Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys Olli Joukio 2015
Sisällys Inventointityön vaiheet 2 Alueen historiaa 3 Alueen nykytila 10 Rakennuskulttuuri kaava-alueella 13 Vantala 14 Morgondimma 16 Eerikkilä 18 Santikko 20 Lähteet 22
Inventointityön vaiheet Inventoitityö toteutettiin aikavälillä 21.9. 2.10.2015. Käsiteltävällä asemakaava-alueella ei ole aiemmin toteutettu rakennus- tai maisemahistoriallista selvitystä. Työ aloitettiin asemoimalla historiallinen karttamateriaali 1700-luvulta 1960-luvulle nykykarttaan, jotta alueen maankäytön historiaa kyettiin selvittämään. Historialliset kartat saatiin Arkistolaitoksen digitaalisesta arkistosta sekä Satakunnan Museon kokoelmista. Selvitystä varten käytiin läpi myös Satakunnan Museon aluetta koskeva historiallinen valokuvamateriaali. Kaava-alueen kolmen varsinaisen asuintontin asukkaita informoitiin postitse ennen inventointia. Kenttätöihin käytettiin kaksi päivää. Asukkaita haastateltiin ja he luovuttivat arvokasta historiallista valokuvamateriaalia. Asukkailta tiedusteltiin ennen kaikkea alueen elinkeinohistoriasta, jotta sen mahdollisia ympäristössä tallella olevia jälkiä kyettäisiin kartoittamaan. Kenttätöiden jälkeen varsinaisen rakennusinventoinnin tulokset vietiin kokonaisuudessaan Satakunnan Museon ylläpitämään Pakki-sovellukseen. Tässä raportissa olevat rakennuksia koskevat kuvaukset ovat esitetty pääpiirteissään suppeammin. Yläkuvassa vuoden 1915 Rauman kylää koskeva isojaon täydennyskartta (Arkistolaitoksen digitaaliarkisto). Alakuvassa Agnes Lehtosen torppa Ulasoorissa 1910-luvulla. (Valokuva Satakunnan Museo) 2
Alueen historiaa 1600- ja 1700- luvuilla nykyisen jokisuiston alueella merenlahteen nousseet maatumat, hietasärkät, kasvoivat pinta-alaltaan kiinteiksi ja muuttuivat hiljalleen paljaista hiekkasärkistä kaupungin parhaiksi niittyalueiksi. Vielä 1700- luvun alkupuolella merenlahti ulottui Ulasooriin saakka. Nykyinen kaavoitettava alue oli vielä tässä vaiheessa suurelta osin veden peittämää, mutta jo rehevöityvää ja maatuvaa aluetta. Uudet niittyalueet olivat maistraatin hallitsemaa uutta kunnallismaata. Alkuaikoina rämemäisiin luotoihin kiellettiin viemästä karjaa, koska se olisi turmellut heinänkasvun. Vuonna 1757 kartoitettiin Porin kaupungille, Rauman kylälle sekä Tuorsniemen kylälle kuuluneet alueet Ulasoorista. Kaupungille kuului myös alueita muualta niittyluotojen alueelta sekä saaristosta. 1700-luvun lopussa Ulasoorin kaupungille kuuluvien niittyjen pinta-alaksi ilmoitettiin 122 tynnyrinalaa eli yli 60 hehtaaria. Rauman eli nykyisen Vähä-Rauman kylässä toteutettiin isojako vuonna 1764. Nykyisestä kaava-alueesta ainoastaan kaakkoiskulma kuului Rauman kylälle ja oli tolloin merkitty yhteiseksi laidunmaaksi. Alue sijaitsi nykyisen Nelostuotteen rakennuksen takana. Muu osa nykyisestä kaavaalueesta oli merkitty Porin kaupungille kuuluvaksi, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös tämä alue oli tuolloin laitumena. Rauman kylän epäonnistuneena pidetyn isojakotoimituksen kartta vuodelta 1764. Koko jokisuiston alue oli tuolloin merkitty yhteiseksi laidunmaaksi. Alakuvassa kaava-alueen sijoittuminen isojakokarttaan. Rauman kylälle kuului ainoastaan pieni alue. Muilta osin maa-alueet kuuluivat kartan mukaan Porin kaupungille ja olivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä laidunkäytössä. (Vanhat kartat Arkistolaitoksen digitaaliarkisto. Asemointi tekijän.) 3
Vähä-Rauman kylän isojakoa pidettiin epäonnistuneena ja vuonna 1802 kartoitettiin ja jaettiin uudelleen Vähä-Rauman kylälle kuuluneet nk. sikopiirimaat eli yhteisomistuksessa olevat kotieläinten laidunmaat Ulasoorin alueella. Nykyisellä kaava-alueella maat jaettiin alueen kaakkoiskulmassa kuuden tilan kesken. Tilat olivat Liinaharjan rustholli, Kaprali, Pecka, Friisi, Juhola sekä Pormestarin tila, joka kuului kaupungille. Alueen pohjoisosassa oli lisäksi jokeen rajautuva Liinaharjan Rusthollin niittyalue. Alue, jossa nykyään sijaitsevat Eerikkilän ja Santikon tontit, kuuluivat vuonna 1802 Liinaharjan rusthollin metsäpalstaan. Metsäpalstan ja laidunalueiden väliin jäi vielä kaupungille kuuluva alue. Alue säilyi rakentamattomana ilmeisesti aina 1800-luvun loppupuolelle saakka. 1800-luvun aikana nykyisen Rantakulmantien varrelle syntyi ainakin kaksi torppaa, joita voidaan pitää alueen vanhimpana asutuksena. Näistä toinen on edelleen pystyssä nykyisellä Fämbackan tontilla aivan kaava-alueen rajan ulkopuolella. 1900-luvun alussa toteutetussa venäläisessä topografikartassa Vantalan tilan paikalle on merkitty huvilatontti. Pihapiiriin johtavan tien linjaus noudattaa suurelta osin nykyistä. Myös Rantakulmantien suora linjaus vastasi jo tuolloin nykyistä. Vantalan pihapiiristä pohjoiseen on merkitty myös pieni tontti, joka on sittemmin hävinnyt. Santikon tontin paikalla sijaitsi osa edeltävän Fämbakkan torpan tontista. Vantalan tilan nykyisen pihapiirin alueelle tai välittömään läheisyyteen oli merkitty kaksi asuintonttia vielä vuodelta olevassa 1915 isojaon täydennyskartassa. Rantakulmantien varressa sijaitsi lisäksi riihitontti. Kaava-alueen ympäristöä muokkasi merkittävä vuonna 1897 aloitettu Mäntyluodon radan rakennustyö. Vuonna 1899 Ulasooriin perustettiin tiilitehdas, joka siirtyi sittemmin Rosenlew-yhtiön omistukseen. Tehdas toimi vuosina 1899 1964 ja työllisti monia lähialueen asukkaita. 4 Yksityiskohta vuoden 1802 yhteismaiden jakokartasta sekä nykyinen kaava-alue. Alueella ei ollut tässä vaiheessa vielä rakennuskantaa, vaan koko alue oli laidunkäytössä lukuun ottamatta luoteiskulman metsäpalstaa. (Kartta Arkistolaitoksen digitaaliarkisto. Asemointi tekijän.)
Myöhemmin Rosenlew päätti sijoittaa tiilitehtaan paikalle paperisäkkitehtaan. Monet Ulasoorin asukkaat olivat hevosineen kuljettamassa tiilitehtaalle savea lähiympäristön savenottopaikoilta. Myös Tikkulan tulitikkutehdas saattoi työllistää asukkaita. Venäläisen topografikartan mukaan Vantalan tilan ympäristö ei ollut viljelty vielä 1900-luvun alussa. Ainoastaan tien varressa oli pieni kaistale merkitty pelloksi. Ympäröivä niittyalue oli merkitty kosteikoksi. Rantakulmantien varteen oli sen sijaan merkitty viljelykaistaleet. Kaava-alueen keskiosassa sijaitsi metsäkaistale, jota käytettiin laitumena vielä 1900- luvun alkuvuosikymmeninä sekä puolivälin paikkeilla. Vuonna 1929 Porin kaupunki osti itselleen Liinaharjan kartanon lähinnä esikaupunkiasutusta silmällä pitäen. Samoihin aikoihin erotettiin Liinaharjan maista myös kartanolle kuulunut Vantalan tila, joka oli kuulunut Liinaharjan omistaneelle Vanhakartanon suvulle vuodesta 1893. Vuoteen 1930 mennessä entisistä kartanolle kuuluneista maista oli vuokrattu jo 65 pientä palstaa. Vuonna 1941 sekä entisestä maalaiskunnasta että Ulvilasta liitettiin kaupunkiin laajoja alueita. Liitoksen yhteydessä myös nyt käsiteltävä kaava-alue liitettiin koko-naisuudessaan kaupunkiin. Uusi kunnanraja kulki aivan Ula-soorin tiilitehtaan länsipuolelta. Ulasoorin alue oli vielä tässä vaiheessa harvaan rakennettu. Liitoksessa Porin kaupunki sai Ulasoorin alueelta ainoastaan 84 uutta asukasta. Sodan aiheuttama pika-asutuslaki sekä vuonna 1945 voimaan astunut maanhankintalaki verottivat myös kaupungin omistamia maa-alueita raskaasti. Liinaharjan maista erotettiin vuosina 1940 52 kaikkiaan 94 hehtaaria maita. 5 Kaava-alue asemoituna 1900-luvun alun venäläiseen topografikarttaan. Vantalan tilan paikalle on merkitty sekä venäjäksi että suomeksi huvila. Luoteispuolelle kapean jokiuoman pohjoispuolelle on merkitty myös pieni tontti, joka on sittemmin hävinnyt. (Kartat Satakunnan Museo. Asemointi tekijän.)
Kaupunki luovutti maita myös normaaliasutukseen. Ulasoorin alueella 1950-luvun uudisrakentaminen vaikutti harvaan rakennettuun ympäristöön merkittävästi. Rantakulmantien varteen syntyi melko runsaasti jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria edustavia asuintontteja. Tähän ajalliseen kerrostumaan liittyy myös kaava-alueella sijaitseva Eerikkilän tontti. Vasemmalla Rauman kylää koskeva isojaon täydennyskartta vuodelta 1915. Vantalan tilan paikalle on merkitty kaksi asuintonttia. Nykyisen piha-alueelle johtavan tien varsi on viljelty laajemmalta alueelta. Rantakulmantien varsi on myös viljelty, mutta rakennuskanta on edelleen erittäin harvaa, ainoastaan joitakin torppia sekä riihitontti. Oikealla ote 1960-luvun peruskartasta. Varsinkin Rantakulmantien varteen on syntynyt runsaasti asuintontteja. Viljelyalueet olivat tässä vaiheessa kaava-alueella laajimmillaan. (Vuoden 1915 kartta arkistolaitoksen digitaaliarkisto. 1960-luvun peruskartta Maanmittauslaitos. Asemoinnit tekijän.) 6
Kaava-alueen ja lähiympäristön vanhinta rakennuskantaa edustivat mitä ilmeisimmin 1800-luvun loppupuolelle ajoittuneet torpat. Vasemmalla ylhäällä sittemmin Lehtosen talona tunnettu torppa kuvattuna vuonna 1925. Torppa sijaitsi Rantakulmantien ympäristössä ja purettiin 1970- luvulla. Alapuolella Stenroosien omistuksessa ollut Fämbackan 1880-luvulle ajoittuva torppa kuvattuna 1920-luvulla. Nykyinen inventointialueella oleva Santikon tontti kuului torpan pihapiiriin. Rakennus on edelleen olemassa viereisellä Fämbackan tontilla, mutta useaan otteeseen laajennettuna. (Ylempi kuva Satakunnan Museo, alempi Raili Strenroos) Ylhäällä Vantalan tila kuvattuna ilmeisesti 1960-luvulla. Entinen Liinaharjan kartanoon kuulunut huvila kehittyi varsinaiseksi tilakeskukseksi 1920-30-luvulta lähtien. (Valokuva Ritva Kuusiluoman perikunta) 7
1960-70-lukujen vaihteessa toteutettu Ulasoorintie sekä sen varteen hiljalleen syntynyt teollisuusalue vaikuttivat ympäristöön merkittävästi. Jotkin yritykset, kuten Rauhalammin konepaja, olivat verrattain lyhytikäisiä ja siirtyivät melko nopeasti Porin ammatillisen kurssikeskuksen käyttöön. Kaava-alueen lähiympäristössä alkoi tapahtua rakennuskannassa runsasta muutosta varsinkin 1950-luvulla, jolloin esimerkiksi Rantakulmantien varteen sekä lähiympäristöön valmistui jälleenrakennuskaudelle tyypillisiä asuintontteja. Ulasoorintie sekä sen varren teollisuusrakennukset sekä ammattikoulutukseen tarkoitetut rakennukset toteutettiin entiselle viljelymaalle. Asuintiloilla ei juurikaan enää harjoitettu viljelyä, vaan maatalous- ja karjanhoito alkoi hiipua 1950-60- luvulla. Kuitenkin turkistarhaus ja kasvihuonetoiminta jatkoivat Rantakulmantiellä maatalouselinkeinoperinnettä aina 1990-luvulle saakka. Oikealla jälleenrakennuskaudelle tyypillistä asuinrakentamista Ulasoorin alueella kuvattuna ilmeisesti 1960-luvulla. Alakuvassa entiset Satomaan tallit Ulasoorintien varressa, jotka muutettiin melko nopeasti Porin ammatillisen kurssikeskuksen käyttöön. Kuva otettu vuonna 1974. (Valokuvat Satakunnan Museo) 8
Raumanjuovan länsipuolelle syntyi laajemmat viljelykset vasta 1900-luvun alkupuolella. Tähän saattoi vaikuttaa kostea maaperä ja tulvaongelmat. Aikaisemmin huvilana ollut Vantalan talo alkoi muuttua tilakeskuskeksi vasta 1930- luvulta lähtien. Rantakulmantien varressa harjoitettiin viljelyä kuitenkin jo 1800-luvulta lähtien. Liinaharjan karjaa laidunsi Rantakulmantien kaakkoispuolen metsäsaarekkeessa vielä sota-aikana. Viljely jatkui melko pienimuotoisena 1960- luvulle saakka, jonka jälkeen tallella olleita peltoja annettiin vuokralle. Sen sijaan Rantakulmantien ympäristöön perustettiin 1900-luvun aikana eri vaiheissa kaksi turkistarhaa. Viimeisin oli toiminnassa vielä 1990-luvulla. Santikon tontilla (osa entistä Fämbakkan torppaa) oli kasvihuoneita ja harjoitettiin vihannesviljelyä yli neljäkymmentä vuotta. Toiminta loppui vuonna 1999. Raumanjuovan varren jokiranta ruopattiin 1970-80-luvulla ja pengerrettiin 1980-luvulla. Syystä tai toisesta pengerrystä ei toteutettu Vantalan tilan kohdalla. Jo 1930-luvulla ongelmaksi mainittiin veden nousu pelloille. Vantalan tila tulvan vallassa 1950-luvulla. (Valokuva t Ritva Kuusiluoman perikunta). 9
Alueen nykytila Inventoitu kaava-alue rajautuu idässä Raumanjuopaan, jonka takana alkavat viljelyaukeat. Vantalan tilan viljelykset ovat jatkumona näille. Kaava-alueen nykyiset sekä jo osittain metsittyneet pellot ovat kuitenkin verrattain nuoria ja ajoittuvat pääosin 1900-luvun alkuun / alkupuolelle, joka vaikuttaa myös niiden historialliseen arvoon. Kuten aiemmin todettiin, aluetta oli käytetty 1700-1800-luvuilla lähinnä niitty- ja laidunmaana. Vantalan tilan ympäristö on kaava-alueella merkittävin viljelymaisema yhdessä tilan rakennusten kanssa. Nykyisin Morgondimman tonttiin kuuluva hyvin hoidettu puutarhaalue omenapuineen on melko iäkäs. Rakennukset ovat kokeneet kuitenkin melko runsaita muutoksia ja vanhat maatalousrakennukset ovat myös osittain hävinneet. Tilalle johtava ajotie on säilynyt linjaukseltaan kaava-alueen keskiosassa 1800-luvulta. Vaikka viljelykset sekä tila puutarhoineen on maisemallisesti merkittävä, ei näkymä kuitenkaan erotu kulkuväylille mahdollisesti jokea lukuun ottamatta. Kaava-alueen itäosassa näkymää peittää Nelostuotteen kookas rakennus sekä peltoja rajaava melko kookas puusto. Myös Ulasoorin lämpökeskuksen vieressä sijaitsee viljelyalue, joka ajoittuu myös pääosin 1900-luvun puolelle ja jolla ei ole maisemallista merkitystä. Kaava-alueen maisemallisesti merkittävin kokonaisuus on Vantalan tilan ympäristö, joka ei kuitenkaan erotu liikenneyhteyksien varsille. Tien molemmin puolin olevat pellot ovat pääosin 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, iäkkäimmiltä osiltaan mahdollisesti 1800-luvun loppupuolelta. Kuvissa näkyvä tielinjaus on säilynyt 1800-luvulta. Alakuvassa oikealla Vantalaan kuuluva suulirakennus. (Kuvat Olli Joukio) 10
Raumanjuovanpuiston metsäinen alue on toiminut aikanaan myös laidunalueena. Kuten aiemmin todettiin metsässä laidunsi Liinaharjan sekä myös lähiympäristön talojen karjaa. Sittemmin osa Rantakulmantien varren pelloista on myös metsittynyt. Alueen elinkeinoista on Vantalan tilan lisäksi ainoastaan vähän jälkiä jäljellä. Kaava-alueella pääelinkeino olikin 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun puoliväliin pääosin viljelyssä ja karjanhoidossa, mutta myös Rantakulmantien muusta maatalouteen painottuneesta elinkeinohistoriasta kertovat jäljet, kuten kasvihuoneet sekä turkistarhat, ovat hävinneet. Rantakulmantien varsi on kuitenkin rakennuskulttuurisesti huomioitava kokonaisuus. Alueen hyvin säilyneet sotien välisen ajan sekä jälleenrakennuskauden asuintontit kertovat lähiympäristön muutoksesta, jonka voidaan pääosin katsoa alkaneen 1950-luvulla. Vanhemmasta torpparihistoriasta kertovat jäljet ovat pääasiassa hävinneet, lukuun ottamatta Santikon ja Fämbackan tontteja, jotka kuuluivat aikanaan Fämbackan torpan pihapiiriin. Näistä ainoastaan Santikko sijaitsee kaava-alueella. Rantakulmantien erittäin suora linjaus on säilynyt 1800-luvulta. Maisemallisesti merkittävinä yksityiskohtina kaava-alueella ovat sekä Vantalan tilalle, että Rantakulmantien varressa Eerikkilän tontille johtavat koivukujat. Vantalassa koivukuja on jo iäkäs. Eerikkilän pihaan johtava koivukuja sijaitsee sen aukean laidalla, johon uutta tielinjausta kaavaillaan. Kaava-alue ulottuu osittain myös Rantakulmantien varteen, jossa sijaitsee runsaasti hyvin säilyneitä 1900-luvun alkupuolelle ja jälleenrakennuskaudelle ajoittuvia asuintontteja. Rantakulmantien erittäin suora linjaus on säilynyt 1800-luvulta. 11
Rantakulmantien koillispään varressa kaava-alueen ulkopuolella on vielä säilynyt merkkejä vanhasta maataloudesta (ylemmät kuvat). Ajallisesti ei niin iäkkäitä, mutta maisemallisesti erittäin merkittäviä ovat Eerikkilän ja Vantalan pihapiireihin johtavat koivukujat. Eerikkilän puukujanne ajoittuu ilmeisesti 1950-60-luvulle. Koivukuja sijaitsee aivan sen aukean laidalla, johon Raumanjuovantien jatketta kaavaillaan. Vantalassa koivukuja on iäkkäämpi. (Valokuvat Olli Joukio) 12
Rakennuskulttuuri kaava-alueella Kaava-alueella ei ole juurikaan rakennuksia. Alueelle on alun alkaenkin ryhdytty rakentamaan harvakseltaan vasta 1800-luvun loppupuolella. Kaikkiaan alueella on viisi rakennettua kiinteistöä, joista Vantalaa (609-434-1-120) ja Morgondimmaa (609-434-1-119) voidaan pitää yhtenäisenä pihapiirinä, joka edustaa 1920-30-lukujen maanviljelystä. Rantakulman alueella inventoitiin kaksi kohdetta. Santikko on osa entistä torpan pihapiiriä, jossa säilyneet iäkkäämmät rakennukset ovat kuitenkin rakennushistoriallisessa mielessä vaatimattomia. Eerikkilä edustaa puolestaan alueen 1950-luvulla syntynyttä ja aikaisempaan verrattuna vilkasta rakentamista ja jonka Pihapiiri on säilynyt erittäin hyvin. Radan läheisyydessä sijaitseva Ulasoorin lämpökeskus jätettiin inventoinnin ulkopuolelle. Kohteet eivät välttämättä edusta yksittäiskohteina rakennushistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävää rakentamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että inventoidut kiinteistöt olisivat rakennuskulttuurisessa mielessä arvottomia. Päinvastoin kohteet edustavat hyvin kaava-alueen ja sen lähiympäristön historiallista muutosta. Varsinkin Rantakulman tien vartta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Alueella on erittäin hyvin säilyneitä sekä sotien välisenä aikana että jälleenrakennuskaudella rakennettuja asuintontteja. Santikon ja viereisen Fämbackan tontit kertovat puolestaan alueen torpparihistoriasta. 13
VANTALA 609-434-1-120 Raumanjuovantie, 26800 Pori Vantalan tila on erotettu 1920-luvulla Liinaharjan kartanosta. Tila oli huvilana aina 1920-30-luvulle saakka, jolloin siitä muodostui varsinainen tilakeskus. Pihapiirin iäkkäimmät rakennukset ovat 1920-luvulta. Nykyään moni tilaan kuuluneista maatalousrakennuksista on hävinnyt. Hirsi- ja rankorakenteinen sekä betoniperustainen päärakennus on valmistunut alun perin vuonna 1921. Rakennusta on muutettu ja laajennettu merkittävästi vuonna 1957. Rakennus on säilynyt tässä muutosasussa tyylillisesti ja siinä on havaittavissa selkeitä muutosajankohdalle tyypillisiä yksityiskohtia, mutta alkuperäinen rakennusajankohta ei ole enää havaittavissa. Pihapiiriin kuuluu lisäksi 1950-60-lukujen vaihteessa valmistunut kuivuri, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan, osittain hirsirunkoinen viljavarasto-/autotallirakennus sekä hirsirunkoinen ja satulakattoinen leivintupa-/kamarirakennus. Aivan joen uoman varressa sijaitseva leivintuparakennus on säilynyt ulkoisesti pääosin hyvin, mutta rakennus on ollut jo vuosikymmenten ajan käyttämättömänä ja päässyt erittäin huonoon kuntoon. Hirsirunkoinen aittaja kellarirakennus on säilynyt alkuperäiseltä osaltaan melko hyvin. Rakennusta on sittemmin, aikaisintaan 1950-60-luvulla, laajennettu rankorakenteisella autotalliosalla. 14
Pihapiiriin johtaa erittäin kaunis ja melko iäkäs koivukuja. Vantalasta lohkottiin 1990-2000-lukujen taitteessa Morgondimma-niminen tontti, joka kuuluu käytännössä samaan pihapiiriin. Vantalan entinen maatilatoiminta on edelleen havaittavissa tallella olevasta rakennuskannasta sekä ympäröivistä pelloista ja hyvin hoidetusta puutarhasta. Rakennukset ovat kokeneet kuitenkin niin runsaita muutoksia tai, kuten entisen leivintuvan tapauksessa, päässeet käyttämättöminä vuosikymmenten aikana niin huonoon kuntoon, että se laskee kohteen rakennushistoriallista arvoa ja siten kokonaisarvoa. Arvot: Rakennushistoriallinen ja maisemallinen. Luokka C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle. Vanha maatilatoiminta on edelleen havaittavissa pihapiirin rakennuskannasta. Päärakennusta muutettiin merkittävästi 1950- luvulla. Valokuvat Olli Joukio. Vanha valokuva päärakennuksesta Ritva Kuusiluoman perikunta. 15
MORGONDIMMA 609-434-119 Raumanjuovantie, 26800 Pori Morgondimman tontti erotettiin Vantalasta 1990-2000- lukujen taitteessa. Pihapiiri on kuitenkin edelleen yhtenäinen ja tulisi huomioida yhtenä kokonaisuutena. Morgondimman tonttiin kuuluu kaunis ja melko iäkäs koivukuja, joka johtaa Vantalan pihapiiriin. Tontin päärakennus on entinen Vantalan tilan kuivuri-/sauna-rakennus, joka on toiminut saunakäytössä vielä 1950-luvulla. Sittemmin rakennus on muutettu vapaa-ajan asunnoksi. Tyylillisesti rakennus edustaa kuitenkin 1900-luvun alkupuolen, lähinnä 1930-luvun, huvilarakentamista. Rakennus on valmistunut alun perin mitä ilmeisimmin viimeistään 1920-luvulla. Pohjoispäädyn koristeellisempi kuisti on Vantalan tilan päärakennuksen vanha kuisti. Alkuperäinen sauna- ja kuivurikäyttö ei ole enää havaittavissa, mutta ulkoasun tyyli ja muutos ovat jo iäkkäitä. Rakennusta on lähivuosikymmeninä kunnostettu. Ikkunat ovat uusitut alkuperäisen mallin mukaan, mutta lämpöeristyksen vuoksi sijaitsevat melko syvällä rungossa. Eteläpäätyyn on valmistunut lähivuosikymmeninä yksinkertainen avokuisti, joka on tyylillisesti hieman ristiriidassa rakennuksen alkuperäisilmeen kanssa. Muutosten vuoksi hieman uudisrakennusmainen ulkoilme laskee rakennushistoriallista arvoa. Yksittäiskohteena rakennus ei ole niin merkittävä, että suojelu olisi perusteltua. Arvot: Maisemallinen. Luokka C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle. 16
Oikealla tonttiin kuuluva Vantalan pihapiiriin johtava kaunis koivukuja. (Valokuvat Olli Joukio) Vasemmalla saunakäytössä ollut rakennus kuvattuna ilmeisesti 1950-60-luvulla. (Valokuva Ritva Kuusiluoman perikunta. ) 17
EERIKKILÄ 609-434-3-94 Rantakulmantie 69, 28600 Pori Eerikkilä edustaa Rantakulmantien ja Ulasoorin alueen jälleenrakennuskauden rakentamista, jolloin alueelle nousi aikaisempaan verrattuna runsaasti uudisrakennuksia. Tontilla on vuonna 1957 valmistunut päärakennus, joka edustaa tyylillisesti rakennusajankohdalleen tyypillistä ratkaisua, mutta erottuu kuitenkin jo hieman aivan tyypillisestä 1950-luvun alkupuolen asuinrakennuksesta. Eerikkilän asuinrakennus on säilynyt ulkoisesti lähes autenttisena. Rakennus on rankorakenteinen ja vuorattu tiilillä. Tiilivuorauksen päällä on karkea roiskerappaus. Ainoastaan Vartti vesikate edustaa hieman myöhäisempää rakentamista. Pihapiiriin kuuluu myös 1950-luvun lopulla valmistunut rankorakenteinen sauna- ja autotallirakennus, jossa on sileä rappaus. Rakennus on säilynyt ulkoisesti myös alkuperäisessä asussaan sementtitiilivesikatetta myöten. Rakennukset muodostavat eheän ajallisen ja erittäin hyvin säilyneen kokonaisuuden. Yksittäiskohteena kohde ei ole kuitenkaan niin merkittävä, että suojelu olisi perusteltua. Sen sijaan se on osa Rantakulmantien jälleenrakennuskauden ajallista kerrostumaa, joka tulisi huomioida kokonaisuutena, kuten koko tien varren iäkkäämpi rakennuskanta. Pihaan johtaa erittäin kaunis koivukuja, jonka säilyminen on maiseman kannalta tärkeää. Arvot: Rakennushistoriallinen ja maisemallinen Luokka C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle. 18
Vasemmalla alhaalla piha-alueelle johtava koivukuja. Oikealla koivukujan vieressä sijaitseva aukea, johon uutta tielinjaa esitetään kaavassa. Koivukujan säilyminen olisi maisemallisessa mielessä erittäin tärkeää. 19
SANTIKKO 609-434-3-110 Rantakulmantie 79, 28600 Pori Santikon tontti kuului aikanaan Fämbackan torpan pihapiiriin, joka jaettiin vuonna 1957. Tontilla on nykyään vuonna 1968 valmistunut omakotitalo. Vanhasta pihapiiristä Santikon puolella sijaitsee pieni hirsirunkoinen entinen asuin-/saunarakennus, joka on rakennettu alun perin 1920-luvun paikkeilla. Rakennusta on laajennettu 1950-luvulla, mutta alkuperäinen rakennusajankohta on edelleen havaittavissa. Myös maakellari, johon on sittemmin toteutettu pärekate, on säilynyt vanhan torpan pihapiiristä. Vanha päärakennus sijaitsee osittain puolittain viereisten Fämbackan ja Sarkolan tonteilla. Fämbackan tontilla sijaitsee myös muita pihapiiriin kuuluneita rakennuksia. Aikanaan kaikki edellä mainitut tontit kuuluivat samalle suvulle. Santikon tontilla oli aiemmin kasvihuoneita ja toimintaa harjoitettiin yli neljäkymmentä vuotta aina vuoteen 1999. Yksi kasvihuone on edelleen tallella, mutta se on sittemmin katettu ja päällystetty uudelleen. Tontin nykyinen rakennuskanta on iältään kirjavaa. Vanhin rakennuskanta on sinänsä vaatimattomampaa, joten suojelulle ei ole perusteita. Santikon ja kaavaalueen ulkopuolella sijaitsevan Fämbackan, ja jotka kuuluvat edelleen samalle suvulle, rakennuksia tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Arvot: Elinkeinohistoriallinen. Luokka C: Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle. 20
Ylhäällä aikanaan Fämbackan torppaan kuuluneita rakennuksia. Vasemmalla entinen asuin- ja saunarakennus ja oikealla pärekattoinen maakellari. Alhaalla Fämbackan tontin puolella sijaitseva alun perin 1880- luvulla valmistunut vanha torpan päärakennus, jota on laajennettu useaan otteeseen, mutta edustaa edelleen lähiympäristön vanhinta rakennuskantaa ja on ilmeisesti ainoa säilynyt torpparakennus. 21
Lähteet Kirjallisuus: Jokipii, Mauno: Porin kaupungin historia I-II. 1958. Jonasson, Felix, Kivalho, Akseli & Kivialho, K. (toim.): Suomen maatilat III. 1932. Koivuniemi, Jussi: Porin kaupungin historia IV. 2004. Saarinen, Juhani: Porin kaupungin historia III. 1972. Suuri maatilakirja I. 1963. Historiallinen kartta-aineisto: Arkistolaitoksen digitaaliarkisto http://digi.narc.fi/digi/ Satakunnan Museon hallussa oleva digitoitu karttamateriaali. Historialliset valokuvat: Satakunnan Museon valokuva-arkisto Ritva Kuusiluoman perikunta Raili Stenroos 22