101005549-002 16.2.2017 Rev. A 20.2.2017 OULUN KAUPUNKI SALONPÄÄN SIVUKOULU
Sisältö sivu 1 TOIMEKSIANTO 1 2 TEHDYT TUTKIMUKSET 1 2.1 Tehdyt maastotutkimukset 1 2.2 Laboratoriotutkimukset 1 3 MAASTO - JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TUTKIMUSALUEELLA 2 3.1 Pinnanmuodostus ja ympäristö 2 3.2 Putkijohdot, kaapelit ja ilmajohdot 2 3.3 Yleiskuivanapito, pohjavesi 2 4 POHJASUHTEET TUTKIMUSALUEELLA 3 5 POHJARAKENNUSTAPA 3 5.1 Tiedot suunnitelluista rakennuksista ja rakenteista 3 5.2 Rakennusten ja rakenteiden perustaminen 4 5.3 Kevyiden rakenteiden perustaminen 5 5.4 Routasuojaus 5 5.5 Salaojitus 6 5.6 Radon 7 5.7 Piha- ja liikennealueet 7 5.8 Putkijohdot 8 5.9 Kuivatus 9 6 POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET 9 6.1 Maarakennus- ja tiivistystyöt, yleistä 9 6.2 Pohjaveden alentaminen 11 7 JATKOTOIMET 11 Liitteet Pohjatutkimusmerkinnät Liite 1 Päällysrakennekerrosten kiviainesten rakeisuuden ohjealueet Liite 2 Putkijohtokaivannon siirtymäkiilat Liite 3 Siirtymäkiilat rakennusten ja rakenteiden vierustoilla Liite 4 Piirustukset Pohjatutkimuskartta 1:500 101005549-002/1 Pohjatutkimusleikkaus A-A 1:200/1:100 101005549-002/2 Pohjatutkimusleikkaus B-B 1:200/1:100 101005549-002/3 Pohjatutkimusleikkaus C-C 1:200/1:100 101005549-002/4 Pohjatutkimuspisteet 9 ja 13 1:100/1:100 101005549-002/5
1 1 TOIMEKSIANTO Oulun kaupungin toimeksiannosta Pöyry Finland Oy on tehnyt pohjatutkimukset uuden koulurakennuksen suunnittelua varten. Tutkimukset tehtiin tammi-helmikuussa 2017. Tutkimuskohde sijaitsee Oulun kaupungissa, Oulunsalon Salonpäässä, korttelissa 13, tonteilla 170 ja 171, katuosoitteessa Keskipiirintie 9. Tutkimukset on ohjelmoitu asemapiirrosluonnokseen (Avario, 16.1.2017) merkittyjen rakennuspaikkojen perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuspaikan perustusolosuhteet rakennussuunnittelua, perustussuunnittelua ja rakentamista varten. 2 TEHDYT TUTKIMUKSET 2.1 Tehdyt maastotutkimukset Maastotutkimuksina tutkimuskohteessa on tehty: - pintavaaitus, - puustokartoitus, > Ø 250 mm, - painokairauksia 10 tutkimuspisteessä, - häiriintyneiden maanäytteiden otto 7 tutkimuspisteestä, - pohjavesihavainnointi 3 tutkimuspisteessä. Tutkimuspisteet on sidottu koordinaattijärjestelmään ETRS-GK26 ja korkeusjärjestelmään N2000. Tutkimusalue, tutkimuspisteiden sijainti ja pintavaaitus on esitetty pohjatutkimuskartassa 101005549-002/1. Pohjatutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa 101005549-002/2 5. 2.2 Laboratoriotutkimukset Häiriintyneitä maanäytteitä on otettu 7 tutkimuspisteestä yhteensä 25 kpl. Kaikille otetuille maanäytteille on tehty maastossa ja maalaboratoriossa silmämääräinen maalajiluokitus. Valituille 5 edustavalle maanäytteelle on tehty rakeisuusmääritys maalajien, maalajiominaisuuksien ja maakerrosjaon selvittämiseksi.
2 3 MAASTO - JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TUTKIMUSALUEELLA 3.1 Pinnanmuodostus ja ympäristö Tutkimusalue ja ympäristö ovat rakennettua koulu- ja pientaloaluetta. Suunniteltu uusi koulurakennus sijoittuu nykyiselle piha- ja luistelukenttäalueelle. Tutkittavalla alueella maanpinta on yleisesti tasaista, tasovälillä +4,3 +5, maanpinta viettää loivasti pohjoiseen ja länteen. Nykyisen purettavan koulurakennuksen, eli suunnitellun pelikentän kohdalla maanpinta on tasovälillä +5,2 +5,4. Pohjoispuolelle sijoittuva Keskipiirintie on tontin kohdalla tasovälillä +4,3 +4,9. Tutkimusalue, pintavaaitus, sekä puustokartoitus, ks. pohjatutkimuskartta 101005549-002/1. 3.2 Putkijohdot, kaapelit ja ilmajohdot Tutkimusalueella on useita putkijohtolinjoja. Olevien maanalaisten putkijohtojen, sähkökaapeleiden, puhelinkaapeleiden yms. tarkkaa sijaintia ei ole määritetty tutkimusten yhteydessä. 3.3 Yleiskuivanapito, pohjavesi Tutkimusalueella pintavesien kuivatus tapahtuu pintavesivaluntana kuivatusojiin ja imeytymällä vajovedeksi pohjamaahan. Tutkimusaikana (8.2.2017) pohjavesi oli tutkimusalueella tasovälillä+3 +3,4, eli noin 1,5 syvyydessä maanpinnasta. Nykyisen koulurakennuksen vierelle tehtyjen aikaisempien (vuonna 2016) tutkimusten yhteydessä pohjaveden pinta on ollut tasovälillä +3,4 +3,9.
3 4 POHJASUHTEET TUTKIMUSALUEELLA Maakerrosjako on tutkimusalueella yleispiirteissään seuraava: - pintamaat, humus, murske, - täyttö, noin 1 m, - murske 0 0,2 m - routiva hiekka, hiekkamoreeni 0,5 0,8 m, - tiivis, routiva hiekka, silttinen hiekka, silttinen hiekkamoreeni. Yläosan täyttöhiekan ja luonnonmaan, hienojakoisen hiekan rajapinta on vaikeasti erotettavissa pelkkien kairausten perusteella. Pintahumusten ja murskeen alapuolella täyttöhiekka on yleisesti rakeisuudeltaan routivaa hienoa hiekkaa ja keskihiekkaa. Täyttöhiekan hienoainespitoisuus (#<0,06 mm) on tutkimusten mukaan noin 10 paino-%. Oulun teknisen liikelaitoksen edustajan mukaan piha-alueelle on laitettu Rautaruukilta kuonaa (ruskeaa). Rakeisuuden perusteella ruskea kiviaines on routivaa hiekkaa. Täyttöjen alla pohjamaa on tiiveydeltään pääosin tiivistä ja rakeisuudeltaan routivaa hienojakoista hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Hiekan ja silttisen hiekan hienoainespitoisuus (#<0,06 mm) on tutkimuksen mukaan 20 50 paino-%, ja vesipitoisuus 11 13 paino- % (näytteessä olevan veden massan suhde kuivan maa-aineksen massaan). Hieno hiekka ja silttinen hiekka häiriintyy erittäin herkästi märkänä kaivun, tärinän ja mahdollisen suotoveden vaikutuksesta. Painokairaukset ovat päättyneet kiveen tai tiiviiseen maakerokseen 2,7 9,8 m syvyydelle nykyisestä maanpinnasta. Häiriintyneiden maanäytteiden otto on ulottunut 3 5 m määräsyvyyteen maanpinnasta. Tutkimusten yhteydessä ei määritetty mahdollista kallion pintaa. Pohjavesi, ks. kohta 3.3. 5 POHJARAKENNUSTAPA 5.1 Tiedot suunnitelluista rakennuksista ja rakenteista Tutkimusalueelle, tonteille 170 ja 171 on suunnitteilla rakentaa 2-kerroksinen, kivirunkoinen koulurakennus. Rakennukseen ei tule maanalaisia tiloja. Rakennuksen ympärille ja tonttien itäreunalle sijoittuu liikennealuetta. Suunniteltu uusi koulurakennus sijoittuu nykyisen koulurakennuksen ja päiväkodin väliin. Mahdolliselle päiväkodin laajennukselle on varattu tilaa tontin 171 pohjoisosassa. Nykyinen Salonpään koulurakennus puretaan, ja sen kohdalle on suunnitteilla rakentaa pelikenttä. Yleisperiaatteena on, että lämpimien rakennusten 1. kerroksen lattiatason tulee sijaita vähintään 0,4 m lopullisen ympäröivän maanpinnan ja vähintään 0,7 m viereisen kadun pinnan yläpuolella, sekä vähintään 1 m pohjavesipinnan yläpuolella siten, että perusta-
mistaso on pohjavesipinnan yläpuolella. Mikäli lattiataso jää alemmaksi, kuin 0,3 m maanpinnasta, tulee rakenteiden vedeneristys varmistaa RakMk C2, kohdan 3.1 mukaisesti. Rakennuksen sijoittuminen on esitetty pohjatutkimuskartalla 101005549-002/1. 4 5.2 Rakennusten ja rakenteiden perustaminen Suunniteltu koulurakennus voidaan perustaa tutkimuspaikalla maanvaraisesti anturaperustuksilla. Rakennuksen anturaperustukset voidaan suunnitella käyttörajatilassa p sall =200 kn/m 2 sallitulle pohjapaineelle anturan toimivalla osalla, kun perustussyvyys on vähintään 0,8 m alapohjasta / lattiatasosta mitattuna, ja perustusleveys on vähintään 0,8 m. Kapeammat anturaperustukset suunnitellaan käyttörajatilassa p sall =150 kn/m 2 sallitulle pohjapaineelle anturan toimivalla osalla. Anturoiden alle tehdään vähintään 0,5 m paksu alustäyttö kalliomurskeesta. Alustäyttö erotetaan pohjamaasta käyttöluokan N3 suodatinkankaalla. Alustäytön paksuudesta tulee olla vähintään 0,2 m mursketta, josta on hienoaines poistettu (sepeliä). Ko. osa alustäytöstä toimii samalla kapillaarisen vedennousun katkaisevana salaojituskerroksena. Euronormien mukaisessa kantokestävyyden laskennassa voidaan pohjamaalle perustamistasossa, hienolle hiekalle ja silttiselle hiekalle käyttää seuraavia maaparametrejä: - kitkakulma =32, - koheesio c=0 kn/m 2, - tilavuuspaino pohjaveden yläpuolella =18 kn/m 3, - tilavuuspaino pohjaveden alapuolella =11 kn/m 3, - muodonmuutosmoduli E d =20 MN/m 2, Pilarianturan minimimitat ovat 0,6 m x 0,6 m ja jatkuvan anturan minimileveys 0,6 m. Maanvaraisen alapohjan lämmöneristeen alle tehdään vähintään 0,3 m paksu kapillaarisen vedennousun katkaiseva salaojituskerros kiviaineksesta, jonka mitattu vedenimeytymiskorkeus on korkeintaan 2/3-osaa ko. kerroksen paksuudesta. Salaojituskerros voidaan tehdä vaihtoehtoisesti myös yhtenäisenä perustustasoon, jolloin sen päälle asennetaan suodatinkangas KL N3. Salaojituskerroksesta tulee olla esteetön yhteys salaojiin, ks. kohta 5.5. Muut alustäytöt ja vierustäytöt tehdään routimattomasta hiekasta. Täyttöihin käytettävän hiekan kapillaarinen nousukorkeus tulee olla pienempi kuin 0,3 m. Perusmuurin ja maanvaraisen alapohjan liittymässä on suositeltavaa käyttää tiivistyskaistaa / radonhuopaa. Tiivistyskaistan tarpeellisuus korostuu, kun taloissa tavoitellaan erittäin hyvää ilmatiiveyttä. Tiivistyskaistalla estetään lattian alla mahdollisesti olevien kaasumolekyylien pääsyn huonetilaan, joita ovat radon, mikrobit ja tavanomainen maan haju. Kaikki luonnollisen pohjavedenpinnan (ks. kohta 3.3) alapuoliset kaivut ja täytöt tehdään nopeasti, täytöt tehdään ja tiivistetään välittömästi kaivua seuraten. Kaivun yhtey-
dessä häiriintynyt pohjamaa poistetaan ja korvataan kalliomurskeella. Pohjaveden rakennustyönaikainen alentaminen, katso kohta 6.2. Rakennusten ja rakenteiden kohdalla kaikkien perustustason alapuolisten täyttöjen tiiveysvaatimus on D>95 %, kantavuusarvo E 1 >60 MN/m 2 levykuormituskokeessa ja suhde E 2 /E 1 <2,2. Maanvaraisen alapohjan alustäyttö tiivistetään tiiveyteen D>93 %, kantavuusarvo E 1 >50 MN/m 2 levykuormituskokeessa ja suhde E 2 /E 1 <2,2. Rakennusten ja rakenteiden vierustäytöt tiivistetään tiiveyteen D>93 %. Laaja-alaiset täytöt tiivistetään kerroksittain vähintään 80 kn (8 tn) täryjyrällä. Pienialaisten täyttöjen tiivistyksessä voidaan käyttää 400 kg tärylevyä. Rakennus-, rakenne- ja perustussuunnittelussa, sekä rakentamisessa tulee varautua 15 mm kokonaispainumaan, 10 mm painumaeroon ja kulmakiertymään 1/600 rakennuksen perustuslinjojen välillä. Painumat syntyvät kuorman kasvua seuraten, ja suurin osa painumasta tapahtuu rakentamisen aikana. 5 5.3 Kevyiden rakenteiden perustaminen Siirtymäkiilarakenteet, ks. liite 4. Katokset, ulkovarastot, ym. kevyet rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksin. Anturaperustukset suunnitellaan 100 kn/m 2 sallitulle pohjapaineelle. Perustussyvyys tulee olla vähintään 0,5 m. Perustusten alle tehdään vähintään 0,3 m paksu kapillaarisen vedennousun katkaiseva alustäyttö murskeesta, josta on hienoaines poistettu. Alustäyttö toimii samalla kapillaarisen vedennousun katkaisevana salaojituskerroksena. Keveiden rakennusten alapohja tehdään maanvaraisena rakenteena. Maanvaraisen alapohjan lämmöneristeen alle tehdään vähintään 0,3 m paksu kapillaarisen vedennousun katkaiseva salaojituskerros kiviaineksesta, jonka mitattu vedenimeytymiskorkeus on korkeintaan 2/3-osaa ko. kerroksen paksuudesta. Täytöt ja tiivistys, ks. kohta 5.2. Kevyiden rakenteiden pilarianturan minimimitat ovat 0,4 m x 0,4 m ja jatkuvan anturan minimileveys 0,3 m. 5.4 Routasuojaus Routasuojaus ja routasuojauksen mitoitus, katso Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet RIL 261-2013. Routasuojausohjeen mukaan kerran 50 vuodessa esiintyvää mitoituspakkasmäärää, F 50 =50 000 Kh, vastaava roudaton perustussyvyys hiekka- ja moreenimaissa mitattuna maanpinnasta anturan alapintaan tai anturan alapuolisen routimattoman alustäytön alapintaan on seinälinjalla 1,7 m ja nurkissa 2,1 m, kun alapohjarakenne on maanvarainen. Ryömintätilallisessa, ulkoilmasta tuulettuvassa alapohjarakenteessa roudaton perustussyvyys on vastaavasti seinälinjalla 2,1 m ja nurkissa 2,4 m. Kylmien rakenteiden osalla roudaton perustussyvyys on 2,5 m.
Tutkimusten mukaan tonteilla 170 ja 171 pohjamaa on vanhojen täyttöjen alapuolella routivaa hienoa hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Perustukset tulee routaeristää tai perustuksen alapuolelle tulee tehdä routimaton massanvaihto roudattomaan syvyyteen. Massanvaihdon tulee ulottua roudattomassa syvyydessä vähintään anturan reunasta kaltevuudella 2:1 mitattavan alueen reunaan. Routaeristyksen tulee jatkua yhtenäisesti alapohjan eristeestä alkaen, perusmuurin sivuilta ja alapuolelta ulkopuoliseen routasuojaukseen asti. Tarvittaessa routaeristeenä käytetään eristettä, jonka puristuslujuus on vähintään 120 kn/m 2, ja jonka vedenimeytyminen on 2-tilavuus-%. Mikäli routaeristys sijoittuu liikennealueelle, tulee eristeen puristuslujuuden olla suurempi (lyhytaikainen puristuslujuus vähintään 300 kn/m 2 ). Perustuksen alle mahdollisesti sijoittuvan levyeristeen pitkäaikainen puristuslujuus tulee olla suurempi, kuin perustuksen pohjarasitus. Routaeristys mitoitetaan RIL 261-2013 mukaisesti, siirtymäkiilarakenteet, ks. liite 3 ja 4. Eristeiden alle tehdään vähintään 0,3 m paksu pohjaveden kapillaarisen nousun katkaiseva täyttö hiekasta tms., jonka kapillaarinen nousukorkeus on pienempi kuin 0,3 m. Mikäli perustustöitä tehdään talviaikana, tulee varmistua, ettei pohjamaa pääse jäätymään rakennusaikana. Rakennuksen ulkopuolella kaivutason muuttuessa, rajakohtaan tehdään siirtymäkiilarakenne painumaerojen tasaamiseksi. Siirtymäkiilakaltevuutena käytetään 1:5, ks. liite 4. 6 5.5 Salaojitus Salaojitus, katso Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus RIL 126-2009. Tutkimusaikana (8.2.2017) pohjavesi oli tutkimusalueella tasovälillä+3 +3,4, eli noin 1,5 syvyydessä maanpinnasta. Nykyisen koulurakennuksen vierelle tehtyjen aikaisempien (vuonna 2016) tutkimusten yhteydessä pohjaveden pinta on ollut tasovälillä +3,4 +3,9. Perustusten ja rakenteiden kuivana pysyminen varmistetaan salaojituksella. Salaojat sijoitetaan vähintään 0,4 m alapohjan lämmöneristeiden alapuolelle, ja vähintään 0,2 m perustusten alapuolelle. Salaojien ympärille tehdään vähintään 0,2 m paksu ympärystäyttö salaojasorasta, jonka ympärille asennetaan suodatinkangas, käyttöluokka N2. Salaojitussoran tai sepelin tulee täyttää julkaisun RIL 126-2009 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus kuvan 3.6 rakeisuusohjealueen 1a mukaiset laatuvaatimukset. Pohjaveden kapillaarinen nousu rakenteisiin estetään riittävän karkeilla täytöillä. Lisäksi tulee varmistua, ettei pinta- ja mahdolliset orsivedet pääse missään tapauksessa virtaamaan rakennusta kohti mahdollisiin routaeristeisiin, eikä rakennuksen vierustoille karkeisiin täyttöihin. Jatkosuunnittelun yhteydessä on suositeltavaa varmistaa tutkimuksilla pohjaveden happipitoisuus, sekä mangaanin ja liukoisten rautayhdisteiden pitoisuus. Mikäli on riskinä raudan sakkautuminen putkistoon, tulee salaojitusjärjestelmän suunnittelussa varautua
säännölliseen huuhteluun 1 2 vuoden välein, tai suunnitella ns. upposalaojitusjärjestelmää. 7 5.6 Radon Radonia syntyy, kun uraani hajoaa radioaktiivisesti. Radon on yleensä peräisin kallioperästä tai kalliosta rapautuneesta maasta. Riskialueita ovat ilmaa hyvin läpäisevät, pohjaveden yläpuolella olevat karkearakeiset maakerrostumat ja rikkonaiset kalliot syväkivialueilla ja niiden reunoilla Hämeestä Kaakkois-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä. Rakennuspohjan radonriskiin vaikuttavat myös paikalle tuotavat karkearakeiset täyttömaat, joiden huokostilaan voi kerääntyä pohjamaasta ja itse kiviaineksesta radonia. Säteilyturvakeskuksen radontutkimusten perusteella Oulun alueella radonpitoisuus alittaa asunnoissa enimmäispitoisuuden (200 Bq/m 3 ) säännönmukaisesti. Suunnittelussa ja rakentamisessa on kuitenkin suositeltavaa tehdä ainakin paksujen karkeiden alustäyttöjen yhteydessä alapohjan liittyvät rakenteet (perusmuuri, lattia, läpiviennit) ilmatiiviiksi (RT 81-10791, Rakennustieto Oy), tiivistyskaista, ks. kohta 5.2. 5.7 Piha- ja liikennealueet Kaikki humuksiset pintamaat ja routivat täytöt poistetaan piha- ja liikennealueelta ja korvataan routimattomalla hiekalla, jonka kapillaarinen nousukorkeus on pienempi kuin 0,3 m. Pohjamaa on tutkimusalueella yläosan täyttöjen alapuolella siirtymäkiilasyvyyteen asti routivaa hienojakoista hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Ohjeen Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet RIL 261-2013 routivan silttisen hiekan kelpoisuusluokka on H4/U1, jolloin routaturpoama t=12 16 % (märkä) ja E-moduuli 20 MN/m 2, kantavuus on heikoimmillaan keväällä, roudan sulaessa. Liikenne- ja pysäköintialueen tavoitekantavuus määritetään jatkosuunnittelun aikana. Alustavasti tavoitekantavuutena voidaan käyttää Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL 2010 katuluokan 5 mukaista 200 MN/m 2 kantavuutta päällysteen päältä. Piha- ja liikennealueiden laatuluokat, ks. RIL 234-2007 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet Suunnittelu- ja rakentamisohjeet. Uusien pysäköinti- ja liikennealueiden rakennekerroksina voidaan käyttää kantavuuden ja laatuluokan 2 sallitun routanousun (100 mm) perusteella seuraavia: - kulutuskerros, AB16 / kiveys (80 mm) 50 mm - profilointikerros, murske # 0 16 mm / asennushiekka 50 mm - kantava kerros, murske # 0...55/64 mm 200 mm - jakava kerros, murske # 0 100 mm 200 mm - suodatinkerros, routimaton keski-/karkea hiekka 800 mm yht. > 1 300 mm. Em. kerrospaksuudella päällysrakenteen laskennollinen routanousu on suuruusluokkaa 100 mm. Laskennassa pohjamaan routaturpoama t=0,14 ja siirtymäkiilasyvyys on 1,9 m.
Laatuluokan 1 sallitun routanousun perusteella (50 mm) uusien pysäköinti- ja liikennealueiden rakennekerroksina voidaan käyttää seuraavia: - kulutuskerros, AB16 / kiveys (80 mm) 50 mm - profilointikerros, murske # 0 16 mm / asennushiekka 50 mm - kantava kerros, murske # 0...55/64 mm 200 mm - jakava kerros, murske # 0 100 mm 200 mm - suodatinkerros, routimaton keski-/karkea hiekka 1 100 mm yht. > 1 600 mm. Kantava ja jakava murskekerros voidaan tehdä samalla materiaalilla, murskeella # 0...55/64 mm. Saattoliikennealueen kohdalla päällysrakenteen kantavuutta on suositeltavaa korottaa kasvattamalla jakavan kerroksen paksuutta 200 mm. Pelikentän, yms. päällysrakenteet mitoitetaan em. routaturpoamalle ja pohjamaan E- muduulille. Katosten ja liikennealueiden liittymään, sisäänkäyntien ja rumpujen kohdille, yms. paikkoihin, missä voi esiintyä epätasaista painumaa ja routanousua, tehdään routimattomasta hiekasta siirtymäkiilat kaltevuuteen 1:5. Siirtymäkiilasyvyys on oltava vähintään 1,9 m, ks. liite 3 ja 4. Muut alustäytöt kaivutasoon saakka tehdään routimattomasta hiekasta. 8 5.8 Putkijohdot Vesijohto- ja viemäriliittymät suunnitellaan Oulun Veden kunnallisteknisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Putkijohdot tulee pyrkiä sijoittamaan liikennealueiden ulkopuolelle. Jätevesiviemärit ja muut putkijohdot perustetaan roudattomaan syvyyteen. Kaivupohja tasataan ja poistetaan mahdolliset kivet. Putkijohtojen ja rumpujen alle tehdään putken koosta riippuen asennusalusta hiekasta h=0,15 m ja murskearina h=0,3 m, kun putken Ø < 500 mm ja vastaavasti murskearina h=0,5 m, kun putken Ø 500 mm. Arinarakenne erotetaan pohjamaasta suodatinkankaalla luokka N3. Päällystetyillä alueilla putkijohtojen vierelle tehdään 1:5 siirtymäkiilaus routimattomasta hiekasta siirtymäkiilasyvyydestä 1,9 m alkaen, ks. liite 3. Jos kaivannon pohja häiriintyy ja pehmenee, on murskearinan paksuutta lisättävä. Arinan paksuus muutetaan vähintään 3 m matkalla (kiilaus vähintään kaltevuuteen 1:10). Kaivot perustetaan 0,5 m paksun murskearinana avulla pohjamaan varaan. Arinan alle ja sivuille asennetaan suodatinkangas luokka N3. Kaivojen ympärystäytöt tehdään routimattomasta hiekasta tms. rakennekerrosten alapintaan saakka, ja tiivistetään tiiviyteen D>92 %. Päällystetyillä alueilla kaivojen ympärille tehdään 1:5 siirtymäkiilaus routimattomasta hiekasta siirtymäkiilasyvyydestä 1,9 m alkaen, ks. liite 3. Jätevesiviemäreiden ja muiden putkijohtojen alkutäyttö tehdään putken toimittajan ohjeen mukaan. Liikennealueilla putkijohtokaivantojen lopputäyttö rakennekerrosten ala-
pintaan saakka tehdään kaivetulla hiekalla, mikäli sen tiivistäminen onnistuu. Putkikaivannot täytetään ja tiivistetään kerroksittain, h=0,3 0,4 m. Talvityönä täyttöjä tehtäessä on varauduttava jälkipainumien korjaamiseen seuraavan kesäkauden jälkeen. 9 5.9 Kuivatus Kattovedet ohjataan kattovesijärjestelmällä pintavesiviemäreihin. Valumavesien poisjohtamiseksi piha- ja liikennealueella maanpinta kallistetaan rakennuksista poispäin viettäväksi rakennuksen vieressä 3 m matkalla vähintään kaltevuudella 1:20 ja kauempana kaltevuudella 1:50. Piha- ja liikennealueiden osalla pintavesikuivatus järjestetään sadevesiviemäröinnillä ja tontin reuna-alueilla mahdollisiin reunapainanteihin. Piha- ja liikennealueiden kallistukset ovat 1,5 2 %. Rakennusalueen alueellinen kuivatus ja pihan tasaus suunnitellaan erikseen. 6 POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET 6.1 Maarakennus- ja tiivistystyöt, yleistä Kaikki humukset ja hienorakeiset maa-ainekset, täyttömaakerrokset, vanhat perustusrakenteet ja rakennusjäte, sekä kaivun yhteydessä häiriintyneet maa-ainekset poistetaan rakennusalueelta. Maanvaraisten perustusten kohdalla alapuoliset massanvaihdot tehdään kalliomurskeella, ja muualla rakennusalueella massanvaihto tehdään routimattomalla hiekalla, jonka kapillaarinen nousukorkeus on pienempi kuin 0,3 m. Rakentamiseen liittyvät kaivut tehdään luonnollisen pohjavesipinnan yläpuolella kaltevuudella 1:1,5 ja luonnollisen pohjavesipinnan alapuolella kaltevuudella 1:2. Paikallisesti kaivut tehdään pohjavesipinnan yläpuolella kaltevuudella 2:1 ja pohjavesipinnan alapuolella kaltevuudella 1:1 työturvallisuusnäkökohdat huomioiden. Yli 2 m syvät kaivannot ja kaivantojen kuivatus suunnitellaan erikseen tapauskohtaisesti. Kaivannon luiskien liikkeitä seurataan tarkkailemalla. Jos luiskien läheisyydessä havaitaan vetohalkeamia tai liikkeitä, on luiskaa loivennettava ja kaivantoa täytettävä. Alapohjan salaojituskerroksen materiaalin vedenimeytymiskorkeus selvitetään ennen ko. materiaalin käyttöä. Täytöt tehdään suunnitelmissa esitetyistä materiaaleista. Muut erittelemättömät täytöt ja rakennekerrokset tehdään julkaisussa RIL 132-2000 "Talonrakennuksen maarakenteet yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset" esitetyt laatuvaatimukset täyttävistä materiaaleista. Liikennealueiden osalta noudatetaan lisäksi Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL 2010 annettuja ohjeita.
10 Täytöt tiivistetään kerroksittain vähintään taulukon 1 mukaisiin tiiviysasteisiin tai kantavuusarvoihin, ellei suunnitelmissa ole muuta esitetty. Taulukko 1. Eri täyttökohteiden ohjeelliset tiiviys- ja kantavuusvaatimukset. Tiivistys- Tiiviys- Kantavuus- Kantavuus- Kohde luokka aste 1) arvot, E 1, 2 suhde D vaad MN/m 2 E 2 /E 1 Maanvaraisten perustusten alustäyttö 1 > 95 E 2 > 125 < 2,2 Maavaraisten lattioiden alustäyttö 1 ja 2 > 92 E 2 > 90 < 2,2 Perustusten, seinien ja muurien vierustäyttö 2 > 90 - - Putkijohtojen arina, tasauskerros ja ympärystäyttö 2 > 90 - - Pengertäyte 2 > 90 - - Suodatinkerros 1 > 90 - - Jakava kerros 1 > 92 E 2 > 90 < 2,2 Kantava kerros 1 > 95 E 2 > 125 < 2,2 Kulutuskerros 1 > 92 - - Puisto-, maisemayms. täytöt 3 ja 4 - - - 1) Mikäli täytemateriaali on niin karkeaa, että Proctor-kokeen suoritus on vaikeaa, käytetään kantavuusarvoja. Täyttöjen saavutettua tiiviysastetta kontrolloidaan seuraavasti: - massanvaihtotäyttö, 1 tiiviyskoe / 200 m 2, jokaisesta tiivistettävästä kerroksesta, kun alue < 3000 m 2, muulloin 1 tiiviyskoe / 500 m 2, jokaisesta tiivistettävästä kerroksesta, - maanvaraisten perustusten alustäyttö, tiiviyskokeita vähintään 1 tiiviyskoe / 200 rakennus-m 2, kun rakennusalue < 3000 m 2, muulloin 1 tiiviyskoe / 500 rakennusm 2, - maanvaraisen alapohjan alustäytöstä 1 tiiviyskoe / 200 m 2, jokaisesta tiivistettävästä kerroksesta, kun alue < 3000 m 2, muulloin 1 tiiviyskoe / 500 m 2, jokaisesta rakennekerroksesta, - liikennealueilla 1 tiiviyskoe / 1000 5000 m 2, jokaisesta rakennekerroksesta. Tiiviyskokeet sijoitetaan työn alkuun käytettävissä olevalle kalustolle sopivan kerrospaksuuden ja yliajokertojen selvittämiseksi. Täyttötöistä tehdään ns. laadunvalvontalomake, johon merkitään käytettävä kiviainesmateriaali, tiivistettävä kerrospaksuus, tiivistyskone ja koneen paino, yliajokerrat, vallitseva säätila, tiivistettävä kerros (alustäyttö, jne.) ja vaadittu tiiviysvaatimus. Lomakkeen vahvistavat allekirjoituksellaan rakennustöiden valvoja ja ao. urakoitsija. Täyttöihin käytettävän materiaalin tulee olla sulaa eikä se saa sisältää lunta, jäätä, juurakoita tms. Talvityönä täyttöjä tehtäessä tulee materiaalin olla mahdollisimman kuivaa (vesipitoisuus alle 3 %) ja tiivistettävää kerrospaksuutta on ohennettava 30 50 % vaadittujen tiiveysasteiden saavuttamiseksi. Massanvaihtotyötä ei saa tehdä talvityönä.
6.2 Pohjaveden alentaminen Kaivantojen kuivanapito tehdään pumppauskuopista ja -kaivoista pumppaamalla. Hienojakoinen pohjamaa häiriintyy erittäin herkästi märkänä kaivun, tärinän ja suotoveden vaikutuksesta, joten pohjaveden pinta tulee alentaa ennen kaivu- ja täyttötöitä. Kaivannon kuivatustaso tulee olla vähintään 1 m kaivutasoa syvemmällä. Pohjaveden alentaminen tulee tehdä heti täyttökerrosten poistamisen jälkeen, ja kaivu aloitetaan vasta sitten, kun pohjavesi on laskenut kaivannon kuivatustasoon. Työnaikaista pohjaveden alenemista seurataan esim. pohjavesiputkista ennen kaivuvaihetta. 11 7 JATKOTOIMET Tämä asiakirja tarkistetaan sen jälkeen, kun lopulliset korkeustasot ja perustusten paikat ovat varmistuneet. Mahdollisten pohjaveden alapuolisten putkijohtokaivantojen, yms. rakennustyönaikainen pohjaveden alentaminen tulee suunnitella erikseen, koska pohjamaa häiriintyy ja pehmenee erittäin herkästi märkänä kaivuista ja työnaikaisesta tärinästä. Yksityiskohtaiset kaivu- ja täyttöohjeet annetaan pohjarakennusasiakirjoissa. Geotekninen suunnittelija antaa tarvittaessa pohjarakentamiseen liittyviä lisäohjeita jatkosuunnittelun ja rakennustyön aikana. Oulussa 16.2.2017 Rev. A 20.2.2017 Heikki Hekkala dipl.ins., suunnittelupäällikkö Jari Lassila dipl.ins., osastopäällikkö Pöyry Finland Oy Ympäristötekniikka Pohjoinen Elektroniikkatie 13 FI-90590 Oulu Tel. +358 10 33280 E-mail: etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi
LIITE 1/1 POHJATUTKIMUSMERKINNÄT POHJATUTKIMUSKARTTA
POHJATUTKIMUSLEIKKAUS LIITE 1/2
LIITE 2 PIHA- JA LIIKENNEALUEEN PÄÄLLYSRAKENNEKERROSTEN KIVIAINESTEN RAKEISUUDEN OHJEALUEET Kuva 1. Suodatinkerroksen rakeisuuden ohjealue Kuva 2. Jakavan kerroksen rakeisuuden ohjealue Kuva 3. Kantavan kerroksen rakeisuuden ohjealue
LIITE 3 PUTKIJOHTOKAIVANNON SIIRTYMÄKIILAT
LIITE 4 SIIRTYMÄKIILAT RAKENNUSTEN JA RAKENTEIDEN VIERUSTOILLA