LIIKENNEMELUSELVITYS

Plaana Oy LIIKENNEMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi www.promethor.fi Y tunnus: 09939 4 Kotipaikka: Turku

Tilaaja: Plaana Oy Jorma Hämäläinen Kohde: Raportin numero: Raportin päiväys: Kirjoittaja(t): Tero Virjonen Suunnittelija, FM puh. 040 082 3557 sp. tero.virjonen@promethor.fi Tarkastanut: Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM puh. 040 574 0028 sp. jani.kankare@promethor.fi 2/11

Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 4 3 Melutason ohje ja raja arvot... 5 3.1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 ja asumisterveysohje... 5 3.2 Ympäristöministeriön asetus rakennusten ääniympäristöstä... 6 4 Melutasojen laskenta... 6 4.1 Laskentamenetelmät... 6 4.2 Maastomalli ja rakennukset... 7 4.3 Liikennetiedot... 7 5 Laskentatulokset... 8 5.1 Oleskelupiha alue... 8 5.2 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset... 9 5.3 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset... 10 6 Tulosten tarkastelu... 11 7 Kirjallisuus... 11 Liitteet: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Piha alueiden päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykytilanteessa (v. 2009). Piha alueiden päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä (0+). Piha alueiden päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 ja julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset liikennemelua vastaan. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. 3/11

1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa kohteessa Leevi Madetojan Katu, Oulu (Taka Lyöty). Alueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta, jossa nykyiset LPA alueet muutetaan AK alueeksi. Tarkastelualueelle ollaan suunnittelemassa asuinkerrostaloja. Rakennusten ensimmäisessä kerroksessa voi sijaita parkkipaikkoja, varastoja tai liiketiloja. Alueelle on aiemmin tehty meluselvitys PR3703 Y01 (24.11.2015). Tämä selvitys on alueen pohjoisosaa koskeva päivitys. Eteläosan asemakaavamuutos on jo tehty ja sen rakentaminen on alkamassa. Melutasoja tarkastellaan laskennallisesti nyky ja ennustetilanteessa. Selvityksessä esitetään ulkoalueiden melutaso sekä meluntorjunnan tarve. Lisäksi esitetään julkisivuihin kohdistuva melutaso julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten sekä oleskeluparvekkeiden lasitusten ääneneristävyysvaatimusten määrittämiseksi. Melutasojen määritys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla DataKustik CadnaA 2018 MR1 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia [1]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin sekä ympäristöministeriön asetuksen [4] raja arvoihin. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tutkittava kohde sijaitsee Oulussa Taka Lyötyn kaupunginosassa osoitteessa Leevi Madetojan Katu. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen likimääräinen rajaus. Kuva 1. Tarkasteltavan asemakaavamuutosalueen sijainti on merkitty kuvaan punaisella. 4/11

3 MELUTASON OHJE JA RAJA ARVOT 3.1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 ja asumisterveysohje Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti iskumaista tai kapeakaistaista. Ulkoalueiden ohjearvot Taulukossa 1 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Sisätilojen ohjearvot Taulukossa 2 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvan melun melutasolle. Taulukko 2. Sisätilojen keskiäänitason L Aeq ohjearvot Huoneen käyttötarkoitus A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuone, potilas ja majoitushuone 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistila 35 db(a) Liike ja toimistohuone 45 db(a) 5/11

Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[3] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. Raideliikenteen aiheuttama melu on aiemmassa selvityksessä arvioitu pieneksi (eikä huomioitu). 3.2 Ympäristöministeriön asetus rakennusten ääniympäristöstä Ulkoalueiden ja parvekkeiden melutaso Ympäristöministeriön asetuksessa (2018) rakennusten ääniympäristöstä on esitetty, että virkistykseen käytettävät rakennuksen piha ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät parvekkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 55 desibeliä kello 7 22 ja viherhuoneet vastaavasti siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 45 desibeliä. Yöajan keskiäänitasolle asetuksessa ei ole arvoa. Julkisivujen ulkovaipan ääneneristys Rakennuksen jossa on asuntoja, majoitus tai potilashuoneita, ulkovaipan ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä ja impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun keskiäänitaso ei ylitä nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla DataKustik CadnaA 2018 MR1 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden liikennetietoja, joiden perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutasot. Lähtötason perusteella määritetään melulähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty käytetyt laskenta asetukset. 6/11

Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 2 Heijastusetäisyys Ulkoalueet 2 m maan tms. pinnasta Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1000 m Rakennukset 0 (kova) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muut alueet 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,20 (lähes täysin kova) 100 m 4.2 Maastomalli ja rakennukset Laskennassa käytetty maastomalli hankittiin Maanmittauslaitokselta. Lisäksi malliin lisättiin tilaajan toimittama rakennusten massoittelu. Ympäröivä maasto on luotu Maanmittauslaitoksen korkeusmallista, jossa korkeuspisteet ovat 2 m x 2 m verkossa. Korkeuskäyrät on tuotu melukarttoihin vain visuaalisuuden vuoksi. Rakennukset on esitetty melukartoissa käyttötarkoituksen mukaan eri väreillä seuraavasti: uudet asuinrakennukset puna ruskealla uudet parvekkeet turkoosilla nykyiset rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon ja tilaajalta saatuihin tietoihin. Pihakansi on 4,5 metriä nykyistä maanpintaa korkeammalla. Asemakuva on saatu tilaajan 31.5.2018 lähettämistä materiaaleista. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Taulukossa 4 on laskennassa käytetyt tieliikennetiedot (KVL= keskimääräinen vuorokausiliikenne). Tiedot perustuvat Oulun seudun liikennemalliin. Liikennetiedoissa on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan. 7/11

Taulukko 4. Liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Tie/katu KVL nykytilanteessa vuonna 2009 [ajon.] KVL ennustetilanteessa vuonna 2030 [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Leevi Madetojan Katu (etelään Taka Lyötyn kadulta) Leevi Madetojan Katu (pohjoiseen Taka Lyötyn kadulta) 7700 9800 5 50 9400 12100 5 50 Lintulammentie 6100 3900 5 50 Joutsentie (länteen) 17700 15500 5 50 Joutsentie (itään) 14600 13600 5 50 Kainuuntie 17000 21000 5 50 Taka Lyötyn aukio (etelässä) 2200 2200 5 40 Taka Lyötyn aukio (kohteen kohdalla) 1 700 700 5 40 Paljekuja 400 400 5 40 1 Karkea arvio. Raideliikenteen meluvaikutus tarkastelualueelle on arvioitu pieneksi aiemmassa selvityksessä. Tästä johtuen raideliikennettä ei ole mallinnuksessa huomioitu melulähteenä. 5 LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty melutason laskentatulokset piha alueelle, julkisivuille ja mahdollisille parvekkeille sekä näiden perusteella määritetyt meluntorjuntatarpeet ja ääneneristävyysvaatimukset. 5.1 Oleskelupiha alue Seuraavassa on esitetty melulaskennan tulokset tiivistetysti. Tarkempi melun leviäminen on esitetty melukarttaliitteissä. Kohde on uusi, joten yöajan ohjearvona käytetään uusien alueiden ohjearvoa 45 db(a). Nykyinen maankäyttö Melutaso nykyisellä maankäytöllä ja liikenteellä on esitetty melukarttaliitteissä 1A ja 1B. Nykyisen maankäytön ja ennusteliikenteen (0+) melukartat on esitetty liitteinä 2A ja 2B. Laskennan perusteella päiväajan keskiäänitaso on 55 db(a) kummassakin tilanteessa tarkastelualueella. Yöajan keskiäänitaso on 7 db(a) päiväaikaa pienempi. Nykyliikenteen ja vuoden 2030 ennusteliikenteen aiheuttamassa melutasossa ei ole oleellista eroa (luokkaa 1 db). 8/11

Suunniteltu maankäyttö Melutaso suunnitellulla maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 tieliikenteellä on esitetty melukarttaliitteissä 3A ja 3B. Laskentatuloksien perusteella: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) oleskelupiha alueella yöajan keskiäänitaso on alle 45 db(a) oleskelupiha alueella. Melutason ohjearvojen saavuttaminen ei vaadi erityistä meluntorjuntaa. 5.2 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Rakennusten julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty melukarttaliitteessä 4. Laskennassa on huomioitu vuoden 2030 ennusteliikenne. Laskennan perusteella julkisivuun kohdistuva keskiäänitaso on suurimmillaan db(a) Leevi Madetojan Kadun puoleisella julkisivulla. Rakennusten suojan puolella julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on pienimmillään alle 50 db(a). Yöaikaiset julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot ovat noin 7 db(a) pienemmät kuin päivällä. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena. Laskennassa on sovellettu keskiäänitasolle taulukon 2 mukaisia sisä äänitason ohjearvoja, jotka ovat asuinhuoneille päiväaikaan L Aeq,7 22 35 db(a) ja yöaikaan L Aeq,22 7 30 db(a). Lasketut vaatimukset sisältävät varmuusvaran 1 3 db. Vaatimukset ovat suurimmillaan 32 db(a) Leevi Madetojan Kadun puoleisilla julkisivuilla. Koska asuinhuoneistojen ääneneristävyyden minimivaatimus on 30 db(a) asetuksen [4] mukaisesti, on muiden julkisivujen ääneneristävyysvaatimus 30 db(a). Mahdollisille liiketiloille tai toimistotiloille vaatimukset ovat 10 db pienemmät eli korkeintaan 22 db. Liike ja toimistotilojen alhaista ääneneristävyysvaatimusta ei ole tarpeen esittää kaavamääräyksenä. Taulukossa 5 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia asuinrakentamiseen [5]. Taulukko 5. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. 9/11

Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan kaavamääräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä rakennuksen julkisivuun kohdistuvan melutason ja sisämelutason erotus on vähintään x db(a). 5.3 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Asuinrakennusten oleskeluparvekkeiden lasituksen tarve ja ääneneristävyysvaatimuksen mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan päiväajan keskiäänitason ohjearvo 55 db(a). Laskennassa on huomioitu parvekkeen seinäheijastuksen vaikutus. Seinäheijastus nostaa parvekkeen äänitasoa keskimäärin kolme desibeliä ja näin ollen parvekkeet on merkitty lasitettavaksi, mikäli päiväajan keskiäänitaso niillä on vähintään 53 db(a). Asuinrakennusten oleskeluparvekkeiden lasitusten ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 5. Laskentojen perusteella parvekkeet sisäpihan parvekkeita lukuun ottamatta tulee lasittaa. Vaatimus on suurimmillaan Leevi Madetojan Kadun puolella 10 db(a). Taulukossa 6 on esitetty alustavasti erilaisten lasitusratkaisujen tuoma keskimääräinen äänitasoero. Parvekkeelle aiheutuvaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja lasituksen pinta ala. Taulukko 6. Äänitasoerovaatimus ja vaatimuksen täyttävä ratkaisu (suuntaa antava tieto). Parvekekaiteiden on oletettu olevan 4+4 mm laminoitua kaidelasia, betonia tai jokin muu äänellisesti vastaava rakenne. Tiedot perustuvat lasinvalmistajien ilmoittamiin tietoihin sekä akustisen vaimennusmateriaalin vaikutuksen laskennalliseen arviointiin. Äänitasoerovaatimus Meluntorjuntaratkaisu 0 db / julkisivulle ei ole esitetty vaatimusta Parvekelasitus ei ole tarpeellinen 1 7 db Raollinen 6 mm parvekelasitus 8 10 db Raollinen 10 mm parvekelasitus 11 12 db 11 12 db 10 mm parvekelasitus + tiivistyslistat (tuuletus on hoidettava ainakin yhdeltä parvekkeen sivulta tai jotenkin muuten) Raollinen 10 mm parvekelasitus + parvekkeen kattoon 50 mm mineraalivillaa 1. Akustointimateriaalia tulee asentaa 70 % parvekkeen kattopinta alasta. Materiaali voidaan peittää rimoituksella, jonka peittoprosentti voi olla korkeintaan 70 %. 10 mm parvekelasitus + tiivistyslistat + parvekkeen kattoon 50 mm mineraalivillaa 1. Akustointimateriaalia tulee asentaa 70 % parvekkeen kattopinta alasta. Materiaali 13 14 db voidaan peittää rimoituksella, jonka peittoprosentti voi olla korkeintaan 70 %. (tuuletus on hoidettava ainakin yhdeltä parvekkeen sivulta tai jotenkin muuten) 1 Materiaalin tulee olla ulko olosuhteisiin soveltuvaa ja pölyämätöntä (mineraalivillan vaihtoehto on esim. Ewona Acustica). 10/11

6 TULOSTEN TARKASTELU Oleskelupiha alueet Laskennan perusteella melun keskiäänitaso alittaa ennustetilanteessa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot ja ympäristöministeriön asetuksen raja arvon asuinrakennusten piha alueilla. Ohjeja raja arvojen saavuttaminen ei vaadi erityistä meluntorjuntaa. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus Asuinhuoneistojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on 30 32 db(a). Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimus Osa parvekkeista tulee lasittaa, jotta päiväajan ohjearvo 55 db(a) niillä täyttyy. Laskennan perusteella vaimennuksen tarve on 1 10 db(a). Huoneistojen sijoittelu Asuinalueiden suunnitteluun annetun ohjeistuksen mukaisesti mikäli asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää db(a), asuntojen tulisi aueta myös suuntaan, jossa keskiäänitaso alittaa ohjearvot (Uudenmaan ELY keskus, opas 02/2013, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa). Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ei ylitä db(a) (on suurimmillaan db(a)) millään julkisivulla, joten melutaso ei rajoita huoneistojen sijoittelua. 7 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 3. Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 4. Ympäristöministeriö. Asetus rakennuksen ääniympäristöstä. Voimaantulo 1.1.2018. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009. 11/11

> 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > db(a) > 70 db(a) PRY3707-Y02. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Nykyinen tilanne (v. 2009). 07.06.2018 Mittakaava 1:1000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1A

> 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > db(a) > 70 db(a) PRY3707-Y02. Liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Nykyinen tilanne (v. 2009). 07.06.2018 Mittakaava 1:1000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1B

> 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > db(a) > 70 db(a) PRY3707-Y02. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Nykyinen maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne (tilanne 0+). 07.06.2018 Mittakaava 1:1000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2A

> 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > db(a) > 70 db(a) PRY3707-Y02. Liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Nykyinen maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne (tilanne 0+). 07.06.2018 Mittakaava 1:1000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2B

+12,3 LE +13,7 +13,7 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > db(a) > 70 db(a) PRY3707-Y02. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne. 07.06.2018 Mittakaava 1:1000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 3A

+12,3 LE +13,7 +13,7 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > db(a) > 70 db(a) PRY3707-Y02. Liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne. 07.06.2018 Mittakaava 1:1000 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 3B

32 db 32 db 32 db 32 db 61 58 60 63 60 64 62 57 62 64 +12,3 58 58 45 60 61 58 56 49 5143 49 49 49 49 49 48 45 48 45 46 45 57 58 52 57 56 60 LE 53 49 50 +13,7 +13,7 47 6053 60 51 55 51 55 5350 5446 55 49 5548 57 57 58 59 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > db(a) > 70 db(a) Mittakaava PRY3707-Y02 1:1000 (A4). Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22 ja julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset liikennemelua vastaan (asuinhuoneistot). Asuinhuoneistojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on vähintään 30 db ympäri talon. Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne. 07.06.2018 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 4

9 db 10 db 10 db 1 db 5 db +13,7 +13,7 6 db 8 db LE +12,3 1 db 1 db PRY3707-Y02 Mittakaava 1:1000 (A4). Parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatimus parvekkeen ja julkisivuun kohdistuvan äänitason välillä). Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 ennusteliikenne. Liite 5 07.06.2018