Vapaaehtoistoiminnan seminaari Ylivieskassa 19.3.2015 Maakuntaohjelma, hyvinvointiohjelma ja resurssit Ilpo Tapaninen
Hyvinvointiohjelman III-vaiheen 2015 2017 käynnistyy (Strategiset) painopisteet 2015 2017 lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin kohdistuva hyvinvoinnin edistäminen hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen kunnissa sekä työtä tukeva maakunnallisen toimintamallin kehittäminen Toimintaperiaatteet kehittämisen painopisteet = makon 2014 2017 hyvinvoinnin toimintalinjan painopisteet kehittäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen tapahtuu verkostomaisella toimintamallilla, jossa painopisteille pyritään löytämään vastuutahot kehitettävät ratkaisut ja levitettävät hyvät käytännöt ennaltaehkäisevää toimintaa tukevia
Hyvinvointiohjelman III-vaiheen 2015 2017 käynnistyy (Strategiset) painopisteet 2015 2017 lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin kohdistuva hyvinvoinnin edistäminen hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen kunnissa sekä työtä tukeva maakunnallisen toimintamallin kehittäminen Hyvinvointitoiminnan keskeisiä haasteita Isot rakennemuutokset; väestö-, koulutus- sekä palvelurakenteet ikääntyminen, keskittyminen, polarisaatio Huono yleinen taloustilanne ja sen jatkuminen kuntatalouden tiukkuus Sote-uudistus Sote-uudistus tuo oman haasteensa seuraavan kolmen vuoden toimintaan. Vaikka vastuu sotepalveluista siirtyykin sote-alueille, niin kunnilla säilyy edelleen kokonaisvastuu kunnan elinvoimasta ja kuntalaisten hyvinvoinnista. Sote-palveluiden siirtymisen jälkeen kunnalle jää paljon tehtäviä, jotka liittyvät kuntalaisten hyvinvointiin; kuten asumiseen, koulutukseen, työllistämiseen, turvallisuuteen, yhteisöllisyyteen, ympäristöön jne. Ennakoivan työn merkitys korostuu ja kunnissa tarvitaan vahvaa hyvinvointijohtamista ja -osaamista.
Hyvinvointiohjelman III-vaiheen 2015 2017 käynnistyy Hyvinvointiohjelman sisällölliset tavoitteet (TOPSU) Nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Työhyvinvoinnin, työkyvyn ja terveyden edistäminen Ikääntyneiden kotona pärjääminen ja edellisiin poikkileikkaavasti liittyen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia
Hyvät käytännöt Lapset puheeksi (kaksiportainen toimintakokonaisuus lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi) Toimintakokonaisuus etenee kunnissa suunnitellusti. Kaikissa mukana olevissa kunnissa (26) on kevääseen mennessä omat kouluttajat. Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistunut kuntien omia kouluttajia 110. He ovat jo oman koulutuksensa aikana opettaneet lapset puheeksi menetelmien käyttöä n. 2000 työntekijälle kuntien perus- ja erityispalveluihin. Lapset puheeksi keskusteluja on käyty noin 4000 perheen kanssa. Perheiltä saatu myönteinen palaute kannustaa jatkamaan toimintamallien juurruttamista ja vakiointia. Työntekijöiden lisäksi johtoryhmät työskentelevät nyt tiiviimmin. Suurimmassa osassa kuntia myös prosesseihin liittyvät ensimmäiset avaukset on tehty. Menetelmäosaaminen laajenee nyt kunnissa omien kouluttajien työnä. Kunnat ovat eri vaiheessa työn jalkauttamisen suhteen. Keskiössä ovat Johtoryhmät, joiden laatimat toimintasuunnitelmat ja konkreettiset linjaukset ohjaavat hyvinvointityön etenemistä. Painopiste tulevan vuoden osalta on prosessityöskentelyssä ja työn vakionnissa. Kevään aikana käynnistyvät valtuustokierrokset, joiden tavoitteena on tiedottaa ja tukea sen edellyttämien toimenpiteiden toteutumista. Raahe 2012-2014 Lastensuojeluilmoitukset -25 % Lastensuojelutarveselvitykset -52% (vrt. Tre 2014 + 13,5%) Lasten suojelu al. asiakkuudet -58% Lastenpsykiatrian lähetteet -34%
Hyvät käytännöt Lapset puheeksi (kaksiportainen toimintakokonaisuus lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi) Hyvinvointisopimus 4 koulutusryhmien aloitusseminaaria (edellisessä yli 600 osallistujaa!) Vaikuttavuusinvestoiminen (Sitra) Taustalla Tukiryhmä
Hyvät käytännöt PAKKA Pakka toimintamallissa alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuutta sääntelevät toimenpiteet liitetään osaksi paikallista ehkäisevää päihdetyötä. Toimintamallissa korostuu laaja yhteistyö, jossa toimijoita ovat kansalaiset, paikalliset poliittiset päättäjät, media, vähittäiskauppiaat ja ravintoloitsijat sekä paikalliset viranomaiset. Tällä hetkellä Pakka -toimintamallia toteutetaan 10 kunnassa: Pudasjärvi, Oulainen, Haapajärvi, Reisjärvi, Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki, Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä. Pakka toimintaa tuetaan kunta/aluekäynneillä, koulutuksilla ja verkostoilla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen mukainen Pakka -toiminta vielä käynnistymättä 12 kunnassa: Pyhäjärvi, Kärsämäki, Nivala, Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Muhos, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. Näissä kunnissa/alueilla on käyty tai käydään tämän vuoden aikana ja viedään asiaa eteenpäin. Työterveyslaitos toteuttaa vuoden 2015 aikana valtakunnallisen Pakka tutkimuksen, johon myös alueemme osallistuu. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia innovaation syntyyn, haltuunottoon, levittämiseen ja vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä. Loppuvuodesta kuulemme tulokset ja tutkimuksesta tehdään myös tieteellinen artikkeli.
Hyvät käytännöt Videovälitteinen painonhallinnan ryhmänohjausmalli Osana maakunnallisen hyvinvointiohjelman Muutos Nyt -yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö on tukenut terveyskeskusten aikuisten lihavuuden hoitoa organisoimalla videovälitteisiä painonhallintaryhmiä. Videovälitteisessä ohjausmallissa ryhmän vetäjänä on ravitsemusterapeutti yhteistyössä paikallisen terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan kanssa. Vuonna 2014 videovälitteisiä painonhallintaryhmiä oli yhteensä 22 kunnassa. Kootun palautteen perusteella lähes 90 % ryhmäläisistä koki ryhmästä on olleen hyötyä itselleen asettamiensa painonhallinta-tavoitteiden saavuttamisessa. Uusia ryhmiä on alkamassa (Limingassa, Nivalassa, Muhoksella, Selänteen kunnissa ja Oulunkaaren kunnissa).
Hyvät käytännöt Kuntalaiset kuntoon (ManTRa) Hyvien käytäntöjen levittämisen toisessa vaiheessa painopisteenä on terveysliikunta ja ravitsemus. Toimintaa on valmisteltu helmikuusta 2014 alkaen laajana kumppanuutena. Marras-joulukuussa 2014 toteutettiin teemaan liittyvät aluekierrokset (3) maakunnassa. Aluekierrosten tavoitteena oli asenneilmapiiriin vaikuttaminen ja edelläkävijöiden esiin nostaminen. Terveysliikuntatoimintamallin tavoitteena on vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana kunnan terveydenhuollon palveluketjua. Kohderyhminä ovat työikäiset, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä kutsuntaikäiset. Maakuntaliitto arvioi toiminnan vaikuttavuutta yhdessä sidosryhmien kanssa vuosittain. Hyvinvointikertomukset toimivat seurannan ja motivoinnin tukena. Kunnossa kaiken ikää (KKI) toimintaohjelma on tukemassa Pohjois-Pohjanmaan työtä v. 2015. Toiminta aloitetaan vaiheittain kahdeksan pilottikunnan osalta keväällä 2015 jalkautumalla kuntien HYTE-ryhmiin.
Hyvät käytännöt Kuntalaiset kuntoon (ManTRa) Hyvien käytäntöjen levittämisen toisessa vaiheessa painopisteenä on terveysliikunta ja ravitsemus. Toimintaa on valmisteltu helmikuusta 2014 alkaen laajana kumppanuutena. Marras-joulukuussa 2014 toteutettiin teemaan liittyvät aluekierrokset (3) maakunnassa. Aluekierrosten tavoitteena oli asenneilmapiiriin vaikuttaminen ja edelläkävijöiden esiin nostaminen. Terveysliikuntatoimintamallin tavoitteena on vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana kunnan terveydenhuollon palveluketjua. Kohderyhminä ovat työikäiset, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä kutsuntaikäiset. Maakuntaliitto arvioi toiminnan vaikuttavuutta yhdessä sidosryhmien kanssa vuosittain. Hyvinvointikertomukset toimivat seurannan ja motivoinnin tukena. Kunnossa kaiken ikää (KKI) toimintaohjelma on tukemassa Pohjois-Pohjanmaan työtä v. 2015. Toiminta aloitetaan vaiheittain kahdeksan pilottikunnan osalta keväällä 2015 jalkautumalla kuntien HYTE-ryhmiin.
Terveysliikuntamallin vuosikello Arviointi- ja palautepäivät Pohjois-Pohjanmaan Liitto Työttömien terveystarkastukset Hyvinvointiasema kunnassa MAR JOU TAM Kevään liikuntakalenteri Kutsunnat/terveystarkastus Vuosittaiset koulutuspäivät LO K HE L Hyvinvointiasema kunnassa -Hanketukihaku -Hyvinvointiasema kunnassa -Hanketukihaku -Ammattioppilaitosten aktivointi -Työkykypassi SYY EL O HU H MAA -Maakunnallinen työmatkaliikuntakampanja Koko kansan toripäivä liikuntaneuvonta-auto HEI KES TO U Työyksikkökohtaiset terveysmittaukset liikkuvalla toimintayksiköllä
Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaasta sydänmerkkimaakunta Tavoitteet Sydänmerkkikriteeristö otetaan työvälineeksi joukkoruokailun terveellisten aterioiden suunnitteluun, tuotantoon ja tarjontaan Pohjois-Pohjanmaalla Sydänmerkkiaterian ja sydänmerkkikriteeristön käyttöön otto kunnan julkisissa ruokapalveluissa perustuu kunnanvaltuuston päätökseen. Kunnan hyvinvointiryhmä huolehtii siitä, että sydänmerkkitoimintaan sitoutuminen näkyy kunnan hyvinvointikertomuksessa. Opinnäytetyönä (AMK yhteistyö) selvitetään Pohjois-Pohjanmaan ruoantuotantoa ja sen suhdetta ruokapalveluyksiköiden mahdollisuuksiin noudattaa sydänmerkkikriteeristöä ja tuottaa sydänmerkkiaterioita. Päämäärät Sydänmerkkiateriavaihtoehto on tarjolla Pohjois-Pohjanmaan kouluissa, päiväkodeissa ja julkisten laitosten henkilöstöruokaloissa. Ruokapalvelutuottajat noudattavat sydänmerkkikriteereitä reseptiikassa, hankinnoissa ja palvelujen kilpailutuksessa
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin yhteistyöryhmä (HYR) (tehtävät maakuntahallituksen päätöksen pohjalta) Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä toimii hyvinvointialan asiantuntijaelimenä ja osallistuu maakunnallisten suunnitelmien sekä hyvinvointistrategioiden laatimisprosesseihin. Tehtävänä on vastata hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvästä ennakointityöstä sekä strategisista linjauksista, ohjata ja kehittää alueiden kuntien ja toimijoiden ohjelma- ja hankeyhteistyötä sekä niiden välistä synergiaa, ohjata ja seurata Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoa ja toimia alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten hyvinvointiverkostojen edistäjänä ja koordinaatiotahona. LP maakunnallinen johtoryhmärakenne Kuntaliittoyhteistyö
Hyvinvointiviestintä (HYTEVITI) Yhteistyö Kalevan kanssa (Erkki Hujanen): FB Yhteisöt sivut Blogi (16.2.) Muutos Nyt! Ajatuksia hyvinvoinnista Blogi-sivusto avataan 16.2.. Samana päivänä uuden tabloid Kalevan Yhteisöt-sivuilla julkaistaan juttu aiheesta Blogeissa nostetaan hyvinvointi esille eri näkökulmista. Bloggaajat eri tahoilta kirjoittavat omilla nimillään. Kirjoituksissaan he edustavat kokemustaan ja asiantuntemustaan. Lukijat voivat kommentoida blogeja. Hyvinvoinnin kuntakirjeet Kansalaisviestintä, asiantuntijaviestintä Ajankohtaista: Opettajalehti, Kuntalehti Viestintäsuunnitelman päivitys
Maakunnallisen hyvinvointityön ja hyvinvointiohjelman tuki kunnille: kunnissa tehtävän hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen strategisen suunnittelun (sisältäen hyvinvointijohtamisen) tukeminen koulutuksen ja työkalujen kehittämisen avulla koordinoitu yhteistyö sote-alueen/tuottamisalueen kanssa hyvinvoinnin edistämisessä maakunnan hyvinvoinnin yhteistyöryhmän tuella hyvät käytännöt toiminnan jatkaminen sekä tietopankkina että valittujen maakunnallisten hyvien toimintamallien levitysmenetelmänä (levittämisen tuki) kuntia palvelevan hyvinvoinnin tietotuotannon kehittäminen sekä tiedolla johtamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi (alueellisen hyvinvointikertomustyön malli tulossa) hyvinvointiviestinnän kehittäminen ja lisääminen etenkin kuntalaisnäkökulman osalta kunta-järjestöyhteistyön tuki (järjestöneuvottelukunta) koulutukset, valmennukset ja seminaarit, mm. Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 31.3. 1.4.2015 (Muutos Nyt yhteistyö)
Hyvinvointiohjelman verkostokehittäminen Hyvinvointiohjelman painopistealueiden kehittämistyötä ja niihin liittyvien hyvien käytäntöjen levittämis- ja juurruttamistyötä tehdään verkostomaisella toimintamallilla Toimintamallin kehittämiseen ja mallin pilotointiin on valittu viisi verkostotoimijaa vuodelle 2015 Pilottien kanssa tehdään loppuvuodesta 2014 (+alkuvuosi 2015) verkostotoimijakohtaiset yhteistyösuunnitelmat painopistealueiden kehittämiseksi Pilottien osalta osallistuminen maakunnalliseen verkostotyöhön merkitsee noin 2-3 kokousta keväällä ja samoin syksyllä (2015) sekä kehittämisen osa-alueiden pohdintaa ja työstämissä omissa verkostoissa Lisäksi, mikäli verkostopilotin esittämät ratkaisut/hyvät käytännöt johtavat niiden maakunnalliseen levitykseen, niin myös tähän on työhön verkostopilotin toimijat osallistuvat
Muuta: NodeHealth (Tekes), monimutkaisen verkoston vaikuttavuus ja syntymekanismit MAKO TL 1 ja TL 3 Aluekierrokset Hyvä yhteistyö Soste, PPSHP, ODL Liikuntaklinikka, AVI, Oppilaitokset, CHT, THL, TTL, Työvoimahallinto, TAIKE jne. NUAS? Ohjelmalla on hyvä maine, tunnettuus
Resursointi: POHJOIS-POHJANMAAN valmistelemat KASTE-hankkeet, joille saatu STM:n valtionavustukset 2008-2011 2008: Oulun seutu Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen; Tukeva-hanke 1 900 000 STM, 2 530 000 kokonaishanke 2009: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden luominen; Terveempi Pohjois-Suomi-hanke 2 900 000 STM, 3 870 000 kokonaishanke 2010: Oulun seutu Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen, Tukeva-hanke 2 hanke (jatkohanke) 2 000 000 STM, 2 670 000 kokonaishanke 2010: Oulun kaupunki Kytke- asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun hanke 2 790 000 STM, 3 720 000 kokonaishanke 2011: Kainuun maakunta kuntayhtymä Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy; VIRTA, Pidämme huolta työ- ja toimintakyvystämme sekä tulevaisuudestamme hanke 1 590 000 STM, 2 120 000 kokonaishanke 2008-2011 Edellisten hankkeiden kokonaiskustannukset 14 910 000, lisäksi 2012: Hyvinvointijohtamisen kehittäminen; Sote-johtamisen Tiekartta-hanke, 1 820 086 STM, 2 426 781. kokonaishanke Hankkeiden kokonaiskustannukset yhteensä 17 336 781 euroa
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-rahoitus 2014-2016 Pohjois- Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY Yritystuet Kehittämistuet Yhteensä EAKR+ valtio kunta EAKR+ valtio kunta EAKR+ valtio kunta EAKR+ valtio kunta TL 1 9,0 3,2 29,2-3,05 1,31 41,25 4,51 TL 2 23,6 6,4 14,0-2,55 0,69 40,15 7,09 Yht 32,6 9,6 43,2 5,6 2 81,4 11,6 TL 1: Pk-yritystoiminnan tukeminen TL 2: uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Vähähiilisen talouden edistämiseen kohdennetaan ao. rahoituksesta 20,357 milj. EAKR+valtio 6Aika kaupunki-strategia EAKR+valtio 21,336 milj. - Pohjois-Pohjanmaan kehyksestä lohkaistu 3,556 milj. (Oulu) 1/2015 31
Pohjois-Pohjanmaan ESR rahoitus 2014-2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY ESR+ Valtio, milj. Kunta Milj. TL 3 19,1 2,7 TL 4 13,0 1,86 TL 5 7,8 1,1 Yht 39,937 5,705 TL 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus TL 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen TL 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Lisäksi haettavissa valtakunnallista ESR-rahoitusta 6Aika kaupunki-strategia ESR+valtio X milj. - Pohjois-Pohjanmaan kehyksestä lohkaistu 0,263 milj. (Oulu) 32
Resursointi: RAY: 315 M (6 M enemmän kuin viime vuonna), suurin potti historiassa 70 M liikkuvaa rahaa RAY (avustustoiminnan uudet linjaukset), teemarahoituksessa mm. vapaaehtoistyö 2016 teema: järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö (10-15 hanketta), 2 M /vuosi (lähtökohtaisesti 3 vuoden hankkeita) RAY lanseeraa ideahaun (yksinäisyyden ja sen kokemusten vähentäminen), max sivun pituinen ideapaperi
Resursointi: EU-ohjelmakauden 2014-2020 maaseudun kehittämisrahaa Pohjois-Pohjanmaalle: MMM myöntänyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 rahoitusta ELY-keskuksille ja maaseudun kehittämisyhdistyksille eli Leader-ryhmille (jotka puolestaan myöntävät kyseistä rahoitusta maaseudun kehittämishankkeille ja yrityksille) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa vuotuinen rahoituskiintiö on noin yhdeksän miljoonaa euroa ja se koostuu EU:n ja valtion rahoituksesta. Yhteenlaskettuna viiden Leader-ryhmän vuotuinen julkisen tuen määrä kehittämishankkeille ja yrityksille on noin 3,8 miljoonaa euroa. Tuki koostuu EU:n, valtion ja kuntien varoista. Alustava tieto: ohjelmakauden rahoitustuet avautuvat ensimmäisen kerran haettaviksi huhtikuun 2015 aikana Hanketoiminnalle asettaa haasteita Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten linjaus, jossa kehittämishankkeiden kohderyhmänä eivät voi olla nuoret ja hanketoiminnan hyödyt kohdennetaan yrittäjille. Paikallisten hankkeiden toteuttaminen onnistuu edelleenkin LEADER-toimintaryhmien kautta. Maakunnallisille nuorisoon liittyville nuorisohankkeille tämä asettaa haasteita.