Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Samankaltaiset tiedostot
Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Eloisa pelto seminaari

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maanparannus mahtava mahdollisuus?

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Yhteiskunnan vaikuttajille ja päättäjille suunnattu keskustelufoorumi

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kasvuvoimaa maanparannusaineista. kerääjäkasveista. Elina-hanke Hollola Kaisa Riiko Baltic Sea Actio Group Järki hanke

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola TULOS. MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta

Keväällä alkavat uudet MATO-hankkeet

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

Karjanlannan hyödyntäminen

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Kuopion Uimaseuran TOP Päivitetty

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Maanparannusaineet maaperän hiilitasetta nostamassa

Lämpimästi tervetuloa Lapin 61. Metsätalouspäiville helmikuuta 2019, Rovaniemelle, Lappia-taloon (Jorma Eton tie 8)

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Nimi Seura Sarja Painoluokka Riitta Evisalmi kiilat hockey LC 16 kg -63 kg Riikka Viiala K4 Center LC 16 kg -63 kg Ida Maasalo Ryhti LC 16 kg -63 kg

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Viikko 35 ( )

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Kuhmolainen Maraton 2015

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Vesistökunnostusverkosto

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Sijoitus Sarja Y Tulos Napa 1 Siren Markus Salonseudun RT Luomanaho Mika Pohjanmaan RT 10

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

VALERIE CASE STUDY TRIAL - REPORT

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Peltokuivatuksen tarve

Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi valitut. Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Transkriptio:

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola, Janne Kaseva Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen HY: Kari Hyytiäinen, Sanna Kanerva, Sampo Pihlainen, Matti Sihvonen, Helena Soinne Mato koukussa, saalis haavissa: Tutkimustulosten hyödyntäminen tulevan CAP-rahastokauden ympäristötoimenpiteissä MATO ohjelman seminaari13.03.2019

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä, (ORANKI), 2016-2019 Orgaanisen aineksen yhteys maan rakenteeseen ja eroosioherkkyyteen ja sadontuottoon Orgaanisen aineksen yhteys lannoitustarpeeseen Maankäytön ja maaperän rehevyyden heijastuminen isojen jokien veden laatuun Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa 2 11.3.2019

Sato kg/ha Satotasoon vaikuttaneet tekijät Oranki-aineistossa, koelohkot 2016-2017, Etelä-Suomi, Maaninka 12000 10000 8000 6000 2016_Sato_N 2017_Sato_N 4000 2000 0 0 2 4 6 8 10 Hiilipitoisuus, % 3 11.3.2019

Satotason muutos, kg/ha Satotasoon vaikuttaneet tekijät Oranki-aineistossa, koelohkot 2016-2017, Etelä-Suomi, Maaninka Viljelyvyöhyke Kasvilaji Vesitalous Saveksen määrä Kalkitus Typpilannoitus Hiilipitoisuus, sadonlisä 500-675 kg / % C 4000 3000 2000 1000 0-6 -4-2 0 2 4 6-1000 -2000-3000 -4000 Hiilipitoisuuden muutos, %

Jokien vedenlaatu ja taloudellinen tarkastelu Jokien vedenlaatuaineistoista: Orgaanisen hiilen muutokset jokivesissä Ominaiskuormituksen muutokset Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa Typpilannoituksen, lannan käytön ja muokkausmenetelmien vaikutus Ympäristö- ja sosioekonomiset vaikutukset N fertilizer input t, Manure input t Catch crop t Till or No till cultivation choice t 37 34 42 47 44 54 53 51 49 57 60 2827 191816 11 23 21 24 N fertilizer input t+1, Manure input t+1 Catch crop t+1 Till or No till cultivation choice t+1 N carry-over C carry-over N carry-over C carry-over State t (soil N t, soil C t ) State t+1 (soil N t+1, soil C t+1 ) Crop yield t N load t, N 2 O t, CO 2,t Crop yield t+1 N load t+1, N 2 O t+1, CO 2,t+1 Net returns from the crop production in period t Monetary damages from the externalities in period t Net returns from the crop production in period t+1 Monetary damages from the externalities in period t+1 5 11.3.2019

Loppuseminaari, Oranki ja Mahtava hanke (+Ville) Ma 25.3. 12-16.00, Säätytalo Ohjelma 12.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (Luke) 12.05 Avaussanat, Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö 12.10 Peltomaan hiilen pitkäaikainen trendi, Jaakko Heikkinen, Luke 12.20 Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon, Tapio Salo, Luke 12.40 Maan orgaanisen aineksen vaikutus typen mineralisaatioon, Helena Soinne, Luke 13.00 Maan ominaisuudet eri kerroksissa, Riikka Keskinen, Luke 13.20 Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa - taloudellinen tarkastelu, Matti Sihvonen, Helsingin yliopisto 13.40 Salamapuheenvuorot Arja Nykänen, ympäristöministeriö Sami Talola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Varsinais-Suomi 13.50 Kahvi 14.20 Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines, Katri Rankinen, Suomen ympäristökeskus 14.40 Maanparannus mahtava mahdollisuus? Kristiina Regina, Luke 15.10 Salamapuheenvuorot OSMO-hanke, Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi CarbonAction-hanke, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group CARBO-hanke, Panu Korhonen, Luke PERA-hanke, Sami Ovaska, Luke 15.30 Keskustelua ja kysymyksiä 15.55 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle 16.00 Tapahtuma päättyy Seminaarin järjestävät hankkeet Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI), Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE). 6 11.3.2019

Kiitos! 7 11.3.2019