Käsi aurassa, sydän taivaassa!

Käsi aurassa, sydän taivaassa! ROVANIEMEN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2011-2015 Vahvistettu kirkkovaltuustossa 8.12. 2010

Strategia- ja hallintosääntötyöryhmä Riku Tapio (pj), Antti Jääskeläinen, Raili Kerola, Vesa-Pekka Koivuranta, Aaro Lehtoniemi, Raimo Miettunen, Kimmo Niukkanen, Marko Ollila, Antti Paananen, Asko Peuraniemi. Työntekijöiden edustajat: Minna Laakko ja Miia Ylipulli. Sihteerinä Ilari Kinnunen. 2

SISÄLLÄYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 1.1. Rovaniemen seurakunta tänään 1.2. Meidän kirkko 2015 - Suomen Ev.lut. Kirkon strategia 1.3. Rovaniemen seurakunnan keskeiset arvot 2. TOIMINTA-AJATUS JA VISIO... 7 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 7 3.1. Alue ja väestö 3.2. Hallinto-organisaatio 3.3. Talous 4. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN - TOIMINNAN PAINOPISTEITÄ 2011-2015...9 4.1. Toiminnalliset työalat s. 9-16 4.1.1. Yleinen seurakuntatyö ja evankelioimistyö 4.1.2. Diakoniatyö 4.1.3. Lapsi- ja perhetyö 4.1.4. Nuorisotyö 4.1.5. Rippikoulutyö 4.1.6. Lähetystyö ja kansainvälinen vastuu 4.1.7. Musiikkityö 4.1.8. Oppilaitostyö ja nuoret aikuiset 4.1.9. Perheneuvontatyö 4.1.10. Sairaalasielunhoito 4.1.11. Viestintä 4.2. Seurakuntapiirit s. 16-18 4.2.1. Alakemijoen - Ranuantien seurakuntapiiri 4.2.2. Keskikaupungin seurakuntapiiri 4.2.3. Korkalovaaran -Ylikylän seurakuntapiiri 4.2.4. Ounasjoen seurakuntapiiri 4.2.5. Ounasvaaran seurakuntapiiri 4.2.6. Saaren - Nammankylien seurakuntapiiri 4.2.7. Yläkemijoen seurakuntapiiri 5. TOIMINTAA TUKEVIEN TYÖALOJEN PAINOPISTEET 2011-2015... 19 5.1. Hauta- ja puistotoimi 5.2. Kiinteistötoimi 5.3. Kirkkoherranvirasto 5.4. Rakennustoimi 5.5. Taloushallinto 5.6. Tietohallinto 6. INVESTOINTISUUNNITELMA... 21 7. HENKILÖSTÖ.... 22 3

1. JOHDANTO 1.1. Rovaniemen seurakunta tänään Rovaniemen seurakunnassa eletään positiivista työn aikaa. Seurakunnan työtä pidetään vielä yleisesti merkityksellisenä, ja seurakunta koetaan luontevana ja tervetulleena yhteistyökumppanina. Seurakunnan työntekijät ovat edelleen tervetulleita kouluihin, sairaaloihin, työpaikoille ja koteihin. Rovaniemen seurakuntaa koskettavat kuitenkin samat haasteet, joita kohdataan kaikkialla kirkossa. Väestön vieraantuminen kirkosta näkyy meilläkin jäsenmäärän laskuna. Koko kirkon jäsenyysennusteiden mukaan v. 2015 kuuluisi kaupungeissa kirkkoon alle puolet nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokista. Kirkon merkitys on vähentynyt myös jäsenistön keskuudessa. Vuonna 2007 suomalaisista 65 prosenttia ilmoitti, että seurakunnan toiminta ei kiinnosta heitä (Kirkon tutkimuskeskus). Kaupungissa asuva suomalainen osallistuu jumalanpalvelukseen noin kerran kahdessa vuodessa. Yhteiskunnassamme on informaatiotulvaa myös hengellisissä asioissa. Rovaniemi on entistä monikulttuurisempi kaupunki ulkomaalaisten kiintiöpakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja opiskelijoiden lisääntymisen myötä. Kulttuurimuutoksessa ihmiset hakevat paikkaansa myös hengellisessä mielessä. Monet ovat melko tietämättömiä kristillisen kirkon juurista ja vain löyhästi sitoutuneita luterilaiseen oppiin. Kirkon diakonian haasteet ja työmäärä tulevat lisääntymään. Diakoniatyö on usein ns. viimeinen luukku, jossa autetaan ihmisiä, jotka eivät saa riittävästi apua yhteiskunnan palveluista. Yhteiskunnan riskialtis taloustilanne voi edelleen lisätä syrjäytymistä ja erilaisia häiriötekijöitä. Huolenaiheena on sosiaali- ja terveyspalvelujen kyky säilyttää nykyinen tasonsa. Väestön vanheneminen tuo haasteita myös seurakunnan toimintaan. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 yli 65-vuotiaiden määrä Rovaniemellä kasvaa lähes 2500:lla. Heitä on vuonna 2015 noin 11 000. Toisaalta vanhemmat ikäluokat ovat nykyään terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin aikaisemmin. Yksinäisyys on tänä aikana kipeä ongelma monille. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat lisääntymässä, ja niihin haetaan apua yhä useammin seurakunnasta. Gallup Ecclesiastica 2007 kyselyn (KTK) mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta toivoi, että kirkko keskittyisi ennen kaikkea heikompien ihmisten auttamiseen ja kuuntelisi enemmän jäseniään. Kirkon mahdollisuudet taloudelliseen avustamiseen ovat rajalliset, mutta taloudellisen taantumankin aikana kristillinen usko voi tuoda turvaa ja tarkoitusta elämään. Positiivista on, että edellä mainitun kyselyn mukaan kaikkiaan noin seitsemän prosenttia kaiken ikäisistä suomalaisista oli hyvin kiinnostunut seurakunnan vapaaehtoistyöstä. Vapaaehtoistyön koordinoinnilla ja kanavoinnilla voidaan osittain vastata edellä mainittuihin haasteisiin. Yhteiskunnan muuttuessa lasten, nuorten ja perheiden lisääntyvät ongelmat aiheuttavat jatkuvasti uusiutuvia haasteita kasvatustyöhön. Lastensuojeluun liittyvät ongelmat kasvavat huolestuttavasti. Kodit kaipaavat tukea lasten ja nuorten kasvattamisessa. Tämä haastaa myös seurakunnan työntekijöitä kiinnittämään huomiota lapsen asemaan perheissä. Rovaniemen seurakunta osallistuu merkittävällä tavalla kasvatustyö- 4

hön. Rippikoulun on käynyt viime vuosina keskimäärin hiukan yli 90 % ikäluokasta. Seurakunnan lapsityön toiminnot ovat elinvoimaisia ja myös niillä on vakiintunut asema yhteiskuntamme kasvatuksen kentässä. Rovaniemen väestö keskittyy edelleen suuriin kaupunkilähiöihin ja tiettyihin kasvualueisiin maaseudulla. Monet vanhat kyläyhteisöt ovat kuihtuneet entisestään. Maaseutupiirien väestön ikääntyminen näkyy muun muassa siinä, että ikäihmiset eivät jaksa entiseen tapaan tulla kappeleiden jumalanpalveluksiin. Seurakunnan vastuu seurakuntapiirien eri kylissä asuvista yksinäisistä ihmisistä on kasvanut. Diakoniatyön resurssit seurakuntapiireissä kuluvatkin pitkälle kotikäynteihin, kerhoihin ja laitosvierailuihin. Toisaalta kasvutaajamissa asuu myös nuoria perheitä, joita seurakunta pyrkii tavoittamaan mielekkään toiminnan kautta. Maaseudulla pidetään edelleen yllä jumalanpalvelus-, kinkeri- ja muita tapahtumaperinteitä, jotta kosketus väestöön säilyisi. Yhteiskunnassa on meneillään suuntaus, jonka mukaan erilaiset yksikkökoot suurenevat ja yksilöt hakevat paikkaansa suuremmassa kokonaisuudessa. Tällaisena aikana seurakunnan tekemän työn merkitys korostuu. Oman seurakuntapiirin työllä on suuri merkitys monille alueen ihmisille. Samoin yhteisten työalojen järjestämät toimintamuodot tarjoavat yksittäisille ihmisille mahdollisuuden kuulua yhteisöön, jonka tuki voi olla ratkaisevassa asemassa ihmisen elämässä. Tämän päivän ihmisten sitoutuminen yhteisöön tai toimintaan on kuitenkin kevyempää ja herkemmin muuttuvaa kuin ennen. Tämä muutos on otettava huomioon seurakuntatyön kehittämisessä muun muassa pohtimalla yhteistyömahdollisuuksia erilaisten järjestöjen kanssa. Seurakuntamme voimavarana voidaan pitää samalla kertaa sekä suurta kokoa että paikallisuutta. Seurakuntatyön johtamismalli antaa mahdollisuuden joustavuuteen ja luovuuteen muuttuvissa olosuhteissa. 1.2. Meidän kirkko 2015 - Suomen Ev.lut. Kirkon strategia Seuraavat koko kirkon strategiset linjaukset ovat taustana Rovaniemen seurakunnan strategialle. Hengellinen elämä vahvistuu Huolehdimme siitä, että seurakunnan jumalanpalveluselämä on monipuolista, luontevaa ja sisältää inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä. Tuemme kotien hengellistä elämää ja perheitä arkielämässä, myös sen vaikeuksissa ja ristiriidoissa. Kirkollisissa toimituksissa tarjoamme ihmisille mahdollisuuden pysähtyä Jumalan eteen. Olemme avoimia hengelliselle etsinnälle, julistamme evankeliumin sanomaa kaikille ihmisille ja olemme valmiit keskusteluun uskosta. Huolehdimme heikommista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta Toimimme heikommassa asemassa olevien puolestapuhujana yhteiskunnallisessa keskustelussa. 5

Teemme lähetystyötä ja osallistumme kansainväliseen diakoniaan. Osallistumme toimintaan luomakunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan hyväksi. Tarjoamme vapaaehtoisille mahdollisuuden toimia lähimmäisenrakkauden puolesta ja kantaa vastuuta. Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä Tavoitamme jokaisen jäsenemme laadukkaasti vähintään viisi kertaa vuodessa. Kiinnitämme erityistä huomiota nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyyteen sekä seurakuntaan muuttavien uusien jäsenten vastaanottamiseen. Käännämme kirkon elämään osallistuvien määrän kasvuun kaikissa ikäluokissa. Luovumme työntekijäkeskeisestä ajattelutavastamme ja luomme seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Viemme viestiä Lisäämme vuorovaikutusta viestinnässämme ja tuemme hengellistä elämää myös median välityksellä. Osallistumme aktiivisesti mediassa käytävään keskusteluun. Lisäämme panostusta uuden median käyttöön. Rakenteet palvelevat toimintaa Tuemme työntekijöiden hengellistä kasvua. Rakennamme osallisuuden kirkosta unelmien työpaikkaa. Pidämme hallinnon tehokkaana, riittävän kevyenä ja toimintaa tukevana. Säilytämme toiminnalliset yksiköt inhimillisen kokoisina. Uudistuminen jatkuu Seuraamme toimintaympäristön muutoksia ja uudistamme toimintaa perustehtävälle uskollisena. Pidämme huolta, että talousarvioissamme jää liikkumavaraa kehittämiskohteiden tarpeisiin. 1.3. Rovaniemen seurakunnan keskeiset arvot totuudellisuus Kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa. Puhumme rohkeasti Hänen teoistaan ja rakkaudestaan. Pyrimme uskomaan ja elämään, niin kuin opetamme. Turvaudumme armoon ja anteeksiantamukseen. välittäminen Kunnioitamme jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta ja tärkeyttä. Huolehdimme lähimmäisistämme, myös heikoista ja syrjäytyneistä. Varjelemme luomakuntaa ja tavoittelemme kohtuullista elämäntapaa. 6

yhteisöllisyys Seurakunta on kastettujen yhteisö, jossa yhteyden perustana on kristillinen usko. Seurakunta on kaikille avoin, läsnäoleva yhteisö, joka luo yhteyttä ja vuorovaikutusta erilaisten ihmisten välille. oikeudenmukaisuus Edistämme oikeudenmukaisuutta ja ratkaisemme asiat tasapuolisesti ja avoimesti. 2. TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Toiminta-ajatus Seurakunnan tehtävä on herättää ja vahvistaa uskoa armolliseen Jumalaan. Kristillisen sanoman kautta tuodaan ihmisten elämään kestävä perusta, ja rohkaistaan heitä välittämään lähimmäisestä ja luomakunnasta. Visio Seurakunta on rovaniemeläisille merkittävä lähiyhteisö, jossa usko, toivo ja rakkaus vahvistuvat. Seurakunta on läsnä ja tukee jäseniään elämän arjessa ja käännekohdissa. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1. Alue ja väestö Rovaniemen seurakunnan pinta-ala on 8018 neliökilometriä. Rovaniemen seurakunta jakaantuu alueellisesti seitsemään seurakuntapiiriin, joissa asuu yhteensä n. 60 000 ihmistä. Heistä 84,1 % on seurakunnan jäseniä. Rovaniemen kaupungin vuonna 2009 julkaiseman väestöennusteen mukaan vuoden 2015 lopussa Rovaniemellä on n. 62 400 asukasta. Seurakunnan tavoitteena on säilyttää jäsenmäärä yli 50 000 henkilössä. 7

3.2. Hallinto-organisaatio 8

3.3. Talous Seurakunnan talouden tila on tällä hetkellä vakaa. Nykyiset talousennusteet perustuvat arvioon, että talous kasvaa lähivuosina suhteellisen hitaasti. Kirkollisverokertymän kasvua rajoittaa lisääntynyt kirkosta eroaminen. Väestön kirkkoonkuulumisprosentti on vuosien 2005-2009 aikana pudonnut lähes kolmella prosenttiyksiköllä 87,0 %:sta 84,1 %:iin. Jäsenmäärän kehitys näin jatkuessaan tulee vaikuttamaan voimakkaasti verotulokertymään vuosina 2011-2015. Yhteisöverotulokertymän voidaan ennustaa kasvavan huomattavasti ripeämmin kuin kirkollisverojen. Seurakunnan kirkollisveroprosentti vuonna 2010 on 1,25 %. Vastuullisen taloudenhoitamisen periaatteita noudattaen mietitään ensin sisäiset kehittämis- ja tehostamistoimet, ja vasta sitten on vuorossa mahdollinen omaisuuden myyminen tai veroprosentin korottaminen. Vuoden 2009 toimintakertomuksen mukaan seurakunnalla oli vuoden lopussa kertynyttä ylijäämää n. 4,7 miljoonaa euroa. Vuosina 2010-2015 ylijäämästä tultaneen käyttämään n. 1,4 miljoonaa euroa. Ylijäämien supistumista nopeammin heikkenee seurakunnan maksuvalmius. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnittelukaudella 2011-2015 vaatii n. 5 miljoonan euron panostuksen. Muihin investointeihin kuten hautausmaiden kone- ja laite- sekä atk-laite- ja ohjelmistouudistuksiin on hyvä varata n. 600.000 euroa. Investointien kokonaismäärä vuosina 2011-2015 on siis n. 5,6 miljoonaa euroa. Talous pidetään suunnittelukaudella tasapainossa. Pitkäaikaista lainaa voidaan ottaa investointien kattamiseksi, mutta toimintamenot on tarkoitus kattaa toimintatuotoilla ja verotuloilla. 4. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN - TOIMINNAN PAINOPISTEITÄ 2011-2015 4.1. Toiminnalliset työalat 4.1.1. Yleinen seurakuntatyö ja evankelioimistyö Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja roh-kaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Seurakunta toimii aktiivisesti etsien ja tavoittaakseen niitä, jotka ovat etääntyneet seurakuntayhteydestä. - Huolehditaan siitä, että seurakunnan jumalanpalvelu-selämä on monipuolista ja ä luontevaa sekä sisältää inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä. Jumalanpalveluselämää suunnitellaan seurakuntalaisryhmien, työyhteisöjen ja muiden yhteisöjen kanssa vastaamaan niiden tarpeita. Kehitetään kutsumessuja ja otetaan kohderyhmät mukaan suunnitteluun. - Järjestetään työyhteisöille tarkoitettuja teemallisia hiljaisuuden retriittejä. - Kiinnitetään erityistä huomiota vuoden 2010 seurakuntatapahtuman jälkeiseen aikuis- ja evankelioimistyöhön. Kokeillaan uudenlaisia hartauden ja hiljentymisen muotoja. Tarjotaan käytännön toimintamahdollisuuksia hengellisen elämän syventämiseen. 9

- Etsitään ja kehitetään uusia vapaaehtoistyön muotoja. Tarjotaan riittävän vastuul- lisia tehtäviä vapaaehtoisille ja luodaan uutta yhteistyökulttuuria seurakuntalaisten ja työntekijöiden välille. Koulutetaan työntekijöitä organisoimaan vapaaehtoistyötä. Päivitetään vapaaehtoistyön kehittämissuunnitelma vuoden 2011 aikana ja luodaan työalojen yhteinen vapaaehtoistyön pankki. Selvitetään seurakunnan nettisivujen käyttömahdollisuudet vapaaehtoistyön tiedottamiseen ja rekrytointiin. - Toteutetaan Rovaniemen seurakunnan vanhustyön strategiaaa vuosille 2008 2015. - Monikulttuurisen työn työryhmä kehittää seurakunnan yhteistä maahanmuuttaja- työtä yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Kristittyjen maahanmuuttajien seurakuntayhteyttä ja hengellisen elämän hoitamista vahvistetaan. - Kehitetään seurakuntapiirien ja työalojen välistä yhteistyötä mm. järjestämällä yhteisiä seminaareja. - Toteutetaan olemassa olevaa ympäristöohjelmaa, luodaan uusia ympäristötavoitteita ja päivitetään ympäristöohjelmaa. Haetaan uutta ympäristödiplomia vuonna 2012. - Tehdään seurakunnan henkisen huollon suunnitelma vuoden 2011 aikana osana valmiussuunnitelmaa. - Jatketaan Palvelevan puhelimen toimintaa ja koulutetaan uusia päivystäjiä. 4.1.2. Diakoniatyö Diakoniatyö on kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuvaa ihmisten kohtaamista sekä hädänalaisten kokonaisvaltaista auttamista ja tukemista lähellä ja kaukana. Diakoniatyö kohdistuu erityisesti niihin, joita ei auteta riittävästi tai jotka jäävät muun avun ulkopuolelle. - Perhediakoniassaa kehitetään yhteistyötä seurakunnan eri työalojen, kaupungin ja muiden perhetyötä tekevien toimijoiden kanssa. - Kehitetään diakonian vapaaehtoistyön eri muotoja mm. koulutuksen kautta. - Tuetaan harvaan asuttujen alueiden ihmisiä ja tarjotaan heille seurakunnan palveluja, kuten kuljetuksia seurakunnan tapahtumiin. - Päihde-, kriminaali- ja katulähetystyöllä ä ennaltaehkäistään ja katkaistaan päih- teidenkäyttöä sekä sen aiheuttamia rikoksia. Tuetaan päihde- ja kriminaaliongelmaisten läheisiä mm. järjestämällä vertaistukitoimintaa. - Erityistyössä tuetaan erityisryhmiä (mm. vammaiset) ja vahvistetaan heidän seu- rakuntayhteyttään. Toteutetaan Kirkko kaikille -ohjelmaaa yhteistyössä kaupungin vammaisneuvoston ja Kirkon vammaistyön toimikunnan kanssa. - Kehitetään diakoniakasvatustaa mm. tuottamalla uutta paikallista diakoniakasva- tusmateriaalia. - Toteutetaan seurakunnan vanhustyön strategiaa a (2008-2015) diakoniatyön osalta. Kohdataan ja tuetaan maaseudun äärialueiden yksinäisiä eläkeläisiä. Erityisesti ydinkaupunkialueen vanhusten yksinäisyyteen vastataan mm. kehittämällä Helmikammarin toimintaa. Helmikammarin toiminnasta tehdään arvio v. 2011. - Tuetaan henkisesti ja hengellisesti omaishoitajien kasvavaa joukkoa heidän työs- sään. 10

- Toteutetaan Kirkon Ulkomaanavun (KUA) keräyskampanjoita ja Yhteisvastuukeräystä. Toteutetaan kansainvälisen diakoniatyönn kasvatusta, sekä tuetaan KUA:a vuosittaisella toiminta-avustuksella. - Diakoniatyön maahanmuuttajatyö painottuu turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien tukemiseen. - Pidetään huolta työntekijöiden turvallisista ja ammatillisista mahdollisuuksista vastata kasvavaan avun tarpeeseen. 4.1.3. Lapsi- ja perhetyö Seurakunnan lapsi- ja perhetyön tavoitteena on, että lapset voivat kasvaa läheistensä kanssa kristilliseen uskoon ja perheet saavat tukea arjessa ja juhlassa. - Toteutetaan seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirjan Lasten ja perheiden seurakunta arjessa ja juhlassa (2010) tavoitteita käytännön työssä. Asiakirjaa päivitetään tarpeen mukaan. - Tuetaan perheiden kristillistä kasvatustyötä tarjoamalla lapsille ja perheille eri tyyppisiä kerhoja, pyhäkouluja ja perhetapahtumia. Vauvan saaneille perheille lahjoitetaan vauvakassi, jossa on lasten rukouskirja. Nelivuotisjuhlissa lapsille lahjoitetaan Lasten Virsi -kirja ja kouluunsiunaamistilaisuuksissa kouluunlähtijöille annetaan Lapsen Raamattu. - Lasten ja perheiden juurtumista kirkkoon vahvistetaan mm. järjestämällä lapsiperheille suunnattuja kirkkotilaisuuksia. - Lapsiperheiden jaksamista arjessa tuetaan järjestämällä tenavaparkkeja, joihin voi tuoda hetkeksi hoitoon kaksi vuotta täyttäneen lapsen. - Päivähoidon ja alakoulujen uskontokasvatustaa tuetaan pitämällä päiväkotipyhä- kouluja, päivänavauksia ja erilaisia hartauksia sekä järjestämällä kirkkotilaisuuksia ja raamattuaiheisia kuvaelmia. Hankitaan päiväkoteihin ja alakouluille lasten hengellistä kirjallisuutta. - Tuetaan ja kannustetaan lapsi- ja perhetyön vapaaehtoistyöntekijöitä. - Perhetyön tiimii suunnittelee ja kehittää työalojen ja piirien yhteistä perhetyötä. 4.1.4. Nuorisotyö Eletään aikuisena lasten ja nuorten rinnalla Jumalan armossa ja rakkaudessa sekä tarjotaan kasvu- ja turvapaikka, jossa saa olla yhdessä, rakentua ja rakentaa. - Koulutyötä kehitetään. Päivänavauksiin panostetaan ja keskusradiopäivänavauksia ä pyritään muuttamaan salipäivänavauksiksi. Alakoulujen koulutyötä kehitetään edelleen esim. järjestämällä lähetysnäyttelyjä, jumiksia, koulupastori -toimintaa, vastavuoroisia vierailuja, jakamalla Raamattuja jne. Seurakunnan toiminnalla pyritään poistamaan koulukiusaamista. Ekaluokkalaisten ja heidän vanhempiensa ryhmäytymistä tuetaan yhteistyössä lapsityön kanssa. Ammattikoulut ja muut toisen asteen laitokset 11

otetaan enemmän huomioon yhteistyönä oppilaitospastorin kanssa. Yläkouluille järjestetään koulupäivystystä. Kriisivalmius saatetaan ajan tasalle. - Kehitetään yhteistyötä kotien ja seurakunnan välillä. Kotien antamaa kristillistä kasvatusta tuetaan esim. perheensunnuntai-tapahtumilla, yhteisillä jumiksilla leirien päätteeksi, perheretkillä, vanhempainilloilla, murkkuneuvolalla ja kotikäynneillä. Tarjotaan koko perheen kirkkohetkiä elämän eri vaiheissa. - Kehitetään yhteistyötä muiden kasvatustyön toimijoiden kanssa. Viestintää ä ajan- mukaistetaan ja kehitetään jatkuvasti. Otetaan käyttöön sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet. Nuorisotyön nettisivut uudistetaan v. 2015 mennessä. Siirrytään sähköiseen ilmoittautumiseen nuorisotyön leireille, rippikouluihin ja muihin toimintoihin. Päivitetään ikäkausirakennetta esim. leiri- ja kerhotoiminnassa. - Tarjotaan mielekästä vapaaehtoistoimintaa, johon nuori voi osallistua omilla resursseilla. Kehitetään rippikoulun jälkeistä työtä myös niiden nuorten parissa, joita pitkäaikaista sitoutumista edellyttävä toiminta ei innosta tai tavoita. Nuoria innostetaan ja tuetaan vastuun ottamiseen. - Toteutetaan kerhonohjaajien virike- ja virkistäytymispäivät. Järjestetään myös seurakuntapiireissä viikko-/kuukausitoimintaa, kuten nuorteniltoja. - Partiotyössä ylläpidetään säännöllistä viikkotoimintaa sekä vahvaa retki- ja leiripe- rinnettä. Toiminnalla tuetaan lasten ja nuorten kristillistä kasvua. Vanhempia pyritään saamaan mukaan toimintaan. Partiokämppiä kunnostetaan ja perushuolletaan. - Erityisnuorisotyönn diakonisella nuorisotyöllä pyritään tavoittamaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, sekä ohimenevää kriisiä eläviä nuoria. Virallista lastensuojelutyötä tuetaan kristillisellä kasvatustyöllä, jota tehdään yhteistyössä perheiden, lastensuojelun, poliisin, mielenterveys- ja päihdetyön kanssa. Nuoria tavoitetaan mm. Yökahvila Katutason ja etsivän nuorisotyön kautta. - Selvitetään v. 2011 mahdollisuutta saada kirkonmäelle nuorisotilat. 4.1.5. Rippikoulutyö Nuori vahvistuu uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä - Toteutetaan sekä päivitetään säännöllisesti v. 2010 laadittua rippikoulutyön paikallissuunnitelmaa. - Rippikouluun liittyvää viestintää ä lisätään ja ajanmukaistetaan. Yksittäisten rippikou- lujen suunnitelmat voidaan jatkossa tallentaa K-levyasemalle ja myös www-sivuille. - Järjestetään tarpeen mukaan pienryhmärippikouluja tai integroidaan erilaista opetusta tarvitsevat t tavallisiin rippikouluryhmiin. Tällöin huomioidaan ryhmän koko, erityisjärjestelyt ja lisähenkilökunnan tarve. Ikäluokkien vuosittainen pieneneminen mahdollistaa jonkin verran pienemmät ryhmät. - Laadukkaasti toteutetut rippikoulut auttavat nuoria kiinnittymään kirkon toimintaan ja jäsenyyteen rippikoulun jälkeen. Laatuaa voidaan lisätä mm. olemalla aidosti kiin- nostuneita nuorista, elämällä niin kuin opetetaan ja lisäämällä yhteistä suunnittelua 12

ja toteuttamista. Jaetaan yhteiseen käyttöön onnistumisen kokemuksia mm. yhteisten rippikoulupalavereiden kautta ja tuetaan työntekijöiden omaa hengellistä elämää ja koulutuksiin hakeutumista. 4. 1.6. Lähetystyö ja kansainvälinen vastuu Lähetystyö, ystävyysseurakuntatyö sekä maahanmuuttajien ja matkailijoiden kohtaaminen lähellämme on luonnollinen osa seurakunnan toimintaa. - Seurakunta sitoutuu edelleen kansainväliseen vastuuseen ja lähetykseen. Kirkon kansainvälinen missionäärinen vastuu kuuluu seurakunnan kokonaisuuteen ja kaikille työntekijöille. Yhteistyöllä eri työalojen kanssa edistetään missionaarisen ulottuvuuden näkymistää seurakunnan kaikessa toiminnassa. Luottamushenkilöt ja työnte- kijät pitävät yhdessä huolta lähetyksen toimintamahdollisuuksista. - Kansainvälisyysajattelun toteutumiseksi järjestetään koulutusta, jolla vahvistetaan työntekijöiden ja seurakuntalaisten kristillistä identiteettiä sekä luodaan valmiuksia kohtaamisiin yli kulttuuri- ja uskontorajojen. - Kehitetään uusia toimintatapoja, joilla yhteisöt ja yksilöt voivat sitoutua omakohtaiseen vastuuseen lähetysjärjestöjen nimikkokohteiden, kummitoiminnan, prosent- tiliikkeen tai kansainvälisen diakonian avustuskanavien kautta. Vapaaehtoisuuteen perustuvia työmuotoja vahvistetaan ja kehitetään. - Kehitetään lasten ja nuorten lähetyskasvatustyötä. - Osallistutaan maahanmuuttajienn kotouttamiseen ja tarjotaan heille mahdollisuus evankeliumin kuulemiseen ja hengellisen kodin löytämiseen. - Tavoitetaan Rovaniemelle eri puolilta maailmaa tulevia matkailijoita. Kirkon missionaarisesta näkökulmasta evankeliumin sanoma kuuluu myös heille. 4.1.7. Musiikkityö Musiikki on Jumalan lahja, joka voi hoitaa ihmistä syvällisellä tavalla. Musiikin merkitys on nykykulttuurissa erityisen tärkeä. Siksi hengellisellä musiikilla palvellaan seurakuntalaisia monipuolisesti ja rohkeasti julistaen. - Panostetaan lapsi- ja nuorisomusiikkiin. Alle kouluikäisten lasten perheille järjestetään muskaritoimintaa. Virsivisa -tyyppisillä yhteistyökuvioilla koulujen kanssa lisätään luontevia kontakteja ja alennetaan kynnystä osallistua seurakunnan musiikkityöhön. Siltaa seurakunnan musiikkielämään luodaan tehokkaasti mm. rippikouluissa. Kanttorien läsnäoloon rippileireillä luodaan mahdollisuuksia. Nuorisomuusikon työpanoksella vahvistetaan rippikoulujen musiikkityötä. Musiikilla luodaan turvallista ilmapiiriä leireille. - Suurempien kuorokokoonpanojenn lisäksi organisoidaan eri musiikkityyleihin pohjautuvia musiikkiryhmiä. Tarjotaan ikäryhmien mukaista musiikillista toimintaa ja mahdollisuuksia osallistua sekä haasteelliseen musiikin harjoittamiseen että yhteislauluun painottuvaan laulu- ja virsikulttuuriin. Tavoite on, että jokainen kanttori luo ympärilleen musiikkiryhmän, jossa ammattimainen musisointi voi toteutua mielek- 13

käällä tavalla. Tehdään yhteistyötä kaupunkialueen musiikin ammattilaisten kanssa. Pidetään yllä kanttoreiden keskinäistä musisointia. - Kehitetään verkossa toimivia virtuaalikuoroja. Verkossa on mahdollista tutustua kuoroihin, lauluohjelmistoihin, stemmoihin ja laulutekniikkaan. Verkossa toimiva kuoroyhteisö luo itsessään laajenevan kontaktiverkoston, joka innostaa tulemaan toimintaan mukaan. 4.1.8. Oppilaitostyö ja nuoret aikuiset Oppilaitostyössä kiinnitetään erityistä huomiota nuorten aikuisten jäsenyy-y teen ja seurakuntaan muuttavien vastaanottamiseen. Vastataan hengelliseen etsintään ja vahvistetaan opiskelijoiden hengellistä elämää. - Kaikessa toiminnassa huomioidaan, että oppilaitostyö toimii ikäryhmissä, joissa kasvava kriittisyys kirkon jäsenyyteen on johtanut muita laajempaan kirkosta eroamiseen. Nuoret aikuiset ovat samalla seuraavan sukupolven kasvattajia. Heidän seurakunnallisen identiteettinsä muutokset vaikuttavat lähitulevaisuudessa mm. kirkollisten toimitusten ja seurakunnan kasvatustyön asemaan. - Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki, jossa on runsaat 10 000 opiskelijaa. Erityisenä haasteena on pitää seurakuntaa esillä uusille opiskelijoille, joita muuttaa kaupunkiin vuosittain pari tuhatta. - Työn painopiste on seurakunnan, sen sanoman ja palveluiden näkyminenn yli- opistolla ja muissa oppilaitoksissa sekä oppilaitostyöntekijän läsnäolo opiskelijoiden eri elämänvaiheissa. - Toimitaan jatkumona rippikoulu- ja isostoiminnalle sekä muulle nuorisotyölle. Luodaan yhteyttä yleiseen seurakuntatyöhön. - Pyritään nopeaan reagointiin esiin nousevien kysymysten ja ilmiöiden arvioinnissa. Kehitetään kykyä osallistua nopeasykkeiseen viestintään. 4.1.9. Perheneuvontatyö Perheasiain neuvottelukeskuksessa selvitetään ammattitaidolla nykyaikaisin terapeuttisin menetelmin parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisten henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. - Toteutetaan mahdollisimman laadukkasti perustehtävää eli perheiden, parien ja yksilöiden tukemista heiltä nousevissa kysymyksissä. Lapsi- ja perhetyö ennaltaehkäisee, perheneuvontatyö auttaa erityisesti haavoittuneita ja kriiseissä olevia. - Palvellaan ihmisiä uskontokuntaan ja vakaumukseen katsomatta. Työ on sanatonta evankelioimistyötä. - Tehdään yhteistyötä ja käydään vuoropuhelua seurakunnan työalojen ja yhteiskunnan eri auttamistahojen ja organisaatioiden kanssa. - Tavanomaisen toiminnan lisäksi pidetään alustuksia, luentoja sekä avointen ovien päiviää seurakunnan eri työaloille, luottamushenkilöille ja kaupungissa toimiville 14

muille auttamistahoille. - Tuetaan rovaniemeläisten spiritualiteettia hengellisen ohjauksen avulla. 4.1.10. Sairaalasielunhoito Pidetään tarjolla seurakunnan perustehtävän mukaista sanan julistusta ja sakramentin jakamista huomioiden sairaalaolosuhteiden erityislaatu. - Käydään sielunhoidollisia keskusteluja, pidetään hartauksia, toimitetaan sairaan ehtoollinen sitä pyytäville ja jumalanpalveluksia osastojen toiveiden mukaisesti - Tuetaan sairaalahenkilökunnan jaksamista mm. työnohjauksenn keinoin - Kehitetään kykyä kohdata eri katsomustaustoista a tulevien potilaiden, omaisten ja henkilökunnan henkistä hätää. Huomioidaan ihmisten yhä löyhempi sitoutuminen perinteisiin instituutioihin kuten kirkkoon. - Tukeudutaan tarvittaessa seurakuntapapistoon mm. päivystyssijaisuuksissa. 4.1.11. Viestintä Seurakunta on aidossa vuoropuhelussa ympäröivän yhteisön kanssa. Seurakunnan kokonaisviestinnällä vahvistetaan kirkon jäsenyyden merkitystä, tuetaan hengellistä elämää ja ylläpidetään myönteistä seurakuntakuvaa. - Painopistealueina ovat lapset, nuoret ja nuoret aikuiset sekä kasvava ikääntyneiden joukko. - Lisätään kontaktipintaa seurakuntalaisiin laadukkailla julkaisuilla. Kehitetään Pääsky-lehden ulkoasu modernimmaksi. Lisätään ja kehitetään säännöllisiä teemakokonaisuuksia eri kohderyhmät huomioiden. Pääskyä julkaistaan 8-10 numeroa vuosittain. Jatketaan lehden sisältökoordinaatiota radio- ja verkkotoimintaan. Otetaan käyttöön käyttäjäystävällinen srk-lehden sähköinen muoto verkkosivuilla. Valmistetaan seurakunnan toiminnan yleisesite, kehitetään kausitoimintajulkaisua sekä työalojen yleis- ja kausiesitteitä. - Lisätään tapahtumien ja kampanjoiden yhteydessä RadioRovaDein ohjelma-aikaa viiteen tuntiin viikossa. Suunnataan ohjelmaa selkeämmin kohderyhmille. Tarvittaessa radioidaan paikkakunnalla toteutettavia valtakunnallisia hengellisiä kesäjuhlia. - Otetaan käyttöön v. 2011 uudet vuorovaikutteiset verkkosivut ja kehitetään niitä jatkuvasti toimintaympäristönä. Vuorovaikutuksellisuutta lisätään hyödyntämällä uusia sosiaalisen median välineitä. Lisätään läsnäoloa ja vaikuttamista paikallisissa ja valtakunnallisissa verkkoyhteisöissä ja muussa mediassa. Koulutetaan ja vastuutetaan toiminnallisen sektorin työntekijöitä tekemään hengellistä työtä verkossa. Kirjataan hengellisten työntekijöiden toimenkuviin hengellinen työ verkossa (HTV) soveltuvin osin. Viestinnän rooli on tukea hengellistä työtä verkossa. -Tiedotetaan aktiivisesti myös valmisteilla olevista hankkeista julkaisemalla esim. hallintoelimien esityslistat verkkosivuilla. - Otetaan käyttöön intranet verkkosivujen uusimisen yhteydessä. Vahvistetaan työnte- 15

kijöiden viestintätaitoja säännöllisellä koulutuksella. - Tutkitaan mahdollisuutta luoda sähköpostirekisterii kohdennettuun viestintään. 4.2. Seurakuntapiirit 4.2.1. Alakemijoen - Ranuantien seurakuntapiiri - Ihmisiä kohdataan kaikissa työmuodoissa laadukkaasti niin, että seurakuntapiirin tekemää työtä arvostetaan ja tarvitaan. - Otetaan huomioon alueelle muuttaneet perheet mm. järjestämällä Muurolan kappelissa ja muissa jumalanpalveluspaikoissa erityisesti perheille suunnattuja jumalanpalveluksia. Perustetaan tarvittaessa uusia lapsityön kerhoja yhteistyössä seurakunnan lapsityön kanssa. - Uusiutuvien kyläyhteisöjen kanssa haetaan yhteistyön muotoja. - Toimitukset ovat siltana muuhun seurakunnan toimintaan. - Panostetaan lapsikuorotoimintaan. - Lisätään piirineuvoston painoarvoa aluetyön suunnittelussa. - Diakoniatyössä panostetaan kotikäyntityöhön. Aktiivisempia eläkeläisiä kohdataan kerhoissa ja heille järjestetään retkiä. Heikkoon asemaan joutuneita tuetaan taloudellisesti ja hengellisesti. - Muodostetaan yhteyttä alueen maahanmuuttajiin yhteistyössä muiden työalojen kanssa. - Nuorisotyössä tiivistetään yhteistyötä alueen koulujen kanssa a ja järjestetään nuorten tapahtumia eri kohderyhmille, kuten rippikoulun käyneille K15 -iltoja. - Rippikoulu u jättää vuosittain positiivisen kuvan seurakunnasta yhdelle ikäluokalle ja heidän läheisilleen. 4.2.2. Keskikaupungin seurakuntapiiri - Jalkaudutaan ja verkostoidutaan erilaisten tahojen kanssa. Etsitään uudenlaisia tapoja kohdata seurakuntalaisia. - Piirineuvoston painoarvoa työn suunnittelussa lisätään. - Ikääntyvien määrän kasvaessa kehitetään heidän parissaan tehtävää työtä kuten syntymäpäiväkäyntejä ja hartaustoimintaaa laitoksissa. - Jatketaan hyvää yhteistyötä seurakunnan katulähetyksen ja Rovaniemen Päiväkes- kuksen kanssa. - Jatketaan kesäkirkko- ja soihtukirkkoperinnettä yhteistyössä kaupungin kanssa. - Marraskuisin järjestettävää Tule Valoon ja Iloon -seurakuntatapahtumaaa sekä va- punaaton Tulkoon Hengen kevät -tapahtumaa toteutetaan edelleen yhdessä katulähetyksen kanssa. Tavoitteena on saada kadonneita ja vieraantuneita evankeliumin piirin. - Yhteistyönä kaupungin kulttuuritoimen kanssa järjestetään juhannusaattona keskiaikaa mukaileva draamatapahtuma a kirkonmäellä, sekä jouluaattona paikalliseen jou- lurauhan julistukseen liittyvä tapahtuma. 16

4.2.3. Korkalovaaran -Ylikylän seurakuntapiiri - Rohkaistaan uskomaan ja elämään kristittyinä yhdessä. Lisätään kristillistä perusopetusta ja matalan kynnyksen kirkkoja. Kirkon Pyhä-teeman kautta vahvistetaan ihmisten kristillistä uskoa ja elämäntapaa ja annetaan mahdollisuuksia kokea py- hyyttä. Hiljaisuuden messuja ja iltoja pidetään tärkeinä. Järjestetään Sanan ja rukouksen iltoja. Musiikilla luodaan pyhyyttä. - Rekrytoidaan edelleen vapaaehtoistyöntekijöitä, erityisesti nuoria aikuisia. - Lisätään perhetyötä piirin alueella. - Etsitään yhä enemmän työalojen yhteistoiminnan muotoja piirissä ja tuetaan työntekijöiden jaksamista. Erilaisia messuja, tapahtumia ja ulospäin suuntautuvia aktioita toteutetaan yhteistyössä työalojen (mm. lapsi- ja musiikkityön) kanssa. - Panostetaan koulutyöhön ja nuorten aktiiviseen kohtaamiseen. Monipuolisilla kerhoilla luodaan seurakuntayhteyttä. Kerhonohjaajien koulutuksessa pidetään esillä hengellisyyttä. Tartutaan nuoren elämän tärkeisiin hetkiin: koulun aloitus, 10-vuotiaat, rippikoulu, isostoiminta ja itsenäistyvien nuorten toiminta. Tapahtumia järjestettäessä liitytään kirkkovuoden ja vuosiaiheiden teemoihin. - Järjestetään perheretkiä. - Diakoniatyössä lisätään päivällä tapahtuvaa toimintaa, jossa on mahdollisuus käsitöihin, hiljentymiseen ja musiikkiin. - Työntekijät tarvitsevat koulutusta, tukea ja resursseja tulevaisuuden kohtaamisessa. Vapaaehtoistyöntekijöiden vanhetessa pyritään turvaamaan vapaaehtoistyön jatkuminenn mm. kasvattamalla vapaaehtoisten määrää. Vapaaehtoistyöntekijöitä koulute- taan ja tuetaan. 4.2.4. Ounasjoen seurakuntapiiri - Jumalanpalveluselämää ä pyritään kappeleiden lisäksi ulottamaan myös alueen hoivakoteihin. Säännöllisten messujen lisäksi kappeleilla järjestetään hartaustilaisuuksia sekä raamattu- ja keskustelupiirejä. - Hartaustilaisuuksia a järjestetään kylätaloilla, seurojen taloilla, kylien laavuilla sekä kodeissa. - Kodin juhlat tuovat seurakunnan ja kristillisen julistuksen, opetuksen ja sielunhoi- don luontevasti keskelle ihmisten elämää. Varataan tarpeeksi aikaa näiden tärkeiden tilaisuuksien hyvään hoitamiseen. - Internetin ja sosiaalisen median lisääntyvällä käytöllä pyritään lisäämään tavoit- tavuutta ja yhteydenpitoa. - Pyritään helpottamaan syrjäytymisen ja köyhtymisen aiheuttamia ongelmia. Kotikäyntityöllä tavoitetaan ikäihmisiä ja sairaita. Laitosvierailut alueen hoivakodeissa tuovat seurakunnan myös osaksi vanhusten arkea. Kappelien ja kylätalojen keskustelupiireillä luodaan puitteita vanhusten keskinäiselle kohtaamiselle. Leiriä ja retkipäiviä järjestämällä tuodaan vaihtelua vanhusten arkeen. - Nuoria tavoitetaan luontevasti alueen kouluilla säännöllisten päivänavausten, kouluvierailujen ja koulupäivystyksen muodossa. Esirippikoulutoiminta leireineen tutus- 17

tuttaa varhaisnuoria seurakuntaan jo ennen rippikoulua. Nuorten toiminnassa otetaan huomioon alueen erityispiirteet kuten pitkät matkat. 4.2.5. Ounasvaaran seurakuntapiiri - Turvataan diakonian vapaaehtoisvoimin toimivan keskiviikkoruokailun ja Pyhät meiningit- perhetapahtuman jatkuvuus. Pyhät meiningit -tapahtuma suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä eri työmuotojen kanssa. Tapahtuma järjestetään kerran kuukaudessa vuodesta 2011 lähtien. - Vapaaehtoisten rekrytointiin pyritään löytämään kanavia vuoteen 2015 mennessä. - Vuodesta 2012 alkaen järjestetään kerran vuodessa piirin oma seurakuntatapahtuma varhaisnuorille. - Suunnitellaan yhdessä piirineuvoston ja piirin työntekijöiden kanssa aktivointikampanja, jonka tarkoitus on nostaa seurakunnan eri toimintoihin osallistuvien määrää ja samalla aktivoida vapaaehtoisia. Aktivointikampanja aloitetaan vuonna 2013. - Tuetaan maahanmuuttajatyötä mm. tarjoamalla työvoimaa ja muita resursseja pii- rin alueella järjestettäviin tilaisuuksiin. 4.2.6. Saaren-Nammankylien seurakuntapiiri - Tiivistetään yhteistyötä seurakunnan lapsi- ja perhetyön sekä alueen kunnallis- ten päiväkotien kanssa. Toteutetaan yhdessä mm. kirkkohetkiä ja järjestetään työntekijöiden vierailuja päiväkoteihin. - Järjestetään koulukirkot suurina juhlapyhinä kaikissa alueen kouluissa. - Nuorisotyössä etsitään uusia toimintamalleja yhteistyössä muiden työalojen kanssa. - Diakoniatyö tukee edelleen kylätoimikuntia merkittävällä tavalla. Järjestetään diakoniatilaisuuksiaa eri kylillä säännöllisesti, vaikka väki kyliltä vanhenee ja vähe- nee. Asiakkaille järjestetään henkilökohtaisia tapaamisia ja kotikäyntejä. Selvitetään mahdollisuutta järjestää diakoniapäivystystä ä omassa piirissä. Järjestetään matkoja ja retkiä kaikenikäisille seurakuntalaisille, sekä perheretkiä läheisiin matkakohteisiin. 4.2.7. Yläkemijoen seurakuntapiiri - Järjestetään edelleen piirille ominaisia tilaisuuksia: kelkkakirkko, motoristikirkko, pelimanniseurat, kaiken kansan tapahtumat. - Osallistutaan aktiivisesti sidosryhmien tilaisuuksiin ja järjestetään toimintapäiviä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa jatketaan ja syvennetään. - Toiminta säilytetään tehokkaana ja tavoittavuus hyvänä. - Pienuus ja tuttuus mahdollistaa tilanneherkkyyden, joka vahvistaa jumalanpalvelusyhteyttä. Säilytetään piiri aktiivisena kaiken kansan seurakuntapiirinä. - Väestön ikääntyessä erityisesti diakoniatyön merkitys lisääntyy. - Alueen lapset ja nuoret kohdataan säännöllisesti i päiväkoti-, koulu-, kerho- ja leirityössä. Avoimien ovien toimintaa jatketaan eri kylillä. - Perheitä kutsutaan mukaan toimimaan seurakunnassa aktiivisesti. 18

5. TOIMINTAA TUKEVIEN TYÖALOJEN PAINOPISTEET 2011-2015 5.1. Hauta- ja puistotoimi - Kehitetään seurakunnan hautauspalveluprosessiaa asiakaslähtöisesti. - Pyritään hoito- ja kunnossapitotehtävien sekä hautainhoitorahaston palveluiden yhdenmukaisuuteenn kaikilla seurakunnan 14 hautausmaalla. - Hautausmaiden tekniikkaa ajanmukaistettaessa huolehditaan hautausmaiden kulttuurin ja luonteenn säilyttämisestä. - Huolehditaan työntekijöiden työturvallisuudesta ja työssä jaksamisesta. - Hauta- ja puistotoimi pidetään erillisenä yhtenäisenä työalana palvelun laadukkuuden takaamiseksi - Lisätään työntekijöiden ja hautausmailla käyvien ympäristötietoisuutta. - Rovaniemen seurakunnan omistamia metsiä (n. 3000 ha) hoidetaan metsäsuunnitelman 2007-2016 mukaisesti. 5.2. Kiinteistötoimi - Pyritään sopeutumaan henkilöstön ikääntymisen n ja eläköitymisen tuomiin muu- toksiin, ja varmistetaan työvoiman saatavuus myös ydintaajama-alueen ulkopuolella. - Henkilöstön jaksamista tuetaan kehittämällä varausjärjestelmäää yhteistyössä mui- den työalojen kanssa. Tilausten vastaanottajia sekä tilaajia koulutetaan varausjärjestelmän käyttämiseen vuonna 2010 laaditun ohjeistuksen pohjalta. - Henkilöstön työssä viihtymistä ja työhön sitoutumista edistetään luomalla turvallinen työyhteisö ja -ympäristö. Turvallisuusjärjestelmiä saatetaan ajan tasalle. Henkilöstölle järjestetään turvallisuuskoulutusta. - Kiinteistöjen ikääntyessä kiinnitetään erityistä huomiota kiinteistöjen kuntoon. Kiinteistöjen energiankulutusta seurataan, jolloin saadaan myös tietoa järjestelmien kunnosta. Energiankulutusta pyritään vähentämään. - Kiinteistöosaston organisaatiorakennetta kehitetään ja henkilöstön työnkuvia selkeytetään. Vahvistetaan tilaisuuksien ja tapahtumien yleisjärjestelyjen koordinointia kehittämällä seurakuntamestareiden tiimivastaavalle tarpeen mukainen työnkuva. 5.3. Kirkkoherranvirasto - Kirjuri-järjestelmällä ä hoidetaan jäsenrekisteriä ja palvellaan kirkon jäseniä yli seu- rakuntarajojen. Työaloja tuetaan järjestelmästä saatavien raporttien avulla. - Varausjärjestelmän hyvällä ohjeistuksella tuetaan pääkäyttäjiä ja työntekijöitä työn suunnittelussa ja myös työssä jaksamisessa. - Kehitetään kirkkoherranviraston ja muiden seurakunnan toimistojen yhteistyötä asiakaslähtöisesti. 19

5.4. Rakennustoimi - Toimitaan teknisenä asiantuntijana ja toteutetaan kiinteistöjen käyttäjien tarpeista syntyneet hankepäätökset. Terävöitetään rakennustoimen tarkoitusta yhteisöllemme. - Pitkän tähtäimen suunnitelmaa a (PTS) noudatetaan: muutoksia ja lisäyksiä kesken suunnitelmakauden tehdään vain perustelluista syistä. - Pyritään varmistamaan, että rakennukset saavat mahdollisimman pitkän elinkaaren. - Kiinteistöjen kuntokartoituksia ja -tutkimuksia jatketaan, kiinteistöjen vastuu- henkilöitä informoidaan erilaisista tarpeista, vaihtoehdoista ja elinkaaresta. Arvioidaan kiinteistöhuollon kattavuutta ja riittävyyttä. - Rakennuttajan tehtävässä opiskellaan ja panostetaan kustannus-, energia- ja ympäristörakentamiseenn niin suunnittelun, rakentamisen kuin käytönaikaisen huol- lonkin osalta. - Arvioidaan oman työn ja ulkopuolisen työn kustannustehokkuuttaa hankekohtai- sesti. - Kehitetään tietotekniikan hyväksikäyttöä päivittäisissä työtehtävissä. 5.5. Taloushallinto - Hoidetaan edelleen taloushallinnon asiat kestävän taloudenhoidonn näkökulmasta ja tuetaan seurakunnan perustehtävää toteuttavien työalojen toimintaa. - Varaudutaan kirkkohallituksen henkilöstö- ja taloushallintoprojekti HETA:n tuomiin muutoksiin, jotka kohdistuvat taloustoimiston tehtäviin, henkilökunnan määrään, työnjakoon ja atk-ohjelmiin. - Edistetään hyvää asiakaspalveluaa ja keskinäistä yhteisymmärrystä sekä yhteistyötä 5.6. Tietohallinto - Kehitetään Oulun hiippakunnan pohjoisosan IT-yhteistyöalueen (26 srk:aa) käyt- töpalveluita. Haetaan IT-ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa eri työalojen työprosesseja. - Huomioidaan Kirkon tietojärjestelmien kehittämishanke (KITKE) IT-yhteistyöalueella. - Huomioidaan Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon ja niiden tietojärjestelmien kehittämishankkeen (HETA) A muutokset IT-alueella. - Kehitetään mobiililaitteiden hyötykäyttöä seurakuntatyössä. - Otetaan käyttöön Asia- ja dokumentinhallintajärjestelmää IT-alueella. - Järjestetään IT-koulutusta IT-yhteistyöalueen työntekijöille. - Mahdollistetaan kaikille työntekijöille IT-yhteistyöalueen palveluiden käyttö riippumatta sijaintipaikasta. - Työntekijöiden työssäjaksamisestaa huolehditaan. Seurataan nykyisten sekä tulevi- en hankkeiden aiheuttamaa kuormitusta nykyiselle työntekijäkokoonpanolle. 20