Kotouttamisohjelman seurantatulokset vuodelta 2018 Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 23.5.2019
Esityksen sisältö 1. Espoon kotouttamisohjelmaan kirjatut, vuosittain raportoitavat taustatiedot 2. Kotouttamisohjelman seurantatiedot
Espoon kotouttamisohjelmaan kirjatut, vuosittain raportoitavat taustatiedot
Kotouttamisohjelman mukaan seurantatulosten lisäksi vuosittaisessa seurannassa luodaan katsaus: 1. vieraskielisen väestön kasvuun 2. työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen jonotusaikoihin 3. Espooseen muuttaneiden uusien humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien määrään 4. vapaan sivistystyön maahanmuuttajille suunnatun kielikoulutuksen tarjontaan kiinnitetään erikseen huomiota kotona lastaan hoitavien vanhempien kielikoulutukseen, jonka saatavuus on tärkeä sukupuolten välisen tasa-arvon kysymys
Suurimpien kieliryhmien kehitys Espoon 10 puhutuinta vierasta kieltä 1.1.2003-2019 henkilöä 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 venäjä viro arabia englanti somali kiina albania kurdi persia vietnam 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Vuonna 2035 Espoon vieraskielisten määrän ja väestöosuuden ennustetaan olevan ikäryhmittäin 0-6-vuotiaat 34,3 %, 9 300 (2018: 5 400) 7-15-vuotiaat 34,1 %, 12 000 (2018: 5 000) 16-19-vuotiaat 34,4 %, 4 800 (2018: 1 800) 20-44-vuotiaat 37,4 %, 45 900 (2018: 23 200) 20-64-vuotiaat 34,4 %, 72 000 (2018: 31 200) Kaikki kaupunkilaiset 29,9 % 105 400 (2018: 44 700)
Vieraskielisen väestön kasvu vaikuttaa vauhdikkaalta jatkossakin, mutta saattaa osoittautua vielä ennustettua vauhdikkaammaksikin
Työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus on aikuisten kohdalla tärkein kotouttamispolitiikan työkalu
Turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneiden uusien espoolaisten määrä kääntynee laskuun tänä vuonna
Työväenopisto tarjoaa kielikoulutusta erityisesti työvoiman ulkopuolella oleville aikuisille
Kotivanhempien kielikoulutuksen volyymit vaatimattomia, OECD kritisoinut erillistä kotoutumispolkua ja kotihoidon tukea
Kotouttamisohjelman seurantatiedot
Kotouttamisohjelman tavoitteiden seurantatietojen puutteet Kotouttamisohjelman tavoitteena oli laatia tavoitteille selkeät mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata vuosittain Valitettavasti seuraavien tavoitteiden osalta tulosten raportointiin tarvittavia tietoja ei ollut saatavilla tätä esitystä varten: Yhdenvertainen alku opintopolulle (lukutaito 2. luokalla vs. vuodet varhaiskasvatuspalveluiden piirissä) Oppimistulosten erojen kaventaminen Maahanmuuttajanuorten työttömyys laskee ja lähestyy kantaväestön nuorten tilannetta Ensi vuonna tehtävää, vuosia 2018-2019 koskevaa seurantaa varten puutteet pyritään korjaamaan
Tavoite 1: Yhdenvertainen alku opintopolulle, mittari 1: osallistumisaste
Tavoite 1: Yhdenvertainen alku opintopolulle, mittari 2: lukutaito ja varhaiskasvatuspalveluihin osallistuminen Toiseksi yhdenvertaista opintopolun alkua koskevaksi mittariksi on kirjattu kotouttamisohjelmaan: Toisella luokalla lukemista testaavan ALLU-testin ja läsfärdighetstestet 2 tulokset vieraskielisille ja suomen- ja ruotsinkielisille oppilaille jaoteltuna sen mukaan, kuinka pitkään lapsi on osallistunut varhaiskasvatukseen Mittaustulosten saaminen edellyttäisi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tietojärjestelmien tietojen yhdistämistä sosiaaliturvatunnuksen mukaan Valitettavasti tuloksia ei ole saatu kasaan tänä keväänä, koska eri rekisteritietojen yhdistämistä koskeva tulkinta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) suhteen ei ole vielä valmis
Tavoite 2: Oppimistulosten erojen kaventaminen Mittarin osalta kotouttamisohjelmassa lukee näin: Vuoden 2018 aikana tehdään ratkaisu perusopetuksen loppuvaiheen väestöryhmäkohtaisten oppimistulosten erojen kaupunki- tai pääkaupunkiseututasoiseen hahmottamiseen, jota hyödynnetään ohjelman seurannassa 2019 2021 Sivitystoimi tai perusopetus ei ole toistaiseksi tehnyt asiasta ratkaisua, joten mittaustuloksia ei ole saatavilla Väestöryhmäkohteisten oppimistulosten erojen mittaaminen ja seuranta on 7.6. pääkaupunkiseudun kaupunkien sivistystoimen johtajien yhteiskokouksen agendalla 7.6.2019
Tavoite 3: Toisen asteen koulutus tarjoaa yhdenvertaiset lähtökohdat jatko-opintoihin ja työelämään
Tavoite 4: Vieraskielisten mahdollisuus osallistua Espoon ruotsinkielisen sivistystoimen palveluihin paranee 25% Vieraskielisten osuus suomen ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa, peruskoulutuksessa ja toisen asteen koulutuksessa 23% 20% 18% 15% 10% 9% 5% 0% 2% 2018 2019 2020 2021 Vieraskielisten osuus suomenkielisessä esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa Vieraskielisten osuus suomenkielisessä perusopetuksessa Vieraskielisten osuus ruotsinkielisessä opetuksessa (peruskoulussa ja esikoulussa) Vieraskielisten osuus ruotsinkielisen toisen asteen koulutuksessa (Sisältää IB -lukion oppilaat. Ei sis. toisen asteen ammatillista koulutusta.) Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Espoon kaupunki
Tavoite 5: Maahanmuuttajien työttömyysaste laskee ja lähestyy kantaväestön työttömyysastetta
Ulkomaalaisten työttömyys on naapureja alhaisemmalla tasolla, mutta laskee noususuhdanteessa hitaammin
Tavoite 6: Maahanmuuttajanuorten työttömyys laskee ja lähestyy kantaväestön nuorten tilannetta Koska työhallinto ei seuraa maahanmuuttajanuorten työttömyyttä erikseen, luotiin kotouttamisohjelmaa varten tällainen mittari: Vieraskielisten espoolaisten 17 24 -vuotiaiden työttömien osuus Espoon 17 24 -vuotiasta vieraskielisistä asukkaista sekä suomen/ruotsinkielisten 17 24 -vuotiaiden työttömien osuus Espoon 17 24 -vuotiaista suomen/ruotsinkielisistä asukkaista (kummankin ryhmän asukasmäärästä on vähennetty KELA:n työvoiman ulkopuolella olemista indikoivien äitiysrahan, vanhempainrahan, kotihoidon tuen ja työkyvyttömyyseläkkeen piirissä olevat asukkaat) Mittarin seurantatietoja ei ole valitettavasti saatu kasaan, koska KELA:lta ei ole saatu yllä kuvattuja tietoja ajoissa
Mittari: Tavoite 7: Hyödynnetään analysoitua tietoa kotoutumisen tukemisessa ja hyvinvointierojen kaventamisessa EKY:lle sekä neuvottelukunnalle raportoidaan vuosittain 1-3 pilottikohteen osalta rekisteritietojen yhdistelemiseen perustuvien analyysien tuloksista sekä niiden pohjalta käynnistetyistä toimenpiteistä Edellisessä kotouttamisohjelmassa kiinnitettiin huomiota lastensuojeluun: Tavoite: Kehitetään peruspalveluja niin, että maahanmuuttajaperheiden palvelutarpeet tunnistetaan paremmin ja kohdistetaan heille tarkoituksenmukaisia ja oikea-aikaisia palveluja Mittari: Sijaishuoltoon ohjattujen ulkomaan kansalaisten osuus ulkomaalaisista 0-17 -vuotiaista (vrt. valtaväestön osuudet) Seuraavilla kalvoilla esitellään tiiviisti ensimmäistä, lastensuojelun data-analytiikka pilottia: Mitä tehtiin? Mitä saatiin selville? Mihin tulosten pohjalta ryhdyttiin?
Lastensuojelun rekisterianalyysipilotti 1/3: Mitä tehtiin? Ensimmäinen sovelluskohde rekisteritietojen yhdistelemisessä oli lastensuojelu Tarve saada lisää tietoa lastensuojelun maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tilanteesta nousi, kun perheen ulkopuolelle sijoitettujen osuus Espoon alaikäisistä ulkomaalaisista nousi 2014-2015 1,44 prosentista 1,93 prosenttiin Vrt. suomen kansalaisten 1,17 % 1,09 % Data-analytiikan asiantuntijat ja lastensuojeluiden osaava henkilöstö yhdistivät voimansa hahmottaakseen eri väestönryhmien palveluiden käyttöä ja palveluprosesseja Kaikki 2010-2016 lastensuojelussa tehdyt 21 000 päätöstä läpivalaistiin 3 väestörekisteristä saadun taustamuuttujan mukaan: 1) suomalaistausteiset 2) ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset 3) Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset
Lastensuojelun rekisterianalyysipilotti 2/3: Mitä saatiin selville? Saatiin hyvä kuva siitä, miten eri väestöryhmät liikkuvat palvelujärjestelmän sisällä Saatiin numeerisesti ja visualisoidussa muodossa osoitettua todeksi se alan ammattilaisten intuitiivinen havainto, jonka mukaan: Kevyet, varhaisen vaiheen ja ennaltaehkäisevät palvelut eivät tavoita ulkomaalaistaustaisia asiakkaita yhtä hyvin kuin suomalaistaustaisia Ulkomaalaistaustaiset asiakkaat tavoittaessaan kevyemmät palvelut eivät ehkäise raskaisiin palveluihin siirtymistä yhtä hyvin kuin suomalaistaustaisten kohdalla Seurantadatan laatuun liittyvät ongelmat tulivat näkyviin, mm: Asiakkuuden päättymistä ei merkitä asiakasrekisteriin kattavasti Synnyinmaata sekä äidinkieltä koskevia tietoja oli joiden asiakkaiden kohdalla muuteltu asiakastyössä niin, että ne ovat ristiriidassa väestörekisterikeskuksen tietojen kanssa
Lastensuojelun rekisterianalyysipilotti 3/3: Mihin ryhdyttiin? Osin data-analyysin tietojen avulla perheiden palveluissa on lisääntynyt tietoisuus siitä, kuinka vieraskielisten asiakkaiden kohdalla kannattaa huomioida koko perheen tarpeet Tietoisuus kotouttamisesta ja sen keinoista on kasvanut, henkilökunnan osaamista on kehitetty Yhteistyö mm. asukastalojen, maahanmuuttajapalveluiden, neuvoloiden ja perheiden sosiaalipalveluiden (perhetyö, kotipalvelu, perheneuvola) kanssa on muuttunut aktiivisemmaksi Lastensuojelun raskaiden palveluiden käyttöä ehkäisevät kevyemmät palvelut ovat tavoittaneet maahanmuuttajaperheet paremmin ja raskaiden palveluiden käyttö vähentyi, 2017 2018: Lastensuojelussa vieraskielisten osuus on noussut vain noin prosenttiyksikön Perhetyössä vieraskielisten osuus on noussut 19,7 % 25,8 % Sijoituksissa vastaanottokoteihin osuus laski 45,4 % 24,3 % ja sijoituksissa perheisiin 37,6 % 34,6 %
Tavoite 8: Ennaltaehkäistään maahanmuuttajien asunnottomuutta
Tavoite 8: Ennaltaehkäistään maahanmuuttajien asunnottomuutta
Tavoite 9: Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta
Tavoite 9: Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta
Tavoite 9: Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta
Tavoite 9: Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta
Kiitos!