TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 6/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Järvelä Kristiina tuotantojohtaja Tampere Viitasaari Leena kehityspäällikkö Tampere Hursti Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Saarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Kivinen Tiina sivistysjohtaja Vesilahti Pietilä Tapani rehtori Vesilahti Hynninen Pirkko vs. kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Savisaari Lauri tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Suonio Jorma tuotantojohtaja Tampere Jussila Katja tietohallintokoordinaattori Tampere Ruokonen Tommi talous- ja hall. pääll. Pirkkala Liimola Anne henkilöstön edustaja Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Parviainen Olli-Poika apulaispormestari Tampere Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi Aalto-Ropo Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala 3 Lahtinen Marko koordinaattori Tampere 4 Juusenaho Riitta hankejohtaja Tampere 1/10

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISKESKUS - LÄHETEKESKUSTELU 4 5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENNEUUDISTUS - ETENEMISVAIHTOEHDOT 6 6 KOULUJEN TURVAKANSION LISÄRAHOITUS 9 7 MUUT ASIAT 10 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 10 2/10

3 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä. Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion. Päätös. Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT -Treduca suunnittelu (Marko Lahtinen) -Uusi opiskelija- ja oppilashuoltolaki sekä kustannusten korvaaminen toisella asteella (keskustelu jatkuu kokouksesta, jossa sovittiin työryhmästä, pj Matti Hursti) - Sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta ja sen soveltaminen voimaan tulleen oppilashuoltolain myötä (keskustelu jatkuu kokouksesta, päätöskäsittely joulukuussa) -Kuntien omat seutuyhteistyöhön vaikuttavat tiedotettavat asiat -Kokousaikataulu 2015 kevätkausi: klo klo (kehittämispäivä/ekskursiovaraus) klo klo (kevätkauden päätös) klo 13 -Kehittämispäivä/seminaariohjelma keväälle (sivistyksen ohjelman päivitys ja muut kysymykset) Alatyöryhmillä ei kokouksia. 3/10

4 Seuraavat kokoukset: klo 13 Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi sekä vahvistaa kevään 2015 kokousaikataulun. Päätös. Merkittiin tiedoksi. Marko Lahtinen esitteli Treduca 2015 suunnittelua. Kunnat suhtautuivat myönteisesti Treduca 2015 valmisteluun ja asiasta sovittiin tehtävän päätös kokouksessa. Lisäksi Lauri Savisaari selosti vapaan sivistystyön ajankohtaisia asioita Tampereen työväenopiston osalta ja työryhmä kävi yleiskeskustelun opistotoiminnan kehittämisestä ja toiminnan arvioinnin aloittamisesta. Asia sovittiin valmisteltavan tammikuun kokoukseen. Matti Hursti kertoi kuulumiset opiskelija- ja oppilashuoltolaki sekä kustannusten korvaaminen toisella asteella työryhmästä. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. Sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta ja sen soveltaminen voimaan tulleen oppilashuoltolain myötä siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Työryhmä hyväksyi kokousaikataulun. Sovittiin selvitettävän esi- ja perusopetuksen sopimukseen tutkivien opettajien lisäämistä. Jorma Suonio selosti lukiokoulutuksen tuntijakouudistusta. Keskusteluun palataan seudullisen lukiokoulutuksen OPS-työryhmän nimeämisen osalta. 4 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISKESKUS - LÄHE- TEKESKUSTELU Tampereen kaupungin TOP-School hanke käynnistyi vuonna 2011 ja päättyi hankerahoituksen osalta keväällä Toimintaa jatketaan tois- 4/10

5 taiseksi kaupungin rahoituksella vuoden 2014 loppuun saakka. Koulutuksen kehittämisen jatkamiseksi Tampereen kaupunki on valmistellut hankejohtaja Juusenahon toimesta strategista koulutuksen kehittämiskeskusta. joka koordinoisi laaja-alaisesti koulutuksen kehittämistoimintaa kaupunkiseudulla. Suunnitelmana olisi ensi vaiheessa perustaa TOP School-hankkeen jatkoksi koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkosto. Keskeiset tehtävät verkostolle olisivat: 1) Kasvatustieteellisen korkeakouluyhteistyön ja tutkimuksen koordinointi 2) Hankeosaamisen koordinointi 3) Koulutusosaamisen viennin koordinointi Seudullisesta näkökulmasta hanke saattaisi tarjota mahdollisuuksia parantaa erityisesti toisen asteen koulutuksen seudullisen yhteistyön tiivistämisen edellytyksiä sekä tähän liittyen tukea yhteisiä toisen asteen koulutusta edistävien hankkeiden rahoitusten yhteishakuja. Verkoston tavoitteena olisi tukea myös työelämälähtöisyyttä ja elinkeinoelämän tarpeiden huomioimista seudun koulutuksen kehittämistyössä. Verkosto tarjoaisi myös mahdollisen toimijan korkeakouluyhteistyön ja tarvelähtöisen tutkimuksen kehittämiseen. Hankejohtaja Juusenaho on esitellyt asiaa työryhmän puheenjohtajistolle sekä seututoimiston edustajille Tapaamisessa mahdollisiksi seudullisen koulutuksen kehittämisverkoston hyödyiksi nähtiin: tiedonvaihto ja koordinaatio, ketteryys, kumppanuus tulevat uudistukset mm. 2. asteen koulutuksen järjestämisessä ja lainsäädännössä tulevat edellyttämään nykyistä tiiviimpää kuntien välistä yhteistyötä. Esillä oleva asiantuntijaverkosto olisi Tampereen kaupunkiseudun operatiivinen toimija ja yksi mahdollinen vastaus tähän vaatimukseen. koulutuksen ja seudullisen elinkeinoelämän yhteistyön tiivistyminen Verkoston toiminnan periaatteeksi on esitetty itseohjautuvuutta. Verkosto toimisi itseohjautuvasti Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunnan (seudullinen toimielin) alaisuudessa. Verkoston johtajan sijoituspaikka olisi Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä ja verkosto raportoisi seutusivistysryhmän kautta kuntajohtajakokoukselle, jotka toimisivat myös verkostoa ohjaavina tahoina. Kulujen osalta periaatteena olisi, että jokainen osapuoli vastaisi omista kuluistaan, mikä ei aiheuttaisi tarvetta varsinaiseen kuntien lisärahoitukseen. Fasilitoijana tilojen ja kokoontumisten osalta toimisi kaupunkiseudun kuntayhtymä. Verkoston kokonaisvuosikustannus olisi arviolta n eur koosta riiippuen. Kustannukset syntyisivät lähinnä tilaisuuksiin liittyvistä kuluista. Verkoston on kaavailtu myös hankkivan tuloja asiantuntijaosaamisen myynnillä. 5/10

6 Riitta Juusenaho esittelee asiaa kokouksessa. Asia käsitellään kuntajohtajakokouksessa ja myöhemmin OSELA:ssa sekä LANULA:ssa. Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä esittelyn tiedoksi ja käydä asiasta lähetekeskustelun. Päätös. Työryhmä merkitsi asian tiedoksi. Työryhmä kävi laajan keskustelun erityisesti korkeakouluyhteistyöstä. Jatkoesittelyyn sovittiin selvennettävän termistöä, sopimus- ja menettelytapoja. Työryhmä suhtautui hankkeen edistämiseen myönteisesti. Asian käsittelyä jatketaan 4.12 kokouksessa. 5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENNEUUDISTUS - ETENEMISVAIHTOEHDOT Kehittämispäällikkö Laine: Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistukset ovat olleet vahvasti pinnalla 2013 syksyllä julki tuodun hallituksen rakennepaketin jälkeen. Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Uudistuksessa toteutetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille on tehty uudistusta koskevat resursseihin liittyvät linjaukset. Uudistukset liittyvät myös hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksiin lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudistamisesta. 6/10

7 OKM:n tavoitteet toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksiin liittyen lähtevät työelämän osaamistarpeiden muutoksista ja väestön ikääntymisen haasteista. Sisällöllisten tekijöiden lisäksi esillä ovat myös järjestäjärakenteen uudistukset sekä koulutuksen saavutettavuus. Vapaan sivistystyön osalta, tavoitteena on luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset, jotta toiminnan laatu ja vaikuttavuus voidaan varmistaa. Koska osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää merkittävässä määrin ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, tarkastellaan myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. Julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja ja lisää vaatimuksia niiden tehokkuudelle. Talouden rakenteellinen muutos ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistetut menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota, mitä on kaavailtu uudistettavaksi järjestäjäverkon sekä rahoitusjärjestelmän kautta. Valtion ohjauksen näkökulmasta toisen asteen järjestäjäkenttä katsotaan liian hajautuneeksi ja jäykäksi vastaamaan muutoksiin. Tampereen kaupunkiseudulla uudistuksissa on jo edetty ennakoiden. Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen on lähtenyt liikkeelle hitaasti kiihdyttäen. Jo lähes kymmenen vuoden takaisesta kurssitarjotinyhteistyöstä on edetty vähitellen erilaisten hankkeiden kautta yhteisen Tampereen seudun ammattiopiston perustamiseen Viimeksi koko toisen asteen yhteistyötä on tarkasteltu laajempana kokonaisuutena ns. Karvosen selvitysraportissa vuonna 2011, joka osaltaan oli myötävaikuttamassa merkittävästi yhteistyön kehittymiseen. Niin ikään vapaan sivistystyön osalta kehitystyö on jo johtanut seudulla merkittäviin rakenteellisiin uudistuksiin Tampereen seudun työväenopiston ja Pirkan opiston synnyttyä Muutospaineet toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteiden kehittämiseksi kuitenkin jatkuvat edelleen. Tampereen kaupunkiseudulla lukioiden välinen seudullinen yhteistyö on edelleen ohutta. Järjestäjäverkon tarkastelu valtion toimesta sekä ennakoitavat uudistukset mm. valtionosuusjärjestelmässä luovat paineita palauttaa toisen asteen ja vapaan sivistystyön yhteistyön strateginen perusta, lähtökohdat ja tavoitteet poliittiseen ja pragmaattiseen arviointiin. Uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuuden turvaamiseksi. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Vahvoihin toisen asteen 7/10

8 koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus on tarkoitus tulla voimaan Tampereen kaupunkiseudun seutusivistystyöryhmä on käsitellyt toisen asteen yhteistyötä kokouksessaan Asian strategisen laajuuden vuoksi työryhmä toivoi päätöksessään laajempaa keskustelua ja myös kuntajohtajien kannanottoa toisen asteen yhteistyön tulevaisuuden linjasta ja mahdollisesta yhteistyön syventämisestä. Vapaan sivistystyön osalta keskustelua ei ole vielä virallisesti aloitettu. Seutusivistystyöryhmän päätöksen mukaisesti toisen asteen yhteistyön edistämiseksi tuotantojohtaja Suonio on kutsunut koolle kaupunkiseudun sivistysjohdon syksyllä 2013 ja kahdesti keväällä Neuvotteluissa on kartoitettu vallitsevaa tilannetta sekä tulevia yhteistyötarpeita. Lisäksi sovittiin, että tuotantojohtaja asettaa työryhmän, johon nimetään edustajia lukiokoulutuksen ja Tredun henkilöstöstä sekä johon lisäksi kutsutaan edustajia kaupunkiseudun kunnista. Lisäksi on nimetty erillinen työryhmä valmistelemaan esitys yhteisistä opetussuunnitelmasisällöistä kun OPH on antanut muutokset ammatillisen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella. Kuntajohtajakokous päätti kokouksessaan , että asiaan palataan, kun uusiutuvan rahoitusmallin perusteet ja järjestämislupien edellytykset ovat varmistuneet ja että sivistysjohtajat valmistelevat infopaketin, jossa huomioidaan taloudelliset, sivistykselliset, kasvatukselliset ja elinkeinopoliittiset näkökulmat. Tämän jälkeen asia raportoidaan edelleen seutusivistykselle ja kuntajohtajakokoukselle. Tämän jälkeen asian käsittelyä on jatkettu KJK:ssa ja keskustelua jatketaan edelleen Kehittämispäällikkö Laine : Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä on hyväksynyt lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rakenneuudistuksen suuntaviivat. Suuntaviivojen pohjalta valmistelu järjestäjäverkkoa koskeva lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva virkamiesesitys on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy KJK on käsitellyt asiaa ja totesi tarpeelliseksi edetä toisen asteen yhteistyössä lausuntojenannon jälkeen siten, että kunnissa käydään 8/10

9 poliittinen linjakeskustelu, mille tielle yhteistyössä lähdetään. Asiaan palataan tammikuussa Seutusivistyksen on toivottu käsittelevän mahdolliset etenemisvaihtoehdot, joiden luonnokset on lisätty KJK:ssa käsiteltyyn infomateriaaliin. Liite: KJK 7.11 infomateriaali lisättyine etenemisvaihtoehtoineen Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää käydä keskustelun etenemisvaihtoehdoista ja tehdä ratkaisuvaihtoehtoihin tarvittavat muutokset. Päätös. Työryhmä kävi asiasta keskustelun. Keskustelun periaatteella relevantiksi ratkaisuksi katsottiin, että vaihtoehdot supistettaisiin toisen asteen osalta kahteen ratkaisumalliin, joissa toisessa lähestymistapa olisi materiaalin yhdistetty malli 2-3 (yhteistyön sisällöllinen syventäminen ja malli 4 (rakenteellinen uudistus), kuitenkin siten että myös malli 1 (nykytilan vahvistaminen) pidetään vaihtoehtona mukana valmistelussa. Ratkaisuvaihtoehtoja toivottiin selvennettävän. 6 KOULUJEN TURVAKANSION LISÄRAHOITUS Koulujen turvakansion materiaalipäivitys on edelleen käynnissä. Työn kuluessa on käynyt ilmi odotettua hieman suurempi työmäärä ja syntynyt lisäresurssitarve, jolla päivitys saatetaan loppuun. Tampereen kaupungin arvion mukaan lisäresurssitarve on 3000 euroa, josta Tampereen kaupunki maksaisi puolet. Kehyskuntien rahoitettavaksi jäisi 1500, joka tasajaolla kuntien kesken tekisi 214,3 e/ kunta. Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää hyväksyä turvakansion lisärahoituksen siten, että Tampereen kaupunki maksaa lisärahoitusosuutta 1500e ja kehyskunnat 214,3e/kunta. 9/10

10 Päätös. Ehdotus hyväksyttiin. 7 MUUT ASIAT Ei muita asioita. 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion vakuudeksi Toni K. Laine sihteeri 10/10