Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5
Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet ja suunniteltu metsäbiomassojen käyttö 4. Puukansan tarina
Mitä on metsäbiotalous? On se osa biotaloudesta, joka käyttää metsästä saatavia biomassoja ja niihin perustuvia teollisia biomassoja Metsäbiomassoihin luetaan kuuluviksi Runkopuu, kannot, hakkuutähteet, puun kuori sekä marjat sienet, kävyt ja metsäkasvit
Tunnuslukuja Lapin metsistä Metsätalousmaata 9,05 milj.ha Puuntuotannossa 65,7% Rajoitetussa puuntuotannossa 9,5% Ei puuntuotannossa 24,8% Nuoria kasvatusmetsiä 47% Metsämaan omistus Valtio 62% Yksityiset 32% Yhtiöt ja yhteisöt 6%
Tunnuslukuja Lapin metsistä Puuston määrä 420 milj.m3 Metsien kasvu 13,8 milj.m3/v (1,9 kertainen vrt. -70 luku) Poistuma (hakkuu/luontainen poistuma) 47% Kestävä hakkuu suunnite (AMO) 6,6 milj.m3/v (sis.ainespuu kokoisen energiapuun 0,7 milj.m3) Toteutuneet hakkuut vuosina 2014-2017 4,5 milj.m3 Suojeltuja metsiä eniten Suomen maakunnista
Yksityismetsätalouden liiketulos euroa/ha Tulot Valtion tuki Kust. yhteensä Liiketulos 300 250 200 Yksityismetsätalouden liiketulos Keskimäärin Suomessa n.120 /ha Lapissa n.25 /ha 150 100 50 0-50 2017 2017 2017 2017 2017 2017 Lappi Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois- Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Lähde: Luke SVT ja Smk Amo-seuranta
Muita Lapin ominaispiirteitä Yhteismetsiä n. 50 kpl n. 300 000 ha Matkailu tärkeässä roolissa n. 650 milj. vuodessa Porotalous lihantuotanto 1,78 milj.kg (90% koko poronlihan tuotannosta) n. 32 milj. Metsästys ja riista lupametsästäjät tuo aluetalouteen n.9 milj, Keräilytuotteet maailman suurin luomukeruualue
Hakkuut ja teollisuuspuunkäyttö Lapissa
1000 m³ 7 000 Hakkuukertymän kehitys 6,6 milj.m3 AMO 250 6 000 5 000 347 315 350 lehtitukki 332 302 436 415 250 4 000 426 89 3 386 68 2 kuusi 82 0 69 3 504 390 energiapuu 379 473 172 kuusikuitu 171 183 161 153 231 168 3 000 210 Aluetalouteen lisää tuloja yli 100 milj. (kantoraha,puunkorjuu ja kuljetus) kuusitukki 2 900 2 000 1 991 2 015 1 997 4,7 milj.m3 71% tavoitteesta Lisää työpaikkoja metsäbiotalouteen yli 500 htv. 2 030 650 100 850 lehtipuu energia lehtikuitu mänty energiapuu mäntykuitu 1 000 0 866 988 1 069 1 168 1 240 Hakkuita kasvatettavissa 2017 tasosta noin 2,0 milj.m3 Kuitupuu 1,6 milj.m3 Tukkipuu 0,3 milj.m3 L a p p i Ainespuukokoinen energiapuu 0,1 milj.m3 2014 2015 2016 2017 T a vo 2 0 2 0 Lähde: Luke SVT ja Smk Amo-seuranta mäntytukki
Metsäteollisuuden puunkäyttö Lapissa 2015-2017 Keski-arvo 2017 2016 2015 Yhteensä Kuitupuu yhteensä Lehtikuitupuu Kuitupuun osuus 4,5 milj.m3/v (83%) 19 Lappi Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Tukkipuu yhteensä Tukkipuun osuus 0,9 millj.m3/v (17%) Hakkuukertymä Lapin maakunnassa n.4,5 milj.m3 Lehtitukki Raakapuun vienti n.0,2 milj.m3 Kuusitukki Mäntytukki Puuta tuodaan Lappiin jalostettavaksi muista maakunnista n.1,1 milj.m3/v 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Lähde: Luke SVT ja Smk Amo-seuranta
Metsäteollisuuden puunkäyttö Lapissa 1000 m ³ 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2012 2014 2015 2016 2017 Lappi Lähde: Luke SVT ja Smk Amo-seuranta Sivutuotteet ja jätepuu Tuontihake Lehtikuitu Kuusikuitu Mäntykuitu Lehtitukki Kuusitukki Mäntytukki
Pohjois-Suomeen suunnitteilla olevat investointihankkeet Puun käytön kasvaminen
Puupohjaista raaka-ainetta käyttävät biojalostamot LÄHDE: Julkinen 30.11.2016
Suunniteltu käyttö vs. hyödyntämätön potentiaali Vapaana oleva potentiaali Pohjois- Suomessa n. 6,5milj.m3/v kuitupuu n. 4,5 milj.m3 tukkipuu n. 2,0 milj.m3 Suunniteltu kuitupuun lisäkäyttö Boreal Bioref 2,8 milj.m3 KaiCell 3,0milj.m3 Metsä Group 4,5 milj.m3 Stora Enso 0,5 milj.m3 Pohjois-Suomen metsäbiomassojen perässä myös Suunniteltu Metsä Group, Äänekoski kuitupuun lisäkäyttö n.11 milj.m3 UPM, Pietarsaari ym. SE, Itä-Suomen ja Kaakon tehtaat Hyödyntämätön Finnpulp ja kuitupuupotentiaali Mondi, Kuopio. n. 4,5 5 milj. m3 /v
Pohjoisen metsäbiomassoille on kysyntää jatkossa Hyödyntämättömän ainespuupotentiaalin kysyntä tavoittaa suurimman kestävän hakkuukertymän, mikäli osakaan suunnitelluista investoinneista realisoituu Maakuntien ulkopuolisten integraattien puuntarpeet MG, Ääneskoski vaikuttaa jo nyt Oulujoen eteläpuolelle Storan Itä- ja Kaakkois-Suomen puunkäyttöä UPM:n paluu Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle Tukkipuuta lisää tarjolle / jalostettavaksi huomattava määrä Riittääkö nykyinen sahauskapasitetti? Uusillekin toimijoille mahdollisuuksia? Jalostukselle ja jalostusasteen nostamiselle hyvät mahdollisuudet!
Pohjoisessa on kova pöhinä, mutta myös huolenaiheita ja haasteita. Puulle ja sen sivutuotteille saatava lisää käyttöä! Mistä ja miten osaava ja motivoitunut työvoima metsäbiotalouden eri tehtäviin? Infran kunto! Metsänomistajarakenne Myynti ja markkinointi Jalostus / Jalostusaste! Kestävyys / Hyväksyttävyys Tiet / Sillat / Rataverkko / Terminaalit Puuta liikkeelle! Koulutus/ Osaajat!
Käykää katsomassa.. Metsäalan uusimmat tuotteet ja teknologiat www.smy.fi
Puukansan tarina 1917-2017
mäet se kylvi männiköiksi, korpinotkot kuusikoiksi Uusi puusukupolvi 1917
Hoidettu taimikko vuonna 1930
Nuori kasvatusmetsä ensiharvennettu v.1960
Varttunut kasvatusmetsä harvennettu v.1980
Lopullinen sato korjattavissa 2017
Tukista arvotuotteiksi.
Lopputuloksena hiilivarastona toimiva perinnetalo tulevaisuuden vaatimuksilla!
Tai julkinen rakennus
Puulla Parempiin Päiviin Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA Metsäsektori on osa kestävän rakentamisen arvoketjua www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus