Aika: 8.12.2015 klo 8.30-11.04 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Järvelä Kristiina tuotantojohtaja Tampere Viitasaari Leena kehityspäällikkö Tampere Hursti Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Saarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Kivinen Tiina sivistysjohtaja Vesilahti Silvennoinen Silja vs. kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Savisaari Lauri tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Suonio Jorma tuotantojohtaja Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Jussila Katja tietohallintokoordinaattori Tampere Rönnholm Harri sivistysjohtaja Pirkkala Tanskanen Heikki henkilöstön edustaja Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Heinämäki Anna-Kaisa apulaispormestari Tampere Aalto-Ropo Anni varhaiskasvatuksen johtaja Vihinen Johanna Yrityskylä 3 Lahtinen Marko koordinaattori OSAKE Nybacka Ilpo TVT-ryhmä 4 1/13
Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 SEUDULLINEN OPETUKSEN TVT-SUUNNITELMA 4 5 VUODEN 2016 KOKOUSAIKATAULUT JA VUOSIKELLO 5 6 TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS 6 7 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA 8 8 ELINVOIMAISEN TOISEN ASTEEN OPINTO-OHJAUKSEN KOKONAISUUS 11 9 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN OPETUSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMISPALVELU OSAKKEEN TOIMINTASUUNNITELMA JA BUDJETTI 12 10 MUUT ASIAT 13 11 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 13 2/13
1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 8.37. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä (extranet). hyväksyä kokouksen 27.10.2015 muistion. Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - Yrityskylän ajankohtaiset kuulumiset ja uusi sopimuskausi - Syksyllä 2016 alkava 6. lk ruotsin kieli ja täydennyskoulutustarpeet - Seudullisen opistoyhteistyön arviointi - Muut ajankohtaiset seudulliset asiat Seuraavat kokoukset: 12.1 kello 13 11.2 kello 9 17.3 kello 9 13.-14.4 Yyteri 12.5 kello 9 10.6 kello 11-17 3/13
merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Johanna Vihinen selosti Yrityskylän ajankohtaisia kuulumisia. Yrityskylän rahoitusasiat ja kytkökset opetussuunnitelmaan käsitellään pykälänä seutusivistyksessä tammikuun puoleen väliin mennessä. Sovittiin, että myös Tampereen rahoitusosuus tuodaan selkeämmin esiin. Leena Kostiainen kertoi ruotsin kielen opetuksen pätevyyskysymyksiin liittyvistä asioista. Käytiin seudullinen kuntakierros ja todettiin, että kielenopetus pysyy tuntimääräisesti samana ja seudun kunnissa pätevät opettajat toteuttavat opetuksen. Anni Aalto-Ropo kertoi varhaiskasvatusryhmän kuulumiset. Käsiteltiin lisäksi Treduka -tapahtuman palaute. 4 SEUDULLINEN OPETUKSEN TVT-SUUNNITELMA Seudullisen tvt-suunnitelmaryhmän jäsen Ilpo Nybacka (Tampere): Seutusivistysryhmässä päätettiin 13.2.2015 uusia seudullinen opetuksen tvt-suunnitelma suunnitelmakauden päättyessä vuoden 2015 loppuun. Työtä varten perustettiin kuntien edustajista tvt-suunnitelmaryhmä, joka on kevään ja syksyn aikana tehnyt tiiviin ja käytännöllisen tvtsuunnitelman vuosille 2016-2018. Suunnitelman vision mukaisesti Kouluyhteisön lapset ja aikuiset oppivat tulevaisuuden taidot yhdessä monipuolisin menetelmin mikä edellyttää teeman systeemisyyden ymmärtämistä sekä toimivaa työnjakoa. Sekä infran, laitekannan että osaamisen on oltava kunnossa, jotta vision mukainen luonteva ja tarkoituksenmukainen käyttö on mahdollista. Tvtsuunnitelma sisältää aikataulutettuja toimenpide-ehdotuksia, joiden toteutuminen edellyttää sekä seutu- että kuntatason toimia tulevina vuosina. Suunnitelmassa esitetään seudullisen tvt-ryhmän nimeämistä (Osakkeen kasvu ja oppiminen työryhmän yhteyteen) seuraamaan, arvioimaan ja koordinoimaan suunnitelman toteutumista. Tvt-suunnitelma ja siihen liittyvä esitysaineisto ovat liitteinä: Liite 2 - tvt -suunnitelma 4/13
hyväksyä TVT-suunnitelman omalta osaltaan sekä päättää tvt-ryhmän nimeämisestä. Työryhmä hyväksyi suunnitelman ja ohjeisti suunnitelman tekniset muutokset. Suunnitelma sovittiin valmisteltavan lopulliseen muotoon 18.12 mennessä. TVT-ryhmän nimeämisen osalta päätettiin, että lukioiden osalta vastuu asian edistämisestä on rehtorityöryhmällä. Esiopetuksen osalta varhaiskasvatusryhmä määrittelee vastuutahot. 5 VUODEN 2016 KOKOUSAIKATAULUT JA VUOSIKELLO Päätetään vuoden 2016 kokousaikataulut ja käsitellään alustava ehdotus vuosikellosta. Hyvinvointipalveluiden sivistystoimialaa koskevia edistettäviä tavoitteita vuonna 2016 ovat esimerkiksi: Palveluverkon pääperiaatteet ja palvelumallit Toisen asteen koulutusyhteistyö ja seudullinen lukio-ops Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen ja palvelumarkkinan tukeminen Palveluverkon digitaalinen esittäminen ja hallinta Vuosikelloluonnos esitellään kokouksessa. vuoden 2016 kokousaikataulut sekä hyväksyy alustavan vuosikellon 2016. Vuosikelloehdotus hyväksyttiin kevätkauden osalta. 5/13
Kokouspäiviksi päätettiin: 12.1 kello 13 11.2 kello 9 17.3 kello 9 13.-14.4 Yyteri 12.5 kello 9 10.6 kello 11-17 6 TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala: Pormestarin asettaman ohjausryhmän tehtävänä on arvioida toisen asteen koulutuksen nykyisen toimintamallin ja järjestämistavan toimivuus, tunnistaa kehittämistarpeet ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Selvitystä tehdään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueen kuntien kanssa ja kunnilta pyydettiin lausunnot lokakuussa 2015 asiaan liittyen. Ohjausryhmä päätti hankkia selvitystehtävänsä tueksi selvitystyön toimeksiantona FCG Konsultointi Oy:ltä, joka luovutti selvitystyönsä ohjausryhmälle 13.11.2015. Talouden näkökulmasta toisen asteen koulutuksen yhteistoimintaalueelle aiheutuu merkittäviä haasteita lähivuosina valtionosuuksien pienentyessä. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen vähentyvään yksikköhintarahoitukseen on välttämätöntä. Lukioiden rahoitus on kaventunut jo aiemmin ja lukiokoulutuksessa on tehty merkittäviä sopeutustoimia. FCG:n selvityksessä kehittämiskohteina mainitaan erityisesti hallinnon keventäminen, toiminnan ja koulutussuunnittelun joustavuuden lisääminen, opiskelijoiden joustavien opintopolkujen mahdollistaminen sekä nykyistä vielä vahvempi yhteys työelämään. Valtaa ja vastuuta toivotaan selkiytettävän sekä lisättävän päätösvaltaa toiminnasta operatiiviselle tasolle. Hallintomallilla (vastuukuntamalli liikelaitosmalli - osakeyhtiö) ei selvityksen perusteella ole juurikaan merkitystä keskeisiin toiminnan kehittämistarpeisiin. Poikkeuksena tästä esille nousivat osakeyhtiön mahdollisuudet markkinaehtoisen palveluiden myynnin toteuttamiseen sekä selkeämpään päätösvaltaan ja vastuuseen alaisestaan toiminnasta. Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta selvitys nostaa keskiöön toiminnan ketteryyden ja yhteistyön eri sidosryhmien kanssa. FCG:n selvityksen mukaan nykymallissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai toimimattomuutta, mikä ratkaistaisiin suoraan toisella hallintomallilla. Rahoituksen väheneminen, kiinteistökulujen hallinta ja kokonaisuuden 6/13
johtaminen ovat jokaisessa mallissa tärkeitä kehittämiskohteita. Tampereen kaupungin johtamismallissa lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus kuuluvat samaan hallinnolliseen yksikköön ja ikäluokan koulutuspalveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Tulevaisuudessa tulee lisätä yhteisten resurssien käyttöä nykyisestä, minkä toteuttaminen vaatii selvityksen mukaan lähinnä sisäistä johtamista, jotta yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan. Toisen asteen koulutus muodostaa elinvoimatoimialan keskeisen ytimen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vilkasta. Selvityksen mukaan toiminnan kehittäminen nykymallin pohjalta on tehokkain vaihtoehto, mikäli Tampereen johtamisrakenteeseen tehdään merkittävät muutokset erityisesti talousvastuita selkiyttäen. Toimintaympäristön epävarmuuden sekä arvokkaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteiskehittämisen vuoksi FCG ei tässä vaiheessa suosittele toiminnan hallinnollista hajauttamista tai koko toiminnan osakeyhtiöittämistä. FCG esittää, että toisen asteen koulutuksen hallintomallina toimii nykyinen vastuukuntamalli. Tampereen sisäistä hallintomallia ja johtamisrakennetta selkiytetään ja toisen asteen kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi laaditaan suunnitelmat. Lisäksi esitetään, että maksullisen palvelutoimintayhtiön perustaminen Tredun alaisuuteen selvitetään nopealla aikataululla. FCG ehdottaa lisäksi, että yhteistoiminta-alueella verkostoidutaan nykyistä vahvemmin eri koulutuksen järjestäjien kesken ja lähdetään suunnitelmallisesti etsimään konkreettisia yhteistyön sekä tehostamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena yhteistoiminta-alueella tulee olla nostaa alueen profiilia koulutuspalveluiden joustavana ja modernina tuottajana sekä valtakunnallisena keskustelun avaajana. Selkeä hallinto- ja toimintamalli on edellytys tälle kehitykselle ja sidosryhmäyhteistyölle. Selvityksen lopussa todetaan, että Tredu on yksi Suomen suurimmista toisen asteen koulutuksen tuottajista ja avaimet jopa koko alan uudistamiseen Suomessa voisivat olla nykyistä vahvemmin Tampereen yhteistoimintaalueen käsissä. Ohjausryhmä hyödyntää FCG:n selvitystä jatkotyöskentelyssään ja luovuttaa esityksensä pormestarille 18.12.2015. Asia etenee luottamuselinkäsittelyyn keväällä 2016. Ohjausryhmän työskentely päättyy 30.4.2016. Liitteet: Liite 1 - FCG:n raportti merkitä raportin tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7/13
Sovittiin, että asia käsitellään vielä 12.1.2016 kello 13.00 Kokoontuminen pyritään järjestämään Ajokinkujalle. 7 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Lukio- ja kampusyhteistyön syventämisessä on syksyllä 2015 edetty suunniteltujen vaiheiden mukaisesti: a) Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Laadinnassa hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä 2014. b) Järjestettiin sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille (12.5) tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä. c) Kartoitettiin lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja nykykäytännöt sekä päätettiin uusien yhteistyöalueiden ja muotojen käyttöönottamisesta. d) Valmistellaan valituista ammatillisen ja lukiokoulutuksen campuskohteista (pilotti) kuvaus yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Seutusivistysryhmä päätti kokouksessaan 21.5.2015 ja kuntajohtajat omalta osaltaan 2.4.2015, että lukioiden yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisessa (kohta c) edetään toteuttamalla seudun rehtoreiden haastattelut sekä niiden pohjalta valmisteltu rehtoreiden ja sivistysjohtajien yhteinen workshop. Haastattelut ja workshop toteutettiin elokuussa 2015 ja niissä kartoitettiin lukioiden välistä yhteistyötä, etsittiin uusia yhteistyömahdollisuuksia ja -tavoitteita sekä hahmoteltiin sopivia malleja yhteistyön organisoimiseksi. Työssä kävi ilmi, että yhteistyön syventämiselle on seudulla hyvä perusta ja yhteistyötä tehdäänkin jo monipuolisesti. Rehtorit halusivat haastatteluissa painottaa, että yhteistyön syventäminen koetaan mielekkääksi kun sen sisällöt nousevat aidosta tarpeesta yhteistyöhön ja silloin kun se palvelee opiskelijaa. Mielekkäiksi kehittämisen kohteiksi haastatteluissa ja workshopissa nousivat mm. opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen seudullisesti, verkkokurssitarjottimen kehittäminen sekä kesäkurssien järjestäminen. Toisaalta tunnistettiin, että yhteistyö on edelleen vahvasti jakautunutta Tampereen sisäiseen ja kehyskuntien väliseen yhteistyöhön vaikkakin seudullista vuorovaikutusta on syntynyt mm. seudullisen OPS-työn ja tuoreen ainetiimitoiminnan myötä. Kampusyhteistyön (kohta d) kehittämisen osalta Tredun ja lukioiden välistä yhteistyötä ja yhteistyömahdollisuuksia selvitettiin syyskuussa määritellyissä pilottikohteissa, jotka ovat Ylöjärven koulutuskeskus Valo ja 8/13
Sammon keskuslukion sekä Tredun Sammonkadun toimipisteen yhteistyö. Selvityksessä keskityttiin erityisesti kampusaluiden mahdollistamaan toiminnalliseen yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä. Kohteissa olevat yhteistyömahdollisuudet vaihtelivat selvityksessä ja haastatteluissa. Yhteistyömahdollisuuksiin vaikuttavat mm. kampuksen fyysinen rakenne sekä erilaiset opintolinjat. Monistettavia ja kehitettäviä yhteistyökohteita onnistuttiin löytämään, mutta samalla tavalla kuin lukiokoulutuksen sisäisen yhteistyön kehittämisessä yhteiset kohtaamis- ja verkostoitumisalustat katsottiin tarpeellisiksi. Edellä kuvattujen vaiheiden pohjalta seudullisen yhteistyön tärkeimmiksi tavoitteiksi voidaan määritellä: 1) seudullisen yhteisöllisyyden rakentaminen 2) pedagogisen ja metodisen vuoropuhelun vahvistaminen, 3) lukiokoulutuksen brändin kehittäminen, 4) elinkeinoelämänäkökulman tiiviimpää integroimista lukiokoulutukseen ja 5) lukio-ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöalustojen luominen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Jotta yhteistyössä päästäisiin kevään sivistysseminaarissa 12.5.2015 peräänkuulutettuun kumppanuuteen ja em. tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tulisi rehtoreiden ja kampusyhteyshenkilöiden seudullista yhteistoimintamallia kehittää tavoitteellisemmaksi, tiiviimmäksi ja siinä tulisi huomioida ohjaus ja molemminpuolinen tiedonkulku myös seutusivistysryhmän suuntaan. Yleisenä tarpeena erilaisissa keskusteluissa ja tehdyssä kartoituksessa nousi esiin erityisesti kohtaamis- ja yhteistyöalustojen luominen rehtoreille ja esimerkiksi opinto-ohjaajille. Kehittämispäällikkö Laine 8.12.2015: Tarkemman yhteistyösuunnitelman raamittamiseksi ja yhteistyöverkoston rakentamiseksi seutusivistys 22.9.2015 asetti pientyöryhmän puheenjohtajanaan tuotantojohtaja Jorma Suonio. Kokoontumisessaan 26.10.2015 pientyöryhmä esittää lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisen tehtävänannon sekä esitettävän työryhmän jäsenet ja aikataulutuksen toteutettavaksi seuraavasti: Tehtävä Työryhmän tavoitteena on yhteistyön edistäminen a) pedagogisissa ja metodisissa kysymyksissä ml. digitalisuus ja kokeilut erityisesti kampusyhteistyö huomioiden b) sidosryhmäyhteyksissä, elinkeinoelämä, korkeakoulut, Tredu c) lukioyhteisön näkyvyyden kehittämisessä d) erikoislukioiden seudullinen profilointi ja valtakunnallinen 9/13
Pientyöryhmä esittää seutusivistykselle, että seudullinen lukiorehtoreiden työryhmä nimetään seuraavalla kokoonpanolla: Jäsenet -Lukiokoulutuksen johtaja (PJ) + rehtori Tampereelta -Kehyskuntien rehtorit (VPJ) -Henkilöstön edustaja -Seutusivistys -työryhmän edustaja -Muiden lukiokoulutuksen (yksityiset) järjestäjien yhteyshenkilö kutsutaan mukaan. Tredun osalta sopivien kampuskohteiden edustus integroidaan työryhmään tarvittaessa (esim. toimipistevastaavat). Aikataulutus Työn aikataulutuksen osalta esitetään, että työryhmä perustettaisiin aloittamaan 1.1 2016. Työsuunnitelma huomioiden edellä kuvatut tavoitteet ja valitut kehityskohteet laadittaisiin kahdeksi vuodeksi (2016-2017) kerrallaan. Työryhmä raportoisi työstään kerran vuodessa. Ensimmäinen kevyt raportointi tapahtuisi syksyllä 2016 ja tuloksia ja yhteistyön jatkoa arvioitaisiin vuoden 2017 syksyllä. Yhteistyön käynnistämisestä tiedotetaan kuntien sivistyslautakuntia. Asia käsitellään KJK:ssa ja seutuhallituksessa. nimetä esityksen mukaisen työryhmän ja asettaa työryhmälle edellä kuvatut tehtävät sekä hyväksyy työryhmätyön ja raportoinnin alustavan aikataulun. Seutusivistys nimesi seudullisen rehtorityöryhmän ja hyväksyi esitetyt tehtävät ja alustavan aikataulun. Seutusivistystyöryhmästä edustajaksi valittiin Harri Rönnholm. Seutusivistystyöryhmä toimii työryhmän ohjausryhmänä. Kunnat tiedottavat asiasta rehtoreita. 10/13
Työryhmälle järjestetään kokoontumismahdollisuudet seututoimistolta. Kunnat vastaavat vuorotellen työryhmän valmistelu- ja sihteeritehtävistä. 8 ELINVOIMAISEN TOISEN ASTEEN OPINTO-OHJAUKSEN KOKONAISUUS Osana toisen asteen kehittämistä seudulla on noussut esiin tarve myös opinto-ohjauksen kehittämiseksi. Tavoitteena olisi parantaa yksilöllistä opinto-ohjausta toisella asteella määrittelemällä ja parantamalla seudun toisen asteen toimijoiden yhteistyötä opinto-ohjaajien kouluttamisessa ja mm. ohjauskäytäntöjen luomisessa. Mm. pääkaupunkiseudulla vastaavan tyyppisistä hankkeista on saatu hyviä kokemuksia. Näissä hankkeissa on kehitetty mm. opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman laatimista, koko koulun osallisuutta opinto-ohjaukseen ja lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden yhteistyön kehittämistä korkeakoulujen, työvoimaviranomaisten sekä alueen elinkeinoelämän kanssa. Asiaa voitaisiin lähteä edistämään Tampereen seudulla perustamalla kehittämistyötä varten työtiimi, joka lähtisi viemään eteenpäin seudullista ohjaussuunnitelmaa. Työtiimi voisi toimia perustettavan toisen asteen rehtorityöryhmän yhteydessä. Yhteistyö olisi keskeinen osa toisen asteen kokonaisvaltaista seudullista kehittämistä ja sillä olisi potentiaalia parantaa ikäluokan seudullista hallintaa ja tukea henkilökohtaisten opintopolkujen parempaa vastaavuutta opiskelijan kiinnostuksen kohteisiin. käydä lähetekeskustelun opinto-ohjauksen kehittämisestä ja päättää asian valmistelun jatkamisesta. Päätettiin, että valmistelua jatkaa rehtoritiimi. 11/13
9 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN OPETUSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMISPAL- VELU OSAKKEEN TOIMINTASUUNNITELMA JA BUDJETTI Koordinaattori Marko Lahtinen: Tampereen kaupunkiseudun opetusalan henkilöstön strategisen osaamisen kehittämiseksi luotiin Osaava-hankkeiden pohjalta toimintamalli, jossa seudullisella skaalaamisella kehitetään palveluiden tasa-arvoista saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Seutusivistys -työryhmä käsitteli ja hyväksyi Tampereen kaupunkiseudun opetusalan osaamisen kehittämispalvelu Osakkeen toimintasuunnitelman ja sopimusmallin kokouksessaan 12.9. ja kuntajohtajakokous sekä seutuhallitus myöhemmin syksyllä 2014. Osake on valmis käynnistämään toimintansa heti Osaavarahoitusten päätyttyä. Viime vuodelle saatu rahoitus kattaa vuoden 2015 toimintamenot sekä vuoden 2016 ensimmäiset kuukaudet. Parhaillaan käynnissä olevan viimeisen Osaava-rahoitushaun tulokset selviävät helmikuussa, jolloin tiedetään koska Osake varsinaisesti aloittaa toimintansa. Osake tuottaa kunnille strategisia tavoitteita tukevia ja tarvelähtöisiä osaamisen kehittämisen palveluita. Palvelut ovat jäsennetty ns. kuntakesu viitekehyksen mukaisesti johtamisen, kasvuun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin osa-alueisiin, joita ohjaa omat asiantuntijaryhmänsä. Palvelun operatiivisena ohjausryhmänä toimii työtiimi, joka ohjaa palelua kiinteäksi osaksi kuntien osaamisen hallinnan, johtamisen ja kehittämisen kokonaisuutta. Osakkeen vuosibudjetti on 200 000, jolla tuotetaan noin 2000 koulutettavapäivää (kuusi tuntia osallistumista). Palvelua hallinnoi Tampereen kaupungin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tuotantoalue, joka laskuttaa kuntia koon suhteessa sopimuksen mukaisesti. Myös koulutettavapäivät jakautuvat koon suhteessa ja tämä edellyttää kaikilta kunnilta aktiivisuutta. Vuoden 2016 on toiminnan käynnistämisvuosi ja toimintavuoden keskeinen tavoite on palvelun tunnetuksi tekeminen. Edelleen käynnistymiseen liittyvä painopiste vuodelle on sopia varhaiskasvatuksen asteittaisesta tulemisesta mukaan palvelun piiriin. Osaava-verkostosta pois jääville kunnille ja muille Pirkanmaan kunnille luodaan yhteistyömalli, jolla he voivat osallistua osaan Osakkeen prosesseista (kiinteät kulut sisältävään) omakustannushintaan. Vuoden 2016 muita toiminnallisen kehittämisen painopisteitä on menetelmällisyyden kehittäminen sekä yhteistyön tiivistäminen rahoitushauissa. Toimintasuunnitelma ja budjetti ovat liitteinä. Liitteet 3 ja 4 12/13
hyväksyä omalta osaltaan Osakkeen budjetin ja toimintasuunnitelman. Päätettiin, että kokonaisuus päivitetään varhaiskasvatus huomioiden ja asiaan palataan maaliskuun kokouksessa. 10 MUUT ASIAT Ei muita asioita. 11 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11.04. 13/13