Pintakäsittelyalan perustutkinto 2009

Pintakäsittelyalan perustutkinto 2009 Rakennusten pintakäsittelyn koulutusohjelma/osaamisala, maalari Hyväksytty 31.8.2010 Voimassa 1.8.2010 alkaen Kehitysjohtajan päätös 3 (asnro 56/500/2009) Hallintosääntö 1.1.2007, 10

2 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Sisältö JOHDANTO... 5 1 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 1.1 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 6 1.2 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN... 8 2 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMISPERIAATTEET... 12 2.1 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT... 12 2.2 JATKO-OPINTOKELPOISUUS... 14 3 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 14 4 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA... 14 4.1 YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ... 14 4.2 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN... 14 4.3 NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMINEN... 15 4.4 NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET... 15 4.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 15 4.6 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 15 4.7 TODISTUKSET... 16 4.8 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 16 5 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 17 5.1 RAKENNUSTEN PINTAKÄSITTELYJEN KOULUTUSOHJELMA, MAALARI... 17 5.1.1 Rakennusten korjausmaalaus (30 ov)... 17 5.1.2 Uudisrakennusmaalaus (20 ov)... 20 5.5 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 24 5.5.1 Pientalojen ulkomaalaus (10 ov)... 24 5.5.2 Kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus (10 ov)... 26 5.5.3 Elementtisaumaus (10 ov)... 29 5.5.4 Kiviainesjulkisivujen pinnoitus (20 ov)... 31 5.5.5 Rakennuspintojen ruiskumaalaus (10 ov)... 33 5.5.6 Betonipintojen etuoikaisut (10 ov)... 36 5.5.7 Ruiskutasoitetyöt (20 ov)... 38 5.5.8 Massapäällystystyöt (10 ov)... 40 5.5.9 Rakennuspintojen entistäminen (10 ov)... 44 5.5.10 Tapetointi (10 ov)... 46 5.5.11 Lattianpäällysteiden uusiminen (10 ov)... 49 5.5.12 Rakenteiden korjaus (10 ov)... 51 5.5.13 Puupintojen pintakäsittelyt (10 ov)... 53 5.5.14 Rakennusmaalauksen perustyöt (10 ov)... 55 5.5.15 Mattotyöt (20 ov)... 57 5.5.16 Julkisten tilojen lattianpäällystys (10 ov)... 60 5.5.17 Märkätilojen muovimattotyöt (10 ov)... 63 5.5.18 Parkettityöt (20 ov)... 66 5.5.19 Kiinteän parketin asennus (10 ov)... 68 5.5.20 Puulattioiden pintakäsittelyt (10 ov)... 70 5.5.21 Lattialaatoitus (20 ov)... 73 5.5.22 Märkätilojen laatoitus (10 ov)... 76 5.5.23 Kivi- ja mosaiikkibetonilattioiden asennus (10 ov)... 79 5.5.24 Pintakäsittelylinjan hoito (10 ov)... 82 5.5.25 Kuumaupotus (20 ov)... 84 5.5.26 Sähkökemialliset pintakäsittelyt (20 ov)... 86 5.5.27 Kemialliset pintakäsittelyt (20 ov)... 89 5.5.28 Hionta ja kiillotus (10 ov)... 92

5.5.29 Pinnoitustyökalujen huolto ja korjaus (10 ov)... 94 5.5.30 Maalauslinjan hoito (20 ov)... 97 5.5.31 Suihkupuhdistus (10 ov)... 99 5.5.32 Korroosionestomaalaus (20 ov)... 102 5.5.33 Jauhemaalaus (10 ov)... 105 5.5.34 Puuteollisuuden pintakäsittelylinjan hoito (30 ov)... 108 5.5.35 Puutuotteiden pintakäsittely (30 ov)... 110 5.5.36 Kalvopinnoitus (10 ov)... 113 5.5.37 Puutuotteiden pintavirheiden korjaus (10 ov)... 115 5.5.38 Varastointi (10 ov)... 117 5.5.39 Koristemaalaus (10 ov)... 119 5.5.40 Mukailumaalaus (10 ov)... 122 5.5.41 Erikoismaalaus (10 ov)... 124 5.5.42 Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista... 127 5.5.43 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista... 127 5.5.44 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta... 127 5.5.45 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta... 128 5.5.46 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista... 129 5.5.47 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa (10 ov)... 129 5.5.47.1 5.5.47.2 Sisustusalan myyntityön perusteet (10 ov)... 129 Huoneiston remontointi (10 ov)... 132 5.5.47.3 Maalausurakointi (10 ov)... 134 5.6 MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 136 5.6.1 Yrittäjyys... 137 5.6.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa... 140 5.6.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat... 142 5.6.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot)... 142 5.6.5 Lukio-opinnot... 143 5.7 AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄ TUTKINNON OSA (PERUSTUTKINTOA LAAJENTAVAT TUTKINNON OSA)... 143 5.7.1 Yritystoiminta... 143 5.7.2 Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista)... 146 5.7.3 1. Tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista... 146 5.7.4 2. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta... 146 5.7.5 3. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta... 147 5.7.6 4. Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ammatillisessa peruskoulutuksessa.... 147 5.8 OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 147 6 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISESSA KOULUTUKSESSA... 148 6.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 148 6.1.1 Äidinkieli, 4 ov... 148 6.1.1.1 6.1.1.2 Tiedonhankinta ja -välittäminen 1 ov... 148 Ammatilliset tekstitaidot 1 ov... 149 6.1.1.3 Puheviestintä 1 ov... 150 6.1.1.4 Kieli ja kulttuuri 1 ov... 151 6.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov... 151 6.1.3 Vieras kieli, englanti 2 ov... 152 6.1.4 Matematiikka, 3 ov... 154 6.1.4.1 Peruslaskutoimitukset 1 ov... 154 6.1.4.2 6.1.4.3 Työelämän matematiikkaa 1 ov... 155 Matemaattisen tiedon tuottaminen ja analysointi 1 ov... 155 6.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov... 156 6.1.5.1 Fysiikan perusteet 1 ov... 157 6.1.5.2 Kemian perusteet 1 ov... 158 6.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov... 159 6.1.7 Liikunta, 1 ov... 161 6.1.8 Terveystieto, 1 ov... 161 6.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov... 163 3

6.2 VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 164 6.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat... 164 6.2.2 Ympäristötieto, 0-4 ov... 164 6.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka, 0-4 ov... 165 6.2.4 Etiikka, 0-4 ov... 167 KULTTUURIEN TUNTEMUS, 0-4 OV... 168 6.2.5 Psykologia, 0-4 ov... 169 6.2.6 Yritystoiminta, 0-4 ov... 171 7 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 173 8 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 174 9 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 174 10 LIITEOSA... 175 10.1 PINTAKÄSITTELYALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA... 175 10.2 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 175 10.3 AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT... 177 4

5 JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet, ja siksi perusteiden käsitteistöä on yhtenäistetty. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä, ja tutkinnon perusteet -asiakirjan sähköisessä muodossa on tarvittaessa erotettavissa ammatillista peruskoulutusta (opetussuunnitelmaperusteista koulutusta) ja näyttötutkintoperusteista koulutusta koskevat osat. Luku 1 ja luku 4 sekä luvusta 9 ammattialan kuvaus ja arvoperusta ovat yhteisiä. Luvut 2, 5, 6, 7 ja 8 koskevat vain ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavia perustutkintoja ja luku 3 vain näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja. Tutkinnon osa -käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien/osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteet ja tutkinnon osien osaamisen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen na. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti.

6 1 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Pintakäsittelyalan perustutkinnon tavoitteet Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet erilaisiin pintakäsittelytehtäviin ja työllistymisen edellyttämä erikoisosaaminen jollakin tutkinnon osa-alueella. Pintakäsittelytöiden työvälineiden, työmenetelmien ja -prosessien hallinnan lisäksi hänellä on matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan pohjautuvat tiedot pintakäsittelymateriaaleista ja pinnoitettavista materiaaleista, pintakäsittelyprosesseista ja pintakäsittelyn onnistumisen edellyttämistä olosuhteista (lämpötila, kosteus, pinnan ja ympäristön puhtaus). Hän tietää, mitä vaaditaan pintakäsiteltävältä pinnalta, millaisissa olosuhteissa pintakäsittely voidaan suorittaa ja millaisia lämmitys-, ilmanvaihto- ja suojaustoimenpiteitä tarvitaan. Hänellä on sähkötekniikkaan, mekaniikkaan ja paineilmatekniikkaan liittyvää osaamista niin, että hän osaa käyttää pintakäsittelytöihin liittyviä koneita ja laitteita turvallisesti sekä tehdä niiden käyttöhuoltoon liittyvät työt. Hän osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hänellä on valmius osallistua työtehtäviin, joissa edellytetään työturvallisuuskortin ja tulityökortin mukaista ammattitaitoa, ja hänellä on SPR:n ensiavun peruskurssia EA 1 vastaavat valmiudet toimia oikein tapaturmatilanteissa. Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä erilaisia pintakäsittelytyökokonaisuuksia ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän osaa tehdä työtään itsenäisesti, suunnitella työtään ja arvioida työnsä onnistumista. Pitkäaikaista harjaantumista vaativissa työkohteissa hän suoriutuu työstään ammattitaitoisen henkilön työparina. Hän toimii työyhteisössä joustavasti ja rakentavasti ammattitaitoaan ja työnsä tuloksellisuutta kehittäen. Hänellä on myös projektiosaamista ja hän osaa toimia aktiivisena jäsenenä työryhmissä ja tiimeissä. Tutkinnon suorittanut osaa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. Pintakäsittelyn perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon haussa, viestinnässä ja raportoinnissa, ja hänellä on perustaidot tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Hän on kustannustietoinen, tekee työnsä taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti, on täsmällinen ja noudattaa työaikoja. Hän tulee toimeen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa käyttäytyä työyhteisössä ja asiakaspalvelutilanteissa. Pintakäsittelyn perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen. Seuraavat avaintaitojen tavoitteet on määritelty kohdan 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen mukaisesti niitä täydentäen ja täsmentäen niin, että ne kohdistuvat pintakäsittelyalan työpaikoilla vaadittavaan ammattitaitoon. Ne sisältyvät pintakäsittelyalan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin kohdassa 4. Tutkinnon suorittanut osaa työssään soveltaa oppimaansa tietoa sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän toimii suunnitelmallisesti, mutta pystyy tarvittaessa käyttämään myös vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Hän osaa suunnitella työtään, tehdä valintoja ja ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia. Tarvittaessa hän osaa kysyä neuvoa. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan, työn onnistumista ja sitä, mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Hän kehittää itseään ja työtään. Tutkinnon suorittanut toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän toimii työelämän toimintatavoilla ja osaa käyttäytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän on yhteistyökykyinen ja hyödyntää saamansa palautteen toiminnassaan. Hän osaa ilmaista mielipiteitään selkeästi, rakentavasti ja luotettavasti. Tutkinnon suorittanut on sitoutunut työhönsä sekä tekee työtä sovitulla tavalla ja vastuuntuntoisesti. Hän työskentelee hyvien ammattikäytäntöjen mukaisesti ja työtään arvostaen. Hän on rehellinen, oikeudenmukainen ja suvaitseva sekä noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa. Hän pyrkii edistämään toiminnallaan työssä viihtymistä, yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua niitä ja suojautua niiltä. Hän osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Hän käyttää työtehtävän ja käyttöturvallisuustiedotteen mukaisia suojavaatteita, suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia. Aina tarvittaessa hän käyttää raitisilmalaitteita ja kuulonsuojaimia. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja turvalaitteita tarkoituksenmukaisesti

ja huolehtii niiden kunnosta. Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hän tuntee niiden työturvallisuusmääräykset ja varmistaa niiden tarkastusmerkinnät aina ennen käyttöä. Tutkinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja asentoja sekä osaa käsitellä raskaitakin taakkoja. Hän huolehtii terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii omaa ja muiden terveyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla. Tutkinnon suorittanut työskentelee taloudellisesti ja tuloksellisesti. Hän asennoituu työhönsä niin, että hän toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja pitää kiinni asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuottavuudesta. Hän toimii yritteliäästi ja on aktiivinen työyhteisön jäsen. Hän osaa laskea oman palkkansa ja arvioida palkan sivukulut sekä laskea ja arvioida materiaalikustannuksia ja yleiskustannuksia. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen. Tutkinnon suorittanut työskentelee siitä lähtökohdasta, että työ tehdään kerralla valmiiksi. Hän käyttää materiaaleja säästeliäästi ja hän työskentelee niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käsittelee jätteet tarkoituksenmukaisesti, tunnistaa ongelmajätteet ja toimii niiden kanssa säädösten edellyttämällä tavalla. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja sekä ympäristön kannalta sopivia ja mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä raaka-aineita. Hän osaa tehdä energiaa säästäviä valintoja, ottaa huomioon energiankulutuksen valaistus-, lämmitys- ja ilmastointilaitteiden käytössä eikä tarpeettomasti käytä koneita ja laitteita. Tutkinnon suorittanut työskentelee laatuvaatimusten lisäksi tietoisena esteettisten tekijöiden merkityksestä pintakäsittelytyön lopputuloksessa. Hän osaa värien käytön, niiden yhteensopivuuden ja tilan ja valaistuksen merkityksen. Hän tuntee kulttuurien monimuotoisuutta ja yleisten mieltymysten kehityssuuntauksia. Hän ylläpitää ja mahdollisuuksiensa mukaan edistää työympäristönsä viihtyisyyttä. Tutkinnon suorittanut viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän osaa käyttää informaatioteknologiaa tiedonhankintaan ja kommunikointiin työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset, käyttää suhdelukuja ja laskea pinta-aloja sekä muita työssä vaadittavia laskutehtäviä, kuten esimerkiksi työkustannuksia urakkahinnoittelun perusteella. Hän pystyy lukemaan työtehtävissä esille tulevia matemaattisia lausekkeita, kuvaajia ja tilastoja. Tutkinnon suorittanut osaa pintakäsiteltäviin materiaaleihin, pinnoitteisiin ja muihin pintakäsittelyaineisiin liittyvät kemialliset perusteet. Hän ymmärtää pintakäsittelytapahtumiin, -prosesseihin ja ympäristöolosuhteisiin liittyvien tapahtumien fysikaaliset perusteet. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää työtehtävissä ja työelämän yleisissä toiminnoissa käytössä olevaa teknologiaa ja hyödyntää monipuolisesti informaatiotekniikkaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnassa ja tuottamisessa sekä vastaanottaa, tallentaa ja siirtää tietoa. Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan. Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, maalari Tutkintonimikkeellä maalari tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä korjaus- ja uudisrakennusmaalaustöitä. Hän osaa myös tapetoinnin ja ruiskumaalauksen perusteet. Rakennusten sisäpuolisten pintojen maalauksen ja tapetoinnin lisäksi hänellä voi olla erikoisosaamisena julkisivujen pintakäsittelyt tai monipuolisten pientalokokonaisuuksien maalaustyöt. Lisäksi hän osaa maalata eri materiaaleista olevia rakennusosia ja kalusteita. Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, lattianpäällystäjä Tutkintonimikkeellä lattianpäällystäjä tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä lattiapäällysteen pohjustustyöt monipuolisesti ja matto- ja laminaattipintojen asennukset. Erikoisosaamisalueina hänellä voi olla lattia- ja seinälaatoitukset, parkettiasennukset tai betonilattioiden pinnoitukset. Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, pintakäsittelijä Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä teollisen pintakäsittelyn tuotantolaitoksissa. Hän voi olla erikoistunut metallituotteiden ruiskumaalaukseen tai sähkökemiallisiin ja kemiallisiin pintakäsittelyihin ja kuumasinkitykseen. Metallituotemaalauksesta hän osaa joko korroosionestomaalauksen tai erittäin hyvää pinnanlaatua vaativien kohteiden kuten autojen ruiskumaalauksen. Lisäksi hän osaa erilaisten pintakäsittelylinjojen hoitoon kuuluvat tehtävät. 7

8 Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, pintakäsittelijä Tutkinnon suorittanut osaa maalata, petsata ja lakata erilaisia puuteollisuuden tuotteita, kuten rakennusosia ja huonekaluja. Hän osaa sivellinmaalauksen ja ruiskumaalauksen ja osaa hoitaa pintakäsittelylinjaa. Hän voi olla erikoistunut myös rakennusosien ja huonekalujen entisöintiin ja koristemaalaukseen. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 1.2 Pintakäsittelyalan perustutkinnon muodostuminen Pintakäsittelyalan perustutkinnon osat muodostavat periaatteessa yhtenäisen tutkinnonosakentän, josta tutkinto voidaan muodostaa hyvin monella tavalla. Lähtökohdaksi on kuitenkin aina valittava yksi em. kolmesta koulutusohjelmasta tai osaamisalasta ja näiden mukaan määräytyvä/määräytyvät pakollinen/pakolliset osat. Näiden valintojen jälkeen mitkä tahansa jäljelle jääneistä tutkinnon osista (yli 40 vaihtoehtoa) voidaan vapaasti liittää osaksi tutkintoa. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin eräät pienehköt osat (Rakennusmaalauksen perustyöt, Suihkupuhdistus, Ruiskumaalaus ja Puutuotemaalauksen perustyöt), joiden keskeisimmät osaamisvaatimukset ovat mukana jotakin suurempaa kokonaisuutta. PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO, 120 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA NÄYTTÖTUTKINNOSSA 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 4. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 Tutkinnon osa * 2 -merkinnällä vastaa ov, yrittäjyyttä 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov. valinnaisena osana kahta ilman yläviitemerkintää olevaa valinnaista osaa. Tutkinnon osa * 3 -merkinnällä vastaa valinnaisena osana kolmea ilman yläviitemerkintää olevaa valinnaista osaa. 4.1 Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari Pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus, 30 ov 4.1.2 Uudisrakennusmaalaus, 20 ov 4.2 Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, lattianpäällystäjä Pakolliset tutkinnon osat 4.2.1 Lattianpäällystyksen perustyöt, 30 ov Lisäksi on valittava vähintään yksi osista 4.5.15, 4.5.18 tai 4.5.21. 4.3 Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä Pakollinen tutkinnon osa Valittava vähintään toinen seuraavista osista: 4.3.1 Pintakäsittelyprosessien hoito, 30 ov 4.3.2 Metallituotemaalaus, 30 ov 4.4 Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä Pakolliset tutkinnon osat 4.4.1 Puutuotepintakäsittelyn perustyöt, 20 ov Lisäksi on valittava vähintään toinen osista 4.5.34 tai 4.5.35. 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osia on valittava seuraavasti: Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari: 40 ov Rakennusten pintakäsittelyjen 4.1 Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari Pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus* 3 4..1.2 Uudisrakennusmaalaus* 2 4.2 Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä Pakolliset tutkinnon osat 4.2.1 Lattianpäällyksen perustyöt* 3 Lisäksi on valittava vähintään yksi osista 4.5.15, 4.5.18 tai 4.5.21 4.3 Metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisala, pintakäsittelijä Pakollinen tutkinnon osa Valittava vähintään toinen seuraavista osista: 4.3.1 Pintakäsittelyprosessien hoito* 3 4.3.2 Metallituotemaalaus* 3 4.4 Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisala, pintakäsittelijä Pakolliset tutkinnon osat 4.4.1 Puutuotepintakäsittelyn perustyöt* 2 Lisäksi on valittava vähintään toinen osista 4.5.34 tai 4.5.35 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osia on valittava seuraavasti: Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari: neljä tutkinnon osaa (huom. *- merkinnät)

9 koulutusohjelma, lattianpäällystäjä: 40 ov Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä: 60 ov Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä: 40 ov 4.5.1 Pientalojen ulkomaalaus, 10 ov 4.5.2 Kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus, 10 ov 4.5.3 Elementtisaumaus, 10 ov 4.5.4 Kiviainesjulkisivujen pinnoitus, 20 ov 4.5.5 Rakennuspintojen ruiskumaalaus, 10 ov 4.5.6 Betonipintojen etuoikaisut, 10 ov 4.5.7 Ruiskutasoitetyöt, 20 ov 4.5.8 Massapäällystystyöt, 10 ov 4.5.9 Rakennuspintojen entistäminen, 10 ov 4.5.10 Tapetointi, 10 ov 4.5.11 Lattianpäällysteiden uusiminen, 10 ov 4.5.12 Rakenteiden korjaus, 10 ov 4.5.13 Puupintojen pintakäsittelyt, 10 ov 4.5.14 Rakennusmaalauksen perustyöt, 10 ov (ei voi valita Korjausmaalauksen kanssa) 4.5.15 Mattotyöt, 20 ov 4.5.16 Julkisten tilojen lattianpäällystys, 10 ov 4.5.17 Märkätilojen muovimattotyöt, 10 ov 4.5.18 Parkettityöt, 20 ov 4.5.19 Kiinteän parketin asennus, 10 ov 4.5.20 Puulattioiden pintakäsittelyt, 10 ov 4.5.21 Lattialaatoitus, 20 ov 4.5.22 Märkätilojen laatoitus, 10 ov 4.5.23 Kivi- ja mosaiikkibetonilattioiden asennus, 10 ov 4.5.24 Pintakäsittelylinjan hoito, 10 ov 4.5.25 Kuumaupotus, 20 ov 4.5.26 Sähkökemialliset pintakäsittelyt, 20 ov 4.5.27 Kemialliset pintakäsittelyt, 20 ov 4.5.28 Hionta ja kiillotus, 10 ov 4.5.29 Pinnoitustyökalujen huolto ja korjaus, 10 ov 4.5.30 Maalauslinjan hoito, 20 ov 4.5.31 Suihkupuhdistus, 10 ov 4.5.32 Korroosionestomaalaus, 20 ov 4.5.33 Jauhemaalaus, 10 ov 4.5.34 Puuteollisuuden pintakäsittelylinjan hoito, 30 ov 4.5.35 Puutuotteiden pintakäsittely, 30 ov 4.5.36 Kalvopinnoitus, 10 ov 4.5.37 Puutuotteiden pintavirheiden korjaus, 10 ov 4.5.38 Varastointi, 10 ov 4.5.39 Koristemaalaus, 10 ov 4.5.40 Mukailumaalaus, 10 ov 4.5.41 Erikoismaalaus, 10 ov Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä: neljä tutkinnon osaa (huom. *-merkinnät) Metallituotteiden pintakäsitelyjen osaamisala, pintakäsittelijä: kuusi tutkinnon osaa (huom. *-merkinnät) Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisala, pintakäsittelijä: neljä tutkinnon osaa (huom. *-merkinnät) 4.5.1 Pientalojen ulkomaalaus 4.5.2 Kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus 4.5.3 Elementtisaumaus 4.5.4 Kiviainesjulkisivujen pinnoitus* 2 4.5.5 Rakennuspintojen ruiskumaalaus 4.5.6 Betonipintojen etuoikaisut 4.5.7 Ruiskutasoitetyöt* 2 4.5.8 Massapäällystystyöt* 2 4.5.9 Rakennuspintojen entistäminen 4.5.10 Tapetointi 4.5.11 Lattianpäällysteiden uusiminen 4.5.12 Rakenteiden korjaus 4.5.13 Puupintojen pintakäsittelyt 4-5-14 Rakennusmaalauksen perustyöt (ei voi valita Korjausmaalauksen kanssa) 4.5.15 Mattotyöt* 2 4.5.16 Julkisten tilojen lattianpäällystys 4.5.17 Märkätilojen muovimattotyöt 4.5.18 Parkettityöt* 2 4.5.19 Kiinteän parketin asennus 4.5.20 Puulattioiden pintakäsittelyt 4.5.21 Lattialaatoitus* 2 4.5.22 Märkätilojen laatoitus 4.5.23 Kivi- ja mosaiikkibetonilattioiden asennus 4.5.24 Pintakäsittelylinjan hoito 4.5.25 Kuumaupotus* 2 4.5.26 Sähkökemialliset pintakäsittelyt* 2 4.5.27 Kemialliset pintakäsittelyt* 2 4.5.28 Hionta ja kiillotus 4.5.29 Pinnoitustyökalujen huolto ja korjaus 4.5.30 Maalauslinjan hoito* 2 4.5.31 Suihkupuhdistus 4.5.32 Korroosionestomaalaus* 2 4.5.33 Jauhemaalaus 4.5.34 Puuteollisuuden pintakäsittelylinjan hoito* 3 4.5.35 Puutuotteiden pintakäsittely* 3 4.5.36 Kalvopinnoitus 4.5.37 Puutuotteiden pintavirheiden korjaus 4.5.38 Varastointi 4.5.39 Koristemaalaus 4.5.40 Mukailumaalaus 4.5.41 Erikoismaalaus 4.5.42 Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan 4.5.42 Tutkinnon osa koulutusohjelman/ pakollisista tutkinnon osista (4.1.1 4.4.1) osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (4.1.1 4.4.1) 4.5.43 Tutkinnon osat ammatillisista 4.5.43 Tutkinnon osat ammatillisista

10 perustutkinnoista* 4.5.44 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta* 4.5.45 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta* 4.5.46 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* perustutkinnoista* Kymmenen opintoviikon (10 ov) laajuus vastaa yhtä tutkinnon osaa. 4.5.44 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta* 4.5.45 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osat 4.5.44 4.5.45 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata kaksi valinnaista tutkinnon osaa (kun tutkinnon osa = 10 opintoviikkoa). *Katso tarkempi määrittely ko. kohdan tekstiosasta. Tutkinnon osat 4.5.44 4.5.46 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata valinnaisia tutkinnon osia kokonaislaajuudeltaan 20 ov. * Katso tarkempi määrittely ko. kohdan tekstiosasta. 4.5.47 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov 4.6 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon voidaan sisällyttää myös muita valinnaisia tutkinnon osia 4.6.1 Yrittäjyys, 10 ov 4.6.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov 4.6.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat, 5 10 ov 4.6.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), 0 10 ov 4.6.5 Lukio-opinnot, 0 10 ov 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.7.1 Yritystoiminta 4.7.2 Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.7.1 Yritystoiminta 4.7.2 Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.7.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ammatillisessa peruskoulutuksessa 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnais et 5.1.1 Äidinkieli 5.1.1.1 Tiedonhankinta ja välittäminen 5.1.1.2 Ammatilliset tekstitaidot 5.1.1.3 Puheviestintä 5.1.1.4 Kieli ja kulttuuri 4 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov 0 4

11 5.1.2 Toinen kotimainen 1 ov 0 4 kieli, ruotsi 5.1.3 Toinen kotimainen 2 ov 0 4 kieli, suomi 5.1.4 Vieras kieli 2 ov 0 4 5.1.5 Matematiikka 5.1.5.1 Peruslaskutoimitukset 5.1.5.2 Työelämän matematiikka 5.1.5.3 Matemaattisen tiedon tuottaminen 5.1.6 Fysiikka ja kemia 5.1.6.1 Fysiikan perusteet 5.1.6.2 Kemian perusteet 5.1.7 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 3 ov 1 ov 1 ov 0 4 1 ov 2 ov 0 4 1 ov 1 ov 1 ov 0 4 5.1.8 Liikunta 1 ov 0 4 5.1.9 Terveystieto 1 ov 0 4 5.1.10 Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Ammattitiatoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 1 10 5.2.2 Ympäristötieto 0 4 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 5.2.4 Etiikka 0 4 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0 4 5.2.6 Psykologia 0 4 5.2.7 Yritystoiminta 0 4 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov.

12 2 Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä pintakäsittelyalan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja tai jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 2.1 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky.

13 Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä.

14 Viestintä ja mediaosaaminen viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasaarvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 2.2 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 3 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 4 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 4.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. 4.2 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta.

15 4.3 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 4.4 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien an ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 4.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. 4.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin ammatillisessa peruskoulutuksessa tai näyttötutkintona osoittanut ammattitaitonsa jossakin tämän tutkinnon osassa, aiemmin suoritettu tutkinto tai tutkinnon osa on esitettävä tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintona suoritettavaa tutkintoa. Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Tarvittaessa tutkinnon suorittajan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen

arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 16 4.7 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 4.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto.

17 5 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 5.1 Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari 5.1.1 Rakennusten korjausmaalaus (30 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaan työkokonaisuutena korjattavissa rakennuksissa tehtäviä sisämaalaustöitä. Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti poistaa vanhoja maalipintoja tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä kiinnittää helposti käsiteltäviä vapaakohdisteisia tapetteja normaalikorkuisiin asuinhuoneisiin poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset asentaa paikoilleen työajaksi poistetut listoitukset ja muut rakennusosat keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan Maalaus RYL -käsikirjassa määriteltyihin yleisiin laatuvaatimuksiin. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus Työkokonaisuuden osaa hahmottaa eri osaa suunnitella eri työvaiheiden työvaiheiden toteuttamisjärjestyksen toteuttamisjärjestyksen vähäisellä ohjauksella pääsee ohjauksen avulla valmiin pinnan etenee työssään järjestelmällisesti, jotta pintaan ei muodostu häiritseviä työsaumoja pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin pinnan valitsee aloitus- ja lopetuskohdat tarkoituksenmukaisesti pystyy korjaamaan työsuunnitelmaa työn kestäessä pääsee itsenäisesti valmiin pinnan laatuvaatimukset

18 Oman työn arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen tekee työn niin, että lopputulos vaatii vähäisiä paikkauksia tiedostaa oman osaamisensa puutteet, kun tarvitsee apua kysyy neuvoa tarvittaessa. laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen tekee työn valmiiksi kohtuullisessa ajassa osaa arvioida omaa suoritustaan suhteessa laatuvaatimuksiin toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia. täyttävään käsittelyn lopputulokseen tekee työn valmiiksi joutuisasti ja siten, että työn lopputulos vastaa sellaisenaan RYLmääritelmien mukaista laatutasoa korjaa työtapojaan työn kuluessa on oma-aloitteinen ja työskentelee vastuuntuntoisesti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Suojaukset ja muut valmistelutyöt Irrotus ja kiinnitys Pesut ja muut esikäsittelyt Maalinpoisto Kittaus, silotus, tasoitus Hiontatyö Maalausvälineiden käyttö Sively- ja telaussuunnat Rajaukset Lopullinen pinta kiinnittää oikein suojausmateriaaleja ja kykenee avustamaan teline- ja muissa valmistelutöissä osaa käyttää irrotus- ja kiinnitystyökaluja tarkoituksenmukaisesti suorittaa pesuja ja muita esikäsittelyjä annettujen ohjeiden mukaisesti suorittaa maalinpoistotyötä ohjeiden mukaisesti tekee työn niin, että tarvitaan vähäisiä lisäositteluita ja -hiontoja tekee hiontatyöt annettujen ohjeiden mukaisesti käyttää oikeita käsiotteita siveltimistä ja muista työkaluista sekä säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina ottaa huomioon päävalon tulosuunnat tekee rajaukset oikeassa järjestyksessä ja oikealle etäisyydelle kulmista ja listoituksista tekee pinnan niin, ettei siihen jää harvoja kohtia, suoriutuu valmistelutöistä työvaiheittain annettavien ohjeiden mukaisesti suorittaa irrotukset ja kiinnitykset huolellisesti ja huolehtii irrotettujen osien merkkauksesta ja tallessapidosta tekee tarvittavat esikäsittelyt työselostuksen mukaan itsenäisesti suorittaa maalinpoistot työselostuksen perusteella itsenäisesti tekee työn niin, että se on sellaisenaan valmis seuraavaan käsittelyvaiheeseen osaa valita työselostuksen perusteella hiontamateriaalin karkeuden työskentelee siten, että nestemäiset materiaalit eivät roisku tarpeettomasti ympäristöön ottaa huomioon kohteen muodot ja materiaalin pintarakenteen tekee rajaukset suoriksi ja tasaisiksi, eikä niiden pintastruktuuri erotu häiritsevästi varsinaisesta pintakäsittelystä tekee pinnan riittävän paksuksi, tasaväriseksi ja tekee tarvittavat valmistelutyöt itsenäisesti ennakkoon annettuja ohjeita noudattaen osaa arvioida maalausta haittaavien osien irrotusja suojaustarvetta pystyy arvioimaan esikäsittelytarvetta itsenäisesti suorittaa maalinpoistot tehokkaasti pystyy valitsemaan kittaus- ja silotusmateriaalit tarpeen mukaan osaa arvioida hiomatarpeen ja suorittaa hiontatyön tehokkaasti valitsee parhaiten sopivan maalausvälineen kulloiseenkin työvaiheeseen viimeistelee työn huolellisesti pääasiassa yhdensuuntaisilla vedoilla tekee rajaukset teräväkulmaisiksi ja kauttaaltaan yhdenmukaisiksi tekee pinnan niin, että työmenetelmästä

19 Tapetointi valumia tai kasautumia kiinnittää helposti käsiteltäviä perustapetteja ohjeiden mukaisesti. kauttaaltaan samankiiltoiseksi käyttää työhön hyvin soveltuvia työvälineitä. johtuva jälki on tasalaatuinen ja pinnalla ei ole häiritseviä epäpuhtauksia osaa kiinnittää perustapetteja itsenäisesti RYLohjekirjassa määriteltyjen laatuvaatimusten mukaisesti. 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotetietous Työselostuksen ymmärtäminen Suunnittelu ja laskenta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tuntee tavallisimpien tuntee maalityyppien osaa arvioida korjausmaalauksessa soveltuvuuden erilaisille rasitusluokituksen käytettävien maalityyppien alustoille (RYL) mukaisia peruseroavaisuudet vaatimuksia tarvitsee vähäistä apua ammattiterminologian ja käsitteiden ymmärtämisessä osaa arvioida materiaalien menekkiä. ymmärtää ilman apua työselostuksessa mainitut käsitteet osaa arvioida työhön tarvittavaa työaikaa. materiaalivalinnoille ymmärtää työselostuksessa mahdollisia olevia puutteita ja pieniä virheellisyyksiä osaa laskea työkohteen pinta-aloja. havaitsee neuvottelee ja tekee osaa ratkaista ongelmia ja ongelmatilanteet, mutta ratkaisuehdotuksia korjata työsuoritusta työn tarvitsee apua ongelmatilanteissa aikana ratkaisuun toimii työyhteisössä toimii joustavasti keskustelee rakentavasti työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työtä saamiensa ohjeiden mukaan omaa työturvallisuuskortissa vaadittavat tiedot ja taidot käsittelee liuotinmaaleja ja liuottimia paloturvallisesti käyttää hengityssuojainta tarvittaessa käyttää suojavaatteita ja käsineitä tarvittaessa omaa tulityökorttiin vaadittavat tiedot ja taidot osaa antaa ensiapua, mutta suorituksessa on puutteita. on huolellinen suojautuu maaliroiskeilta ja liuotinaltistukselta huolellisesti huolehtii liuotinaineista ja kuivuvista öljyistä osaa antaa ensiapua. tekee työtä siististi ja tarkasti pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä. Ammattitaidon osoittamistavat

20 Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä jonkin korjausmaalaustyökokonaisuuden kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Ensiaputaidot sekä työturvallisuuskortin ja tulityökortin edellyttämät tiedot ja taidot osoitetaan erillisinä näyttöinä. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 5.1.2 Uudisrakennusmaalaus (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennustyömailla tehtäviä laajojen pintojen sisämaalaustöitä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja suorittaa ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja muut valmistelutyöt tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten hionnat, puhdistukset ja pohjustuskäsittelyt tehdä kipsi- ym. levyjen saumauskäsittelyt suorittaa käsityömenetelmin tehtävät pienehköt hiekkatasoitetyöt tehdä kittaukset ja silotukset maalauskäsittelyjen väliin tarvittavat hionnat maalaustyöt teloilla ja siveltimillä uudisrakennusmaalauksessa käytettävillä maaleilla tehdä rajaustyöt käsityövälineillä kiinnittää maalattavia seinänpäällysteitä (lasikuitukankaita tms.) ruiskumaalauksen suoritustekniikan niin, että pystyy maalaamaan tasopintoja laittaa ruiskumaalauslaitteen käyttökuntoon, pestä laitteiston ja vaihtaa värin tehdä maalin tai pölynsidonta-aineen levityksen korkeapainelaitteilla toimia ammattihenkilön apuna ruiskutasoitetyössä niin, että hoitaa laitteiston käyttö- ja huoltotyöt sekä tasoitteen sekoittamisen ja annostelun laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet selviytyä työtilanteista englannin kielellä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan MaalausRYL-käsikirjassa määriteltyihin yleisiin laatuvaatimuksiin. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus osaa hahmottaa eri osaa suunnitella eri työvaiheiden työvaiheiden toteuttamisjärjestyksen toteuttamisjärjestyksen vähäisellä ohjauksella etenee työssään järjestelmällisesti, pintaan ei muodostu valitsee aloitus- ja lopetuskohdat tarkoituksenmukaisesti pystyy korjaamaan työsuunnitelmaa työn kestäessä