maailman mukana, vahvuuksistamme ja perinteisistä arvoistamme samalla kiinni pitäen. Turvallinen ja vauras yhteiskuntamme on rakennettu kovalla työllä monen sukupolven voimin. Menestyminen tulevaisuudessa edellyttää, että pidämme huolta suomalaisen työn kansainvälisestä arvostuksesta ja kilpailukyvystä. Tämän tavoitteen eteen meidän on tehtävä yhdessä hartiavoimin töitä: etsittävä uusia tapoja kasvattaa suomalaisen työn vientiä ja maamme houkuttelevuutta investointikohteena. Yhä useammin suomalaisen tie vie ulkomaille jossain vaiheessa elämää opiskelun, työn tai eläkepäivien myötä. Erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kansainvälinen liikkuvuus ja avoimuus uudelle ovat arkipäivää. Monella mukana muuttaa perheenjäseniä tai perhe perustetaan ulkomailla. Ulkosuomalaisperheissä kansainvälisyyteen kasvetaan luontevasti. Osa ulkosuomalaisista palaa aikanaan takaisin Suomeen, osa jää uuteen kotimaahansa pysyvästi. Suomalaisuus pysyy kuitenkin keskeisenä osana omaa identiteettiä, ja yhteys Suomeen usein vahvana. Te ulkosuomalaiset toimittekin jokapäiväisessä elämässänne Suomen, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin arvokkaina lähettiläinä. Arvoisat suomalaiset maailmalla, tervehdin teitä ja läheisiänne lämpimästi juhliessamme maamme itsenäisyyspäivää. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Tiedote 4-2012 7

JOULUTERVEHDYKSET KOULUT, LASTENTARHAT, YRITYKSET, SEURAT Botkyrkan ruotsinsuomalainen koulu www.sverigefinskaskolan.com Erkki-koulu ja Pikku-Erkki www.erk.se Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus www.hanaholmen.fi Liljakoulu www.sverigefinskaskolanikista.com Suomen instituutti www.finlandskulturinst.se triotryck www.triotryck.se HB Blandkultur www.blandkultur.se Tukholman ruotsinsuomalainen koulu www.sverigefinskaskolan.eu Kaksi kieltä/två tungor www.tvatungor.se Örebron Ruotsinsuomalainen Kielikoulu www.sprakskolan.org YKSITYISET HENKILÖT 8 Carlsson, Eila, Eskilstuna Dovrinder, Annika, Kumla Franssila, Marketta & Hedén, Björn, Ervalla Honkasalo, Outi, Örebro Karppinen, Sirpa, Örebro Korhonen, Matti J, Skarpnäck Lautkoski, Matti ja Mailis, Örebro Lehikoinen, Kalevi ja Eeva, Örebro Pilhjerta, Matti, Eskilstuna Wallin, Anne, Södertälje Vegus, Merja, Västerås Tiedote 4-2012

Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Turku 31.10. 2012 TIEDOTE, julkaisuvapaa HETI UUSI JULKAISU SIIRTOLAISUUSINSTITUUTISTA Krister Björklund: Suomalainen, ruotsalainen vai ruotsinsuomalainen? Ruotsissa asuvat suomalaiset 2000-luvulla. Tutkimuksia A41. ISBN: 978-952-5889-36-9 (nid.), 978-952-5889-37- 6 (PDF) Kirja purkaa myyttejä, tarjoaa faktaa ja luo kuvaa nykypäivän ruotsinsuomalaisuudesta Ruotsi on ollut toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten tärkein muuttokohde. Siirtolaisuus sai vauhtia 1950-luvulta ja oli huipussaan vuosina 1969 1970, kun Ruotsin teollisuus tarvitsi työvoimaa ja samaan aikaan työttömyys oli Suomessa korkea. Ruotsinsuomalaiset ovat nykyisin Ruotsin suurin maahanmuuttajataustainen vähemmistö. Kaikkiaan Ruotsissa asuu liki 700 000 ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaista. Kirja tarkastelee Ruotsiin muuton kokonaisuutta ja ruotsinsuomalaisia lähihistorian valossa. Esitys jakaantuu kahteen osaan: ensimmäinen osa käsittelee siirtolaisuuden historiaa ja rakennetta tilastojen sekä tutkimusten valossa. Toinen osa rakentuu kyselytutkimukseen, joka tehtiin vuosina 2005 2007. Kirja purkaa myyttejä, tarjoaa faktaa ja luo kuvaa nykypäivän ruotsinsuomalaisuudesta. Ruotsin suomalaisperäinen väestö on melkoisen heterogeeninen ryhmä. Tärkein yhdistävä tekijä on suomalaiset juuret, jonka perusteella voidaan puhua ruotsinsuomalaisista, vaikka monet vierastavatkin tätä nimikettä. 1960 ja 1970 -lukujen suuren muuttoaallon siirtolaiset ovat eläkkeellä tai lähellä eläkeikää ja heidän määränsä vähenee koko ajan ja hoitopalvelujen tarve lisääntyy. Suurimman ruotsinsuomalaisten ryhmän muodostavat vuodesta 2009 he, joiden vanhemmista vain toinen on syntynyt Suomessa. Suomen kieli on Ruotsissa saanut virallisen aseman vähemmistökielenä, ja suomen kielen hallintoalueen piirissä on puolet suomalaisista. Tämä on tärkeämpi asia siirtolaissukupolvelle kuin heidän jälkeläisilleen. Nuoret ovat luoneet uudenlaisen ruotsinsuomalaisuuden omilla ehdoillaan, jolla ei ole paljoakaan tekemistä perinteen kanssa. Miltä tämä mosaiikki näyttää tänään ja säilyykö suomalainen kulttuuri Ruotsissa? Siitä kertoo tämä kirja. Kirjan hinta 15 EUR + toimituskulut. SUORA TEKIJÄKONTAKTI: Krister Björklund, email: kribjo[at]utu.fi. P. +358 (0)2 284 0453 KIRJATILAUKSET: Satu Löppönen, email: satu.lopponen[at]utu.fi. P. +358 (0)2 284 0440 MEDIATIEDUSTELUT: Jari Nikkola, email: jari.nikkola[at]utu.fi. P. +358 (0)2 284 0470 Osoite / Address: Puh. / Fax /www-osoite Eerikinkatu 34 Puh.+358-2 2840 441 20100 Turku, Finland Fax +358-2 2333 460 www.migrationinstitute.fi Tiedote 4-2012 9

10 Ruotsin uutisia (lähde:sisuradio) Äidinkielenopetuksen tilanteesta Hallitus: Ei ole varaa laajentaa vähemmistökielten opetusta Koulutusministerin valtiosihteeri Bertil Östbergin mukaan ei syyskuun 20. päivänä julkaistussa budjetissa ollut varaa poistaa äidinkielenopetuksesta perustietovaatimusta: - Emme voineet ratkaista tätä ongelmaa näissä budjettikeskusteluissa, mutta emme ole sitä unohtaneet, Östberg totesi.. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Saamelaiskäräjät ja Tornionlaaksolaisten keskusliitto reagoivat syyskuun alussa tietoihin että Uumajan ja Kalixin kunnat olivat päättäneet evätä äidinkielen opiskelun kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilta oppilailta, joilla ei ollut koululain edellyttämiä perustietoja kielessä. Vähemmistöjärjestöt vaativat kirjelmässään että opetuksesta poistetaan vaatimus ennakkotaidoista kielessä. Järjestöt vetosivat muun muassa siihen, että sääntö rikkoo Ruotsin allekirjoittamia Euroopan neuvoston vähemmistösopimuksia. Tästä hallitus on tietoinen, sanoo valtiosihteeri Bertil Östberg: - Tiedämme, että kansainvälisten sopimusten mukaan äidinkielenopetukseen pitäisi saada osallistua vaikkei olekaan perustietoja kielessä. Tottakai olemme siitä tietoisia ja siksi otamme asian esille tulevissa budjettikeskusteluissa. Jo vuoden 2009 alussa valtiosihteeri Bertil Östberg sanoi Sisuradiolle, että hallitus tietää kyllä, että perustietovaatimus pitää poistaa, mutta ettei siihen juuri silloin ollut varaa. Sama toistui vuonna 2010, jolloin Östberg viittasi talouskriisiin. Ja nyt on siis edelleen sama tilanne. Mitä uudistus sitten maksaisi? - Siitä on aikaisemmin ollut eri arvioita, mutta tällä hetkellä minulla ei ole mitään lukua antaa vaan sitä saamme arvioida vastaisuudessa, Östberg toteaa. 2008 lakia muutettiin niin, että myös suomen ja jiddishin-kieliset lapset saisivat opiskella äidinkieltään, vaikkei se olisi päivittäinen seurustelukieli kotona. Koululaissa tai Kouluvirastolla ei ole valmiita kriteereitä perustiedoista vaan kuntien on itse laadittava ne. 13,7 prosenttia Sisuradion ja Saameradion kyselyyn vastanneista 72 kunnasta on näin myös tehnyt - loput eivät. Kouluviraston kansallisista vähemmistöistä vastaava opetusneuvos Mats Wennerholmkin myöntää, että perustietojen arviointi on haastava tehtävä: - Se on vaikea käsite. Arvioitavana on, onko esimerkiksi ykkös- tai kakkosluokalla käyvällä oppilaalla sellaiset pohjatiedot, että hän voi saada hyväksytyn arvosanan kuudennella luokalla. Sitä ei ole helppo tehdä ja siksi tässä ei olekaan koko maata kattavaa tasavertaisuutta. Tiedote 4-2012 Hallitus: Harkitsemme opetuksen avaamista kaikille oppilaille 23.11. Hallitus harkitsee voiko kaikille vähemmistöoppilaille tarjota äidinkielen opetusta ennakkotaidoista riippumatta. Sisuradion ja Saameradion tekemä kartoitus osoittaa, että osa kunnista vaatii lapsilta ennakkotietoja kielessä, jotta opetukseen pääsee, kun taas toiset tarjoavat opetusta kaikille. Sekä vähemmistöministeri Erik Ullenhag että koulutusministeri Jan Björklundin valtiosihteeri Bertil Östberg myöntävät, että on ongelmallista vaatia vähemmistöoppilailta kielten osaamista jo ennen opetuksen alkamista ja lupaavat harkita lain muuttamista. Aikataulua muutokselle ei kuitenkaan ole. Vähemmistöministeri Erik Ullenhag sanoo hallituksen olevan tietoinen siitä, että koululaissa oleva perustietovaatimus on ongelmallinen ja että nykyinen ennakkotietovaatimus vähemmistökielten opetuksessa estää kielen elvyttämisen perheissä, joissa kieli on kadonnut esimerkiksi kielisorrosta johtuen. Euroopan neuvosto vaati marraskuun lopulla jälleen vaati Ruotsia poistamaan Koululaista ennakkotietovaatimuksen, koska se rikkoo Ruotsin allekirjoittamia vähemmistösopimuksia. Ullenhag ei kuitenkaan osaa sanoa, milloin hallituksen päätös asiasta tulee. Hallitus haluaa lisäksi tarkistaa kuntien tämän hetken tulkinnan laista. Ullenhagin mukaan kuntien tulee asettaa alemmat vaaätimukset vähemmistökielten

opetukseen pääsyyn kuin muiden kielten. Näin siksi, että vähemmistöoppilailta ei enää vaadita, että kieltä käytetään päivittäin kotona. - Valtion ja viranomaisten osalta meidän on tehtävä seuranta siitä, ovatko kunnat todella ymmärtäneet, että vähemmistöjen kohdalla kielen perustiedot pitää tulkita hyvin suopeasti, rima tulee asettaa matalalle. Lukutaidon kriisi on Ruotsissa suuri ja akuutti Lukemisen kulttuuri on kriisissä. Näin toteaa toimittaja ja kirjailija Johanna Koljonen, yksi Kulttuurineuvoston Lukemisen kulttuuri (Läsandets kultur) -kirjallisuusmietinnön tekijöistä. Koljosen mukaan kriisistä on mahdollista nousta, mikäli jokainen aikuinen näyttää lapsilleen esimerkkiä. Koljosen mukaan tilanne on kaikkein vaikein niiden kohdalla, joiden kotikieli ei ole Ruotsi ja joiden vanhemmat eivät lue lainkaan. - Meillä menee aika paljon aikaa netissä surffailuun, facebookkailemiseen ja sen sellaiseen. Tiedän sen itsestänikin, Koljonen sanoo. Koljosen mukaan verkkoavaruudessa surffaileminen heikentää lukutaitoa. - Kun me emme lue kirjallisuutta, lukeminen alkaa tuntua vaivalloiselta. Lukemisen sijaan ennen nukkumaanmenoa luetaankin nykyään joku artikkeli tai katsotaan facebookkia. Hiljalleen unohdamme kuinka lukeminen tapahtuu, hän sanoo. - Jokainen meistä voi vaikuttaa asiaan lukemalla vähän enemmän, laittamalla tietokoneen kiinni tänään ja pelaamalla pelejä vasta huomenna. Lapset ottavat ennen kaikkea mallia aikuisista, Koljonen sanoo. Björklund: Yliopisto vakuuttaa selviävänsä opettajakoulutuksesta 25.9. Hallituksen suomen ja meänkielen opettajakoulu-tukseen myöntämä määräraha on vain lähtötuki. 2,5 miljoonan suuruinen tuki voi vielä muuttua. Näin vastaa koulutusministeri Jan Björklund arvosteluun, jonka mukaan summa ei riitä kunnollisen opettajakoulutuksen luomiseen. - Myönnetyt rahat käytetään kompetenssin kohottamiseen laitoksilla. Ne ovat starttiraha. Sen jälkeen arvioimme, miten paljon lisävaroja tarvitaan tai riittävätkö pienemmätkin varat. Loppukädessä tuenmäärän ratkaisee, paljonko oppilaita koulutuksiin voidaan houkutella! Hallituksen syysbudjettiin sisältyi kauan kaivattu esitys vähemmistökielten opettajakoulutusten perustamisesta. Vastuu suomen ja meänkielen opettajakoulutuksesta annettiin Tukholman yliopistolle. Yliopiston suomen kielen osastolla tieto otettiin kuitenkin vastaan huolestunein mielin. - On ivallista, että kun tämä lopulta tulee, summa on näin pieni. Sillä tuskin saadaan aikaan sellaista koulutusta, joka on tarpeen kielten kannalta, yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainio huokaa. -Esikoulunopettajien kouluttamiseen ei kuitenkaan ole annettu lupaa, vaikka heitä juuri nyt kaikkein eniten tarvittaisiin, hän toteaa. (jatkuu s. 16) Puolet kunnista vaatii perustaitoja Lasten mahdollisuudet päästä opiskelemaan kansallisia vähemmistökieliä koulussa vaihtele-vat suuresti asuinkunnasta riippuen. Puolet Sisuradion ja Saameradion kyselyyn vastanneista 72 kunnasta vaatii, että oppilailla on oltava perustavat taidot kielessä, jotta opetukseen pääsee. Seuraavat kunnat vastasivat, että ne vaativat perustietoja kielessä: Berg,Eskilstuna,Jällivaara,Gävle,Göteborg,Hallstahammar,Hofors,Huddinge,Hällefors,Järfälla,Kalix, Karlskoga,Knivsta,Lindesberg,Luulaja,Malmö,Nacka,Norrköping,Norrtälje,Olofström,Piteå,Solna,Stockholm, Sundbyberg,Sundsvall,Södertälje,Trollhättan,Täby,Uppsala,Vindeln,Värmdö,Åre,Älvdalen,Älvsbyn,Österåker. Seuraavat kunnat vastasivat,etteivät ne vaadi perustietoja kielessä: Arjeplog,Arvidsjaur,Boden,Borås,Botkyrka,Bräcke,Enköping,Haninge,Haaparanta,Heby,Härjedalen,Jokkmokk, Jönköping,Kiruna,Köping,Lycksele,Malå,Oxelösund,Pajala,Ragunda,Skinnskatteberg,Skövde,Sorsele,Storuman, Strömsund,Surahammar,Tierp,Uumaja,UpplandsVäsby,UpplandsBro,Vilhelmina,Vännäs,Västerås,Åsele, Östhammar,Överkalix,Övertorneå. Tiedote 4-2012 11

Vilkas keskustelu Suomi-kouluista 12 HELSINKI Ulkosuomalaisparlamentti kokoontui seitsemänteen istuntoonsa Helsingin yliopiston juhlasaliin lokakuun 26.-27. päivinä. Avajaispuheen piti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Parlamentille jätettyjen aloitteiden määrän vähenemisestä voi päätellä, että useat ulkosuomalaisten toiveet ovat jo toteutuneet. Mahdollisuus kirjeäänestykseen on tulossa. Sauli Niinistö sanoi muun muassa: Ulkosuomalaisparlamentin vastuulla on hieman laskentatavasta riippuen noin 1,3 miljoonan ulkosuomalaisen etujen valvominen. Tehtävä ei ole vähäinen. Minun kaltaisiani suomalaisia, jotka kerran ovat olleet ulkosuomalaisia, ja jotka sittemmin ovat palanneet takaisin kotimaahansa, on yhä suurempi joukko. - Suomi-koulut ansaitsevat mielestäni tässä erityismaininnan; ne toimivat 36 maassa vapaaehtoisvoimin ja valtion toiminta-avustuksella. Koulut tekevät arvokasta työtä suomalaisten ja suomalaistaustaisten lasten parissa, suomen kieltä ja suomalaista kulttuuriperinnettä ylläpitäen ja vaalien sekä Suomitietoutta välittäen. Parlamentille jätettyjä aloitteita hiottiin valmiimpaan muotoon valiokunnissa ja ne tuotiin sitten täysistuntoon, jossa vielä oli mahdollisuus esittää muutoksia. Lisäksi parlamentin sihteeristö oli ajoissa perehtynyt visaisempien aloitteiden taustaan. Olin mukana tarkkailijan asemassa Nuoriso- sekä opinto- ja koulutusvaliokunnassa, joka oli saanut käsiteltäväkseen viisi aloitetta. Ne kaikki koskivat Suomi-koulujen rahoitusta tai ulkosuomalaisten nuorten opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksia. Suomi-kouluissa annetaan opetusta suomen kielessä suomea toisena kielenä tai suomea äidinkielenään puhuville lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Opetusta annetaan yleisimmin kerran viikossa 1-2 tuntia kerralla. Suomi-kouluja on yhteensä yli 30 maassa (noin 130 toimipistettä). Oppilaita niissä on yhteensä lähes 4000. Suomikoulujen toimintaa tuetaan myöntämällä avustusta opettajien palkkauksiin, tilavuokriin ja oppimateriaalihankintoihin. (Opetushallitus) Nuoriso- sekä opinto- ja koulutusvaliokunnassa todettua ja lausuttua: 1. Muutamaa tiedekuntaa lukuunottamatta eivät kansainvälistä IB -tutkintoaan suorittavat nuoret eivät ole hakukelpoisia saman kevään yliopistohaussa Suomessa. Tutkinnon lopulliset tulokset Tiedote 4-2012 tulevat heinäkuun alussa (Baijerissa vasta elokuun lopulla), mutta suuri osa Suomen yliopistoista valitsee uudet opiskelijat kesäkuun loppuun mennessä. Muissa Euroopan maissa yliopistot ottavat IB-tutkinnon suorittajan sisään ehdollisena ja vahvistavat paikan, kun lopulliset tulokset on saatu. Samoin toimivat useimmiten myös Suomen ammattikorkeakoulut. Yliopistot eivät ole yhtenäistäneet tutkintojen vertailua. Aalto-yliopiston sisälläkin on eroja siinä, mitä hyväksytään. Keskustelusta poimittua: Säännöillä ei kuitenkaan voida vaikuttaa siihen, että suomalaiset työnantajat saataisiin suhtautumaan myönteisesti nuorten paluuhaluihin. CIMOn kautta välitetään vain korkeakoulututkinnon suorittaneita, ERASMUS -ohjelmalla lukukaudeksi/vuodeksi. Ehkä PKyritysten Tema Finland ja verkkoutuminen auttaisivat saamaan jalan oven väliin. Osa opiskelijoista pystyisi opiskelemaan suomeksi, mutteivät selviydy pääsykokeista suomeksi. Ne pitäisi voida suorittaa englanniksi. Suurin osa euroopansuomalaisista lapsista ei suorita IB:ia vaan käy tavallisia kouluja ja sen lisäksi Suomi-koulua (lauantaisin). 2. KELA:n tutkimuksen mukaan ei ulkomailla opiskelleen kielitaitoa, kulttuurisia taitoja ja ulkomailla opiskelun aikana solmittuja verkostoja katsota positiivisiksi seikoiksi.

Suomen Kuvalehden mukaan harjoittelijoiksi ja työntekijöiksi valitaan mieluummin Suomessa opiskelleet, koska silloin tiedetään mitä on opiskeltu - alakynteen jäävät niin Harvardit kuin Cambridgetkin. Ulkomailla tutkinnon suorittaneista suomalaisista 40 % jää asumaan ulkomaille ja on usein kansainvälisissä työtehtävissä. Näin valuu osa Suomi-koulujen arvokkaasta työstä hukkaan. 3. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista yleisen kielikokeen suorittamista ulkomailla. YKI-kokeita on järjestetty muutamia kertoja ulkomailla; Lontoossa ja Düsselforfissa (neljä kertaa, 50 suorittajaa). Kokemukset ovat olleet positiivisia ja koejärjestelyt kansalaisopistolla onnistuneita. Kolme neljäsosaa suoritti kokeen työn vuoksi, neljäsosa halusi Suomeen opiskelemaan. Kun laissa ei ole säännöksiä kokeen suorittamisesta ulkomailla, siinä ei ole myöskään säädöksiä vilppitapausten ja valitusten varalta. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin antoi suomen kielelle uudenlaisen kansainvälisen aseman. Kielemme ansaitsee kaiken mahdollisen tuen ja arvostuksen myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kiinnostusta kielitutkintojen järjestämiseen lienee vain maissa, joissa on runsaasti myös Suomikouluja. Niiden oppilaat hyötyisivät mahdollisuudesta osoittaa kielitaitonsa ja saada siitä virallinen todistus. Suomi-koulujen resurssit eivät kuitenkaan yksinään riitä kokeiden järjestämiseen vaan tarvitaan paikallinen yhteistyökumppani. 4. Suomi-koulujen rahoitus on ollut epävarmalla pohjalla. On melkein sietämätöntä, että koulujen täytyy joka vuosi jännittää, millaisen summan ja milloin ne saavat toimintaansa. Koulujen toiminta-avustus sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin. Ministeriö ohjaa varat opetushallitukselle, joka myöntää ne edelleen (vuodesta 2009 alkaen) Suomi- Seura ry:lle. Viimemainittu jakaa avustukset kouluille ministeriön ja opetushallituksen antamien kriteerien mukaisesti. Avustusten määräraha on pitkään ollut 450 000 euroa. Siitä on myös maksettu vuosittain Helsingissä pidettävät koulutuspäivät ja avustukset opettajien maakohtaisille koulutuspäiville. Pitkän lobbaustyön tuloksena vuonna 2011 eduskunnan valiokunnat myönsivät lisäavustusta 200 000 euroa. Tälle vuodelle lisäavustusta saatiin 150 000 euroa. Avustuksen oli määrä olla pysyvä, mutta sitä se ei ollut. Ulkosuomalaisparlamentti huomauttaakin opetusja kulttuuriministeriölle, että sen tulee noudattaa eduskunnan tahtoa ja nostaa Suomi-koulujen avustusta lisäämällä määrärahaa momentille pysyvästi. tukset on aina saatu parin kuukauden sisällä hakuajan umpeutumisesta. Keskustelusta: Niinistö sanoo kyllä, että kiva kun teette tätä työtä. Sitä tehdään sydämellä. Mutta sillä ei elä. Välillä on ollut tilanne, ettei ole ollut varaa maksaa neljän opettajan palkkaa. Pariin otteeseen on mietitty, että tuleeko sitä ollenkaan. Opetusministeriön pitäisi noudattaa eduskunnan tahtoa ja korottaa määrärahaa pysyvästi. Suomi-koulujen sääntöjen mukaan kaksi kolmasosaa voi olla valtionapua. Omatoimisuutta pitää olla myös, kuten myyjäisiä. Samoin pitää olla hiukan reserviä. Suomalaiset (Bangkokissa) ovat äärettömän nihilistisiä kaikkeen varainkeräykseen. Göteborgin Suomi-keskus ei saa minkäänlaista apua Suomesta lau-antaikouluille.hampurin Suomi-koulu on saanut avustusta neljässä erässä ja Hampurin senaatti vaatii, että jokainen koulu on velvollinen laittamaan todistukseen merkinnän suomen opetuksesta. Suurin osa ulkosuomalaislapsista käy tavallista koulua ja lisäksi Suomi-koulua. Niissä on nyt isot pikkulasten ryhmät, joita on tullut viime vuosina. Suomi-tuvan leirikouluilla Italiassa on kasvua ja neljä italialaistakin on tullut mukaan. Aiemmin avustusta on voinut hakea tammikuussa (kalenterivuodeksi) tai lokakuussa (loppuvuodeksi). Tammikuussa anoneet ovat joutuneet odottamaan avustusta pitkälle loppukevääseen tai alkukesään. Viivästys on johtunut ministeriön Matti Pilhjerta ja opetushallituksen hitaudesta siirtää raha Suomi-Seuralle. (Kansikuvassamme Suomikoulujen johtajia ja opettajia) Vuodesta 2013 siirrytään hakusysteemiin, jossa kaikki koulut hakevat syksyllä. Syksyn avus- Tiedote 4-2012 13

Menestyvällä koululla tehdään töitä on onnistuttu kehittämään. Niihin on haettu inspiraatiota jo pidemmän ajan, mutta varsinkin parin viime vuoden aikana Reggio Emilia -pedagogiasta. Sen mukaan lapsi on osaava ja luova. Aikuisten pitää kuunnella, mistä lapset puhuvat ja sellainen voidaan ottaa lähtökohdaksi kun suunnitellaan teemoja. Viime keväänä koko esikoulun henkilökunta kävi Reggio Emilia-pedagogian kurssin, rehtori Sinisalo kertoo. Koulun henkilökuntaa:(vas.) Raija Saikkonen, apulaisrehtori, esikoulun esimies, Ina Sinisalo, rehtori, ruotsinopetus ja Saandra Yusuf, esikoulunopettaja-pedagoginen vastaava Botkyrkan ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat pärjäävät vuodesta toiseen. Kunnan yleisesti paras koulu se on Kouluviraston mukaan ollut vuosina 2005 ja 2008. Viime vuonna koulun yhdeksäsluokkalaiset saavuttivat nutidsorienteringen -testissä 11 pisteen keskiarvon, jota paremmin menestyi vain kolme kunnan yhdestätoista koulusta. Parina edellisenäkin vuonna koulu on sijoittunut hyvin. Oppilaiden identiteettiä ja kieltä ovat käyneet havainnoimassa kolmen korkeakoulun tutkijat. Rehtori Ina Sinisalolla onkin aihetta tyytyväisyyteen: - Oppilaiden tulokset ovat loistavat. Vaikka oppilaamme luokitellaan siirtolaistaustaisiksi, he seuraavat asioita. 14 Ollaankin painotettu sitä, että he lukisivat lehtiä. - Koulun päivänä äskettäin luokkahuoneista oli tehty edustavia ja koululla oli ohjelmaa. Uusi teatteri esitti Metsänjuhlat ja nuorisoliiton väki kertoi kielen elvytysasioista, Sinisalo kertoo. - Suomi -teemaviikkomme päättyy itsenäisyyspäivän viettoon. Meillä on oma presidenttipari. Opettajainhuoneeseen on hankittu muumipariskunta. Luokissa puhutaan asioista, joista suomalainen voi olla ylpeä: muotoilusta, taiteesta, elokuvista ja kirjallisuudesta, Nokiasta, Marimekosta, Alvar Aallosta jne. Ruotsinsuomalaisella koululla iloitaan myös siitä, että esikouluun on yhä enemmän tulijoita: - Siksi on kiva, että toimintaa Tiedote 4-2012 Tästä pedagogiikasta kertoi tarkemmin esikoulun pedagoginen vastaava Saandra Yusuf: - Aamupiirissä jokainen lapsi saa tilaa kertoa ja hänet huomioidaan. Siitä on tullut hyvää palautetta. Ryhmässä on rauhallista ja se auttaa luovuuteen. Luovuus tulee lapsista ja he herättävät kysymyksiä, mutta tietysti idea voi tulla aikuisiltakin. Tokihan henkilökunta tekee suunnitelmat ja harkitsee kestoajat. - Meillä on ollut väljät teemat, sellaisia kuin syysmetsä, rakettiprojekti ja nyt käynnissä oleva väriprojekti. Rakettiprojekti lähti liikkeelle astronauteista. Lapset halusivat tietää, miltä raketti näyttää. Otettiin tietokone ja netti avuksi. Väriviikolla on kunakin päivänä eri väri aiheena. Tehdään töitä kankaista ja papereista. Niissä on tullut sellaisia taideteoksia kuin purjeveneitä tai tyttö keskellä merta. Perjantaina ovat sitten kaikki värit mukana, Saandra kuvailee.

- Pedagogi dokumentoi prosessin: Miten lapset toimii ja mitä kysymyksiä he ovat esittäneet. Siihen voidaan palata sitten ja saadaan jatkumo, jossa koko ajan on kielen kehitys mukana. Vanhemmat näkevät myös, mihin oma lapsi pystyy. - Koulumme on liittynyt Suomen Reggio Emilia -yhdistykseen. Heidän lehtensä tulee meille ja kävimme Espoossa muutama viikko sitten kuuntelemassa, mitä italialainen pedagogista kertoi asioista. Myös Ruotsin vastaavaan instituuttiin on oltu yhteydessä, Saandra lisää. Sain myös tilaisuuden käydä 4-5-vuotiaiden esikouluryhmässä, jossa tehtiin väriviikon töitä Annina Keskisen opastamina. Vapaa-ajankodissa lapset ovat 10:nteen ikävuoteen asti. Ryhmässä saa olla korkeintaan 20 lasta. Nyt kun on 35-36 alle 10- vuotiasta lasta, on toiminnassa kolme aikuista. Neljännellä luokalla he siirtyvät kunnan vapaa-ajan toimintaan. - Teatterikerhossa maanantaisin koulun jälkeen on ollut draamapedagogi Uudesta Teatterista. Yllättävää kyllä, varsinkin pojat ovat olleet innostuneita: saadaanko tulla mukaan. Yksi koulun vahvoista puolista on oma urheiluseura Sverigefinska skolans IF, jolla on monenlaista toimintaa: luistelua, extra jumppaa ja tanssia.sen tulisieluna on rivakka englannin ja urheilunopettaja Stellan Björck. Koululiikuntaa on torstaisin, mutta toimintoja on jaettu joka päivälle. Siten vapaa-ajankoti ei ole vain säilytyspaikka, vaan oppilaat saavat tunnin ylimääräistä liikuntaa ja virikkeitä. Moni onkin jatkanut kaunoluisteluseuraan tai käsipallonpelaajiksi. Stellan Björck Stellan opiskeli koulun pääkieltä neljänä lukukautena Suomen instituutin kursseilla. Hän käyttää peleissä ja harjoituksissa mielellään kehoitushuutoja suomeksi: Keskellä - Tosi hyvä - Loistavaa - Kuuntele. - Ne tehovat ja jos lapset pieninä saavat kannustusta, he saavat enemmän työkaluja selviytymiseen. Minusta on tärkeää näyttää, että ruotsalainen välittää suomen kielestä. Se antaa statusta. Tuemme urheilua ja se antaa kestämistä. - Kieliä tarvitaan. On tärkeää, että me aikuiset olemme esikuvina.yksi kieli johtaa toiseen. Suomesta on etua, jos hakeutuu kotipalveluun tai yleensä hoito- tai palvelualoille. - Ollessani EF-kielimatkojen toimistoissa eri puolilla Eurooppaa, huomasin että suomalaiset opiskelijat olivat perusteellisia, huolellisia ja antoivat arvoa opettajalle. Heitä oli aina hauska ottaa vastaan. Muutama Stellanin englanninoppilaista ei ole mahtunut luokkaan, vaan he olivat ryhmähuoneessa ja opiskelivat kieltä omin neuvoin. He ovat Miro Jääskeläinen, Jesse Kokko ja Marko Kailokari. Kysyn heiltä mieliaineista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Miro Jääskeläinen (vas.), Marko Kailokari ja Jesse Kokko Tiedote 4-2012 15

16 Miro Jääskeläinen on käynyt ruotsinsuomalaista koulua 1.- 3. ja 7.-9. -luokat. Hänestä kiintoisinta on matematiikka ja suunnitelmissa on hakeutuminen IT/ohjelmointialalle. Koulunkäynti käy sujuvasti, mutta tunteja ei hänen mielestään saatu hyvin käytetyiksi. Geometria on vaikeinta, että ymmärtää kaikki nimitykset. Jesse Kokko aikoo rakennusmieheksi. Hänestä fysiikka on ollut kiinnostavinta kuten sähköasiat ja nopeuksien laskeminen. Optiikka on vaikeata. Marko Kailokari tuumaa, että historia on hauskinta. Siinä ei ole mitään vaikeata ja aine on kyllä saanut tarpeeksi tunteja. Marko aikoo pyrkiä lukemaan aineita yhteisnimeltä affärskommunikation. Pojat toivoivat, että olisi yksi luokka, että saataisiin kaikki tuet ja ehtisi käydä läpi asiat matematiikan kokeeseen torstaina. Suvi Kivinen-Jaber Musiikinopettaja Suvi Kivinen-Jaber tuli maaliskuussa Helsingistä. Hänen johdollaan on yhtenä iltapäivänä kuoroharjoitukset ja musiikkiryhmä, jossa instumentteja saa kokeilla omaan tahtiin. - Musiikkikerhossa saa laulaa muille ja harjoitella esiintymistä. Kappaleiksi kerholaiset valitsevat vain sellaista, mistä ovat pitäneet. Se tuo lisävarmuutta. Kuorossa valmistetaan ohjelmaa, jota esitetään koulun juhlissa tai vanhustenhoidon asukkaille. Siellä saatiin viimeksi kovat aplodit, pullaa ja mehua, Suvi kertoo. Hänen mielestään nämä koululaiset ovat kiitollisimpia oppilaita, mitä hän on tavannut. Matti Pilhjerta Tiedote 4-2012 (jatkoa sivulta 11) Kansallisilla vähemmistöillä ei valitusoikeutta 22.11. Euroopan neuvosto moittii Ruotsia siitä, että se ei ole järjestänyt vieläkään kansallisten vähemmistöjen palveluita lupaamalleen tasolle. Vähemmistöt eivät voi kuitenkaan muuta kuin odottaa, että Ruotsi järjestää palveluita. Tämä kolmas selvitys osoittaa puutteita äidinkielenopetuksessa sekä radio- ja televisiolähetysten määrässä. Neuvosto suosittelee Ruotsia parantamaan kansallisten vähemmistöjen äidinkielenopetusta, käynnistämään äidinkielenopettajien koulutusta, lisäämään radion ja television suomenkielistä lähetysaikaa ja päivälehtien julkaisua. Yli puolet ruotsinsuomalaisista hallintoalueella 29.11. Ensi vuoden alussa suomen kielen hallintoalue tavoittaa jo noin 54 prosenttia Ruotsin kaikista suomalaistaustaisista asukkaista, osoittaa Sisuradion laskelma. Hallitus hyväksynee joulukuun aikana kahdeksan uutta kuntaa mukaan hallintoalueeseen, joukossa Borlänge, Luulaja, Örebro ja Uddevalla. Hallintoalue kattaa vuoden 2013 alusta 48 kuntaa, joissa asuu 364 000 ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven ruotsinsuomalaista. Ruotsin Suomalainen ostaa Suur-Tukholma -lehden 7.12. tehdyllä kaupalla siirtyy Tukholman läänissä ilmestyvä Suur- Tukholma vuoden alusta Ruotsin Suomalaisen omistukseen. Lehteä 22 vuoden ajan julkaissut Informaatioyhdistys Suur-Tukholma jatkaa kulttuuriyhdistyksenä. Lehti säilyy poliittisesti ja uskonnollisesti riippumattomana julkaisuna taistellen suomen kielen, ruotsinsuomalaisen kulttuurielämän ja suomenkielisen toiminnan ja palvelujen puolesta. (RS ja Suur-Tukholma)

HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVÄT 2. -4.5. 2013 PÄIVIEN TEEMA: KIEPUTA KIELTÄ SPRÅKA Alaotsake: Äidinkieli - Modersmål Päiville tulee ilmoittautua 1.2.2013 mennessä. Myös ennakkoilmoittautuneiden on hyvä varmistaa tulonsa. Osallistumishinnat: 1-h huone 3 900 kruunua, paikka 2-h huoneessa 3 400 kr. Hintoihin sisältyvät asuminen, ohjelmaan merkityt ateriat ja kahvit, koko ohjelma, saunailta ja ohjelman mukaiset kuljetukset sekä teatteri. Huom! Hinnat ovat samat kuin kolmena edellisenä vuotena. RSO ei tänä vuonna järjestä yhteismatkaa, mutta osanottajat voivat tietysti tehdä yhteistyötä matkajärjestelyissä. Ilmoittautumisajan päätyttyä saavat osallistujat vahvistuksen ja tilillepanokortin osallistumismaksua varten. Todistuksen saa kurssin jälkeen. Mikäli osallistumisesi laskutetaan työnantajallesi, ilmoita tarkka laskutusosoite! Lisätietoja saat Mailis tai Matti Lautkoskelta, puhelin: 070-663 73 30 (iltaisin). Lähetä oheinen ilmoittautumislipuke: RSO - SFiL, Box 150 52, 700 15 ÖREBRO. TERVETULOA PERINTEISILLE HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE! OSALLISTUN RSO:n HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE 2 4.5. 2013 Varaan: 1 hengen huoneen, paikan 2 hengen huoneessa. Olen RSO:n jäsen (RSO:n vuoden 2013 jäsenyys on vaatimuksena osallistumiselle) Jäsenmaksun 250 kr, eläkeläiset ja opiskelijat 120 kr, voi suorittaa RSO:n tileille nr PG 70 10 36-6 tai BG 5559-3016. Järjestäjille tiedoksi: Työnantajan tarkka laskutusosoite: - Muuta tietoa järjestäjille: - - Osallistujan nimi: Puhelin: - Osoite: Sähköpostiosoite: ----------- Päiväys: Allekirjoitus: Tiedote 4-2012 17

18 Äidinkieli erilaisesta näkökulmasta ÖREBRO RSO:n syyskokouksen yhteydessä piti esitelmän Outi Honkasalo, liiton pitkäaikainen jäsen. Outi on nyt Mikaelin koulun yläasteella ruotsi toisena kielenä (Sva) -opettajana ja 9b-luokalla oppilaiden mentorina. - Olen vähän tällainen luopio, hän heläyttää esiteltyään itsensä. Kun kieli ei riitä ja kuitenkin ihminen tarvitsee ainakin yhden toimivan kielen. Miten kaikki lapset saisivat jonkun kielen, joka toimii. Nämä olivat lähtökohtia Outin esitelmässä. - Tove Skutnabb-Kangas on esittänyt, että äidinkieli voi olla neljä eri asiaa: juuri lapsena äidiltä opittu, tai sitten se, mitä osaa parhaiten. Tai sitten se, jota käyttää eniten. Tai se, joka vastaa henkilön omaa identiteettiä ja siihen liittyen kysymykseen: hyväksytäänkö minut sen kieliseksi. - Äidinkieli on joka tapauksessa enemmän kuin opiskelukieli. Se on sosiaalisin ja äidinkielellä huumori toimii parhaiten.. Lapset tykkäävät siitä ja äidinkielisistä sanaleikeistä. Esimerkkejä: Mikä on radiotoimittajan painajainen? (On mikki merelle lähtenyt). Pani vahingon kiertämään (laittoi lapsensa karuselliin). Rautatiet on kuivakiskoinen juttu (pakinoitsija Ollin pakinasta). Räätäli vastaa puhelimeen: langan päässä. - Lapset käsittelevät kieltä usein luovalla ja yllättävällä tavalla. Se on arkipäivän luovuutta. Ruotsiksi on tietysti vastaavia / tai käännösvirheitä): Kaukaa viisas = långt ifrån klok. Se on luut ny, sano Tiedote 4-2012 ruottalainen, kun lihat loppu. Min granväxlade (kuusivaihteinen) stighjul (polkupyörä). Det luktar mormors bak i hela huset. En halv akustisk gitarr. Http://www.avigsidan,com -osoitteessa* on barnavigheter -osasto, johon niitä on koottu koko joukko. Ei kuitenkaan ole mitään niin tylsää kuin huumorin selittäminen - siksi on hauskinta laskea leikkiä samankielisten kanssa tai tehdä huvikseen vääriä käännöksiä kaksikielisessä seurassa, Outi Honkasalo esittää. - Lapset tekevät mielellään väännöksiä laulujen sanoista. - Meillä toisaalta on suomalainen viitekehys, jossa Kalevala ja suomalaiset sanonnat (aika usein kalevalamittaiset, vaikka emme sitä usein ajattelekaan: Lisänä rikka rokassa, hämähäkki taikinassa) ovat tärkeitä mutta myös suomalaiset julkkikset jne. Toisaalta on yleiseurooppalaisia, yhteisiä lähteitä, kuten Aisopos ja 1001 yötä. Aisopoksen eläinsadut, raamattu ja Tuhannen ja yhden yön tarinat voivat toimia lähteinä, hän lisää. Matti Pilhjerta (*Tosin skrivihop.nu -ryhmä internetissä antoi periksi, kun totesi jo 2003, että vitsiksi muuttuvia yhdyssanavirheitä vastaan on toivotonta taistella. Mutta onhan siellä ne vanhat - kuten Sjö nära tomt till salu sekä useita muita sivustoja. Toim. huom.)

Outi Honkasalo Koulutukseltaan suomen kielen opettaja, fil. kand. Helsingin yliopistosta, opettajakoulutus Joensuusta. Outi tuli Ruotsiin 1976 ja on toiminut ensin kotikielenopettajana (silloin termi oli kotikieli) ja tulkkikurssilla suomen kielen opettajana. Vuosikausia hän antoi myös etäopetusta suomen kielessä (enimmäkseen suomalaisille, yhden vuoden myös ruotsalaisille) silloisessa Örebron korkeakoulussa, joka nykyisin on yliopisto. 90-luvun alkupuolelta lähtien hän on opettanut ruotsia maahanmuuttajille, ensin pakolaiskeskuksessa, sitten erilaisissa kouluissa, viime vuodet Mikaelin koululla, jossa oppilaina on vuosikurssia 7-9. Suomen kielen iltakursseja hän piti aikoinaan monta vuotta ja nyt pitkän tauon jälkeen viime joulusta lähtien taas. Lisäksi hän on muun muassa kääntänyt miehensä Esko Hakunin kanssa Bellmanin lauluja. Keski-Ruotsin suomalaiset tuntevat Outin varmaan parhaiten kielipakinoista, joita hän piti vuosia radiossa. Tiedote 4-2012 19

RSOn syyskokous järjestettiin lauantaina 17.11. Örebron ruotsinsuomalaisella kielikoululla. Kokous päätti, että sihteerinä jatkaa Merja Vegus Västeråsista. Mailis Lautkoski Örebrosta jatkaa rahastonhoitajana. Paula Aro Eskilstunasta valittiin hallitukseen varajäseneksi Eila Carlssonin tilalle. Matti J Korhonen ja Anja Turkkila-Olsson toimivat edelleen tilintarkastajina. Jäsenmaksut (250,- ja eläkeläiset/opiskelijat 120,-) säilyvät ennallaan, samoin kantotapa ja korvaukset ovat ennallaan. Vahvistettiin liiton talousarvio vuodelle 2013. Sen loppusummana on 378 400 kruunua. Suurimmat menoerät olisivat opintotoiminta ja jäsenlehti Tiedotteen painatus ja postittaminen. Keskusteltiin Suomeksi-projektista.Tilintarkastaja Matti J. Korhonen oli tehnyt syyskokoukselle aloitteen, että RSO ottaisi Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton Suomeksi-projektin omaksi projektikseen eli osallistuisi siihen. Kolmivuotisessa projektissa ruotsinsuomalaisten järjestöjen on tarkoitus yhteistyössä vahvistaa suomenkielistä ja kaksikielistä kulttuuritoimintaa. Tavoitteena on suomen kielen elvytys ja ylläpito. Kohderyhminä 2. ja 3. sukupolven nuoret kunnissa. Kokous totesi, että voidaan valita työryhmiä suunnittelemaan osallistumista. RSO:n toimintahan on ollut koko ajan juuri tätä: kielen ylläpitoa ja elvyttämistä. Eskilstunassa on järjestetty lastenteatteria ym., Västeråsissa on hallintoaluevaroilla järjestetty musiikkiprojekti sekä näyttely pääkirjastoon. Myös RSO voi anoa rahaa tällaisiin toimintoihin. Asia päätettiin ottaa esille seuraavassa johtokunnan kokouksessa. Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Työskentelemme parantaaksemme suomen kielen asemaa Ruotsissa sekä kehittääksemme suomenkielistä koulutusta kaikilla eri alueilla. Vaadimme, että kaikki ruotsinsuomalaiset saavat halutessaan opetusta suomen kielessä/kielellä. Lisäksi järjestetään tiedotustilaisuuksia ruotsinsuomalaisten lasten vanhemmille tästä oikeudesta uuden lain tuella. Toimimme sen puolesta, että suomen kielen asema vahvistuu ja kehittyy vähemmistökielenä Ruotsissa. Järjestämme jatkokoulutusta ruotsinsuomalaisille opettajille sekä neuvottelu-, kokous- ja tiedotustilaisuuksia kouluviranomaisille. Aloitamme keskustelut yhteistyömuodoista Suomessa toimivien maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielenopettajien ja heidän järjestöjensä kanssa. Julkaisemme Tiedote-jäsenlehteä ja kehitämme sitä. Syyskuussa 2013 ilmestyvästä lehdestä tehdään joukkojakelunumero ja tämän avulla on tarkoitus saada sponsoreilta rahaa toimintaamme varten vuonna 2013. Kehitämme osastojemme toimintaa ja yhteistyössä järjestämme kulttuuri- ja jatkokoulutustilaisuuksia. Toimimme lähetevastausjärjestönä ja annamme asiantuntijalausuntoja ruotsinsuomalaisten koulu-, kieli- ja kulttuurialan kysymyksistä. Teemme yhteistyötä Ruotsissa ja muissa maissa toimivien yhdistysten, yritysten, virastojen ja ammattijärjestöjen kanssa kehittääksemme ruotsinsuomalaista vähemmistöasemaa. RSO:n hallitus 20 Tiedote 4-2012